Sivu: 2 / 2:sta EnsimmäinenEnsimmäinen 12
Tulokset 31:stä 43:een 43:sta
  1. #31
    Eikös ne käytä lentokoneissa sitä sen takia, että kun lämpötila ja paine -erot on niin valtavat. Eli ilmassa kumit menis tyhjiksi (10km/jotain 40-60 miinusastetta, ellei enemmänkin), eikä ehtisi täyttyä laskun aikana ? Vai oonko mä nyt mutu tuntumallani ihan metässä ?
    GSX-R 1000 K8, KXF 450, DUKE II 640
  2. #32
    En tiedä paljonko noissa lentokoneen renkaissa on painetta, mutta lähtökohta on kuitenkin se, että ilma sekä typpi on molemmat kaasuja. Kun toimitaan maltillisilla paineilla käyttäytyy molemmat kaasut hyvin liki ideaalikaasun tavoin, eli eivät poikkea toisistaan. Ja se ideaalikaasun yhtälöhän oli pV=nRT. Kaasut seuraavat noita muuttujia lineaarisesti. Tai muuttujia noista on oikeestaan vaan (tilavuus,) paine ja lämpötila. Ja lämpötilassa tulee huomioida, että se lasketaan kelvineinä. -273,15 celsiusta on 0 kelviniä ja 0 celsiusta on 273,15 kelviniä.

    Tuskin siis perustuu ihan tohon perusjuttuun.
    TL1000R
  3. #33
    eix tosta paineilman sisältämästä kosteudesta pääse eroon ilmankuivaimella
    elä ja anna muiden roudata
  4. #34
    Lainaa (White @ Tammi. 20 2006,02:21) kirjoitti
    Eikös ne käytä lentokoneissa sitä sen takia, että kun lämpötila ja paine -erot on niin valtavat. Eli ilmassa kumit menis tyhjiksi (10km/jotain 40-60 miinusastetta, ellei enemmänkin), eikä ehtisi täyttyä laskun aikana ? Vai oonko mä nyt mutu tuntumallani ihan metässä ?
    Olen pahoillani mutta olet metsässä. Lisäksi 10 km korkeudessa voi hyvin olla niin paljon pakkasta, mutta lentokoneen telinekuilussa hyvin suurella todennäköisyydellä on paljon vähemmän pakkasta.

    Ja tässähän tuli vastaus:
    Lainaa kirjoitti
    En tiedä paljonko noissa lentokoneen renkaissa on painetta, mutta lähtökohta on kuitenkin se, että ilma sekä typpi on molemmat kaasuja. Kun toimitaan maltillisilla paineilla käyttäytyy molemmat kaasut hyvin liki ideaalikaasun tavoin, eli eivät poikkea toisistaan. Ja se ideaalikaasun yhtälöhän oli pV=nRT. Kaasut seuraavat noita muuttujia lineaarisesti. Tai muuttujia noista on oikeestaan vaan (tilavuus,) paine ja lämpötila. Ja lämpötilassa tulee huomioida, että se lasketaan kelvineinä. -273,15 celsiusta on 0 kelviniä ja 0 celsiusta on 273,15 kelviniä.
    Ja ei se muuten ole vaikeaa laskea noita tilavuuksia reaalikaasuillakaan. Isoissa lentsikoissa rengaspaineet liikkuvat siinä 15-20 barin hujakoilla. Tosin näissä fysiikan puolella liikkuvissa jutuissa lienee järkevämpää käyttää yleistä kaasujen tilanyhtälöä (p1*v1)/T1=(p2*v2)/T2.
    Red Meat
  5. #35
    Lainaa (Nalkis @ Tammi. 20 2006,09:45) kirjoitti
    Tosin näissä fysiikan puolella liikkuvissa jutuissa lienee järkevämpää käyttää yleistä kaasujen tilanyhtälöä (p1*v1)/T1=(p2*v2)/T2.
    Tuo on johdos ideaalikaasun tilanyhtälöstä ja toimii kanssa siten vain ideaalikaasuille. pV=nRT jaetaan T:llä ja toiselle puolelle jää vain vakioita. Näin ollen olkoon tila mikä tahansa niin pV/T=vakio (n=ainemäärä ja R=kaasuvakio).

    Eli sama asia.
    TL1000R
  6. #36
    Johan meni tieteelliseksi taas .
    Nauru nuorentaa, rakkaus kaunistaa.
    Lady, Sexy Lady.
  7. #37
    Lainaa (ZR-7herwood @ Tammi. 20 2006,13:43) kirjoitti
    Lainaa (Nalkis @ Tammi. 20 2006,09:45) kirjoitti
    Tosin näissä fysiikan puolella liikkuvissa jutuissa lienee järkevämpää käyttää yleistä kaasujen tilanyhtälöä (p1*v1)/T1=(p2*v2)/T2.
    Tuo on johdos ideaalikaasun tilanyhtälöstä ja toimii kanssa siten vain ideaalikaasuille. pV=nRT jaetaan T:llä ja toiselle puolelle jää vain vakioita. Näin ollen olkoon tila mikä tahansa niin pV/T=vakio (n=ainemäärä ja R=kaasuvakio).

    Eli sama asia.
    Jep, eikös tässä pitäisi käyttää van der waalsin kaavaa, joka toimisi aika kivasti, jos vain tietäisimme "ilman" kulloisenkin ainejakauman ja niiden muodostamat molekyyliosuudet.

    Noh, ainakin tuo kaava selittää sen kuinka merkittävä tilanne esimerkiksi veden tai muiden "epäpuhtauksien" muodostuminen on, ainakin kriittisissä tilanteissa. Vedsimolekyylin parametriarvot kun ovat todellakin kertaluokkaa erilaisia kuin vedyllä ja hapella.

    Tosiaan, menee aikamoiseksi insinööreilyksi
  8. #38
    Tämä meni yhtä hifistelyksi kuin typen laittaminen mp-renkaisiin Mutta tietääkö joku oikeasti käyttävätkö ne MotoGP:ssä typpeä renkaissa? Itse en ainakaan keksi mitään syytä miksi mp:n renkaisiin tarvitsisi laittaa typpeä.

    Tästä tulikin mieleen kun kerran yksi rupesi täyttämään sen typpikärryn pikkuruista rengasta sillä typellä, mutta kun siinä on täyttölaitteessa sattui olemaan vain se 20 bar:n täyttöpaine jota se kärryn rengas ei luonnollisesti kestänyt, vaan seurauksena oli sen renkaan hyvin äkillinen tyhjentyminen
    Red Meat
  9. #39
    Lainaa (isojussi @ Tammi. 20 2006,14:26) kirjoitti
    Lainaa (ZR-7herwood @ Tammi. 20 2006,13:43) kirjoitti
    Lainaa (Nalkis @ Tammi. 20 2006,09:45) kirjoitti
    Tosin näissä fysiikan puolella liikkuvissa jutuissa lienee järkevämpää käyttää yleistä kaasujen tilanyhtälöä (p1*v1)/T1=(p2*v2)/T2.
    Tuo on johdos ideaalikaasun tilanyhtälöstä ja toimii kanssa siten vain ideaalikaasuille. pV=nRT jaetaan T:llä ja toiselle puolelle jää vain vakioita. Näin ollen olkoon tila mikä tahansa niin pV/T=vakio (n=ainemäärä ja R=kaasuvakio).

    Eli sama asia.
    Jep, eikös tässä pitäisi käyttää van der waalsin kaavaa, joka toimisi aika kivasti, jos vain tietäisimme "ilman" kulloisenkin ainejakauman ja niiden muodostamat molekyyliosuudet.

    Noh, ainakin tuo kaava selittää sen kuinka merkittävä tilanne esimerkiksi veden tai muiden "epäpuhtauksien" muodostuminen on, ainakin kriittisissä tilanteissa. Vedsimolekyylin parametriarvot kun ovat todellakin kertaluokkaa erilaisia kuin vedyllä ja hapella.

    Tosiaan, menee aikamoiseksi insinööreilyksi
    Mutta jos esimerkiksi ajatellaan kosteaa ilmaa, niin sen absoluuttinen kosteusprosentti (eli myöskin ainemääränsä suhteellinen osuus) on normaalilämpötiloissa kokolailla pieni, jolloin sen merkitys tulokseenkin on pieni.

    Toisaalta voitaisiin käyttää myös Berthelot´n tai Dietricin yhtälöitä, mutta nämäkin ovat (kuten van der Waalsinkin) vain analyyttisiä yhtälömalleja, eivätkä nämäkään toimi määrätyillä vakioilla kuin rajatulla alueella.

    No joo, tässähän tulee pientä reeniä rästissä olevaa termodynamiikan tenttiä varten.



    TL1000R
  10. #40
    Lainaa (Athene @ Joulu. 25 2005,17:23) kirjoitti
    Alkaa vakavasti näyttää siltä, että moottoripyöräilijän tulee olla sekä kemian, fysiikan, että psykologian tohtori !
    Ei vaan, hifistelkää rauhassa *.
    Onko asiasta kirjattu mitään sääntöihin? Käyttävätkö esim. motogp -kuskit renkaissaan typpeä? Jos eivät, niin mihin sitä normiratakuski tarvitsee ?
    Niimpä, ootahan vaan ku alamme puhumaan polttoaineista ja polttoaineen lisäaineista.
  11. #41
    Lainaa (Nelli @ Joulu. 17 2005,17:20) kirjoitti
    Lainaa (wekkuli @ Joulu. 17 2005,17:13) kirjoitti
    Sitä en sit tiiä onko tällä mitään tekoa puheena olevan asian kanssa... Voiko kilpapyörässä tai lentokoneen renkaassa kehittyä lämpötiloja jolloin asialla ois jotain merkitystä? En tiä.
    Ainakin lentokoneen kohdalla taitaa olla vaan niitä varmistuksen varmistuksen varmistuksia. On vähän OT, joo
    Mainittakoon tähän että tuskin ratapyörissä toi typen käyttö on milläänlailla tarpeellista...ja kuten tässä ketjussa joku viittasi lentokoneeseen niin liikutaan aivan eri sarjassa.Ensinnäkin lentokoneen jarrut käyvät aika pirun kuumana.Ja siten myös rengas lämpenee "hiukan".Ei tarvitse muuten kesäsäällä mennä ihan lähelle juuri laskeutuneen koneen päätelinettä...lämmintä riittää...

    Honda cbr600rr
  12. #42
    Pahoittelen vanhan keskustelun uudelleen avausta, mutta tämmöinen sivu tuli muissa yhteyksissä vastaan:

    Linkki
  13.  
  14. #43
    Kouluttaja Hannula:n avatar
    Pääylläpitäjä
    Rata & Koulutus
    Liittyi Jul 2003
    Helsinki
    MotOrg ry jäsen
    Lainaa (Nomad @ Tammi. 23 2007,14:02) kirjoitti
    Amerikkalaisten haihatusta...
    1000
Sivu: 2 / 2:sta EnsimmäinenEnsimmäinen 12