Gsx1100g

[juhizi]

Nostin sitte tänää kaasareista neuloja ylös niin paljon kuin sai, rikat oli toiseksi ylimmässä lovessa ennen säätöä. Ja kyllä kannatti, tuli aivan uskomattomasti alavääntöä lisää, oon sitte tänää ajellu koko päivän aivan uudella innolla, aivan ku olis uus pyörä..

[Sepou]

Semmosta varoitusta en tässä ketjussa huomannu (lukenut olen kyllä jostain), että öljynjäähdyttimeen tulevat putket voi hakata ittensä puhki siinä kohtaa missä sylinteri ja kansi kohtaa. Eli siinä on terävä kulma ja metalliputket voi aikaa myöten kulua puhki. Joku kumiplätkä kannatta asentaa väliin. Tämmöisen puhkikulumisen huomasin jossain pohjois-Norjassa kun haeskelin tuulen viemää tankkilaukun sadesuojaa. Öljyä tippu tielle ja en keksinyt mistä sitä tulee. Illalla Enontekiössä hoksasin että tostahan se puhki on ja pikakorjauksena teltapatjan palanen putken ja koneen väliin, eip vuotanu enää.

[G-man]

Öljyputkien hiertämisestä kirjoitin jo 1.3. Minulle olisi varmaan käynyt samalla tavalla, mutta onneksi huomasin putken ja rungon kosketuskohdassa ruostetta, joka paljasti alkavan vaurion. Itse otin jäähdyttimen ja putket irti, puhdistin ruostekohdan huolellisesti ja maalasin ruostumatonterräspinnoite-sprayllä. Sillä maalasin myös pakoputket moottorin alta ja on kestänyt hyvin ko lämpötilat. Jos haluaa oikein hyvän pohjatyön niin esim Motonet myy pientä hiekkapuhalluspistoolia 10 eurolla, millä saa pienet kohteet tosi puhtaaksi. Tietysti pitää olla myös kompura paineilman tuottamiseksi.

Kaasareiden ropauksesta kirjoittelin jo aiemmin ja tuntuvat ongelmat vaivaavan muitakin. Neulan nostaminen yhdellä pykälällä auttoi selvästi tilannetta, mutta ei ihan kokonaan vaivaa poistanut (vaikka aluksi luulin). Lähdettäessä kylmällä moottorilla ilman ryyppyä kone käy hyvin tyhjäkäyntiä ja vetää vaivattomasti alle 2000 kierrosten. 2000 ja 3000 välillä veto loppuu ja taas 3000-3500 jälkeen lähdetään. Kuumalla moottorilla ajettaessa asiaa ei juurikaan enää huomaa. Mielestäni neulan nosto vielä ylemmäs kyllä parantaa tilannetta, mutta tekee samalla sen, että luistin noustessa yli 3500 kierroksilla seos menee reilusti rikkaalle. Tehoa varmaan tällöin löytyy, mutta nykyisillä bensan hinnoilla tulee aina vaan kalliimmaksi. Käsitykseni mukaan neuloilla pitäisi säätää seossuhdetta vasta kun luistin nousee. Meidän ongelmaamme oikeampi ratkaisu olisi tyhjäkäyntisuuttimen suurentaminen koska se mielestäni rajoittaa bensiinin saantia 2000-3500 kierroksilla. Itselläni ei ollut ongelmia yli 3500 kierroksilla vaikka neulan lukitus oli tehtaan asetuksissa, toinen ylhäältä. Tarkoitukseni on kokeilla suurempia tyhjäkäynti suuttimia kunhan aikaa ja intoa riittää sillä ongelma on jo niin pieni ettei siitä juuri harmia ole.

Big-G on porannut tyhjäkäyntisuuttimia isommaksi ja olisikin kiva tietää millä ja minkä kokoisiksi, lisäksi eikö löytynyt suoraan isompia?

4000 kilometriä takapäin ilman mitään ongelmia ja muutenkin olen ollut tyytyväinen hankintaani etenkin kun on kunnolla tottunut ohjastamaan sitä.

Kannatan myös kokoontumista joskus elokuulla, jolloin olisi parhaiten aikaa loma- ja kesäsuunnitelmien jälkeen. Aluksi voisimme kokoontua vaikka joku lauantai tai sunnuntai klo 14 jossain Tampere-Jyväskylä akselilla. Siellä päin asuva voisi esittää jotain hyvää "kohtauspaikkaa". Olisi mukava lähteä päiväajelulle tapamaan muita G-miehiä.

Hyvää kesän jatkoa ja turvallista matkaa.

[Pärinä-Pappa]

Kovasti täällä on rosvo- ja busakuskeja mutta miten omaa sydäntä lähellä olevia G-miehiä tai naisia? Pyöräähän valmistettu vain 1991-1994 ja tietääkseni niitä maassa ainoastaan reilu 50 kappaletta...

En jaksanut lukea ihan kaikkia juttuja, mutta pisti silmään tän luettuani tältä saksalaiselta sivustolta hokasemani pyörä. Ei pahan näkönen ja ponejaki jo kohtalaisesti. Liekkö näitä sitte Suomessa minkä verran ?

[gsx1100g]

Vuosimallina -97 ei voi pitää paikkaansa, ensirekisteröintivuodeksi ehkä kelpaisi...

[natti_jussi]

Sivu 6000 on tässä tullut ajeltua. Neuloja nostin pykälällä, ovat nyt keskimmäisessä asennossa. Alkuperäinen toiseksi ylin kohta oli jo varsin kulunut, sokka putosi käteen. Ei ole enää niin tarkka hörpystä ja kaasuun vastaavuus parani huomattavasti. Polttoainetta menee minusta edelleen reilusti. Alle 6 ei pääse mitenkään ja yleensä siinä 7 kantturoissa on kulutus. 8 menee myös helposti kun 120+ ja komiasti ohitse tyyli on vallalla.

Progressiiviset jouset (luissilta joku virfth federn) vaihdoin ja 15w keulaöljyt 560ml täytöllä. Kyllä kannatti. Käytös parani joka suhteessa. Ei juuri nyöki normaalissa jarrutuksessa ja isommassa jarrutuksessa aivan toisellainen vaste.Myös ohjattavuus niin hitaassa kuin nopeammassa ajossa parani.

Alkuperäisen ohjaustangon myös laitoin. Etenkin hitaan nopeuden käsiteltävyys parani oleellisesti verrattuna entiseen suoraan ja matalampaan tankoon. Eikä mene niska enää kipeäksi matkaa ajaessa. Ken miettii tangon vaihtoa niin tällä kokemuksella en ainakaan suosittele madaltamaan, ehkä suorempi ja hieman leveämpi alkuperäiseen nähden voisi olla vielä parempi. Riippuen tietysti henkilön mitoista ja tottumuksista.

Remonttiakin pitäisi vielä tehdä. Kardaani ja liukuholkki menevät vaihtoon (osat 150). Tämäkin vain edellisten omistajien huollon puutteen takia. Em paikka tarvitsee rasvauksen kerran ajokaudessa, ja rasvaus ei onnistu perämurikkaa irrottamatta.

[Big-G]

Niistä tyhjäkäyntisuuttimien poraamisesta, kaveri teki kartioksi ohkaisen poranterän ja sillä se paineli kaikki neljä kaasutinta läpi, pylväsporakoneella. Olisihan niitä saanut kaupastakin, mutta onhan se kiva olla välillä pelle-peloton.

Meikäläisen kaasuttajan neuloissa, ei ollut mahdollisuutta nostaa sokkaa, neulassa ei ollut kuin yksi ura, vaan piti sorvata vinyylistä prikka, joka oli 1,2mm paksumpi, kuin alkuperäinen, eli neulat nousivat 1,2mm. Lisäksi sytytystä käännettiin aikaisemmalle, syttypyörästä rälläkällä uraa vaan levitettiin katkaisulaikan paksuuden verran, sytty tuntui olevan aika hyvä uran puolivälissä.

Eilen kävin ajelemassa ja piruuttani katsoin paljonko meni menovettä, matka oli 116 mailia n.185 km ja bensaa meni 11,9L, siinä kutosen hutikoilla se taitaa mennä rauhallisessa matkaajossa.

Kaasuttimien varsinainen säätö oli sitten pitempi projekti, meillä kun ei ollut jarrudynamometriä, piti homma tehdä perstuntumalla.
Tuijoteltiin CO arvoa tyhjäkäynnillä ja 4500 kierroksen kohdalla.
Tyhjäkäynnillä CO oli 5 ja 4500 kohdalla siinä kasin korvilla, en tiedä onko ne oikeat, mut pyörä toimii tyhjäkäynniltä punarajalle, ei ole minkäänlaista nykimistä eikä rykimistä. Sytynsäätö auttoi kaasun reagointiin, nyt se ottaa kierroksia tosi herkästi, entiseen verrattuna.

Palstalla on ollut kirjoittelua ohjaustangon leveydestä, itselläni se on 75 cm ja tanko on tuumainen, tämä tuntuu sopivan minulle hyvin.

Jälkeenpäin vaan harmittaa, ettei tullut mitattua käsien pituutta keväällä, nyt syksyllä vois mitata paljonkos ne on venynyt.

[STENJU]

Hello!

On ollut G-miesten keskuudessa vähän hiljasta viime aikoina.
Onko kaikki olleet tiiviisti ajossa?

Itsellä kilometrejä n. 12000 tänä kesänä.

Murheita ei ole ollut, mutta nokkaketju se rallattaa yhä kylmänä
aika voimakkaasti, lämpimänä lakkaa.
Mites muilla ketjun kanssa? Ootteko vaihtaneet vai mitä olette tehneet?
Kulutus on ollut vähän ajosta riippuen n. 6-7 l/100km, alle en ole
päässyt. Joku kertoi 4,5-5 l kulutuksesta. Taitaa olla vähän satuja.

Koko kesänä, vaikka kilometrejä on tuokin verran takana ei ole
vastaan tullut toista 1100 g:tä, vaikka olen tosi hyvin yrittänyt
bongata kaikki mahdolliset.

Hyvää syksyn alkua.

ps. miten kauan aiotte ajaa eli koska mopo talviteloille?

[natti_jussi]

Joo hiljaista on, voi myös olla että miehet on tavoittanut sellainen asia kuin palkkatyö...

Jotain 13000 on tullut vedettyä, tarkkaa en tiedä kun 12000 kohdalla katkesi mittarin vaijeri ja on siitä lähtien täytynyt ajaa kierroslukuun perustuen.

Nokkaketju rallattaa kuin riimulla seinään, mutta lämpimänä lievenee, eikä ääni ole kesän aikana siitä miksikään muuttunut. Pitänee talven aikana taas tarkistaa kiristin ja mittailla venymä.

Kulutus on ollut päälle 6 litran (6-7,5). Ehkä yleisimmin välillä 6,5 - 6,8. Suuri kulutus mitä olen saanut meneimään oli 9l sadalle, mutta tähän kyllä tarvittiin 129km keskinopeus ja jälkeenpäin kipeä niska!

Starttausongelmia oli kesällä, varsinkin koneen lämpimänä ollessa. Luulin että ankkuri on sökö tai hiilet aivan lopussa mutta vika oli siinä että joku edellinen seppä oli kasannut startin väärin, ja startin hiilipääty ei ollut hahlossaan vaan sentin pielessä, jolloin ei startissa juuri vääntöä ollut. Ihme homma kun kylmänä pelasi mutta kuumana pitiä karmean parkumisen eikä meinannut jaksaa pyörittää.

En ole minäkään nähnyt kuin oletettavasti kaukaa eräällä Joensuulaisella parkkipaikalla rusehtavan geen. Mutta ennen kuin ehdin ajokamoihin ja paikalle niin ehti häippästä. Samoin juttelin kerran yhden mopoliikkeen pihassa kaverin kanssa jolla oli ollut samanmoinen pyörä. Sama kaveri kertoi hajottaneensa kardaanivedon kun oli unohtanut rasvata sen vetopäässä olevan liukuholkin (mistä on jo aiemmin ollut tällä foorumilla puhetta), jolloin vetokeppi oli muuttunut tönköksi ja heitossa hajottanut ristikon, kun liikevara oli loppunut. Pauke oli kuulema ollut karmea mutta takanen ei ollut mennyt lukkoon, joten pelkillä aineellisilla vahingoilla oli selvitty.

Että ei näitä tuttavuuksia ole kyllä liiaksi ollut...

Jo kolmas takarengas tälle kesälle, kun vanha kulunut piti vaihtaa heti keväällä, ja siinä välissä ollut Dunlop ei kestänyt kuin vähän päälle 7000, prkl. Nyt on alla Bridgestone bt020 joka näyttää kuluvan sekin. Metzeler z6 olisin halunnut mutta mistään ei sitä kokoa elokuun alussa tuntunut löytyvän.

Varmaan tämä kuukausi tulee ajeltua vielä, ja sitten laittaa mopo talliin, vaikka eihän nykyvakuutuksilla kiirettä ole.

ps. kahvanlämmittimet ovat näin syksyisin erittäin hyvä varuste

[Mopo]

Joo, ketju rallattaa kylmänä. En ole kuullut, että G:n tyyppivikoihin kuuluisi ketjun venyminen/kiristimen löystyminen, sen sijaan vaihtoikä pitäisi olla 100 tkm isommalla puolen. En siis tee asialle mitään.

Kulutus on ollut 6,5 l, puolet ajosta moottoritietä 120 ja tasan puolet maantietä 80. Matkareissuilla, jossa keskinopeudet jäivät alle satasen, oli kulutus 5-5,5 l, myös kaksi päällä. G:n korkeus ja katteettomuus varmaankin selittävät koneen luonteeseen suurehkolta tuntuvan kulutuksen, ilmanvastushan on suurin ajossa vastustava voima, toki vekottimen vierintävastuskin lienee jonkinmoinen, kun painoa on siunaantunut.

Yhden G:n olen minäkin kesän aikana nähnyt, oli rakennettu fighteriksi, yäk ja järki hoi jne. Talviunille mopo menee 31.10, pystymettä on kaudenpäätöshaaveena.

[Sepou]

Ei rallata nokkaketju mullakaan. Vanhemmissa pyörissä oli tavallinen rullaketju ja se yleensä alkoi olla valmis 100tkm jälkeen, mutta luulisi että nämä monilevyiset kestäisi kauemmin (olihan tässä se monilevyinen, muisti alkoi pätkimään?).
Se että ääni kuuluu vain kylmänä viittaisi mielestäni venttiileiden välyksiin. Pari vuotta sitten keväällä piti kovaa ropinaa kun kylmemällä ilmalla ensi kilometrejä ajelin. Taisi olla yhden pakoventtiiliin välys liian suuri.

Kulutus mullakin on yli 6 litraa ja kun nuo tulpatkin on vähän tumman väriset, niin varmaan pitää talvella tarkistaa ainakin bensapinnat/kohojen asennot. Muistelisin kyllä päässeeni reilusti alle kuuden, joten voisikohan tuohon vaikuttaa että neulat olisivat kuluneet? Ilmanputsari on kyllä puhdas päältäpäin.

Pyörä on koko vuoden vakuutuksessa, mutta joulu-, tammi- ja helmikuulle ei löydy määräysten mukaisia renkaita, joten ainakaan silloin ei ajella.

Eipä tosiaan tämän ajokauden/14000km:n aikana ole G-pyöriä näkynyt.

[gsx1100g]

Hieman jäänyt foorumin seuraaminen vähemmälle kun viestittely hiljeni pari kuukautta sitten. Vajaa kymppi vain takana tän kesän tuloksena ja yksi havainto sinisestä G:stä tankkaamassa heinäkuussa. Taakse vaihdoin Z6 neljä tuhatta sitten enkä voi kun kehua. Kuluminen vähäistä ja mutkaominaisuudet parani reilusti! Edelleen huolettomia kilometrejä tosin remonttia talveksi tiedossa. Etupäässä alkoivat molemmat stefat hikoilla vain viikon väliajalla sekä takaa perän ja kardaaniputken saumassa samoja oireita.
Olen perän öljyjä seurannut eikä vajetta ole tullut, ehkä öljy valuu kardaaniputkea pitkin edestä?? Määrä on tosin niin pieni ettei varmaan selviä kun purkamalla kauden päätyttyä.
Kulupuoli edelleen kunnossa, 5,5L sekalaisessa ajossa jota voi kai pitää hyvänä suorituksena. Polttoainepuoleen en ole koskenut, tiedä sitten onko ihan alkuperäiset säädöt vehkeessä.
Toiminta muutoin edelleen moitteetonta joten muutama viikko tässä vielä ajetaan ennen lumia!

[Sepou]

tiedossa. Etupäässä alkoivat molemmat stefat hikoilla vain viikon väliajalla sekä takaa perän ja kardaaniputken saumassa samoja oireita.

Noi stefat alkaa helposti vuotaa kun itikkaa survoutuu sinne huulloksen väliin. Ensiapua vuodolle: työnnä 0.1mm rakotulkki stefan ja putken väliin ja pyörittelet sitä ympäri putkea. Jos on paineilmaa saatavilla, niin samalla puhaltele sillä röhnät pois. On toiminut reissun päällä (ilman paineilmaa tietty) kun yhtäkkiä huomaa että öljyt valuu pitkin putkia. Kestävämpi ratkaisu on laittaa jonkunlaiset suojat siihen putken eteen, kuten näkyy melkein kaikissa uusissa pyörissä nykyään olevan. Leikkasin harmaasta öljykanisterista lipareet ja nippusiteellä kiinni. Näyttää tämän kesän perusteella olevan ruma mutta toimiva ratkaisu. Louis on kaupannut vähän tyylikkäämpiä joskus.

[STENJU]

Alla olevassa osoitteessa on asiaa nokkaketjusta,
osaisko joku suomentaa?

http://www.gsx1100g.de/index.php?page=146

[Sepou]

Alla olevassa osoitteessa on asiaa nokkaketjusta,
osaisko joku suomentaa?

http://www.gsx1100g.de/index.php?page=146

Ketjua ylemmäs selaamalla löytää tuosta nokkaketjun rallatuksesta juttua ja kerkesin natti_jussille ja Mopolle tarjoamaan venttiilien välystä syyksi ääntelyyn, mutta rallatus-ongelma tuntuu Saksalaisillakin olevan tuttu, joten pieleen meni veikkaukseni kait.

Sitten vastaus:

Nokkaketjun kiristäjästä on kyse. Käännös Babel Fishillä jäi vähän hämäräksi, mutta Haynesin GSX1100F manuaalista löytyy sama tarina. Jos on epävarma mitä on tekemässä, niin kannattaa pyytää kaveria avuksi. Väärin kasattu kiristäjä ja kone voi sanoa poks.

Tässä ohje miten kiristäjän olen tarkistanut:
1. Irroitetaan akun miinuskaapeli.
2. Avataan oikeanpuoleinen kansi, jonka alta paljastuu kampiakselin pää.
3. Avataan 17mm kiintoavaimella kiristäjän jousen peittävä pultti (saksankielisessä ohjeessa ympyröity keltaisella) ja poistetaan jousi.
4. Avataan 2kpl 6mm kuusiokoloruuvit ja poistetaan kiristin.
5. Tässä vaiheessa voidaan tarkistaa onko kiristäjässä vielä kiristysvaraa painamalla jousi paikoilleen ja mikäli kiristäjän "mäntä" tulee napsausten saattelemana ulos on kiristysvaraa jäljellä.

Systeemi toimii räikkä-periaatteella eli mitä pidemmäksi ketju venyy sitä ulommas "mäntä" tulee, mutta sisäänpäin se ei tietenkään saa mennä. Saksan ohjeessa arvellaan että kiristäjä voisi olla jumissa ja kaikkea kiristysvaraa ei ole käytössä. Siksi tarkistetaan että "mäntä" tulee jousen voimalla kokonaan ulos ja mikään röhnä ei jumiuta sitä. Sisälle sen saa painettua vapauttamalla räikän kynsi. Kannattaa vielä laskea montako pykälää kiristäjän "männässä" on.

Jos kaikki toimii niin paketti kasaan:
1. Tärkeää: paina "mäntä" kokonaan sisään, niin että se ei kiristä ketjua ollenkaan.
2. Aseta kiristäjä paikoilleen ja sen pitää mennä pohjaan asti ,koska ketjun kiristystä ei tässä vaiheessa vielä tapahdu. Ruuvaa kiristäjän kuusiokoloruuvit paikoilleen.
3. Aseta kiristäjän jousi paikoilleen ja tässä yhteydessä painamalla jousta pitäisi pystyä laskemaan montako napsahdusta "mäntä" tuli ulospäin. Jos reserviä jäi niin jousen pultti kiinni ja kaiken pitäisi olla kunnossa.
4. Pyöritä moottoria vaikka jakoavaimella hitaasti myötäpäivään kampiakselin päästä ja jos kiristäjä napsahteli lisää, niin ketju meni kireemälle ja todennäköisesti rallatus vähenee.

[Mopo]

Se ei se kethun rallatteleminen kylmänä ole vallan vaarallista. Sama ilmiö on kaikissa ketjunokkavehkeissä ja kaikissa myös kiristäjä on rakenteeltaan samanlainen. Usein voi olla kyse myös siitä, että ketju ei ole venynyt vielä tarpeeksi, jotta kiristäjä rapsahtaisi räikän pykälän yli seuraavaan kiristysasteeseen. Turhaa vaivaa koko homma. G:ssä on harvinaisen hyvin kestävä kiristäjä/ketju kokonaisuus.

[STENJU]

Nyt tuli mieleen valot!

Ajelin tässä syksyn pimeydessä ja totesin saman kuin
TM- testikin aikoinaan : valot on surkeet!
Onko joku g-miehistä vaihtanut umpiota parempaan, jos on
niin mihin.Bike-lehdessä kirjoiteltiin Hellan referenssiluvultaan 35
olevista moottoripyörän umpioista, mutta kun kyselin maahantuojalta (örum) niin heillä ei ollut moisista tietoa.

Jos joku tietää, mistä tuollaisen umpion tai jonkun paremman kuin alkuperäinen saa, niin kertokaa!

Renkaista sen verran,että etu Bt20 voblaa jo hieman ajettu n. 6000 km. Takarengas, myös Bt20, samaan aikaan vaihdettu tuntui hyvälle, mutta kun nyt syksyn myötä on tullut märät kelit, niin jotenkin en uskalla luottaa (tuntuu liukkaalta) mutkateitä ajellessa.

Seuraavat renkaat olen ajatellut ostaa Roadtec Z6:set, kaverilla
ollut kahdet ja hyväksi havainnut.Mites G-miehet onko ollut ko. rengasta alla?

Nokkaketjuhommasta sen verran, että kiitos Sepou:lle.
Tein ohjeen mukaisen homman (ei paha) ja lopputulos tyydyttävä. Rallatus ei kokonaan poistunut, mutta väheni huomattavasti.

Mopon kanssa olen samaa mieltä , että eihän sillä väliä, vaikka rallattaa. Ketju kyllä kestää vaikka mitä, mutta olishan mukavampaa kuunnella moottoria, josta ei sivuääniä kuulu.

Talvi tulee vaikka me sitä ei haluttaisikaan, kertokaa
millaiset huoltotoimet olette aikoneet tehdä talviseisokkia varten.

ps. Katsoin Tullin sivuilta, niin muutama g on tänäkin vuonna tullut maahan, toivottavasti tällä palstalla tavataan.

[natti_jussi]

Itse laitoin Hellan 7 tuuman vakioumpion parkkivalolla. Ref taisi olla 17.5 löytyi varaosamaailmasta hyllystä ja maksoi alta 30€. Siihen jatkoksi laitoin erittäin monisäikeisellä johdolla sulakkeen kautta akulta suoran virtasyötön jonka kytkin kahden releen kautta alkuperäisiä johtoja ohjaukseen käyttäen. Releet mahtuivat juuri ja juuri umpion sisään kun johtoja järjesteli uusiksi ja vaihdoin matalamman lampun pistokkeen. Maajohto jäi alkuperäinen kun siinä ei paljoa häviötä ollut. Parannus oli melkoinen.
Alkuperäisillä johdoilla hävisi 1,5v + uuden umpion vaikutus. Kirkastumisen huomasi silmissä. Alkuperäinen asennus toki on lähinnä huomiovalo.

bt020 lopetti pahemman kulumisen kun laitoin paineeksi 2.5 eteen. Ihan hyvin se kesti reilut 13000 mutta ei se häävi rengas ole. Takana on kanssa nyt ollut bt020 2.9 paineilla. Ihan ok ajaa mutta näyttää kuluvan liiaksi. Z6 lähtevät talven aikana tilaukseen.

Vielä pitäisi nokkariimun kiristin katsoa ohjeen mukaisesti ja venttiilivälykset säätää ja pestä pyörä ennen talviteloille laittoa.

Talven aikana olisi tarkoitus hommata tai tehdä sellaiset kaasuttimien kannet jotka päästävät luistit nousemaan aivan ylös. Ei joku ystävällinen sielu tietäsi minkä vehkeen kannet kävisivät suoraan Geen kaasareihin?

Myös uusi putkisto olisi hyvä hankkia, mutta kun ei oikein mistään tunnu löytyvän 4-2 putkistoa, 4-1 kun on minusta g pyörässä ruma. Tiedä sitten saisiko vaikka gsx1400 tarjonnasta rakennettua...

[STENJU]

Netistä kun kuvia katselee, niin aika moneen on vaihdettu putket.

Yleensä 4-2 tilalle 4-1 . Olen samaa mieltä natti_jussin kanssa siitä,että 4-1 on ruma.4-2 putken tuntee ainakin osoite: www.alpha-sports.com/suzuki_parts.htm, on vaan vähän hintava.
Jos joku tietää halvemman, niin tänne infoa kiitos!

Millä kilometreillä putki rupee oleen vaihtokunnossa?
Kummat menee ensin alkukäyrät vai vaimentimet?

Huomenna ajattelin vielä vetää kunnon lenkin kun kelikin pitäisi olla kohtuullinen.

[Mopo]

Banditin, F:n ja R:n kaasuttimien kannet käyvät suoraan. En tiedä onko niissä sitten mitään eroa.

Pakomutkista varmaan vaimentimet tai kollektori ruostuvat ensimmäisenä, käyrät kärsivät vain pintaruosteesta. Itselläni on ollut mielesssä myös erilaiset putkiviritelmät, koska yhdessä käyrässä on lommo. Olen suunnitellut em. mallien putkistoista muokkaavani 4-2 vehkeen, mutta on toistaiseksi jäänyt tekemättä. Oma kokemus teräsvalmisteisesta 4-1 systeemistä on huono; pönttö on niin painava, että pyörä on epätasapainossa. Kyseessä oli XJ 750 Seca ja jokin saksalaisputkisto, en muista nimeä. Pelkät vaimentimethan voi tietysti korvata jollain tarvikkeella tai omavalmisteella.

[natti_jussi]

On niissä kaasuttimien kansissa tietääkseni senverta eroa että kun on saksanseisojamallin pyörä niinkuin minulla, on kannessa sisäpuolella sellainen öpaut 3mm paksunnos ettei se päästä liikkumaan luistia täysin ylös. Näin on saatu aikaan juuri alle 100hv jäävä oteteho, millä lienee saksan verotuskäytännössä suurikin merkitys. Hyvä tieto että minkä mallien kannet käy, niin tietää verrata jos kohdalle sattuu. Tämä asia kun on normaali arkiliikennettä ajatellen äärimmäisen tärkeä

Onse tuo alkuperäinen putkisto niin kerpeleen kallis! Ei kai tässä muuten vaihtoehtoja mietittäisikään. Vielä kun rakenne on mikä on eli kollektori kiinteä osa vaimentajia niin täytyisi rakentaminen aloittaa kollektorin tekemisellä, johon pystyisi sitten vaimentajat liittämään. Sinällään vaimentajien löytäminen ei ole ongelma, mutta ne muut hilpeet.

[Mopo]

Käsittääkseni se 100 heppaa on tehty erilaisilla nokilla kuin F:ssä ja R:ssä. B:n kaasarien kannet joka tapauksessa lienevät identtiset G:n kanssa, koska sekin on paperilla 100 hv.

[natti_jussi]

Njoo, voipi olla B:n kaasarien kannet samanlaiset, kun en ole niitä sisältäpäin nähnyt, joka tapauksessa G:ssä ei luistit nouse aivan ylös kun katto tulee vastaan. Luin tästä juttua loontoonkieliseltä jahhuu ryhmästä, joku oli jopa omin pienin kätösin kansia dremelillä veistellyt. Jokatapauksessa toiset kannet pitäisi jostain saada, ennen kuin alkaa muutoksia tekemään, jos vaikka sattuu tärvinkiä.

[gsx1100g]

Tänään se tuli tehtyä, mopo talviunille..
Kausi ilman ongelmia, renkaidenvaihto ainut isompi kuluerä. Z6:sta voin kokemuksesta suositella, jämäkkä, pitää ja kestää! Keväällä täytyy ottaa etupää auki ja stefat vaihtoon sekä kardaanin haitarikumille samaa hoitoa.
Harmi ettei G-kokoontuminen vielä onnistunut, ehkä ensi kesänä..?

[Mopo]

JOo

[STENJU]

Huomasin naulan takarenkaassa ja sen takia pitää
ottaa takarengas irti.
Ajattelin samalla huoltaa kardaanin.
Mitä pitää ottaa huomioon kun alkaa purkamaan ja
mitä rasvaa ja mihin kohtiin kuuluu laittaa.

Kiitos vastauksista jo etukäteen.

[Sepou]

Tässä ketjussa nämä on eri viesteissä jo mainittu, mutta laitanpa yhteenvedon kun tein saman homman hiljattain:

1. Takavanteessa oleva perän vastakappale kannattaa irrottaa (6 kpl 10mm pultit pitävät kiinni 3kpl peltiset kiinnikkeet). Huomasin nimittäin että noi peltikiinnikkeet oli syönyt kohtuu syvät urat tuohon osaan ja pellitkin oli kuluneet. Käänsin pellit toisinpäin ja laitoin vastakappaleen eri asentoon, jotta noi pellit painaa sen pohjaan asti. Samalla näkee kannattaako koko osa vaihtaa, näyttäis olevan kulutustavaraa, hampaat oli jonkun verran kuluneet. Hammastukseen kunnon vaseliinit.

2. Perä irti, kolme kpl muttereita.

3. Kardaaniakseli irti perästä, 1kpl jousiprikka. Jos perän ja akselin liitoskohdassa jousiprikan alla on kunnon rasvat niin tuskin on kulunut, mutta voi olla myös täysin kuiva paikka ja silloin sekä akseli että vastakappale voi olla vaihtokunnossa eli kuluneet piloille (orggis osat v.2004 153e). Tuonne kun pääsee vesi svingin etuosassa olevasta tarkastusaukosta. Kunnon vaseliinia paikka täyteen ja jousiprikka kiinni.

4. Poista svingin etuosassa oleva tarkastusluukku ja sieltä saat koukittua ristikkonivelen ulos. Tämä osa on vissiin tehty kestäväksi kun en mitään kulumia ja klappia huomannut. Ristikkoniveltä ei voi voidella mutta kaikki hammastukset täyteen kunnon vaseliinia ja osa takas paikalleen.

5. Nyt voi sovittaa perän takas paikalleen ja ristikkoniveltä joutuu kannattalemaan, jotta tappi osuu reikään.

6. Takapyörän akseli paikalleen ilman rengasta ja nyt voit kiristää perän semmoseen asentoon että akselia ei tarvii juntata paikoilleen kun laittaa takapyörän.

Vaseliinina olen kokeillut kuparipastaa, tavallista ja nyt viimeksi CRC:n mustaa kardaanirasvaa, mutta kyllä noi kaikki näyttää yhdessä ajokaudessa kuivahtavan, joten tämmönnen kannattaa tehdä vuosittain. Ihme ettei huolto-ohjelmassa ole mainintaa kardaanista.

Takapyörään löytyy kardaanin vastakappale esim. Intikasta jos romikselta kyselee. Vanhoissa 80-luvun pyörissä tuo osa ei pahemmin kulumalla mennyt piloille, joten sen materiaalia lienee pehmennetty kustannustehokkuuden nimissä (=halvempi valmistaa).

[STENJU]

KIITOS TYHJENTÄVÄSTÄ VASTAUKSESTA.

[STENJU]

HU HUU!!

Ajokausi lähestyy.

Nyt porukka keskustelemaan taas joukolla!!!!

Oma mopo nyt huollettu ja valmiina kesän koitoksiin.
Talven aikana ei yllätyksiä.Kardaani huollettu, venttiilit
säädetty, jarrut ja ilmanputsari tsekattu.Takarengas vaihdettu
(oli vanhassa naula) nyt alla metzeler z6. Ryyppyvaijerin jouduin
uusimaan. Vanha oli ruostunut jumiin vaikka mopo lämpimässä koko talven.

[Keppigee]

TÄÄLLÄKI HU,,HUUU.... tai eiku MRRRR,,,HUOMENTA VAAN kaikille.

Ympäri käydään,yhteen tullaan.(G-miehet heräs talviunilta/hihamerkit tuli tänään,kiitos)

Oon aatellu ko luin tuota G-jutustelua,siitä yhteisestä kokoontumisesta,jotta kannattaako erikseen tilailla/järjestellä omaa kokoontumistapahtumaa,voitas sopia että johonkin kokoontumisajoon/tapahtumaan mentäisG-man and ladyt ois kaikki valmiina ohjelmaa ym myöten,säästyttäs vaivannäöltä ja aina ne järjestelyt kaatuu muutaman niskoille.

eiks käviskööö muillekki.....ite oon uus näillä palstoilla....

Ois kumminki ajoissa sovittava että kaikki halukkaat pääsee paikalle.....

mää ainaki pyrin jos ..... JOS EN TIPU SITTE SÄNGYSTÄ JA LOUKKAANNU KOVIN PAHOIN....