ABS stoppie?

[Nitrous]

Mites toi ABS toimii käytännössä, jos se mittaa pelkästään renkaan kulmakiihtyvyyttä? Eikös sen järjestelmän pidä tietää millä nopeudella liikutaan sillä hetkellä, ja sen mukaan laskea mikä on sopiva hidastuvuus. Mutta mistä järjestelmä tietää mikä on sopiva hidastuvuus, koska pito vaihtelee eri pinnoilla.

Kulmakiihtyvyys kertoo pidon määrän. Jäällä nestepainetta laskemalla rengas kiihtyy hitaasti, kun kuivalla asfaltilla se kiihtyy monin verroin nopeammin. Eli käytännössä järjestelmä mukautuu samalla kitkan muutoksiin. Samoin ajoneuvon nopeus voidaan arvioida kulmakiihtyvyyden muutoksesta. Kun renkaan nopeus lähenee vapaata pyörimistä sen kiihtyvyys pienenee, eli tiedetään myös ajoneuvon nopeus "lähestulkoon".

Lähde: Autoteknillinen taskukirja - Bosch.

Sisältää kiintoisan väitteen.

Onko liikekitka riippuvainen nopeudesta?

Ei vaan tuossa tarkoitetaan, että kun järjestelmä havaitsee että pyörä on lukkiutumassa, eli kulmakiihtyvyys lähestyy nollaa, järjestelmä laskee painetta ja tarkkailee kuinka nopeasti rengas lähtee uudestaan pyörimään. Noin siis yksinkertastettuna. Ja kulmakiihtyvyys on kulmanopeuden aikaderivaatta, jolloin kulmakiihtyvyydestä on mahdollista määrittää nopeus.

Kulmakiihtyvyys on muuten nolla, kun rengas ei pyöri ja myös silloin kun rengas pyörii vapaasti vakiokulmanopeudella.

[kwak750]

ABSt ei kyllä prätkiin kuulu.. jotain rajaa sentään vaikka elektroniikka siistiä onkin

Eikös vanhat systeemit skulannut silleen, että kun nakki oli lukossa niin alko paineen vähennys? Siis autoissa.. muistaakseni sain hetkellisesti nakit lukkoon vanhalla auton ritsalla, vm 90 tais olla ekoja abs

Systeemi nykyään melkein sama? Mutta softaa vaan vähän muunneltu hienommaksi, eli joku kiihtyvyys arvo kun ylittyy niin painetta vähennetään? Prätkissä ehkä ihan ookoo, mutta kyllä toi vanha systeemi autoissa skulasi todella hienosti!

Ainakin stoppiet onnistuis jos prätkissä olis tollanen systeemi

[TTA]

[QUOTE= (Nitrous @ Joulu. 07 2006,17:03)]

Ei vaan tuossa tarkoitetaan, että kun järjestelmä havaitsee että pyörä on lukkiutumassa, eli kulmakiihtyvyys lähestyy nollaa, järjestelmä laskee painetta ja tarkkailee kuinka nopeasti rengas lähtee uudestaan pyörimään. Noin siis yksinkertastettuna. Ja kulmakiihtyvyys on kulmanopeuden aikaderivaatta, jolloin kulmakiihtyvyydestä on mahdollista määrittää nopeus.

Ei nuo absit päättele sitä onko rengas lukkiutumassa vaan antavat sen lukkiutua ja vasta tämän jälkeen vapauttavat renkaan jälkeen pyörimään. Se oliskin hieno systeemi joka arvaisi milloin rengas meinaa lukkiutua ja säätäisi jarrupainetta sen mukaan. Miten sitten kun tiellä onkin vaikka öljylätäkkö? Hankala tietokoneenkin arvata.

Rengas jarruttaa lähes parhaiten kun se on juuri lukkiutumassa (mutu) tai lukossa (mutu). Ongelma vain on että lukkiutuneella renkaalla ei voi ohjata. Siksi välillä palautetaan pito.

Useissa prätkissä renkaan pyöriminen tarkistetaan rivoituksesta etunavassa jota lukee anturi. Kun todetaan ettei rengas enää pyöri niin vähennetään jarrupainetta. Luulisin että soppaan sekaantuu myös nopeusanturi eli se mitä nopeusmittarikin käyttää koska muutenhan pyörää ei pystyisi pitämään paikallaan jarrulla esim. ylämäessä.

Stoppie pitäisi siis olla mahdollista tehdä koska rengashan ei mene missään vaiheessa (ainakaan tarkoituksella) lukkoon joten absin ei tarvitse puuttua koko jarrutustapahtumaan mitenkään.

[TTA]

ABSt ei kyllä prätkiin kuulu.. jotain rajaa sentään vaikka elektroniikka siistiä onkin

Normaalisti ei mut oon kokeillu absipyörällä vetää täysjarrutuksen eli liinat täysin kiinni satasen vauhdista a) märällä asfalttitiellä b) hiekkatiellä c) lumella d) mudalla. Joka kerta selvisin pystyssä ja vauhtikin pysähtyi kohtuullisessa matkassa.

Mut jos lähden vaikka sorateille ajelemaan niin mieluiten kytken absit pois. Nimittäin muutaman (kymmenen) kerran on meinannu mennä mutka pitkäks kun tulee kurviin liian kovaa ja kun jarruttaa niin absit vain pätkii jarruvoimaa vaikka kuski haluaisi esim. takarenkaan lukkoon. Soralla pysähtyy nopeammin ilman abseja koska sora kasautuu lukitun takarenkaan eteen ja tehostaa jarrutusta.

Mut sellaisissa tilanteissa kuin palaillessa jostain reissusta väsyneenä ja körötellessä 80 nopeutta kovassa sateessa on tuollainen turvallisuusvaruste ihan kiva jos jostain syöksyisi vaikka hirvi eteen.
Silloin taas kun aktiivisesti _ajaa_ ei abseista ole mielestäni mitään hyötyä. Toisaalta eipä ne yleensä asfaltilla järin haittaakaan kun tuota lukkojarruttelua tulee harvemmin normaaliajossa harrastettua.

Autoissakin absit häiritsee kun yrittää ajella "rallia" mut ei enää yhtään kun talviliukkailla työntää joku autonsa keulan sivutieltä eteen.

[sarkka]

, mutta kovemmasta vauhdista rullaava stoppie voisi olla mahdollinen, jos pyörän geometria mahdollistaa sen.

Mielenkiintoinen keskustelu. (oma kantani on, etten haluakaan edes mopottimeeni ABS:ää tai muitakaan ajonhallintalaitteita)

Mutta nyt on pakko takertua pilkkuun, kun juuri opiskelin B-magazinesta jutun endoilusta. (joo, luen ko. lehteä, vaikkei taidot riitä kunnolla edes ko. lehden lukemiseen, saati temppuiluun... )


Tuo mainitsemasi rullaava juttu on käsittääkseni sitten jo endo, ei stoppie.

Siihen en osaa enkä edes halua ottaa kantaa, kuinka nykyaikaiet ABS:t pyörissä toimivat teknisesti.

[Nitrous]

Ei nuo absit päättele sitä onko rengas lukkiutumassa vaan antavat sen lukkiutua ja vasta tämän jälkeen vapauttavat renkaan jälkeen pyörimään.

Olen pahoillani huonosti muotoillusta lauserakenteesta, joka vaikeutti asiasisällön ymmärtämistä.

[TTA]

Olen pahoillani huonosti muotoillusta lauserakenteesta, joka vaikeutti asiasisällön ymmärtämistä.

Saat anteeksi

[SamiN]

Linkin kaaviosta selviää ainakin Hondan toimintaperiaate jotenkin:
http://world.honda.com/motorcycle-te.../brake/p6.html

With the increase in hydraulic pressure, wheels start decelerating by the braking force. However, when wheel speed drops down excessively against motorcycle body speed, that is, wheels are nearing lock conditions, the modulators will lower hydraulic pressure receiving a signal from the ECU. As the wheel speed gets close to motorcycle body speed, the hydraulic pressure will be raised once again. This is repeated time and again in one second.

[ZR-7herwood]

Mites toi ABS toimii käytännössä, jos se mittaa pelkästään renkaan kulmakiihtyvyyttä? Eikös sen järjestelmän pidä tietää millä nopeudella liikutaan sillä hetkellä, ja sen mukaan laskea mikä on sopiva hidastuvuus. Mutta mistä järjestelmä tietää mikä on sopiva hidastuvuus, koska pito vaihtelee eri pinnoilla.

Kulmakiihtyvyys kertoo pidon määrän. Jäällä nestepainetta laskemalla rengas kiihtyy hitaasti, kun kuivalla asfaltilla se kiihtyy monin verroin nopeammin. Eli käytännössä järjestelmä mukautuu samalla kitkan muutoksiin. Samoin ajoneuvon nopeus voidaan arvioida kulmakiihtyvyyden muutoksesta. Kun renkaan nopeus lähenee vapaata pyörimistä sen kiihtyvyys pienenee, eli tiedetään myös ajoneuvon nopeus "lähestulkoon".

Lähde: Autoteknillinen taskukirja - Bosch.

Sisältää kiintoisan väitteen.

Onko liikekitka riippuvainen nopeudesta?

En nähnyt tuollaista väitettä?

Tekstin viimeinen lause. Kyse siis liukuvien pintojen suhteellisesta nopeudesta. Ei mopon nopeudesta.

[ZR-7herwood]

Ei vaan tuossa tarkoitetaan, että kun järjestelmä havaitsee että pyörä on lukkiutumassa, eli kulmakiihtyvyys lähestyy nollaa, järjestelmä laskee painetta ja tarkkailee kuinka nopeasti rengas lähtee uudestaan pyörimään. Noin siis yksinkertastettuna. Ja kulmakiihtyvyys on kulmanopeuden aikaderivaatta, jolloin kulmakiihtyvyydestä on mahdollista määrittää nopeus.

Kulmakiihtyvyys on muuten nolla, kun rengas ei pyöri ja myös silloin kun rengas pyörii vapaasti vakiokulmanopeudella.

Pelkästä kulmakiihtyvyydestä et voi tietää kulmanopeutta. Jos tiedät tarkan kulmakiihtyvyyshistorian jostakin tunnetusta alkunopeudesta alkaen niin silloin voit tietää.

[compact_d]

Historiaa mitataan koko jarrutuksen ajan, joskin suuntaa antavasti ja alkunopeus saadaan jarrutusta edeltävältä ajalta - siksi "lähestulkoon".

[ZR-7herwood]

Historiaa mitataan koko jarrutuksen ajan, joskin suuntaa antavasti ja alkunopeus saadaan jarrutusta edeltävältä ajalta - siksi "lähestulkoon".

Minkä takia kiihtyvyyden pieneneminen on sitten liitetty nopeuden tietämiseen 'lähestulkoon'?

Jos nopeus laskettaisiin alkunopeudesta ja kiihtyvyyden historiatiedosta, ei kiihtyvyyden muutoksilla olisi merkitystä siihen, että saadaanko nopeus laskettua vai ei.

[Matva]

"insinöörit?" kinaa

[pikkupeka]

"insinöörit?" kinaa

Juuh. Anna se meille anteeksi... *
Kyl me tajutaan väistyy sit ku oikeet työt alkaa..

[Nitrous]

Ei vaan tuossa tarkoitetaan, että kun järjestelmä havaitsee että pyörä on lukkiutumassa, eli kulmakiihtyvyys lähestyy nollaa, järjestelmä laskee painetta ja tarkkailee kuinka nopeasti rengas lähtee uudestaan pyörimään. Noin siis yksinkertastettuna. Ja kulmakiihtyvyys on kulmanopeuden aikaderivaatta, jolloin kulmakiihtyvyydestä on mahdollista määrittää nopeus.

Kulmakiihtyvyys on muuten nolla, kun rengas ei pyöri ja myös silloin kun rengas pyörii vapaasti vakiokulmanopeudella.

Pelkästä kulmakiihtyvyydestä et voi tietää kulmanopeutta. Jos tiedät tarkan kulmakiihtyvyyshistorian jostakin tunnetusta alkunopeudesta alkaen niin silloin voit tietää.

Esimerkiksi voidaan ajatella tilanne, jossa jarrutus on jo aloitettu, ja ABS-käyttää renkaan hetkellisesti lukossa, eli kulmakiihtyvyys nolla. Tämän jälkeen jarrupainetta lasketaan, kunnes rengas pyörii vapaasti, jolloin jälleen kulmakiihtyvyys on nolla. Kiihtyvyys anturin antamaa tietoa käyttäen järjestelmä saa kulmakiihtyvyyden ajan funktiona, josta saadaan renkaan kulmanopeus laskettua. Sitä en tiedä osaako järjestelmä tuota tehdä, mutta tuo olisi periaatteessa mahdollista.

Tuossa hondan järjestelmässä näyttäisi tuon mukaan tulevan pyörän nopeustieto erikseen jarrujärjestelmälle.

[ttuttu]

Todellisuus voikin olla sit eri asia.

Eikös joku fjr kuski vois testata

Ei oo vielä onnistunu.

Juu ei! Sen verran voin FJR:stä sanoa, että Ruåtsissa hyppäsi kuusipeura eteen ja ainut asia, minkä ehti tehdä, oli vetäistä molemmat jarrut pohjaan! ABSi toimi eli tässä sitä vielä ollaan - henki pihisee molemmista päistä. ABS pitää vetää hampaat irvessä "lukkoon" niin se juttelee "däng däng däng..." ja pysähtyy. Näin ainakin minulle kävi.

[Sjuggen]

Raskas OT, mutta kuitenkin.

Autojen abseja olen muutaman vuoden mielenkiinnolla testaillut talvisin.

Kaikki toimivat hienosti eteenpäin ajettaessa. Entäs taakseppäin ajettaessa? Tai jos vetää käsijarrun ensin kiinni? Entäs jos tekee nuo molemmat? Ei uskoisi kuinka mielenkiintoisia toimintoja on löytynyt eri merkkisistä autoista moisilla pikku kikoilla.

[ookke]

Paikallaan jarrua painaessa ongelma on ratkaistavissa aika helposti. Kun nopeus on laskenut riittävän alhaiseksi lopetetaan kokonaan ABS tyyppinen tarkastelu ja annetaan pyörän lukkiutua kokonaan.

Tämän ilmiön voi havaita helposti 90 luvun ABS jarruilla varustetuissa autoissa ja rekkojen ABS jarruissa. Talvella pyörän lukkiutumisen lopussa voi silmin havaita helposti kun jäällä melkein kokonainen viimeinen metri liukuu pyörät lukossa...

[ookke]

Miten ABS jarrut toimivat

Tuon lukemalla en keksi syytä miksei stoppie onnistuisi...

[J@ck]

Samoissa olosuhteissa, nopeuksilla ja samoilla renkailla Ducati ST4S pysähtyi BMW:tä kuivalla asfaltilla 3 m lyhyemmällä matkalla 60 mailin nopeudesta.

Ihan itse tullut myös testattua omaa mopoa (K 1200 RS) ja sen abseja.

Ainakin Bemu pysähtyy lyhyemmällä matkalla, kun jarruttaa normaalisti - siis jarruttaa mahdollisimman tehokkaasti, mutta niin kuin abseja ei olisikaan.
Eli ei siis vedä kahvaa pohjaan ja anna absien ajatella, vaan jarruttaa niin kuin mopossa olisi tavalliset jarrut.

Jo 50-60 km/h nopeudessa tuli jarrutusmatkoissa selkeitä eroja ja nimenomaan sen varovaisemman / hallitumman / oikeaoppisemman (vai miten sen paremmin sanoisi) jarrutuksen hyväksi.