Korkean paikan kammo - miten pääsis eroon?

[Yamaha1]

ps. Jännä homma; jos korkeudet kuumottaa, myös Bengtskärin kivestä ja betonista muurattu majakkatorni tuntuu huojuvan tuulessa *

Ei pelkästään tunnu vaan myös huojuu oikeasti.

Olin tekemässä 110 metriä korkeaa betonista savupiippua, joka oli seinämältään 30-40 senttinen ja halkaisijaltaan jotain 6 metriä. Kävin sen valmistuttua seisoskelemassa piipun suojakannen päällä jonkinmoisessa tuulessa ja se tuntui huojuvan. Kysäisin sitten suunnittelijalta kuvittelinko omiani ja niin se vaan on, että tuollainenkin rakenne huojuu kovassa tuulessa 20-30 senttiä.

Hain tässä lähinnä sitä "tunnetta" eli huimausta mikä tuosta syntyy kun on melkein korkealla. Bengtskärin majakka on n.46m ja ylin tasanne jolla saa vierailla on muutaman metrin alempana. Tuon kokoinen ja korkuinen torni ei juuri havaittavissa määrin heilu tuulessa.
Näsinneulat sun muut ovat asia erikseen.

Taitaa olla nuo ns. välimallin korkeudet juuri pahimpia tuon kammon kannalta. Itse olen ainaki havainnu että sit ku mennään tarpeeks korkeelle ni helpottaa kummasti.

Muistan kyllä itse ikuisesti kun kerran jouduin puolikkaana ollessani vaihtaan laivan keulamastovalon kovassa merenkäynnissä. Aivan kertakaikkisen hanurista oli kiivetä kun masto tärisi ja kallisteli ihan sikana,välillä tietty juurikin sinne tikkaitten selänpuolelle jne. Mulla meni siinä rojektissa varmaan 1,5h vaikka masto sinällään nyt ei metreissä korkeekaan ollut... Mut 99% ajasta meni pelkäämiseen.

Niin ja sitten semmonen havainto, että pienessä kankkusessa ei korkeet paikat pelota...

[Emppu88600]

Minua on auttanut siedätyshoito.

Kuten olet itsekin huomannut, kyse on jännittämisestä; mainitsithan kammoavasi sillalla ajoa jo ennen siltaa.

Ymmärsin, että ajokokemuksesi on vielä aika vähäinen. Silloin pelkkä ajaminen suoralla tiellä puuskaisessa sivutuulessa voi tuntua hankalalta. Kun tähän liitetään syvät ojat, voi jo pieni paniikki alkaa nostaa päätään.

Mitä paremmin hallitset pyöräsi, sitä rennommin ajat ja sitä vähemmän muut tekijät häiritsevät ajoasi. Harjoittele siis pyörän hallintaa eri tilanteissa ja aja aina kun voit. Mene heti keväällä ennakoivan ajon kurssille.

Seinäkiipeily auttaa voittamaan korkean paikan kammon kiivetessäsi seinällä, mutta ei auta siihen jännitykseen jonka tien vieressä oleva useampisatametrinen oja saa aikaan, kun liikut mopolla.

Korkean paikan kammosta tuskin pääsee kokonaan eroon, mutta korkeisiin paikkoihin voi tottua. Nuorena sällinä kiikuin työkseni kerrostalojen ulkoseinillä huomaamatta pelkääväni ollenkaan. Ei onnistuisi enää ilman uutta totuttelua. Shokkihoitoon en usko.

Itse käyn mopolla siedätyshoidossa Alpeilla. Välillä pelottaa, mutta pelkoonkinhan tottuu! Kilometrien myötä jännitys helpottaa.

Norjassa on paljon jänniä paikkoja. Jos liikut porukassa, muista se, että hitain määrää ryhmän vauhdin. Aja omaa vauhtiasi äläkä yritä pysyä väkisin muiden mukana. Pysähdy, jos siltä tuntuu, ja ennenkaikkea: älä unohda katsella maisemia (muista silti, että liikkuva mopo menee sinne, mihin kuljettaja suuntaa katseensa).

Ajokokemuksena suosittelen serpentiinitietä Lysebotniin. Serpentiinin yläpäässä olevalta parkkipaikalta lähtee polku kohteeseen nimeltä Kjeragbolt http://home.online.no/~strandrl/kjerag.html : mainio paikka kaikille rohkeille testata mahdollinen korkeanpaikankammonsa.

[S.P.]

Siedätyshoitona toimii myös tuolihissi. Rukan uusi kopilla varustettu 6-hengen malli on hyvä siedätyshoidon aloituksessa (kannattaa istua keskipaikoilla), siinä kun on mainosteipit kuomun alaosassa (estävät näkyvyyden suoraan alas).