Outo tunne

[TTH]

- Olen aloittanut uudelleen pyöräilyn 35 vuoden tauon jälkeen ja tuntuu että yli 100km/t vauhti on liikaa. Kovin vauhti mitä kokeilin on 160 ja tuntui että pyörä vei miestä... suorastaan pelotti.
- Onko muilla ollut samaa tunnetta?
- '70 luvulla ajoin 100km/t, ja kovempaa, pitkiäkin matkoja JAWAlla, ilman kypärää ja ajovarusteita! En muista että tuuli tai mikään haittasi.
- Onko tämä vanhuuden tuomaa tunnetta vai missä on vika?
- Pyöräni on naku, ilman tuulisuojaa, ja kypärä on avomallinen. Toiskohan umpikypärä muutosta?
- Kuulisin mielelläni vanhempien motoristien kokemuksia, etenkin jos ovat samassa veneessä, eli aloittaneet pyöräilyn uudellen pitkän tauon jälkeen.

[suzukiähvä]

Ennen oli tuulikin vähän laimeempaa , mutta Jawalla toista sataa : ettei vaan olis vähän lännen lisää ?

[Artsi]

Iän mukanaan tuomaa itsesuojeluvaistoa, sanoisin minä.
Itsellä ei suuremmat nopeudet suoranaisesti pelota, mutta mieluummin ajelen ihan rajoitusten mukaan. Vanhempana tuntuu siltä, että on enemmän hävittävää, kuin nuorena.

[Nakke]

Ei nyt ihan noin paljon ollut vuosia välissä.

Mulla taas on ollut sellainen tunne, että kun tiputtaa vauhdin tuohon 100:n - 120:n pintaan niin tuntuu kuin olisi " kävelyllä ".

Tosin tuo vertailuni on ajosta Saksan maalta.

Tarinasi kypärästä, hommaa hitossa kunnon potta hyvällä visiirillä.
On ilkeä tunne kun Mehiläinen tai Ampiainen läjähtää päin näköä, puhumattakaan Räkättirastaan paskoista.

[vuohi]

itsellä oli joku kevät tuollaisia oireita mutta menivät aika nopeasti ohitse. Ilmeisesti jonkinlainen mielentilahäiriö mitä myös itsesuojeluvaistoksi kutsuvat

[Elazi]

Ei kai tuo mitään ihmettä ole, eilen ajeltiin kehällä 60km/h eikä lujempaa uskaltanut.

Itelle tuli huomattavasti varmempi tunne, kun oli kunnon ajovarusteet päällä, ihan ku selässä olis lukenu jotain jostain tohtorista...

Kantsii kokeilla umpikypärän kanssa, ja jos tuntuu ettei vauhti maita, niin ajele hitaampaa, mulla oli piikki joka kulki parhaimmillaa 120km/h, niistä nopeuksista en tykänny yhtää, parhaat nautinnot sai 70-100 km/h vauhdeissa.

[kale]

Kun ostin eka moponi,se oli naku ja meno tuntui aluksi aika turvattomalta. Yli satasen vauhdit moottoritiellä oli melkein pelottavaa ekstriimiä, mutta äkkiä siihen tottui ja eipä aikaakaan kun tuli kokeiltua mitä mopo kulkee (tietenkin suljetulla alueella, koska yleisellä tiellä se olisi rikollista ) Avopottaa en ole käyttänyt, enkä käytä. Muutaman kerran on tullut joku koppiainen tms kypärään sen verran kovan kopsauksen säestämänä, että sattuis varmaan aikalailla jos tulisi naamaan kyllä se mopoilu siitä iloksi muuttuu, kun tottuu hommaan

[sjobbe]

Aika kultaa muistot.

Myös pyörällä on iso merkitys. Nykyisellä pyörällä tuntuu 100kmh nopeudessa samalta kun ajais ford fiestalla 60kmh.

Jos vertaan edelliseen hieman pienempään pyörääni niin siinäkin on ero.

Umpikypärä on aivan ehdoton. Sekä viiman että turvallisuuden takia. Kahdesti olen läntänyt pyörän selästä ja molempina kertoina otti kypärä osumaa ainoastaan leuan kohdalta.

[Koris]

- Olen aloittanut uudelleen pyöräilyn 35 vuoden tauon jälkeen ja tuntuu että yli 100km/t vauhti on liikaa.

Prätkällä mun mielestä vauhti tuntuu paljon kovemmalta (kuin k*tilolla). Alkukaudesta 100 km/h tuntuu hurjalta, samoin kuin kiihtyvyys...
... loppukaudesta mikään ei riitä.

[PSmo]

On se sellaista harjaannuksen puutetta, joka kevät sellainen esiintyy enemmän tai vähemmän. Suosittelen lämpimästi ajo-/käsittelykurssia. Siellä kun kerran opettelee ja hioo vastaohjaus- ja "paniikkijarrutustreenejä" ja hidasajoo, saa sitäkautta tuntumaa ja käsittelyvarmuutta/-rutiinia. Sit voi ittekkin keväisin jossain parkkiksella ne palautella mieliin, kun kerran on ne opetellut oikein tekemään. Itse aloitin monena keväänä kurssilla, kun aloitin uusiomotorismin n. 20 v tauon jälkeen. Kurssi edesauttoi tuntuman löytymisessä ja pääsi juttuun sisään ja sitäkautta ajosta tuli paljon nautittavampaa, kun oli moni pyörän käyttäytymisjutska selvinnyt. Eihän noita tommosia vastaohjauksia sun muita hienouksia -60-70 luvulla oltu vielä varmaan keksittykään, ei ne ainakaan Savoon ollu ehtinyt
Tänä keväänä ihme kyllä lähti aika juoheesti ajo toimimaan, vissiin ei parissa kuukaudessa ehtiny tuntuma kadota!

[TTH]

- Kiitos vaan ohjeista ja rohkaisuista.
- Täytyy aloittaa umpikypärästä vaikka avolla tuntuu näköala laajemmalta ja "aistii" kaiken paremmin tien päällä! Minä elän kai niissä Jawa ajoissa...
- Katselin kurssille menoa ja eka on jo täynnä. Taytyy yrittää seuraavaan. Tekee varmaan hyvää ajotaidolle.
PS. Jos en aja niin kovaa että alkaa G-voimat tuntua pyöräilyssä ei ole iloa. On hieno tunne kun ottaa linjan kurviin ja saa vetäistyä nätin kaaren tekemättä yhtään korjausliikettä. Jos ei pulssi nouse nautinto puuttuu. Tämä ei tarkoita mitään kaahailua vaan nopeaa ja taitavaa etenemistä kykyjeni rajoissa. Ne kyvyt on vaan liian rajallisia toistaiseksi....

[Foo-Man]

Vauhtiin tottuu... vaimolla tällä hetkellä myös sellainen tunne, ettei yli 100 km/h uskalla ajaa. Autolla se uskaltaa kyllä ajaa niin lujaa kuin kulkee Uskon kyllä että nopeuteen tottuu nopeesti. Itsellä on tällä hetkellä sellainen tunne, että esim. satasen nopeus tuntuu autolla paljon kovemmalta kuin pyörällä.

[Fannitozu]

- Olen aloittanut uudelleen pyöräilyn 35 vuoden tauon jälkeen ja tuntuu että yli 100km/t vauhti on liikaa. Kovin vauhti mitä kokeilin on 160 ja tuntui että pyörä vei miestä... suorastaan pelotti.
- Onko muilla ollut samaa tunnetta?
- '70 luvulla ajoin 100km/t, ja kovempaa, pitkiäkin matkoja JAWAlla, ilman kypärää ja ajovarusteita! En muista että tuuli tai mikään haittasi.
- Onko tämä vanhuuden tuomaa tunnetta vai missä on vika?
- Pyöräni on naku, ilman tuulisuojaa, ja kypärä on avomallinen. Toiskohan umpikypärä muutosta?
- Kuulisin mielelläni vanhempien motoristien kokemuksia, etenkin jos ovat samassa veneessä, eli aloittaneet pyöräilyn uudellen pitkän tauon jälkeen.

Älä hyvä mies ala vetään päähäs mitään postilaatikkoo ittekin ajelin 70 luvulla ilman kypärää * ja ajasin vieläkin mutta kun on laki muuttunut.

[svahnm]

Täytyy vielä painottaa, että pyörissä on eroja. Uusilla sporttipyörillä ei 200kmh ole vauhti eikä mikään. Puhumattakaan matkasporteista. Ei niillä osaa pelätä alle kolmen sadan vauhdissa kuin poliisia. Yli sen ei enää tarvitse..
Nakupyörällä taas alkaa tuuli häiritä itseäni jo satasesta eteenpäin.

Työkaveri joskus mainitsi harrastaneensa moottoripyöräilyä monta vuotta sitten, viimeisimmin Yamaha XJ900:lla. Oli pitänyt kokeilla miltä tuntuu 220kmh vauhti ko. pyörällä. Oli kuulemma ollut haipakkaa menoa. Nykymatkapyörillä/kyykyillä ajavat eivät pidä tuota vauhtia enää minään. Eihän se vaadi moottoritiellä kuin sen reilun 5 sekunnin kahvan käännön..
Tehokkaimmissa laitteissa ei pyörä anna edes täyttä tehoa ulos Suomen moottoritienopeuksissa kun joutuu ykkösellä ajelemaan.

Aina kun alkaa vauhdit uusilla pyörillä nousta harjoittelen noilla -70 luvun vehkeillä kortin pitämistä taskussa. Täytyy sanoa, että esim. tuollaisella painavalla gs850g kardaanisuzukillakin alkaa tuuli riepoa miestä siinä 150-160kmh kohdilla ihan riittävästi. Ei se ole enää kivaa ajella. Ei siinä pelkoa ole, kyllä se vakaasti etenee, mutta se kahvoissa roikkuminen ei anna enää mitään nautintoa.

Eli mutkaisempaa tietä vain, niin saa jo 80kmh vauhdistakin kiksejä.

[MattiR]

- Onko tämä vanhuuden tuomaa tunnetta vai missä on vika?

Missään ei ole vikaa. Ei todellakaan. Kyse on iän tuomasta
varovaisuudesta - eikä se ole paha asia lainkaan. Kenenkään ei
kannattaisi ajella kovempaa kuin miltä "tuntuu". Mutta sitten on
porukkaa, jonka pitää "elvistellä" muille sekä itselleen. Vauhti
kannattaa pitää sellaisena kuin itsestä hyvälle tuntuu - ihan omana,
että on mukavaa, nautinnollista ja "turvallista" ajella.
... että pysyy hyvä meininki ...

[harmaahukka]

- Olen aloittanut uudelleen pyöräilyn 35 vuoden tauon jälkeen ja tuntuu että yli 100km/t vauhti on liikaa. Kovin vauhti mitä kokeilin on 160 ja tuntui että pyörä vei miestä... suorastaan pelotti.
- Onko muilla ollut samaa tunnetta?
- '70 luvulla ajoin 100km/t, ja kovempaa, pitkiäkin matkoja JAWAlla, ilman kypärää ja ajovarusteita! En muista että tuuli tai mikään haittasi.
- Onko tämä vanhuuden tuomaa tunnetta vai missä on vika?
- Pyöräni on naku, ilman tuulisuojaa, ja kypärä on avomallinen. Toiskohan umpikypärä muutosta?
- Kuulisin mielelläni vanhempien motoristien kokemuksia, etenkin jos ovat samassa veneessä, eli aloittaneet pyöräilyn uudellen pitkän tauon jälkeen.

Onneksi olkoon!

Noinhan se käy. Pikku hiljaa kannattaa edetä. Itse pidin 30 vuoden tauon satunnaisia pöristelyjä lukuun ottamatta. 70-luvulla olivat ajossa 125 ja 350 Kawat ja joskus 750 Suiza. Eipä ollut silloin kypärää päässä muuta kuin lumisateella (auttoi visiiri näkemään edes jotakin) ja päällä pusakka, farkut ja lenkkarit. Vauhtia piisasi siellä 100-150 huitteilla aika lailla. Eipä ollut nopeusrajoituksiakaan. Mutta tukkaa oli vielä, mikä hulmuta

Kolme vuotta sitten aloitin taas ja ensiksi 170 tuntui karmealta vauhdilta. Hissun kissun noussut sitten tuonne 260 kmt, mikä ei enää tunnu miltään, paitsi että vaatii tiukkaa keskittymistä. Ja toki pyörällä pitää ajaa pyörän ominaisuuksien mukaan, ei pelkän mittarin.

Varovaisuus ei ole lisääntynyt tai vähentynyt, samaa luokkaa kuin 30 vuotta sittenkin. Ajosilmä on toki parantunut huomattavasti, mutta vastaavasti refleksit heikentyneet. Kun tiedostaa tämän ja käyttää aikaansa ihan perusjuttujen tahkoamiseen (myös jarrutukset, pujottelut yms. jossakin parkkiksella - mutta ei saa ottaa lippoja niin kuin minä ), niin ajotuntuma hiipii tulevien tuhansien kilometrien myötä takaisin selkäpiihin ja iän mukanaan tuomat haittapuolet saavat kompensaatiota.

Ekana kesänä niskat kipeytyivät pahoin. Osin syynä avopotta ja windstopperin puuttuminen, liian jännittynyt ajoasento ja liian vähälle jäänyt salipuntti. Umpikypärä, kunnon kaulurit sään mukaan ja lihastreeni auttoivat.

PS. Em. nopeudet on luonnollisesti ajettu aina muulta liikenteeltä suljetulla alueella.

-hh-

[Ninnair]

se on sama juttu kuin Särkänniemen ja Linnanmäen härvelit; varhaisteininä ne vempeleet mentiin kaikki läpi monta kertaa ja fiilis oli mahtava. Nyt en karmeimpia edes katsele ilman, että mahanpohjassa velloo...

[TripleTwin]

Jos yli 100 km/h tuntuu liialta, niin ajele max. 100 km/h. Ei se suuri nopeus tarvitse olla mikään tavoite. Moottoripyöräily voi olla niin paljon muutakin.

[kap57]

Itsellä oli ajotaukoa lähes kaksi vuosikymmentä, kun ostin ekan pyörän -98; nyt siis alkamassa 10. ajokausi. Tuntemukset alkuun olivat samantapaiset, etenkin tuo tuulenpuuskien aiheuttama pyörän heilahtelu tuntui karmealta. Myös mutkatiellä ajo oli hankalaa, raskas pyörä kapeilla renkailla aloittelijan käsissä ei ole paras mahdollinen yhdistelmä. Sattumalta kuulin EAK-kurssista ja menin sinne opettelemaan perusasioita: siellä moni asia "loksahti" paikalleen vaikka en sinä päivänä vielä niitä käytännössä hallinnut. Tuota koulutuksen merkitystä ei voi vähätellä, itse olen käynyt useamman ohjatun tapahtuman ja aina oppii parantamaan jotain taitoa. Taitojen karttuessa olen käynyt radalla soveltamassa oppeja käytäntöön turvallisessa ajoympäristössä. Helposti tuo "mutkakiksien" haku yleisillä teillä tuo vaarantilanteita tai jopa ylimääräistä rahanmenoa Perustaitoja toki voi harjoitella missä vaan ja pitääkin harjoitella, täytyy vain katsoa oikea paikka ja hetki.

Kokemattomalle vaarallisimpana pidän tilannetta, että noviisi koettaa pysyä kokeneemman/nopeammilla pyörillä ajavan joukon mukana; etenkin jos porukka viis veisaa nopeusrajoituksista tai ottaa muuten älyttömiä riskejä. Silloin omat rajat ylittyvät helposti...
Nakupyörässä on omat haittansa kuten juuri tuo tuulenpaine. Toisaalta silloin tulee etsittyä muita reittejä kuin motarit ja pidettyä tuota nopeuttakin aisoissa helpommin. Kunnon varusteet ovat tärkeät, säilyy ajokyky eri keleillä ja voi nauttia ajelusta muulloinkin kuin hellepäivinä. Avokypärän sijaan voi kokeilla näitä avattavia versioita, etenkin lasien kanssa ne ovat sujuvampia käyttää kuin varsinaiset umpikypärät.

Pienemmät tiet menevät vaan tällä menolla siihen kuntoon, että seuraavaksi pitää hankkia varmaan sellainen pitkäjoustoinen menopeli

[juhani_palmu]

Iän tuomaa "nynnyyttä" tai sitten pyörässä on jotain vikaa. Viiskymppinen setämies myi taannoin bemarinsa pois kun valitti että sillä ajaa jatkuvasti vähintään 130km/h.

Eihän se silti mitään ennenkuulumatonta ole jos vauhti hirvittää. Tuntuu hirvittävän suurta osaa autoilijoistakin. Ei millään saa noita malmikasoja kulkemaan yli 70km/h.

Mutta kyllä jotain ajoharjoittelua tai pyörän vaihtoa kannattaa miettiä jos pahasti pelottaa, tai sitten ihan uutta harrastustakin... Vauhdin hurmahan on osa moottoripyöräilyä. Tai siis eihän moottoripyöräilyssä muuta ideaa olekaan kuin vauhdin hurma. Ehkä vähän jotain vapauden tunnettakin.

Itse ajoin viime kesänä parhaimmillaa 240km/h eikä se suoralla pikatiellä tuntunut yhtään pahalta. Pyörä meni kuin juna ja turbovolvo pääsi karkuun. Perhana!

[Bomber]

Iän tuomaa "nynnyyttä" tai sitten pyörässä on jotain vikaa. Viiskymppinen setämies myi taannoin bemarinsa pois kun valitti että sillä ajaa jatkuvasti vähintään 130km/h.

Eihän se silti mitään ennenkuulumatonta ole jos vauhti hirvittää. Tuntuu hirvittävän suurta osaa autoilijoistakin. Ei millään saa noita malmikasoja kulkemaan yli 70km/h.

Mutta kyllä jotain ajoharjoittelua tai pyörän vaihtoa kannattaa miettiä jos pahasti pelottaa, tai sitten ihan uutta harrastustakin... Vauhdin hurmahan on osa moottoripyöräilyä. Tai siis eihän moottoripyöräilyssä muuta ideaa olekaan kuin vauhdin hurma. Ehkä vähän jotain vapauden tunnettakin.

Itse ajoin viime kesänä parhaimmillaa 240km/h eikä se suoralla pikatiellä tuntunut yhtään pahalta. Pyörä meni kuin juna ja turbovolvo pääsi karkuun. Perhana!

Jos pelottaa ajaa prätkällä, kannattaa suosiolla siirtyä golfiin ja ryhtyä ajamaan city"maasturilla" kuten suuri osa golffareista tekee kun olen katsonut golf-kenttien parkkipaikkoja prätkällä ohi ajaessani.

Kannattaa hankkia kilokyykky, niin pärjää aina. Niillä olen aina nöyryyttänyt Volvo V70-kuskeja (turbolla ja ilman), jotka mukana istuvien vaimon ja lasten katsellessa ovat tarmokkaasti (mutta niin masentavan tuloksettomasti) yrittäneet polkea kinneriinsä lisää kulkua.

[Viluveli]

Olen ajellut 43- vuotta, varovaisemmaksi olen tullut varsinkin ajettaessa kaupungissa.

Mopottomia aikoja on ollut välissä.

Eilen avasin ajokauden moottoritiellä 200km/h....

[MattiR]

Kannattaa hankkia kilokyykky, niin pärjää aina.

Mille tässä pärjätä pitäisi?

Lapsetkin on jo tehty ja asunnot ja muutkin velat maksettu.
Pitäisikö vielä pullistella jonkun asian puolesta tai vastaan?

[Artsi]

Kannattaa hankkia kilokyykky, niin pärjää aina.

Mille tässä pärjätä pitäisi? *

Lapsetkin on jo tehty ja asunnot ja muutkin velat maksettu.
Pitäisikö vielä pullistella jonkun asian puolesta tai vastaan?

Vanhempana ei tarvitse todistella mitään kenellekkään. Elämässä on olemassa paljon muitakin ilon aiheita, kuin vauhti.

[Koris]

Elämässä on olemassa paljon muitakin ilon aiheita, kuin vauhti.

Oikeassa olet.


Kunnon kiihtyvyys on myös hauskaa!

[HarriS]

Vauhdin hurmahan on osa moottoripyöräilyä. Tai siis eihän moottoripyöräilyssä muuta ideaa olekaan kuin vauhdin hurma. Ehkä vähän jotain vapauden tunnettakin.

Turhan raakaa yleistystä. Esimerkiksi minulle eniten viimeksimainittua. Kun on itse ainoa, joka pystyy pitämään turvallisuudesta huolta, ei mitään järkeä mennä rajojen yli. Joskus tietysti järki unohtuu, mutta onneksi aika harvoin

[MattiR]

Vauhdin hurmahan on osa moottoripyöräilyä. Tai siis eihän moottoripyöräilyssä muuta ideaa olekaan kuin vauhdin hurma. Ehkä vähän jotain vapauden tunnettakin.

Turhan raakaa yleistystä. Esimerkiksi minulle eniten viimeksimainittua. Kun on itse ainoa, joka pystyy pitämään turvallisuudesta huolta, ei mitään järkeä mennä rajojen yli. Joskus tietysti järki unohtuu, mutta onneksi aika harvoin

Sitten on melko iso joukko näitä "pura-ja-kokoa"-miehiä tai -naisia.
Niitä kiinnostaa ruuvailu melkein saman verran kuin itse ajaminenkin.

[Artsi]

Elämässä on olemassa paljon muitakin ilon aiheita, kuin vauhti.

Oikeassa olet.


Kunnon kiihtyvyys on myös hauskaa!

Näinhän se on. *
Mitäs niitä muita ilon aiheita sitten olikaan???

[MattiR]

Elämässä on olemassa paljon muitakin ilon aiheita, kuin vauhti.

Oikeassa olet.


Kunnon kiihtyvyys on myös hauskaa!

Näinhän se on.
Mitäs niitä muita ilon aiheita sitten olikaan???

Kuuluuko äkkipysähdys niihin?

[Bomber]

Kannattaa hankkia kilokyykky, niin pärjää aina.

Mille tässä pärjätä pitäisi?

Lapsetkin on jo tehty ja asunnot ja muutkin velat maksettu.
Pitäisikö vielä pullistella jonkun asian puolesta tai vastaan?

Vanhempana ei tarvitse todistella mitään kenellekkään. Elämässä on olemassa paljon muitakin ilon aiheita, kuin vauhti.

Näin keski-ikäisenä miehenä täytyy sanoa, että on vuosikausien aktiivisen harrastamisen jälkeenkin kaahaaminen (autolla ja prätkällä) on edelleen tosi kivaa. Rajussa kiihdytyksessä prätkällä on nimenomaan hienoa se tunne ikään kuin kuskia lyötäisiin pesäpallomailalla selkään. Radalla on myös joskus kiva käydä vetämässä kunnolla.

Elämä koostuu monesti tuon kaltaisista pienistä mukavista jutuista, jota monet henkisesti pystyyn kuolleet ja kuivaa virkayskää yskivät eivät ymmärrä. Ihmiselle on tärkeä säilyttää leikkisä lapsenmielisyys koko eliniän ajan. Nyt nähtiin vaaleissakin, mihin sosialidemokraattinen tosikkous ja keskuskomitea-ajattelu johtaa eli musertavaan vaalitappioon. Nopeusrajoitukset heti reilusti ylös, abstraktisen vaarantamisen (=pelkän ylinopeuden ilman Sasismia eli toisen henkilön kuoleman tai vammautumisen aiheuttamista) rangaistukset alas ja sisäministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön sossuvirkamiehille potku perseeseen!