Näitä mystisiä vikoja pohtiessa pitäisi itsekin muistaa orientoitua siihen, että vanhassa kalustossa ei kaikki nykyajan lainalaisuudet päde. Meinaan eipä vilkussa olevan oikosulun ”nykyaikaisessa” pyörässä pitäisi aiheuttaa mitään muuta kuin palanut sulake tai väyläsähköissä kenties vikailmoitus ruudulle tai vikavalon syttyminen. Tässä tapauksessa kuitenkin se ilmeisesti siis riitti viemään kipinältä sähköt. Vähän toki herää samalla kysymys, että onko akku, maadoitukset, jännitteensäätimen liitännät yms ihan tikissä, vai liekö niissä myös vähän ajan patinaa joka oireen mahdollistaa. Mutta hyvä että pyörä nyt pelaa ainakin toistaiseksi.![]()
Mielenkiintoista, tulee mieleen junnuajat ja eräs kaverin auto, joka löi töötin päälle ratti vasemmalle käännettäessä![]()
Joko selvisi miksi vilkku katkoo sytkää, johtosarjavika tai virtalukon pohja ehkä?
-- Brake later and open the gas earlier --
No nyt kun sillä pystyikin ajamaan niin olen ajanut tauluun melkein 3tkm.
Ja yhet ratapäivätkin koluttu(ekat itelle).
Eli on vaan ajettu, vielä kun pystyy kelien puolesta. Talviteloilla sit tutkitaan taas.
Kumminki lähes koko kesä meni tän kans melkein hukkaan.
Mutta semmosen lisä diagnoosin kerkesin tehdä, että kun tosiaan etuvasen vilkku vilkkuu tiuhaan ja taka vasen ei yhtään.
Aattelin et otan takavilkun johdoista pois. Ajatus oli että jos vaikka toimis niin...
Pyörä ei käynnisty jos vilkun johdot irti!
Pyörä ei käynnisty jos polttimo on pois!
Eli mun pyörän käynnissä pysyminen on kiinni hehkupolttimon langassa!!
Euroopan tournee matskua siis
No mä oon koittanu pysyä merten tälläpuolen että riittää rahat onnibussiin jos hehkulanka katkee tai pyörä palaa.
Aniveis. Etuvilkku ei saa samaa ilmiötä aikaiseksi.
Pyörässä on/tai on ollut jälkiasenteinen hälytin. Kattees olevan ledivalon takaa vedetty johdot poikki. Vastakappaleita ei näkyny.
Mutta veikkaan mutunu että sillä on osuutta asiaan.
Mutta tosiaan kohta kun kelit ohi nii muovit pois ja tutkimaan kuinka häiriintyneet sähköt löytyy...![]()
Blåbär racing - https://www.youtube.com/channel/UCaLls33iNvMVoH97g8W2ZrQ
Instagram: blabar_racing
Olisiko kyseessä maadotusvika, jolloin starttisolenoidin heräte löytää maansa vasta tuon vilkun kautta?
Tää on kyllä ihan piilokameraosastoa.![]()
Sinänsä sen vilkun läpi ei kuitenkaan voi kulkea virtaa mitään oleellista määrää, koska muuten se vähintään hehkuisi pimeässä.
Jos nyt yhtäkkiä alkaa asialla spekuloida, niin takavilkun maa ei nykyisellään mene oikeasti maahan vaan johonkin muualle, joka on yhteydessä johonkin mikä olettaa saavansa maita. Vilkun ollessa sammuksissa tuo ”jokumuu” maadoittuu lopulta takavilkun langan kautta vilkun plussapiiriin, josta edelleen etuvilkun hehkulangan kautta maihin ja pyörä käy sen takia. Kun vilkku syttyy, se jokumuu ei enää voi saada maata tuon ketjun läpi. Yksi teoreettinen selitys johtoja kenenkään kotisepän räpeltämättäkin voisi olla se, että takavilkun maa yhdistyy tehtaan jäljiltä useamman muun maajohdon kanssa yhteiseen maapisteeseen, josta hapettuman vuoksi ei ole yhteyttä runkoon mutta piuhat ovat edelleen keskenään yhteydessä.
Jos tuota teoriaa haluaisi isompia purkamatta ”testata”, niin itse ottaisin vilkkupolttimon pois ja katsoisin kumpaan johtoon tulee vilkun plussapuolen pulssi runkoa vasten mitaten. Toisessa (vilkun maaksi tarkoitetussa) johdossa näkyy todennäköisesti jatkuva plussa runkoa vasten vian ollessa päällä, mutta mahdollisesti vain joku vajaa jännite joka häviää polttimon ollessa paikallaan (aina siksi aikaa kun vilkku ei pala). Jos tähänastinen pätee, niin vilkku ja pyörä ”korjaantuu” todennäköisesti maadoittamalla se vilkun miinuspuoli hyppylangalla (käytä sulaketta jos haluat olla varovainen).
Joka tapauksessa löydöksiä mielenkiinnolla odottaen.
Ps. Jos teoriani piirtämisestä kuvaksi on apua niin pyytäkää ihmeessä. Tarvii vaan sitä varten avata sitten tietokone niin siksi en tähän kohtaan sitä tehnyt.
Ps2. Mietin vielä hetken miksi etuvilkun poisto ei sitten riko teoriaani, mutta onhan siellä myös vilkun merkkivalo, jonka kautta maa voi kiertää vilkun ollessa sammuksissa.
Vähän nostan vanhaa ylös niin en turhaa tee uutta ketjua.
Tuli hommattua -02 vuoden thunderace.
Muutamia kyssäreitä:
1. saksan tuonti, tuotu vuonna 2003, papereissa 72kw. mistä tiedän onko kurit otettu pois? minkälaiset kurit näissä ylipäätään on?
2. Mistä kannattaisi uusia katteita etsiä? auringossa haalistuneita ja ruuvien rei'istä hiukan halkeillut osa.
3. Kiinni on GPR tehoputki/slipari. Siinä on taka katsottuna lukkorengas ja mietin onko mahdollisesti db killeri?
Varmaan lisää tulee kyssäreitä tässä matkan varrella. Pahoittelut jo etukäteen siitä![]()
Viimeksi muokannut: joni88; 04.07.2025 klo 03:01.
En tiedä.... mutta muutamia kokemuksia saksan tuontipyöristä. Helpoin on jos on joku kaasukahvarajoitin. Mutta muuten.. Kannen ja kaasarin välisissä imukurkuissa on usein kumiset kuristimet mitkä pystyy veistelemään varovasti pois (älä tiputä jäysteitä imusarjaan). Sitten aikanaan XJ600 jammussa esimerkiksi piti vaihtaa luistin neulaputket ja siirtää neulaa. RF900 suzukissa taisi olla noi kurkut ja tyhjäkäyntisuuttimien muutos, vai olikohan tuokin jammussa. Mutta nuo vaihtoehdot nyt ainakin on.
Sitten salapoliisin hommaa se mitä pitää tehdä, saksankielisillä foorumeilla on usein keskusteluja, jotka voi ajaa suoraan googlen translatorin läpi vaikka englanniksi... Ainut vaan että ehkä foorumit kuolleeet.
Sitten on metodi tutkia servicemanuaalia tai alkukuperäisosia myyviä verkkokauppoja ja niiden räjäytyskuvia kaasukahvasta ja kaasaripuolesta. Sitten purkaa pyörää kattelee/mittailee onko suuttimet ja muute rensselit tehokkaamman version. Sitten tietty verkkokaupoista tai servicemanuaalista koittaa tsekata onko siellä erilaisia speksejä eri alueiden (esim. kalifornia, saksa, uk, europe, jne. jne) kaasareille, löytynee mm. suutinten koot. Varmaan kannattaa pyrkiä UK-version spekseihin.
Ei olisi ihme jos tehoputken yhteydessä olisi laitettu joku aftermarket-teho-suutinsarjakin sisään... Onnea matkaan![]()
RF900R, ZX6R, (XJ600S)
Saksassa ja muissakin keski-euroopan maissa oli aiemmin 100hv:n tehoraja maassa myytävissä pyörissä, veikkaan että silloin ne oli kuristettu muutenkin kuin kaasukahvan rajoittimilla. Kun Sveitsissä aikoinaan mun ZXR:ää korjattiin kolarin jäljiltä jäi äänenvaimennin Suomessa vaihdettavaksi, korjaamopäällikkö sanoi kohteliaasti hymyillen: "emme voi asentaa pyörääsi täkäläistä äänenvaimenninta, ymmärrät varmaan miksi".
Edit: Tarkennetaan vielä, silloin Sveitsissä oli sen 100hv/max. rajoituksen lisäksi verotus-, ja vakuutusteknisiä tehorajoja, ko.pyörä myytiin siellä hieman yli 50hv versiona, joten se putkikin olisi ollut aika nuhainen.
Viimeksi muokannut: XJ 900; 04.07.2025 klo 13:00.
Nostavat clip-onit olis mietinnässä. Oliko tossa 51mm keulaputket vai minkä kokoset kliparit olis passelit?