Kanttauksesta

[Fishface]

Niin, mutka-ajosta kiinnostuneena haluisin tietää miten pyörä käyttäytyy siellä äärikanttauksessa, olen pikkuhiljaa lisänny kulmaa ja alkanu siirtää ruhoa kylkeen. En ole polvi maassa kaarteita vetäny, mutta minua kiinnostaiskin tietää mistä alkaa huomaa että alkaa raja ylittyä pyörästä; liukuuko takarengas heti alta vai alkaako se "varotuksena" aluksi heilumaan tms.? Jos joku voisi valaista, että tietäis miten paljon on varaa lisätä.

[jaket]

kun liu-ut perseelläsi kadulla, niin tiedät, että otit liikaa.

MEE RADALLE!

[Fishface]

Ja meen sinne liukumaan persiilleen? Tämä ei ollu semmonen kaahaan vitusti kadulla postaus vaan ihan mielenkiinnosta koska en tiedä vastausta. On olemassa teitä radan ulkopuolellakin missä voi kantata aikas alas rikkomatta rajotuksiakin. Ja vaikka tarkotus on mennä radalle jossain vaiheessa ei siellä kaatuminen auta mun oppimista mitenkään. pässi

[Vonikka]

Kyllä sen huomaa sitten kun pyörä alkaa käyttäytyä levottomasti eikä ole vakaa itsensä.

[S^Hansu]

Tästä vois joku kirjailijan taitoja omaava ratakettu oikeasti kirjoittaa.
Meikäläinenkin kaipaisi rohkaisua tuon mopon kääntelyyn.
Ensimmäinen kesä meni pitkälti melko pystyssä ajellen, aikomus olisi nyt koittaa saada hiukan kulmaa tänä kesänä.
Jotenkin sitä vaan on aivoihin naulittu, että se on yhtä mahdotonta kuin luistelu.
Niin ja totta helvetissä tuota opetellaan radalla.

[JP_445]

Ensin ottaa kiinni joku osa moposta kenttään... Jos nyt oletetaan että kyseessä on keskellä istuja. Jos otetaan oikea Ärrä mopo jossa kanttivaraa enempi niin silloin taas tulee ensin eteen renkaiden luisto ongelma, edelleen olettaen että kuskiistuu keskellä mopoa eikä osallistu kanttaukseen. Jos nyt sitten aletaan siirtämään painoa niin ensihän siirtyy ihmisellä pelkkä perse.. No takasella on hyvin pitoa, mutta etunen jää vähemmälle ja ajetaan etunen alta (se ei sitten varoittele). Tuon kaatumisen jälkeen aletaan ottamaan huomioon ns. kolme pistettä mopossa... Eli perse siirtyy ja yläkroppa siirtyy ja saat kolme pistettä ... Ulkokaarteen puolen jalan polvitaive satulan reunaan, ulkokaarteen puolen kyynärtaive tankin ulkoreunaan ja sisäkaarteen puolen päkiä jalkatapilla tukevasti. Tällöin tunnet selkeästi miten mopo luikertelee alla, jos se luikertelee. Tällä keinolla ei se etunen tai takanen lipen niin helposti alta ja tunnet mopon käyttäytymisen paremmin. Jos et omista nahkapukua jossa on laahauspalat niin silloin kannattaa työntää sisäkurvin polvi eteen sinne sivukatteen liki... Saat tehtyä painon siirron kunnolla ja polvi ei ole maassa... Tosin hieman lipesi varsinaisesta kysymyksestä...

[Earthend]

Kevyt veto päällä pyörä pysyy kyllä vakaana kunnes rojut alkaa raapimaan maata, mutta ennenkuin ne rojut rapii, niin kuskin sietää roikkua jo polvi tukevasti asfaltissa, perse irti penkistä.

Kadulla on erittäin vaikea oppia noita äärirajoja, koska siellä et pääse ajamaan samoja mutkia jatkuvasti. Monet ovat radalla huomanneet, etteivät olekaan paljoa mopoa aiemmin kallistaneet, vaikka ovatkin luulleet niin tekevänsä.

Renkaiden profiili toki vaikuttaa paljon kanttausvaroihin ja käytökseen.. Renkaat ajotavan mukaan. Alustan säädöt luonnollisesti myös kohdilleen, kun aletaan äärirajoilla menemään.

[Wen74]

Eikös tuo riipu paljon renkaista? Meinaan että olen Kovasti Lukenut™ , jotta jotkut renkaat menettää pidon varottamatta ja jotkut varottaa selvästi.

[Fishface]

Eli jos siirtää kroppaa pois pyörän päältä kannattaa aina siirtää molempia tasapainon takia? Mutta ilmeisesti pidon loppuminen alkaa varottaa itsestään pienellä heilumisella?

[Fishface]

Eikös tuo riipu paljon renkaista? Meinaan että olen Kovasti Lukenut™ , jotta jotkut renkaat menettää pidon varottamatta ja jotkut varottaa selvästi.

Onko esimerkkejä? Itse ajan Pirelli Diabloilla (corsa edessä)

[MadMan]

Eli jos siirtää kroppaa pois pyörän päältä kannattaa aina siirtää molempia tasapainon takia? Mutta ilmeisesti pidon loppuminen alkaa varottaa itsestään pienellä heilumisella?

Kukaan ei voi kertoa sulle miltä tuntuu kun pito alkaa loppua, se pitää vaan ite kokea. Ja sen kokee parhaiten juurikin radalla, jossa voit kierros kierrokselta kiristää kanttia pikkuhiljaa.

Toi pidon loppumisen tuntuma riippuu niin paljon pyörästä, alustasta ja renkaista ja jopa tuosta ajoasennosta, siitä jännitätkö vai oletko rento ja varmasti miljoonasta muustakin detaljista, että sitä on hyvin hyvin vaikea sanoa miten se sun tapauksessa ilmenee. Joskus tuntuu pientä värinää, joskus tuntuu selvä sladi, joskus etupää sortaa ja joskus jompikumpi rengas lähtee ihan varottamatta alta ja havahdut vasta kyljelläsi huomaamaan että nyt mentiin rajoilla.

Ei kannata väheksyä rata-ajoa, siellä oppii kerralla yhtä paljon kun koko kesänä muuten. Oikeesti.

[Fishface]

En ole missään vaiheessa väheksiny rata-ajoa, toinen kirjottaja vaan oletti että olen "kadulla kovaa"-kuski. Radalle ois tarkotus mennäkkin tänä kesänä, mutta missä tahansa ajaakin niin ois se hyvä tietää jos rajasta tulee jotain varottavia merkkejä.

[kap57]

Omakohtaisesti opettelin ensialkuun mutka-ajon saloja ( radalla nimenomaan ) tutkimalla renkaita: ensimmäisen ajovuoron jälkeen, kun luuli kantanneensa kunnolla niin renkaissa oli vielä 1-2 cm täysin koskematonta pintaa... . Silti aloittelijasta oli tuntunut, että ollaanpa jo vinossa vaikka muuta ajokokemusta samalla pyörällä oli kertynyt jonkin verran. Tuollaisen vanhantyyppisen nakupyörän ( Sevenfifty ) selässä ilmeisesti homma tuntuu hurjemmalta kuin sporttipyörällä. Sitäkin enemmän kummastuttaa Hondan entisen omistajan ( 1942 syntynyt saksalainen herrasmies ) ajotyyli; jalkatappien päissä olevat kulutuspalat ovat lyhentyneet melkoisesti kummallakin puolella vaikka itse en ole onnistunut raapaisemaan millään osalla asvalttia
Mutta alkuperäiseen kysymykseen: mutka-ajon oppii kunnolla vain radalla tapahtuvassa harjoittelussa kokeneemman opastuksella. Pari viikkoa sitten Alastarolla HRoF:n ajokurssilla hommaa opetettiin kunnolla niin että maallikkokin asiaa ymmärsi ja siksi 9.6. Ahvenistolla on tarkoitus harjoitella lisää.

Nyt on muutaman kerran mutkissa tehnyt niin, että takakumi kummasti hypähtänyt ulkokaarretta kohti, saavuttaen sitten pidon.Ihan kuin kiven päältä pyörähtänyt.Joskin mitään kiveä ei ollut.Pyörä onkin customi, mutta en millään jaksaisi sillä mitään rauhallista kurvailua.Kanttailu on kivaa.Olisikohan se ollut metsähallituksen puolelle lähtö lähellä noi kaksi hypäystä??Pitääkö jousituksen olla kova vai pehmeä?Voi p...kele!Täytyy vaihtaa ajotyyli tai pyörä.Eli pyörä.

[Fishface]

Jäykempi jousitus on parempi sporttiseen ajoon, sillä ehdolla että tie on hyväkuntoinen. Itse jäykistin jousitusta aika selvästi ja en ole katunu hetkeäkään pyörä tuntuu ihan erilaiselta.

[MadMan]

En ole missään vaiheessa väheksiny rata-ajoa, toinen kirjottaja vaan oletti että olen "kadulla kovaa"-kuski. Radalle ois tarkotus mennäkkin tänä kesänä, mutta missä tahansa ajaakin niin ois se hyvä tietää jos rajasta tulee jotain varottavia merkkejä.

Mä en huomannu tota "kadulla kovaa" -kohtaa. Tällee kirjotetun tekstin välityksellä kommunikoidessa yleensä tulee väärinymmärryksiä, eikä sen takia rivien välistä kannata juuri asioita tulkita.

Tuohon kanttausasiaan voisi oikeestaan sanoa lyhyesti ja ytimekkäästi, että ainoastaan tekemällä oppii, eli koita mennä sinne radalle mahdollisimman nopeasti. Et varmasti tule katumaan. Ja nykyisillä sportti tai nakupyörillä yleensä uskallus loppuu roimasti ennen pyörän mahdollisuuksia.

[zuha]

Lienee paljon pyörästä kiinni. Itäuudenmaan teillä on mutkapätkiä missä saa afrikkalaisen tapit maahan lähellä laillisilla nopeuksilla. Onneksi tuppaa sisäkurvin kengän ulkokärki osumaan maihin ennen tappeja, se on hyvä merkki ottaa "iisimmin". En tiedä teenkö oikein mutta siirrän mutkissa painoa eteen ja pidän yläkroppaa aika löysänä ja kädet reilusti levällään, vähän kuin jossain supermotoajossa. itä ajoasentoa ei osaa oikein selittää, se vaan on Eikä asento todellakaan ole sama kyykkämopoissa mutta onpahan pystyssä pysynyt...

[JP_445]

Jäykempi jousitus on parempi sporttiseen ajoon, sillä ehdolla että tie on hyväkuntoinen. Itse jäykistin jousitusta aika selvästi ja en ole katunu hetkeäkään pyörä tuntuu ihan erilaiselta.

Jousen jäykennyksellä ei vielä saada mitää oikeaa aikaseksi kuin normaali painauma. Vaimennus kuntoon niin alkaa helpottamaan ajamista... Jos kaikki vääntää tappiin niin alustasta tulee vain kova ja toimimaton ja ihan varmasti ajat joko keulan tai perän alta....

[canepazzo]

Eikös tuo riipu paljon renkaista? Meinaan että olen Kovasti Lukenut™ , jotta jotkut renkaat menettää pidon varottamatta ja jotkut varottaa selvästi.

Onko esimerkkejä? Itse ajan Pirelli Diabloilla (corsa edessä)

Juu, noi Diablot on erinomaiset renkaat sen 'rajakokemuksen' etsimiseen. On renkaita, jotka ovat selvästi äkkinäisempiä, eli pitävät hyvin lämpiminä, mutta pito loppuu sitten äkkiarvaamatta. Noilla renkailla sen pitorajan lähestymisen huomaa silleen paniikittomammin, kun joko eturengas tuntu irtoavan pehmeästi sladiin tai takapää alkaa vikuroimaan, olettaen tietty että kuski ei hölmöile. Noissa on kumminkin jo sen verran hyvä pito, että ainakin kokemattoman kuskin rajat tulevat vastaan nopeammin kuin noiden gummien.
Tarkempaa kuvausta tuon rajan lähestymisestä on vaikea antaa, kun siihen vaikuttaa renkaiden lisäksi muutama muukin asia, jopa mopon tyyppi.

Mutta silti, kuten tuossa on jo moneen otteeseen todettu, sitä rajatietoa kannattaa mennä opiskelemaan sinne radalle, koska se on siellä turvallisempaa ja moninverroin tehokkaampaa, käytetyistä ajonopeuksista riippumatta. Maantiellä se on yleensä aina hiukan hankalampaa ja vaarallisempaa, eikä siellä pysty samalla tavalla keskittymään vain omien ajolinjojen, mopon käytöksen yms. tarkkailuun ja hiomiseen. Eikä kannata väheksyä myöskään sitä, että siellä on hyvä tilaisuus ottaa mallia kokeneemmista radankiertäjistä. Radalla käynti on paras tapa opetella noita kaarreajon hienouksia ja moponhallintaa.

[Tianyu]

Kun katsotte renkaista sitä rajaa nii siihen vaikuttaapi paine kans paljon. Kemoralla kun aluksi vedin alhaisilla paineilla(=lue 1.75/1.95 valmistaja suosittelee 1.8/2.0) nii ei menty ees polvet maassa kun oltiin jo rajoilla. Sit siirryttiinki käyttää 1.95/2.10 nii sitten laahattiinki jo polvea maassa ja silti jäi renkaisiin 0.5-1.0cm molemmin puolin käyttämätöntä pintaa.

Kadulla tuo rajan etsiminen on imo vaarallista, kun siinä lippaa oikeesti tosi helpolla jos mennään millikin yli sen rajan. Radalla ei oo mitään kaiteita(ahvenistolla on, sen takia en käy siellä pyörän kanssa),kiviä,ojia,puita tien varrella + yleensä lanssi tai ensiapuu saatavilla heti.

[Earthend]

Kun katsotte renkaista sitä rajaa nii siihen vaikuttaapi paine kans paljon. Kemoralla kun aluksi vedin alhaisilla paineilla(=lue 1.75/1.95 valmistaja suosittelee 1.8/2.0) nii ei menty ees polvet maassa kun oltiin jo rajoilla. Sit siirryttiinki käyttää 1.95/2.10 nii sitten laahattiinki jo polvea maassa ja silti jäi renkaisiin 0.5-1.0cm molemmin puolin käyttämätöntä pintaa.

Kadulla tuo rajan etsiminen on imo vaarallista, kun siinä lippaa oikeesti tosi helpolla jos mennään millikin yli sen rajan. Radalla ei oo mitään kaiteita(ahvenistolla on, sen takia en käy siellä pyörän kanssa),kiviä,ojia,puita tien varrella + yleensä lanssi tai ensiapuu saatavilla heti.

Se että renkaassa ei ole käyttämätöntä pintaa ei tarkoita että olisi oltu "rajalla", josta millinkin ylitys heittäisi heti pihalle. Alhaisilla paineilla rengas joustaa ja painuu kasaan, jolloin kontaktipinta kasvaa.

Polven saa maahan helpommin kun roikkuu enemmän, eikä tarvitse pyörää kallistaa niin paljon.

[Make80]

Muista sekin, että aikas pitkälti on alustasta kiinni se renkaan pito. Jos alusta ei toimi joutuu rengas tekemään sen työt, ja pito on surkea --> keula/perä voi karata alta ettet ehdi kissaa sanoa. Samoin esmes liian löysä keula on tappolaite, se kun pohjaa kovassa kallistuksessa (esmes pieni töyssy tiessä) niin taas mennään niin ettei ehdi edes huomata.

Perän luistelut oppii huomaamaan (radalla) aika nopeesti, keula on vaikeampi. Yleisillä teillä on paitsi riski ettät tapat itsesi, myös se huono puoli, että olosuhteet vaihtelee. Jos nyt joskus perä vähän lipsuukin, niin koskaan et tiedä johtuiko se hiekasta, öljystä tai urista tiellä, vai oliko kyseessä ns normaali lipsuminen.

Niin, ja radalle ei siis ole tarkoitus mennä "sitten kun osaa ajaa", vaan juuri päinvastoin. Parasta on siirtää kaikki kokeilut sinne, ja sielläkin ne on syytä tehdä järkevästi ja varovasti. Kuten yllä on mainittu, laitetta opitaan yleensä kunnioittamaan vasta ekan lasarettikeikan jälkeen.

Sitäkin enemmän kummastuttaa Hondan entisen omistajan ( 1942 syntynyt saksalainen herrasmies ) ajotyyli; jalkatappien päissä olevat kulutuspalat ovat lyhentyneet melkoisesti kummallakin puolella vaikka itse en ole onnistunut raapaisemaan millään osalla asvalttia

Usko tai älä, mutta aika moni Jürgeni vetää ne kulmahiomakoneella heti, kun on saanut pyörän kaupasta kotio. Tosin, tuon ikäisellä herralla tuskin niin kovaa pätemisen tarvetta.

[johtaja]

Tai sitten mr Jurgen on painanut 30kg enemmän, jolloin pyörä ui niin alhaalla, että tapit ottaa liikennevaloissakin maahan.

[zuha]

Samoin esmes liian löysä keula on tappolaite, se kun pohjaa kovassa kallistuksessa (esmes pieni töyssy tiessä) niin taas mennään niin ettei ehdi edes huomata.

ja liian jäykkä ei suomen teillä välttämättä mukaile tien muotoa riittävän hyvin vaan "pomppii" heitoissa kun etupyörä ei seuraa tien muotoja. t. nimim. liikaa öljyä etuputkissa.

[Stobias]

Diablot on täälläkin alla, eikä tuttua mutkapätkää ajaessa ei tarvi renkaan pitoa paljon jännätä. Katupaineillakin (2,5/2,9) pitoa riittää renkaan reunalle asti lievällä roikkumisella, ainakin laillisilla nopeuksilla ja rauhallisella kaasun käytöllä. Tämä edellyttää tietenkin, että olosuhteet ja muu pyörä on kunnossa. Renkaat ovat mielestäni aika luottamusta herättävät suurillakin kallistuksilla, pyörä tuntuu vain liimautuvan entistä tiukemmin kiinni asfalttiin. Jos niin agressiivisesti ajaa kadulla, että diablosta loppuu ominaisuudet, voisi sitä kutsua jo kaahaamiseksi. Kallistusvaraakin löytyy sen verran, että menee aika extremelajiksi katuoloissa ennen kuin kanttausvara loppuu.

[kap57]

Tai sitten mr Jurgen on painanut 30kg enemmän, jolloin pyörä ui niin alhaalla, että tapit ottaa liikennevaloissakin maahan.

Valokuvien perusteella herra oli vuonna 2002 hernekeppi, joten oma elopainoni pitäisi aiheuttaa moinen raudankulutus... Jousitus oli kylläkin todella pehmeä, jouduin heti säätötöihin.
Ei ne kulumajäljet ole meikäläistä haitannut, katu-uskottavuushan on siitä parantunut

[pekko5]

liittykää ihmeessä johonkin pyöräkerhoon tai hankkiutukaa edes "ulkojäseneksi" niin pääsette kerhojen ratapäiville ajamaan. ehkä sieltä ei aina löydy "mikakallioita" ja muita kisakuskeja neuvomassa mutta ainakin sopivia vauhtimittareita eli ei sorru (ehkä) heti yli yrittämiseen.

minä en edes kuvitellut osaavani ajaa kun viime vuonna ensimmäisen kerran kävin Ahvenistolla - mutta silti silmät avautuivat ja ajamisesta löytyi aivan uusi puoli. tiesin etten osaa kallistaa ollenkaan - mutta siihenkin oppii... eikä tarvii silti vetää korva maassa että olis hauskaa. suurin osa radankiertäjistä ajelee loppujen lopuksi sellaista sopivaa vauhtia ettei isoja riskejä oteta.

vieläkin hymyilyttää viime kesän viimeisen Ahvenistopäivän fiiilis kun kiersi sitä hidasta oikeaa joka kiipeää sitten sillan alta kukkuloille (jossa ilta-aurinko aina paistaa silmiin)... roikkuen JP_445:n ansiokkaasti kuvailemassa asennossa - ja vauhtiahan siinä ei todellakaan ollut ollenkaan.

pyörän valintakaan ei mielestäni velvoita älyttömään vauhdinpitoon. aion sitkeästi pysyä nautiskelussa soittimeni kanssa enkä sortua "nahkapukuisten kikserikuskien" mukana roikkumiseen väkisin sikariskillä.

[Tianyu]

Kun katsotte renkaista sitä rajaa nii siihen vaikuttaapi paine kans paljon. Kemoralla kun aluksi vedin alhaisilla paineilla(=lue 1.75/1.95 valmistaja suosittelee 1.8/2.0) nii ei menty ees polvet maassa kun oltiin jo rajoilla. Sit siirryttiinki käyttää 1.95/2.10 nii sitten laahattiinki jo polvea maassa ja silti jäi renkaisiin 0.5-1.0cm molemmin puolin käyttämätöntä pintaa.

Kadulla tuo rajan etsiminen on imo vaarallista, kun siinä lippaa oikeesti tosi helpolla jos mennään millikin yli sen rajan. Radalla ei oo mitään kaiteita(ahvenistolla on, sen takia en käy siellä pyörän kanssa),kiviä,ojia,puita tien varrella + yleensä lanssi tai ensiapuu saatavilla heti.

Se että renkaassa ei ole käyttämätöntä pintaa ei tarkoita että olisi oltu "rajalla", josta millinkin ylitys heittäisi heti pihalle. Alhaisilla paineilla rengas joustaa ja painuu kasaan, jolloin kontaktipinta kasvaa.

Polven saa maahan helpommin kun roikkuu enemmän, eikä tarvitse pyörää kallistaa niin paljon.

Ääh, en meinannut että millin yli renkaitten rajan, vaan pidon tai muun rajan joka on tärkee sitten tuossa pystyssä pysymiseen. Tuossa matalapaine->enemmän pintaa on kyllä itua, mut mietityttää se että joudutaanko sit ihan perstuntumalta kahtoo että ollaanko pidon rajoilla ku ei voi renkaista niitä tarkistaa? Mut eikös oo totta että kun ollaan korkeil paineil niin renkaassa on enemmän sitä pyöreyden muotoa joka vastaa sit kans enemmän kulmaa, jolloin saadaan käytettyy laajemmalta alueelta? Tietty liian korkee paine on sit semmoinen, että rengas ei annaperiks.

[Tylyttäjä]

Kannattaa kokeilla ajaa muutaman kerran sen pitorajan yli, sitten tietää missä se on Löytyy varsinkin mutkasta avattaessa varsin helposti.

Kallista ja kivuliasta, mutta kovin valaisevaa