GSX1400 penkitetty

[winstrol]

devilin kokoputkella hurjat 118hp/138nm.
eikä häviä slipari vehkeelle kuin 20-30nm väännössä.

tässä näemme kuinka näitä "teho"putkia kannattaapi asennella.

milläköhän tuota saisi parhaiten ahdistettua että pohjille löytyisi puuttuvat nm:t.
db-killeri tms. liekö nuo hintoissaan??

yläpäästähän tuo hengittää paremmin kuin sliparisyteemi, muttei paljon kiinnosta vinguttaa tämmöistä joka ei kierrä kuitenkaan.

[jiitee]

Mitäs irtosi vakiona / mihin vertaat? Missä penkissä mitattu? Onko vastaava mopetti mitattu akralla tms samassa penkissä?
Itseänikin on poltellut jo pidempään ruuvata suoraan putkisto kiinni ja viedä säädettäväksi, mutta olen onnistunut hillitsemään itseni. Ylihuomenna saan käppyrät vakiosta ja ensi viikolla putkiston+K&N kanssa. Siihen asti saatte odottaa arvon herrasväki

[Tylyttäjä]

devilin kokoputkella hurjat 118hp/138nm.
eikä häviä slipari vehkeelle kuin 20-30nm väännössä.

tässä näemme kuinka näitä "teho"putkia kannattaapi asennella.

milläköhän tuota saisi parhaiten ahdistettua että pohjille löytyisi puuttuvat nm:t.
db-killeri tms. liekö nuo hintoissaan??

yläpäästähän tuo hengittää paremmin kuin sliparisyteemi, muttei paljon kiinnosta vinguttaa tämmöistä joka ei kierrä kuitenkaan.

Jaa, että sliparilla lähtis 20-30Nm enemmän? Tuskin.. Tuohan on kampuralta jo normaalikertoimella n. 155Nm, eikös toi takarenkaalta ollu mitattu?

Nehän ilmoittaa tuolle kampuralta 125Nm, niin tuossa on n. 30Nm enemmän. Varmasti et saa sliparilla noin paljon!

Tuttu sai ainakin kokoputkella tuosta koko alueelle mukavasti lisää. Ylhäälläkin jaksoi mennä paljon paremmin!

[winstrol]

saman mopon/penkit käppyrät näin.
kyl siinä huomattava ero väännössä oli.

takarenkaasta oli puhe.

lopussahan devili vie, mutta näitä laitteita ikinä sinne viedä normiajossa.
tehokin alkaa 7000rpm:n jälkeen laskemaan.

akran putkista ei tietoa.

vakiosta ei o tietoa.
vaihdoin kilosen paksuun poikaan ja siinä oli jo putki paikoillaan.
ite laitoin k&n:n viel.

tämon jostain saksasta tuotu.
säädöt ei oikein ollu kohillaan.
säätämällä näkyi tulevan 20nm/10hp alhaalle & keskelle lisää + muutama hepoinen loppupäähän.

lahti twowheel.
asia palvelua vrt. joihinkin muihin.

[tbarre]

mopossa mivvin slipari (bandiitista) 102hp/123nm takaselta

[keppo]

Mulla 2*Eagle slipari, commanderi, ja k&n filtteri N. 110hv/6770rmp & 134Nm/4860. Samalla penkillä ajettu muuten sama kokoonpano mutta akran putkisto +n.15hv/5nm

[suikkamies]

Mulla on devilin alkukäyrästö micronin sliparilla, K&N ja commanderi. 121hp & 135 NM takaryörältä. Pelkillä slipareilla taas vastaavat lukemat 105hp & 131 NM... Pyörä -03 gsx 1400.

Toi +20-30 NM lisää pelkillä slipareilla on varmaan löytyny jostain harry potterin satukirjasta

[pikkupasi]

mopossa mivvin slipari (bandiitista) 102hp/123nm takaselta

Millaisen työn teit että Mivv istui? Olen omaa tuubaani nyt joutunut odottelemaan sen verran että voisin kohta harkita tuota Mivviä jos ei joudu käyttämään vasaraa?

[winstrol]

jaaha.
mites piru...kattottiinko eri pyörää??

itte ihmettelin toisen gsx:n vääntökäppyröitä samassa penkissä, ja kyllä ne edelleenkin oli paljo korkeammalla <4000rpm asti.
siis ei mitään 1-2nm, vaan het jotta piisaa.
oisko siihen livenny kampura väännöt tms....???

mutta kai se on uskottava jos edelliset ei o slipareilla eroa tehneet.

mystisiä juttuja.
taidaa jättää putket ahdistamatta...ahdistuu kuski kai eneiten.

[isojussi]

jaaha.
mites piru...kattottiinko eri pyörää??

itte ihmettelin toisen gsx:n vääntökäppyröitä samassa penkissä, ja kyllä ne edelleenkin oli paljo korkeammalla <4000rpm asti.
siis ei mitään 1-2nm, vaan het jotta piisaa.
oisko siihen livenny kampura väännöt tms....???

mutta kai se on uskottava jos edelliset ei o slipareilla eroa tehneet.

mystisiä juttuja.
taidaa jättää putket ahdistamatta...ahdistuu kuski kai eneiten.

Niinno, tässä ketjussa on ymmärtääkseni puhuttu maksimiväännöistä epämääräisessä paikassa kierroslukualuetta juurikaan kiinnostumatta siitä, miten kankeaa muualla.

Ilman käppyröitä on aika turhaa hommaa tämä pähkäily. Kai sä sait sieltä penkistä kuvan/datan mukaan? Verrokkimateriaalia löytyy verkosta melko varmasti tarpeeksi.

[suurii]

En tiiä mikä on mutta itsellä takarenkaalta 118,2 Hp ja vääntö 11.5 m.kg eli 115 Nm. Kaikki muut tiputtaa tuommoisia 130-150 Nm vääntöjä, joten vähän ihmetyttää.

Penkissä kävin Molitorissa turussa kokoonpanolla Akran Full, K&N, PCIII. PC:ssä on karttana normi kartta kyseiselle kokoonpanolle eli tässä olisi kait sitten parantamisen varaa. Mutta silti väännöt vaan on kateissa tehot samoissa.

PS. Pankaas skannaten ne Käppyrät ja tänne vertailtavaksi.

[100cid]

No eihän näissä juurikaan eroj ole, eikä tule. Slipari kuin slipari ja putki kuin putki. Itse oon jo monta kertaa täällä mainostanut, että itellä lähti Yoshin sliparilla ja penkityksellä 105hv ja 125Nm takapyörältä. Siitä laskettuna kampurateho on noin 120hv ja 145Nm. Muutama polle ja Nm sinne tai tänne. Kylla ajossa kuitenkin eron vakioon huomaa. 250 tällä vekotteella ei ikinä pääse ja 0-100 kiihdytys on kuskista kiinni. Saman nämä kulkee kaikki Jos tämäkin kuski laihduttaisi 10 kiloa, niin se vastaisi ehkä 15 kampurakaakkia!!

[winstrol]

onhan se näinkin.

mutta omassa oli säädöt aika mettässä. ei esim. tyhjälläkään (n.3l tankissa) tankilla nostanu keulaa kaasusta.

nyt nostaa. ja täydelläkin tankilla.

ei ole tekniikkaa saada käppyröitä näkyviin.


muuten;
jos vaihtaisi pelkät nokat, ei mitään sika nostoja, vaan silleen sopivasti, että käyttöalueellakin olisi puhtia. niin tuleekohan moisilla minkalaista jälkeä?? +1hp,10hp,100hp,1000hp...??

jos paksun pojan ahtaa, niin taitaa tulla ongelmia leimojen, yms. todistusten kanssa??
kukaan tehny??

devilin kokoputkella hurjat 118hp/138nm.
eikä häviä slipari vehkeelle kuin 20-30nm väännössä.

tässä näemme kuinka näitä "teho"putkia kannattaapi asennella.

milläköhän tuota saisi parhaiten ahdistettua että pohjille löytyisi puuttuvat nm:t.
db-killeri tms. liekö nuo hintoissaan??

yläpäästähän tuo hengittää paremmin kuin sliparisyteemi, muttei paljon kiinnosta vinguttaa tämmöistä joka ei kierrä kuitenkaan.

Jaa, että sliparilla lähtis 20-30Nm enemmän? Tuskin.. Tuohan on kampuralta jo normaalikertoimella n. 155Nm, eikös toi takarenkaalta ollu mitattu?

Nehän ilmoittaa tuolle kampuralta 125Nm, niin tuossa on n. 30Nm enemmän. Varmasti et saa sliparilla noin paljon!

Tuttu sai ainakin kokoputkella tuosta koko alueelle mukavasti lisää. Ylhäälläkin jaksoi mennä paljon paremmin!

?

Tämä nyt ei liity varsinaiseen aiheeseen mitenkään, mutta heikot on moottorit tai pitkät välitykset jos vääntö takapyörällä ei ole kuin reilut 120 Nm.

Älkää suhteuttako vääntöä takapyörän ja kampuran välille millään arvatuilla tehohukkakertoimilla vaan laskekaa välitys.

Jos mitataan vääntöä takapyörältä, saa noilla mopoilla ykkösellä n.1000Nm. Suuremmilla vaihteilla sitten vähemmän.

Mittauksessa huomioidaan moottorin kierrosnopeus ja takapyörän nopeus (sillä vaihteella jolla mittaus suoritetaan), josta lasketaan välitys ja saadaan vääntö kampiakselilla. Ja tämä tapahtuu joka helvetin tehonmittauspenkissä vaikka sitä ei mittaajat eli ne kuuluisat penkittäjät edes tajua (kuten ei suuri yleisökään).

Kierrosluvun mittaukseen käyttää moni mittaaja pyörän kierroslukumittaria joissa on lähes kaikissa heittoa samoin kuten nopeusmittareissakin (suzukin mittareissa heitto on ollut 5000rpm:n kohdalla 500-1500rpm.). Tästä johtuen vääntölukemat heittää mihin sattuu, joten niitä ei pidä vertailla keskenään (ellei ole mitattu samassa penkissä saman henkilön toimesta, eli välitys skaalattu kiekkamittarin neulan ollessa juuri samassa paikassa). Oikea tapa on mitata moottorin kierrokset esim. tulpanjohdosta samalla tiedonkeruuelektroniikalla kuin mitataan rullan nopeuskin.

Tehon mittaukseen tuolla ei ole merkitystä, koska käppärä skaalautuu aina rullan kehänopeuden mukaan. Nopeus vain muutetaan asteikossa kierrosluvuksi koska tehokuvaajaa on mukavampi katsella kierroksien suhteen. Tehon absoluuttilukemaan ei nuo yllämainitut kierros- ja välitysasiat vaikuta inertiadynossa.

Eli summasummarum pojat: Mitattuja teholukemia voitte vertailla keskenänne jos ne on mitattu ammattitaitoisten henkilöiden toimesta, mutta vääntölukemissa on heittoja johtuen omien mopojenne kiekkamittarivirheistä.

Ja tämä oli sitä paljon puhuttua faktaa. Jos katselet tylyttäjä niitä akran sivuja, niin niissä käppyröissä on tuosta yllämainitusta syystä teho takapyörällä ja vääntö koneella.

[Tylyttäjä]

devilin kokoputkella hurjat 118hp/138nm.
eikä häviä slipari vehkeelle kuin 20-30nm väännössä.

tässä näemme kuinka näitä "teho"putkia kannattaapi asennella.

milläköhän tuota saisi parhaiten ahdistettua että pohjille löytyisi puuttuvat nm:t.
db-killeri tms. liekö nuo hintoissaan??

yläpäästähän tuo hengittää paremmin kuin sliparisyteemi, muttei paljon kiinnosta vinguttaa tämmöistä joka ei kierrä kuitenkaan.

Jaa, että sliparilla lähtis 20-30Nm enemmän? Tuskin.. Tuohan on kampuralta jo normaalikertoimella n. 155Nm, eikös toi takarenkaalta ollu mitattu?

Nehän ilmoittaa tuolle kampuralta 125Nm, niin tuossa on n. 30Nm enemmän. Varmasti et saa sliparilla noin paljon!

Tuttu sai ainakin kokoputkella tuosta koko alueelle mukavasti lisää. Ylhäälläkin jaksoi mennä paljon paremmin!

?

Tämä nyt ei liity varsinaiseen aiheeseen mitenkään, mutta heikot on moottorit tai pitkät välitykset jos vääntö takapyörällä ei ole kuin reilut 120 Nm.

Älkää suhteuttako vääntöä takapyörän ja kampuran välille millään arvatuilla tehohukkakertoimilla vaan laskekaa välitys.

Jos mitataan vääntöä takapyörältä, saa noilla mopoilla ykkösellä n.1000Nm. Suuremmilla vaihteilla sitten vähemmän.

Mittauksessa huomioidaan moottorin kierrosnopeus ja takapyörän nopeus (sillä vaihteella jolla mittaus suoritetaan), josta lasketaan välitys ja saadaan vääntö kampiakselilla. Ja tämä tapahtuu joka helvetin tehonmittauspenkissä vaikka sitä ei mittaajat eli ne kuuluisat penkittäjät edes tajua (kuten ei suuri yleisökään).

Kierrosluvun mittaukseen käyttää moni mittaaja pyörän kierroslukumittaria joissa on lähes kaikissa heittoa samoin kuten nopeusmittareissakin (suzukin mittareissa heitto on ollut 5000rpm:n kohdalla 500-1500rpm.). Tästä johtuen vääntölukemat heittää mihin sattuu, joten niitä ei pidä vertailla keskenään (ellei ole mitattu samassa penkissä saman henkilön toimesta, eli välitys skaalattu kiekkamittarin neulan ollessa juuri samassa paikassa). Oikea tapa on mitata moottorin kierrokset esim. tulpanjohdosta samalla tiedonkeruuelektroniikalla kuin mitataan rullan nopeuskin.

Tehon mittaukseen tuolla ei ole merkitystä, koska käppärä skaalautuu aina rullan kehänopeuden mukaan. Nopeus vain muutetaan asteikossa kierrosluvuksi koska tehokuvaajaa on mukavampi katsella kierroksien suhteen. Tehon absoluuttilukemaan ei nuo yllämainitut kierros- ja välitysasiat vaikuta inertiadynossa.

Eli summasummarum pojat: Mitattuja teholukemia voitte vertailla keskenänne jos ne on mitattu ammattitaitoisten henkilöiden toimesta, mutta vääntölukemissa on heittoja johtuen omien mopojenne kiekkamittarivirheistä.

Ja tämä oli sitä paljon puhuttua faktaa. Jos katselet tylyttäjä niitä akran sivuja, niin niissä käppyröissä on tuosta yllämainitusta syystä teho takapyörällä ja vääntö koneella.

Pieni pointti tohon hommaan, lähes aina todelliset kiekat kyllä mitataan * Juurikin em. ongelman takia.

Sen takia siinä lapussa on yleensä teho sekä vääntö takafillarilta mitattuna. Elikäs teho tai vääntö mitataan, ja puuttuva saadaan laskettua sitten siitä kierrosluvun avulla.

[username]

Seuraava on täysin mutua, joten suhtautukaa varauksella *
Kun oman penkin rakentaminen kävi joskus mielessä ja silloin tuli pähkäiltyä tuota, että miten nuo tehdaspenkit toimii niin mielestäni jäi jäljelle vain 2 helposti toteutettavaa konstia ja kummassakin mitataan nimenomaan rullaa pyörittävä vääntömomentti ja rullan nopeus. Pelkkään rullan hitauteen perustuvassa tehonmittauksessa mitataan siis rullan kulmakiihtyvyyttä ja sen perusteella lasketaan rullaan vaikuttava keskimääräinen vääntömomentti mittaushetkien välillä (rullan hitaumomentti on tiedossa), vääntömomentin ja pyörimisnopeuden avulla saadaan sitten laskettua teho.
Jarrudynossa mitataan taas hetkellistä rullaa pyörittävää vääntömomenttia sekä rullan pyörimisnopeutta ja näistä lasketaan teho. Moottorin kierrokset mitataan tuloksien esittämistä varten (P vs. rpm) mutta tehon laskemisessa niitä ei kai käytetä. Muutama juttu jäi kuitenkin selvittämättä ja ois mukavaa jos esim. Tylyttäjä vois auttaa kun tuntuu olevan penkin suurkuluttaja Ottaako inertiadyno huomioon moottorin+voimansiirron+takapyörän hitauden ts. mitataanko tämä hitaus jotenkin vai arvioidaanko se pelkästään ?
Ottaako jarrudyno huomioon ed. mainitut+rullan hitauden vai onko tämä merkityksellinen ollenkaan kun kierrokset nousee jarrudynossa suht hitaasti?

[Tylyttäjä]

Seuraava on täysin mutua, joten suhtautukaa varauksella *
Kun oman penkin rakentaminen kävi joskus mielessä ja silloin tuli pähkäiltyä tuota, että miten nuo tehdaspenkit toimii niin mielestäni jäi jäljelle vain 2 helposti toteutettavaa konstia ja kummassakin mitataan nimenomaan rullaa pyörittävä vääntömomentti ja rullan nopeus. Pelkkään rullan hitauteen perustuvassa tehonmittauksessa mitataan siis rullan kulmakiihtyvyyttä ja sen perusteella lasketaan rullaan vaikuttava keskimääräinen vääntömomentti mittaushetkien välillä (rullan hitaumomentti on tiedossa), vääntömomentin ja pyörimisnopeuden avulla saadaan sitten laskettua teho.
Jarrudynossa mitataan taas hetkellistä rullaa pyörittävää vääntömomenttia sekä rullan pyörimisnopeutta ja näistä lasketaan teho. Moottorin kierrokset mitataan tuloksien esittämistä varten (P vs. rpm) mutta tehon laskemisessa niitä ei kai käytetä. Muutama juttu jäi kuitenkin selvittämättä ja ois mukavaa jos esim. Tylyttäjä vois auttaa kun tuntuu olevan penkin suurkuluttaja Ottaako inertiadyno huomioon moottorin+voimansiirron+takapyörän hitauden ts. mitataanko tämä hitaus jotenkin vai arvioidaanko se pelkästään ?
Ottaako jarrudyno huomioon ed. mainitut+rullan hitauden vai onko tämä merkityksellinen ollenkaan kun kierrokset nousee jarrudynossa suht hitaasti?

Mun mielestä sillä ei sinällään ole väliä, mitataanko tehoa vai vääntöä, kun tiedetään kierrokset, niin tiedetään kummatkin..

Mutta tosiaan.. Dynossahan mitataan takarengasteho. Kaikki arviot kampuratehosta ovat enemmän tai vähemmän "sivistyneitä arvauksia". Eli kaikki voimalinjan (laatikko, kytkin, voimansiirto, takapyörä jne) jätetään huomioimatta kun mitataan takarenkaalta.

Jotkut penkit käyttävät sitten vakiokerrointa, jos halutaan kampuratehoa arvioida. Esim. 12% hävikki on jossain käytössä.

Toiset taas yrittävät mitata, mutta eihän se onnistu oikeesti. Ilmeisesti Bike-Wolrdissa ainakin koitetaan arvioida, eli vedon jälkeen kytkin pohjaan ja katsotaan paljonko voimalinja jarruttaa rullaa. Näin kuvittelisin ainakin dynolapun perusteella, johon tulostuu kohta Losses(N.m).

Mutta se ei vaan käy noin, koska rasittamattoman (veto ei ole päällä) voimalinjan hävikki on selkeästi pienempi kuin rasitetun.

Samanlainen tapa mitata hävikki oli Klaukkalassa Boschin vanhassa autodynossa kun kaverin autoa käytiin jarruttumassa.. Siellä oli oikeen vanha kynäpiirturi käytössä Ja Dyno-operattoori ittes kirjoitti tehot lappuun, kun ne ensin viivottimella ja kattelemalla arvioi

Noin arvioidessa hävikiksi tulee aika pieniä prosentteja (ei kovin yllättävää). Omassa Gixxerissäni pikkasen vajaa 9% Bike-Worldissa.

Siitä luultavasti johtuukin BW:n kohtuu pieni ero mitatussa takapyörätehossa vs. arvioitu kampurateho.

Ainoo tapa mitata kampurateho luotettavasti olis tosiaan mitata sen kampuran päästä

Moi. eilen sain mopon kotiin viaberilta jossa siihen asennettiin akran koko putkisto ja k&n suodatin. Penkissä tuli seuraavia lukemia. teho 117.6hv/7446 rpm vääntö 128.3 Nm/5559 rpm .Tuli Hintaa saman verran koko lystille kuin jos olisin hankkinut osat vaikka allrightista. Siis asennus ja säätö tuli periaatteessa kaupan päälle. Touhulle tuli hintaa siis 1180 ekua. Inssi