ZZR1400 on rantautunut: nyt kokemuksia

[Pahkasika]

Toinen penkki mittasi takapyörätehoksi 158 hv, mun erinomaisen suppealla matematiikalla ja teknisellä tietotaidolla, tuntuis että nuo 2 eri penkin antamat käppyrät olisivat aika yhteneväiset, jos toinen antaa kampuratehoksi 175 ja toinen takikselle 158 hv.

Joka tapauksessa, käytännön tehoa riittävästi. En harrasta lentokenttäajoa tms., Ja vääntöalue vakioon verrattuna hyvin toimiva.

Tippaakaa pyöräsi tehoa liioittelematta kuulostaa hyvältä. Tuo 158 renkaalta on n. 181,7 hv (kerro renkaalta saatu arvo 1,15) kytkimeltä!!

Tehon mudostumiseen koneelta vaikuttaa todella moni seikka. Tässä vain muutama mainitakseni:
- ilmanpaine
- ilmankosteus
- ilman lämpötila
- ohivirtaus
- turbulenssien muodostuminen patoalueelle
- laminaari- ja turbulenssirajapinnat
- ruiskun säädön tarkkuus (lambdan ym. puhtaus ja toleranssit)
- karttojen (ruisku+sytkä) "järkevyys"
- moottorin lämpötila
- öljyn lämpötila
- polttoaineen puhtaus
- puristuksen ajoitus
- moottorin ja osien kuluneisuus

Tässä nyt ruiskukoneelle tärkeimpiä ("kaasutinmaailma" on vileä oma lukunsa...), mitkä tulivat nopeasti mieleeni. Voi kritisoida vapaasti, jos haluaa... :-)

Eli yhteenvetona: jokainen vehje on yksilö. Jos halutaan mittaustarkkuutta dynolle ja dynojen välille, se voidaan tehdä virheenetenemisen lailla. Hyvä nyrkkisääntö yksittäiselle mittausvirheelle on tässä mielestäni 1/Sqrt[n] (eli siis 1 jaettuna mittausten lkm:n neliöjuurella). Eli oikeasti dynottamisia tarvittaisiin kymmeniä tai satoja yhdellä dynolla, ja lisäksi kymmenien muiden dynojen verrokkidata. Tämä kymmenien mittausten tekeminen ei vaan liene järkevää, joten tavallisesti "uskotaan", että muutama mittaus on käytännössä kyllin tarkka approksimaation (tavallisesti). Toinen tapa laskea on laitteen tunnetun mittaustoleranssin kautta (ei tarvita niin montaa dynottamista, vaan pari kertaa lienee sopiva). Mielestäni hyviä kommentteja teillä kaikilla dynottamisesta!!

Ps. Olen työssäni ja opiskeluissani joutunut perehtymään hyvin syvällisesti noihin mittatarkkuuksiin (ehkä näköjään liiankin... ;-). Silti teoria on aina teoriaa ja käytännön järki kannattaa pitää silti mukana...

Kokonaistehohäviö on kampuralta renkaalle n.12-13% mikäli ketjut ja rengas ovat suht ok. Eli lähempänä totuutta minun mielestä ollaan jos kerrotaan 158 1.12:sta tai 1.13:sta. Eli noin 177-178.5hv kampuralta!!

Toinen penkki mittasi takapyörätehoksi 158 hv, mun erinomaisen suppealla matematiikalla ja teknisellä tietotaidolla, tuntuis että nuo 2 eri penkin antamat käppyrät olisivat aika yhteneväiset, jos toinen antaa kampuratehoksi 175 ja toinen takikselle 158 hv.

Joka tapauksessa, käytännön tehoa riittävästi. En harrasta lentokenttäajoa tms., Ja vääntöalue vakioon verrattuna hyvin toimiva.

Tippaakaa pyöräsi tehoa liioittelematta kuulostaa hyvältä. Tuo 158 renkaalta on n. 181,7 hv (kerro renkaalta saatu arvo 1,15) kytkimeltä!!

Tehon mudostumiseen koneelta vaikuttaa todella moni seikka. Tässä vain muutama mainitakseni:
- ilmanpaine
- ilmankosteus
- ilman lämpötila
- ohivirtaus
- turbulenssien muodostuminen patoalueelle
- laminaari- ja turbulenssirajapinnat
- ruiskun säädön tarkkuus (lambdan ym. puhtaus ja toleranssit)
- karttojen (ruisku+sytkä) "järkevyys"
- moottorin lämpötila
- öljyn lämpötila
- polttoaineen puhtaus
- puristuksen ajoitus
- moottorin ja osien kuluneisuus

Tässä nyt ruiskukoneelle tärkeimpiä ("kaasutinmaailma" on vileä oma lukunsa...), mitkä tulivat nopeasti mieleeni. Voi kritisoida vapaasti, jos haluaa... :-)

Eli yhteenvetona: jokainen vehje on yksilö. Jos halutaan mittaustarkkuutta dynolle ja dynojen välille, se voidaan tehdä virheenetenemisen lailla. Hyvä nyrkkisääntö yksittäiselle mittausvirheelle on tässä mielestäni 1/Sqrt[n] (eli siis 1 jaettuna mittausten lkm:n neliöjuurella). Eli oikeasti dynottamisia tarvittaisiin kymmeniä tai satoja yhdellä dynolla, ja lisäksi kymmenien muiden dynojen verrokkidata. Tämä kymmenien mittausten tekeminen ei vaan liene järkevää, joten tavallisesti "uskotaan", että muutama mittaus on käytännössä kyllin tarkka approksimaation (tavallisesti). Toinen tapa laskea on laitteen tunnetun mittaustoleranssin kautta (ei tarvita niin montaa dynottamista, vaan pari kertaa lienee sopiva). Mielestäni hyviä kommentteja teillä kaikilla dynottamisesta!!

Ps. Olen työssäni ja opiskeluissani joutunut perehtymään hyvin syvällisesti noihin mittatarkkuuksiin (ehkä näköjään liiankin... ;-). Silti teoria on aina teoriaa ja käytännön järki kannattaa pitää silti mukana...

Dynoissa on käytössä korjauskertoimet, joilla tuota lämpötilan aiheuttamaa muutosta tehossa kompensoidaan.

Siltikin, olosuhteet vaikuttaa dynossa. Eli korjauskertoimet ei pysty tarpeeksi kuitenkaan kompensoimaan.

Mikä on muuten puristuksen ajoitus?

Käytännössä, kyllä joku 5 vetoa riittää dynossa, kun tehoa mitataan. Parilla ekalla vedolla voi tulla vähän alakanttiin tehoa (paikat putsaantuu ja rengas lämpenee), sen jälkeen saa kyllä toistettua hepan-parin sisään monta vetoa. Ihan riittävä tarkkuus ja toistettavuus.

Pyristuksen ajoitus liittyy sytytykseen yllättävän paljon, vaikkakin suurin tekijä on tietysti venttiilien ajoitus kun puhutaan säädettävissä olevista asioista. Myös kierrosluku merkitsee puristuksille paljon. Eli kannattaa miettiä, mihin kierroslukuun suunnittelee mapaavansa max tehot... Kun mennään tietyn puristussuhteen yli, alkaa puristukset vaikuttaa sytkään. Tällöin on jo alettava miettimään - ajoituksen lisäksi jännitettä ja virtaa. Normaalit puolat ei enään riitä, vaan tarvitaan suurteho puolat jokaiselle pytylle oma säädettävä, jne... Pitkä juttu, mutta mielenkiintoista. Voisi jatka loputtomasti:-) Kiihdytysvehkeistä ja niiden virittelystä oppii paljon. Olen ollut vaan sivustaseuraajana...

Nämä on tietty jo hienosäätöä, mutta sitähän mappaus on.

Toinen penkki mittasi takapyörätehoksi 158 hv, mun erinomaisen suppealla matematiikalla ja teknisellä tietotaidolla, tuntuis että nuo 2 eri penkin antamat käppyrät olisivat aika yhteneväiset, jos toinen antaa kampuratehoksi 175 ja toinen takikselle 158 hv.

Joka tapauksessa, käytännön tehoa riittävästi. En harrasta lentokenttäajoa tms., Ja vääntöalue vakioon verrattuna hyvin toimiva.

Tippaakaa pyöräsi tehoa liioittelematta kuulostaa hyvältä. Tuo 158 renkaalta on n. 181,7 hv (kerro renkaalta saatu arvo 1,15) kytkimeltä!!

Tehon mudostumiseen koneelta vaikuttaa todella moni seikka. Tässä vain muutama mainitakseni:
- ilmanpaine
- ilmankosteus
- ilman lämpötila
- ohivirtaus
- turbulenssien muodostuminen patoalueelle
- laminaari- ja turbulenssirajapinnat
- ruiskun säädön tarkkuus (lambdan ym. puhtaus ja toleranssit)
- karttojen (ruisku+sytkä) "järkevyys"
- moottorin lämpötila
- öljyn lämpötila
- polttoaineen puhtaus
- puristuksen ajoitus
- moottorin ja osien kuluneisuus

Tässä nyt ruiskukoneelle tärkeimpiä ("kaasutinmaailma" on vileä oma lukunsa...), mitkä tulivat nopeasti mieleeni. Voi kritisoida vapaasti, jos haluaa... :-)

Eli yhteenvetona: jokainen vehje on yksilö. Jos halutaan mittaustarkkuutta dynolle ja dynojen välille, se voidaan tehdä virheenetenemisen lailla. Hyvä nyrkkisääntö yksittäiselle mittausvirheelle on tässä mielestäni 1/Sqrt[n] (eli siis 1 jaettuna mittausten lkm:n neliöjuurella). Eli oikeasti dynottamisia tarvittaisiin kymmeniä tai satoja yhdellä dynolla, ja lisäksi kymmenien muiden dynojen verrokkidata. Tämä kymmenien mittausten tekeminen ei vaan liene järkevää, joten tavallisesti "uskotaan", että muutama mittaus on käytännössä kyllin tarkka approksimaation (tavallisesti). Toinen tapa laskea on laitteen tunnetun mittaustoleranssin kautta (ei tarvita niin montaa dynottamista, vaan pari kertaa lienee sopiva). Mielestäni hyviä kommentteja teillä kaikilla dynottamisesta!!

Ps. Olen työssäni ja opiskeluissani joutunut perehtymään hyvin syvällisesti noihin mittatarkkuuksiin (ehkä näköjään liiankin... ;-). Silti teoria on aina teoriaa ja käytännön järki kannattaa pitää silti mukana...

Kokonaistehohäviö on kampuralta renkaalle n.12-13% mikäli ketjut ja rengas ovat suht ok. Eli lähempänä totuutta minun mielestä ollaan jos kerrotaan 158 1.12:sta tai 1.13:sta. Eli noin 177-178.5hv kampuralta!!

Ok, kiitos täsmennyksestä. Eli sinulla lienee tarkempaa tietoa. Löytyykö jostain dynon spekistä noinkin tarkkaan?

[Tylyttäjä]

Toinen penkki mittasi takapyörätehoksi 158 hv, mun erinomaisen suppealla matematiikalla ja teknisellä tietotaidolla, tuntuis että nuo 2 eri penkin antamat käppyrät olisivat aika yhteneväiset, jos toinen antaa kampuratehoksi 175 ja toinen takikselle 158 hv.

Joka tapauksessa, käytännön tehoa riittävästi. En harrasta lentokenttäajoa tms., Ja vääntöalue vakioon verrattuna hyvin toimiva.

Tippaakaa pyöräsi tehoa liioittelematta kuulostaa hyvältä. Tuo 158 renkaalta on n. 181,7 hv (kerro renkaalta saatu arvo 1,15) kytkimeltä!!

Tehon mudostumiseen koneelta vaikuttaa todella moni seikka. Tässä vain muutama mainitakseni:
- ilmanpaine
- ilmankosteus
- ilman lämpötila
- ohivirtaus
- turbulenssien muodostuminen patoalueelle
- laminaari- ja turbulenssirajapinnat
- ruiskun säädön tarkkuus (lambdan ym. puhtaus ja toleranssit)
- karttojen (ruisku+sytkä) "järkevyys"
- moottorin lämpötila
- öljyn lämpötila
- polttoaineen puhtaus
- puristuksen ajoitus
- moottorin ja osien kuluneisuus

Tässä nyt ruiskukoneelle tärkeimpiä ("kaasutinmaailma" on vileä oma lukunsa...), mitkä tulivat nopeasti mieleeni. Voi kritisoida vapaasti, jos haluaa... :-)

Eli yhteenvetona: jokainen vehje on yksilö. Jos halutaan mittaustarkkuutta dynolle ja dynojen välille, se voidaan tehdä virheenetenemisen lailla. Hyvä nyrkkisääntö yksittäiselle mittausvirheelle on tässä mielestäni 1/Sqrt[n] (eli siis 1 jaettuna mittausten lkm:n neliöjuurella). Eli oikeasti dynottamisia tarvittaisiin kymmeniä tai satoja yhdellä dynolla, ja lisäksi kymmenien muiden dynojen verrokkidata. Tämä kymmenien mittausten tekeminen ei vaan liene järkevää, joten tavallisesti "uskotaan", että muutama mittaus on käytännössä kyllin tarkka approksimaation (tavallisesti). Toinen tapa laskea on laitteen tunnetun mittaustoleranssin kautta (ei tarvita niin montaa dynottamista, vaan pari kertaa lienee sopiva). Mielestäni hyviä kommentteja teillä kaikilla dynottamisesta!!

Ps. Olen työssäni ja opiskeluissani joutunut perehtymään hyvin syvällisesti noihin mittatarkkuuksiin (ehkä näköjään liiankin... ;-). Silti teoria on aina teoriaa ja käytännön järki kannattaa pitää silti mukana...

Dynoissa on käytössä korjauskertoimet, joilla tuota lämpötilan aiheuttamaa muutosta tehossa kompensoidaan.

Siltikin, olosuhteet vaikuttaa dynossa. Eli korjauskertoimet ei pysty tarpeeksi kuitenkaan kompensoimaan.

Mikä on muuten puristuksen ajoitus?

Käytännössä, kyllä joku 5 vetoa riittää dynossa, kun tehoa mitataan. Parilla ekalla vedolla voi tulla vähän alakanttiin tehoa (paikat putsaantuu ja rengas lämpenee), sen jälkeen saa kyllä toistettua hepan-parin sisään monta vetoa. Ihan riittävä tarkkuus ja toistettavuus.

Pyristuksen ajoitus liittyy sytytykseen yllättävän paljon, vaikkakin suurin tekijä on tietysti venttiilien ajoitus kun puhutaan säädettävissä olevista asioista. Myös kierrosluku merkitsee puristuksille paljon. Eli kannattaa miettiä, mihin kierroslukuun suunnittelee mapaavansa max tehot... Kun mennään tietyn puristussuhteen yli, alkaa puristukset vaikuttaa sytkään. Tällöin on jo alettava miettimään - ajoituksen lisäksi jännitettä ja virtaa. Normaalit puolat ei enään riitä, vaan tarvitaan suurteho puolat jokaiselle pytylle oma säädettävä, jne... Pitkä juttu, mutta mielenkiintoista. Voisi jatka loputtomasti:-) Kiihdytysvehkeistä ja niiden virittelystä oppii paljon. Olen ollut vaan sivustaseuraajana...

Nämä on tietty jo hienosäätöä, mutta sitähän mappaus on.

Prätkissä on ollu jo pitkään jokaiselle pytylle oma puola.. Suoraan tulpissa kiinni. Ei tule häviöitä, kun sytkävirtaa ei tartte kuljettaa pitkiä tulpanjohtoja pitkin.

Edelleenkään en ymmärtänyt, mikä on puristuksen ajoitus?

Tehokäyrän muotoon tietysti vaikuttaa juurikin venttiilien ajoitus ja nosto (nokat) paljon. Samoin kuin kanavien muoto ja pituus yms yms. Puristukset ei kyllä muutu kierroksien myötä..

Onneksi tuo säätäminen ei niin hirveän vaikeeta ole nykyisin. Lambda-anturilla ja jarruttavalla penkillä saa hienoja tuloksia kohtuu nopeasti! Sytkän säätely vaatii sitten vähän enemmän tietämystä ja "käsityötä".

[Pahkasika]

Toinen penkki mittasi takapyörätehoksi 158 hv, mun erinomaisen suppealla matematiikalla ja teknisellä tietotaidolla, tuntuis että nuo 2 eri penkin antamat käppyrät olisivat aika yhteneväiset, jos toinen antaa kampuratehoksi 175 ja toinen takikselle 158 hv.

Joka tapauksessa, käytännön tehoa riittävästi. En harrasta lentokenttäajoa tms., Ja vääntöalue vakioon verrattuna hyvin toimiva.

Tippaakaa pyöräsi tehoa liioittelematta kuulostaa hyvältä. Tuo 158 renkaalta on n. 181,7 hv (kerro renkaalta saatu arvo 1,15) kytkimeltä!!

Tehon mudostumiseen koneelta vaikuttaa todella moni seikka. Tässä vain muutama mainitakseni:
- ilmanpaine
- ilmankosteus
- ilman lämpötila
- ohivirtaus
- turbulenssien muodostuminen patoalueelle
- laminaari- ja turbulenssirajapinnat
- ruiskun säädön tarkkuus (lambdan ym. puhtaus ja toleranssit)
- karttojen (ruisku+sytkä) "järkevyys"
- moottorin lämpötila
- öljyn lämpötila
- polttoaineen puhtaus
- puristuksen ajoitus
- moottorin ja osien kuluneisuus

Tässä nyt ruiskukoneelle tärkeimpiä ("kaasutinmaailma" on vileä oma lukunsa...), mitkä tulivat nopeasti mieleeni. Voi kritisoida vapaasti, jos haluaa... :-)

Eli yhteenvetona: jokainen vehje on yksilö. Jos halutaan mittaustarkkuutta dynolle ja dynojen välille, se voidaan tehdä virheenetenemisen lailla. Hyvä nyrkkisääntö yksittäiselle mittausvirheelle on tässä mielestäni 1/Sqrt[n] (eli siis 1 jaettuna mittausten lkm:n neliöjuurella). Eli oikeasti dynottamisia tarvittaisiin kymmeniä tai satoja yhdellä dynolla, ja lisäksi kymmenien muiden dynojen verrokkidata. Tämä kymmenien mittausten tekeminen ei vaan liene järkevää, joten tavallisesti "uskotaan", että muutama mittaus on käytännössä kyllin tarkka approksimaation (tavallisesti). Toinen tapa laskea on laitteen tunnetun mittaustoleranssin kautta (ei tarvita niin montaa dynottamista, vaan pari kertaa lienee sopiva). Mielestäni hyviä kommentteja teillä kaikilla dynottamisesta!!

Ps. Olen työssäni ja opiskeluissani joutunut perehtymään hyvin syvällisesti noihin mittatarkkuuksiin (ehkä näköjään liiankin... ;-). Silti teoria on aina teoriaa ja käytännön järki kannattaa pitää silti mukana...

Kokonaistehohäviö on kampuralta renkaalle n.12-13% mikäli ketjut ja rengas ovat suht ok. Eli lähempänä totuutta minun mielestä ollaan jos kerrotaan 158 1.12:sta tai 1.13:sta. Eli noin 177-178.5hv kampuralta!!

Ok, kiitos täsmennyksestä. Eli sinulla lienee tarkempaa tietoa. Löytyykö jostain dynon spekistä noinkin tarkkaan?

Sitä en tiedä onko minulla yhtään sen parempaa tietoa asiasta mutta näin ovat "isot pojat" väittäneet että häviö on 12-13% ja ilmeisesti 12% on lähempänä totuutta jos ketjut/rattaat ja rengas ovat hyvät.

[Tylyttäjä]

Toinen penkki mittasi takapyörätehoksi 158 hv, mun erinomaisen suppealla matematiikalla ja teknisellä tietotaidolla, tuntuis että nuo 2 eri penkin antamat käppyrät olisivat aika yhteneväiset, jos toinen antaa kampuratehoksi 175 ja toinen takikselle 158 hv.

Joka tapauksessa, käytännön tehoa riittävästi. En harrasta lentokenttäajoa tms., Ja vääntöalue vakioon verrattuna hyvin toimiva.

Tippaakaa pyöräsi tehoa liioittelematta kuulostaa hyvältä. Tuo 158 renkaalta on n. 181,7 hv (kerro renkaalta saatu arvo 1,15) kytkimeltä!!

Tehon mudostumiseen koneelta vaikuttaa todella moni seikka. Tässä vain muutama mainitakseni:
- ilmanpaine
- ilmankosteus
- ilman lämpötila
- ohivirtaus
- turbulenssien muodostuminen patoalueelle
- laminaari- ja turbulenssirajapinnat
- ruiskun säädön tarkkuus (lambdan ym. puhtaus ja toleranssit)
- karttojen (ruisku+sytkä) "järkevyys"
- moottorin lämpötila
- öljyn lämpötila
- polttoaineen puhtaus
- puristuksen ajoitus
- moottorin ja osien kuluneisuus

Tässä nyt ruiskukoneelle tärkeimpiä ("kaasutinmaailma" on vileä oma lukunsa...), mitkä tulivat nopeasti mieleeni. Voi kritisoida vapaasti, jos haluaa... :-)

Eli yhteenvetona: jokainen vehje on yksilö. Jos halutaan mittaustarkkuutta dynolle ja dynojen välille, se voidaan tehdä virheenetenemisen lailla. Hyvä nyrkkisääntö yksittäiselle mittausvirheelle on tässä mielestäni 1/Sqrt[n] (eli siis 1 jaettuna mittausten lkm:n neliöjuurella). Eli oikeasti dynottamisia tarvittaisiin kymmeniä tai satoja yhdellä dynolla, ja lisäksi kymmenien muiden dynojen verrokkidata. Tämä kymmenien mittausten tekeminen ei vaan liene järkevää, joten tavallisesti "uskotaan", että muutama mittaus on käytännössä kyllin tarkka approksimaation (tavallisesti). Toinen tapa laskea on laitteen tunnetun mittaustoleranssin kautta (ei tarvita niin montaa dynottamista, vaan pari kertaa lienee sopiva). Mielestäni hyviä kommentteja teillä kaikilla dynottamisesta!!

Ps. Olen työssäni ja opiskeluissani joutunut perehtymään hyvin syvällisesti noihin mittatarkkuuksiin (ehkä näköjään liiankin... ;-). Silti teoria on aina teoriaa ja käytännön järki kannattaa pitää silti mukana...

Kokonaistehohäviö on kampuralta renkaalle n.12-13% mikäli ketjut ja rengas ovat suht ok. Eli lähempänä totuutta minun mielestä ollaan jos kerrotaan 158 1.12:sta tai 1.13:sta. Eli noin 177-178.5hv kampuralta!!

Ok, kiitos täsmennyksestä. Eli sinulla lienee tarkempaa tietoa. Löytyykö jostain dynon spekistä noinkin tarkkaan?

Sitä en tiedä onko minulla yhtään sen parempaa tietoa asiasta mutta näin ovat "isot pojat" väittäneet että häviö on 12-13% ja ilmeisesti 12% on lähempänä totuutta jos ketjut/rattaat ja rengas ovat hyvät.

Viaberissa on juurikin tuo 12% käytössä. Näin ainakin ennen..

[Pahkasika]

Ja monessa muussakin paikassa kuin viaberissä!

[Hannula]

Onkos muilla ollut Zetorin vaihdeilmaisin miten luotettava? Mulla varsinkin 6-vaihde tulee näyttöön joskus pitkällä viiveellä (3...5 sekuntia) ja joskus ei ole tullut lainkaan ellei anna varpaankynttä vaihdepolkimelle. Myös 4-vaihteelta 5:lle siirtyminen menee joskus näytön mukaan reittiä 4...3...4...5. Suurimman osan aikaa ilmaisin kuitenkin toimii normaalisti.

[ekiX]

Onkos muilla ollut Zetorin vaihdeilmaisin miten luotettava? Mulla varsinkin 6-vaihde tulee näyttöön joskus pitkällä viiveellä (3...5 sekuntia) ja joskus ei ole tullut lainkaan ellei anna varpaankynttä vaihdepolkimelle. Myös 4-vaihteelta 5:lle siirtyminen menee joskus näytön mukaan reittiä 4...3...4...5. Suurimman osan aikaa ilmaisin kuitenkin toimii normaalisti.

Ei ongelmia vaihdenäytössä. Ainoa kritiikin paikka legendaarisen alaväännön puutteen lisäksi on toistaiseksi ollut vakiovarusteena tuleva jalkagrilli.

[zetor1400]

Onkos muilla ollut Zetorin vaihdeilmaisin miten luotettava? Mulla varsinkin 6-vaihde tulee näyttöön joskus pitkällä viiveellä (3...5 sekuntia) ja joskus ei ole tullut lainkaan ellei anna varpaankynttä vaihdepolkimelle. Myös 4-vaihteelta 5:lle siirtyminen menee joskus näytön mukaan reittiä 4...3...4...5. Suurimman osan aikaa ilmaisin kuitenkin toimii normaalisti.

Minulla on nyt 14000 km mittarissa, ja vaihteenilmaisimen hidasta toimintaa ja joskus vääriä numeroitakin on alkanut ilmaantumaan viimeisen 1000 km aikana.

Voimalaitos tuottaa hukkalämpöä tosiaan aika paljon. Se huomaa näin kuumilla ilmoilla varsinkin liikennevaloissa.

[Hannula]

Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että Räyskälän kentällä kesäkuussa tehtyjen jarrutusmittausten mukaan ABS-jarrullinen Zetori hidastui parhaimmillaan -10,7 m/s2.

[Hannula]

Spämmätään vielä sen verran, että sain eilen Zetorin huolto-ohjelman käsiini (vihdoinkin). Tässä muutama esimerkki:

- venttiilinvälykset tsekataan 42 tkm:n välein,
- jäähdytysnesteen vaihto 36 tkm,
- öljyt 12 tkm (mun pyörään vaihtuu joka huollossa),
- ilmansuodatin 18 tkm,
- jarru- ja kytkinnesteet 24 tkm,
- läppärungon alipaineiden tarkistus 12 tkm,
- sytytystulppien vaihto 12 tkm!! Tulppien takuu kattaa kuitenkin 24 tkm, VFR:ssä vaihtoväli on 48 tkm. Taitaa harva vaihdattaa oikeasti 12 tkm:n välein...

Tarkistuksia tulee enempi 12 tkm välein, väliin jäävät ovat varsin kevyitä huoltoja, hintaluokka alle 150 egee. Kaiken kaikkiaan ohjelma on kevyempi kuin esim. 12R:ssä.

[zetor1400]

En tiedä, mikä noista huoltotoimenpiteistä sen aiheutti, mutta 12 tkm:n huollon jälkeen zetori on käynyt entistäkin kevyemmän tuntuisesti. Eikä se huonosti pyörinyt ennenkään.

[kawa zx10]

- venttiilinvälykset tsekataan 42 tkm:n välein

Kawa näyttää pidentävän entisestään noita välejä..mielestäni mulla tuossa 10r;ssä oli vielä 24tkm.

[zetor1400]

Onkos muilla ollut Zetorin vaihdeilmaisin miten luotettava?

Tänään ilmeni uusi piirre liikennevaloissa odotellessa. Vaiheilmaisin ja valo näyttävät, että vaihde on vapaalla. Päästin kytkimen irti. Eikä se ollutkaan vapaalla. Ei mitään katasfrofia, mutta nolotti silti.

[Elazi]

Pari kertaa tullu täällä pk-seudulla harmaa zetori vastaan, liekkö ollu yks ja sama pyörä, en tiedä. Mutta näyttää kauempaa (omaan silmään) rykköseltä, mutta aika äkkiä huomaa että tuohan on ´vähän´ isompi.