Kanttauksesta

[Earthend]

mietityttää se että joudutaanko sit ihan perstuntumalta kahtoo että ollaanko pidon rajoilla ku ei voi renkaista niitä tarkistaa?

Perstuntumalta nimenomaan.. Ei sitä renkaasta katsomalla näe. Ja on kaksi eri asiaa ajaa kadulla pitkä loiva kaarre tasakaasulla, tai radalla avata tuppi nurin mutkan ulostulosta.. Kaasulla se pito lähtee huomattavasti helpommin kuin vain kallistamalla pyörää, mutta kaasulla sitä pystyy säätelemään.

[JP_445]

mietityttää se että joudutaanko sit ihan perstuntumalta kahtoo että ollaanko pidon rajoilla ku ei voi renkaista niitä tarkistaa?

Perstuntumalta nimenomaan.. Ei sitä renkaasta katsomalla näe. Ja on kaksi eri asiaa ajaa kadulla pitkä loiva kaarre tasakaasulla, tai radalla avata tuppi nurin mutkan ulostulosta.. Kaasulla se pito lähtee huomattavasti helpommin kuin vain kallistamalla pyörää, mutta kaasulla sitä pystyy säätelemään.

Oikeeistaan märällä on kaikkein helpoin ja turvallisin etsiä sitä hienoa tunnetta kun etunen lähtee lievään luisuun tai sitä kun takanen alkaa hakemaan uusia ajolinjoja. Sellanen märkä tai jopa hieman kuivahtanut, mutta kostea rata ja ei tarvitse edes paljoa vauhtia... Hienointa on se 2 pyöräluisu... Kivasti ajolinja leviää ja ei mitään varmuutta riittääkö radan leveys... Tule vain rohkeasti radalle kokeilemaan tuota pitorajaa. Voipi olla että selviät säikähdyksellä luisuista toisin kuin tuolla yleisellä puolella. Itselläni ainakin on yleisesti olleet luisut tuolla yleisellä puolella enempi sellaisia äkkinäisiä, huonosti hallittavia. Radalla taas helpompi kun tuntuu että sen luisun aavistaa ja siitä ei tule panikoitua ranteella.

[Elazi]

Yritin harjotella tänään vähän tuota perseen siirtämistä, se toimii jotenki, oli se vähän oudomman tuntusta.. Mut kisafiilis tuli.

Juu, mutkan avaus kaasulla,siitähän se hypähti.Täytyy tulevaisuudessa ajella iisimmin.

[Ron Jeremy]

Itteni kans fiilis et perse kisatyylisestiroikkuen toisella puolen ja polvi alhaalla. Sit kun kaverilta joka ajoi takana kysyy niin polvella oli 0,5m matkaa asfalttiin. Olo kuin John McGuinnesilla man saaren ajoissa
Tota ratahommaa olen jättänyt väliin koska vakuutukseni ei maksa jos lippaan. Miten oppii kunnon polvikanttauksen vaikkapa sahaamalla tuttua puutonta mutkaa edestakas?

[Spede1]

Tota ratahommaa olen jättänyt väliin koska vakuutukseni ei maksa jos lippaan. Miten oppii kunnon polvikanttauksen vaikkapa sahaamalla tuttua puutonta mutkaa edestakas?

Oot ennemmin siellä ojan pohjalla kuin polvi on maassa.

nimim: 400km radalla viime viikonloppuna ja nyt alkaa vasta löytyä oikea ajoasento.

[jaket]

En pidä kadulla ajamista mitenkään tuomittavana, tiedän vain, että kadulla on noiden rajojen hakeminen 100x vaarallisempaa kuin radalla. Radalla ei ole vastaantulijoita, ei hiekkaa tiellä, ei metallitolppia tai puita. ei ojia. ja saat ajaa samat mutkat uudestaan ja uudestaan.

ihme kun ihmiset yhdistävät rata-ajon heti perseellä liukumiseen.

no onhan semmoistakin tullut siellä kokeiltua.

monille 'rata' on joku kilpa-ajon merkki. Rata on vain paras mutkatie ilman rajoitusta, ilman vastaantulijoita, ja sen päät on yhdistetty, joten voit ajaa sitä ympäri loputtomasti.

[Earthend]

Tota ratahommaa olen jättänyt väliin koska vakuutukseni ei maksa jos lippaan. Miten oppii kunnon polvikanttauksen vaikkapa sahaamalla tuttua puutonta mutkaa edestakas?

Kannattaa alottaa se ajamisen opettelu muualta kuin polven maahan laittamisesta.. Se ei ole mikään merkki nopeudesta tai taidosta. Polvi menee maahan kun roikkuu tarpeeksi ja pyörä on tarpeeksi kalleellaan. Jotain mitä ei kannata tehdä kadulla ennenkuin sen osaa (ts. on opetellut sen radalla).

Vaihda vakuutusyhtiötä jos rata-ajo on siitä kiinni.

[Kawa600]

Oikeeistaan märällä on kaikkein helpoin ja turvallisin etsiä sitä hienoa tunnetta kun etunen lähtee lievään luisuun tai sitä kun takanen alkaa hakemaan uusia ajolinjoja. Sellanen märkä tai jopa hieman kuivahtanut, mutta kostea rata ja ei tarvitse edes paljoa vauhtia... Hienointa on se 2 pyöräluisu...

Jep. Tuon allekirjoitan.. ..toissa kesänä tuli muutaman kerran käytyä radalla ja vauhtiakin rupesi kertymään kohtuullisesti....
yksi opettavimmista keikoista oli Botnialla kun koko rata-ajoon tarkoitetun päivän satoi vähän väliä vettä ja sitten taas tuli aurinko..ja taas vettä..
ekoissa sladeissa meinas tulla kakka housuun ku tuntu, että nyt tultiin liian kovaa ja perä liukuu puolelta toiselle ja radan reuna läheni.. ..mut sitä on pakko sanoa,että sadekelilläkin hyvät renkaat pitävät uskomattoman hyvin. Itselläni oli silloin Diablo Corsat,parhaat renkaat mitä tiedän-->omassa ajossani siis.
Sit ku vaan jankkas uusia ja uusia kierroksia, niin ei edes enää ne luistot paljoa pelottanut, mutta kontrollin säilyttäminen kehittyi mielettömästi.. ..ja tietenkin sitä jotenkin sopeutti ajonsa vallitseviin olosuhteisiin..

[jamppa]

kyllä mä olen omallani vetäny ihan niin alas kun pääsee ja ei mitään ongelmaa, ottaen huomioon että mulla on FJ...