PC Accelerator pump

[johtaja]

No niin sittenhän se selviää. Tuo on ihan mielenkiintoinen harjoitus yleissivistyksen kannalta.

Tod näk aukeaa samalla tavalla kuin PC:n wieband commander, eli pohja lähtee pois kun vääntää ruuvarilla niistä kulmissa olevista koloista. Kuorirakenne näyttää samalta. En ota kuitenkaan vastuuta.

[Timo3]

No niin, kuten tavallista mittaus toi lisää avoimia kysymyksiä.
Ecu:lta ruiskusuuttimelle lähtevässä pulssissa commanderin sisään menossa ja ulostulossa ei pulssin alkamisessa näytä olevan viivettä, mutta muuten käyttäytyy sangen omituisesti.
Commanderille tuleva *pulssi ja lähtevä pulssi alkavat saman aikaan, mutta lähtevä pulssi katkeaa n. 10 mikrosekunnin kuluttua alkamisesta ja on katkenneena n. 50 mikrosekuntia , ja jatkuu sen jälkeen normaalisti.
Moottorin kierroksilla ei näyttänyt olevan vaikutusta katkaisuajan pituuteen.

Eli miten tuo n. 50 mikrosekunnin sulkuaika suuttimen pulssin alussa vaikutta itse suuttimen toimintaan?

Paljon noissa ruiskusuuttimissa on yleensä avautumis ja sulkeutumis nopeudet.?
Luulisi, että avautuu nopeammin kuin sulkeutuu.

Mitattava laite oli Kawasaki z1000.

Jos jollain on mahdollisuus mitata muista pyöristä, niin kiinnostaisi tietää käyttäytyykö samalla lailla.

Täytyypä yrittää avata sitä, meinaa on sen verran ahkerasti tullut pestyä mopotinta, että vois samalla tarkistaa onko päässyt hapettumaan sisältä, näyttää olevan sellainen rakenne, ettei välttämättä ole täysin vesitiivis kapistus.

[Anttoo]

No niin, kuten tavallista mittaus toi lisää avoimia kysymyksiä.
Ecu:lta ruiskusuuttimelle lähtevässä pulssissa commanderin sisään menossa ja ulostulossa ei pulssin alkamisessa näytä olevan viivettä, mutta muuten käyttäytyy sangen omituisesti.
Commanderille tuleva *pulssi ja lähtevä pulssi alkavat saman aikaan, mutta lähtevä pulssi katkeaa n. 10 mikrosekunnin kuluttua alkamisesta ja on katkenneena n. 50 mikrosekuntia , ja jatkuu sen jälkeen normaalisti.
Moottorin kierroksilla ei näyttänyt olevan vaikutusta katkaisuajan pituuteen.

Eli miten tuo n. 50 mikrosekunnin sulkuaika suuttimen pulssin alussa vaikutta itse suuttimen toimintaan?

Paljon noissa ruiskusuuttimissa on yleensä avautumis ja sulkeutumis nopeudet.?
Luulisi, että avautuu nopeammin kuin sulkeutuu.

Mitattava laite oli Kawasaki z1000.

Jos jollain on mahdollisuus mitata muista pyöristä, niin kiinnostaisi tietää käyttäytyykö samalla lailla.

Täytyypä yrittää avata sitä, meinaa on sen verran ahkerasti tullut pestyä mopotinta, että vois samalla tarkistaa onko päässyt hapettumaan sisältä, näyttää olevan sellainen rakenne, ettei välttämättä ole täysin vesitiivis kapistus.

Toi ainakin osoittaa, että PC toimii noin 10 mikrosekunnin tasolla, elikkäs viivetaso on 0,000001 s suuruusluokassa.

[flamedragon]

No niin, kuten tavallista mittaus toi lisää avoimia kysymyksiä.
Ecu:lta ruiskusuuttimelle lähtevässä pulssissa commanderin sisään menossa ja ulostulossa ei pulssin alkamisessa näytä olevan viivettä, mutta muuten käyttäytyy sangen omituisesti.
Commanderille tuleva *pulssi ja lähtevä pulssi alkavat saman aikaan, mutta lähtevä pulssi katkeaa n. 10 mikrosekunnin kuluttua alkamisesta ja on katkenneena n. 50 mikrosekuntia , ja jatkuu sen jälkeen normaalisti.
Moottorin kierroksilla ei näyttänyt olevan vaikutusta katkaisuajan pituuteen.

Eli miten tuo n. 50 mikrosekunnin sulkuaika suuttimen pulssin alussa vaikutta itse suuttimen toimintaan?

Paljon noissa ruiskusuuttimissa on yleensä avautumis ja sulkeutumis nopeudet.?
Luulisi, että avautuu nopeammin kuin sulkeutuu.

Mitattava laite oli Kawasaki z1000.

Jos jollain on mahdollisuus mitata muista pyöristä, niin kiinnostaisi tietää käyttäytyykö samalla lailla.

Täytyypä yrittää avata sitä, meinaa on sen verran ahkerasti tullut pestyä mopotinta, että vois samalla tarkistaa onko päässyt hapettumaan sisältä, näyttää olevan sellainen rakenne, ettei välttämättä ole täysin vesitiivis kapistus.

PC:n itsensä viive näyttäisi olevan juuri tuo 0,01 ms, mutta haluttu signaali sinällään viivästyy 0,06 ms.

10 000 kierroksella siis yhden kierroksen pituus on 6 ms, tuosta imutahti karkeasti 1/4 = 1,5 ms. Oletetaan, että suutin on auki 1,2 ms (eli ei ihan koko imutahtia). Olisko tästä jollain tarkempaa tietoa.

Tuosta aiemmasta päätellen haluttuun signaaliin tuotettu viive olisi siis 0,06 ms, joka on 4 % ruiskun aukioloajasta. Esim 12 000 kirroksella sama luku on 8 % ja 14 000 kirroksella 10,5 %. Säädetäänkö polttoaineen määrää juurikin aukioloajalla?

Ehtiikö tuon 0,01 ms aikana ruisku tehdä jotain, tuskin? Tulipa vaan mieleen, että rasitus saattaa jopa tuplaantua, mikäli yhden imun aikana avataan ja suljetaan kaksi kertaa.

Tommosia pohdintoja tällä kertaa *

[Samuel]

1.2ms suuttimen aukioloajaksi on lähes olematon, käytännössä tyhjäkäynnillä korkeintaan saattaa olla tuon mittaisia aukioloaikoja. Suutinten aukioloa ei ole välttämättä ajoitettu imutahdin mukaan, kyseinen ominaisuus on autoihinkin tullut vasta viime vuosina. Käytännön merkitystä sillä on lähinnä pakokaasupäästöihin ja kulutukseen, mutta vaikutus on melko vähäinen.

Suuttimen aukeamisaika on karkeasti luokkaa 1ms. Muistelisin että sulkeutumisaika on aikalailla samaa luokkaa.

Ja kyllä, polttoaineen määrää säädetään aukioloajalla ja sitä muuttelemalla.

Nämä tiedot ovat tosin peräisin lähinnä autoista ja niiden ruiskuista, mutta en usko että moottoripyörien tekniikka eroaisi kovin suurissa määrin.

[Timo3]

Esim. ducati st2:ssa aukioloaika taisi olla pienillä kierroksilla *n.2-3 millisekuntia ja sitten korkeilla kierroksilla n. 8-10 millisekuntia.

Tietysti sellainen asia on joka voisi vaikuttaa *käyttääkö commanderi *edellistä pulssinpituutta vertailuarvona laskiessa senhetkistä pulssinpituutta, silloin kun arvoa commanderin ruudussa on miinustettu, *koska eihän se silloin tosiaankaan voi ennustaa kuinka pitkä pulssi sieltä on tulossa ecu.lta ja osata katkaista sitä oikeaan aikaan.
Jos taasen arvoa ruudussa on lisätty, silloin tilanne on toinen se voi päästää pulssin kokonaisena ja vain jatkaa pulssin pituutta commanderin ruudussa määrittelemän ajan.

Mutta jos joku väittää, että commanderi tekee vehkeestä ”uneliaamman” tai ”laiskemman” oloisen muihin säätötapoihin verrataessa, niin vaikea sitä on vastaankaan väittää, kun ei tunne commanderin sisäistä toimintaperiaatetta tarkemmin.

edit:

Sellainen tossa omassa mopedissa commanderin asennuksen yhteydessä oli jonka huomasin, että vaikka tps oli kaliproitu ja nolla mappi asenettu sisään seoskäyrä muuttui hieman verrattuna ilman commanderia vedettyyn vetoon.