Elämäntavasta keskustelua...

[Hulina]

Kaikenlaista ihmettä
Jos jotain vastaan prätkäharrastuksellani kapinoin, niin se on talven tasapaksu arki konttorissa istumisineen, pimeine iltoineen ja ruutiininomaisine viikkoineen. Suomen suvi (olkoonkin etteivät säät aina suosi) ja Vifferi alla - Nam!
Pyöräporukka on pääasiassa mielettömän mukavaa kansaa ja kun ystäväpiirinikin on suuresti saman harrastuksen pauloissa niin mikäs sen nautittavampaa
Elämäntapa tai ei, niin mummonakin vielä varmasti ajelen

[Bomber]

Elämäntapa moottoripyöräily minulle kyllä on. Jopa siinä määrin, että voin hyvin olla ajamatta jos ei nappaa, kuten tänä keväänä on käynyt. Kilsoja on kertynyt vain hyvä jos pari tuhatta. Minun ei myöskään tarvitse näyttää motoristilta 24/7 (eikä minkään muunkaan ryhmittymän osalta).

Ehkäpä tärkein oivallus itselleni on ollut tämä: vapaus on äärimmäistä vastuun kantamista omista tekemisistään. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, emmekä ole liikenteessä(kään) yksin - miksi suotta aiheuttaa muille harmaita hiuksia ja vitutusta tuolla, kun voi helposti toimia toisinkin ja jättää jälkeensä hyvää meininkiä?

Jos prätkäjuttu on sinulle elämäntapa, se ei ole minulta pois. Itse en pidä sitä muita harrastuksia kummenpana. Prätkällä ajaminen ei mielestäni ole mitään kapinaa eikä siinä toteudu ajatus vapaudesta. Poliisit ovat kyttäämässä kuin rakkikoirat tutkansa kanssa vähän joka paikassa tänä päivänä (erityisesti motareilla, jossa onnettomuuksia sattuu hyvin vähän suhteessa muihin teihin) ja tieliikennelainsäädäntöä suunnataan yhä enemmän nopeuden alentamiseen ja kaikkinaisiin turhiin rajoituksiin päin tavoitteena tiellä liikkuvien kiusaaminen.

Ministeriöiden sosialidemokraattisten virkamiesten ideologian mukaan kaikilla muillakin on oltava yhtä s*atanan tylsää elämässä kuin heillä itsellään on (Heinäluomakin on tosikko politrukki). Joudun työssä tekemisiin myös virkamiesten kanssa, ja kokemusteni mukaan se on yksitotista ja harmaata porukkaa, joka ei tee mitään, jotta eivät syyllistyisi virkavirheeseen. No, aivan poikkeuksellisesti heidän joukossaan voi löytyä todellinen humoristi ja sellaisen kanssa on hauska heittää huulta.

Minusta on kivaa ajaa nopealla ja ketterällä kyykyllä, joka kiihtyy mukavasti vain kahvaa kääntämällä ja joka kulkee huomattavasti reippaammin kuin autot. Siinä ei tarvita mitään filosofioita eikä myöskään kukkahattutätejä ja -setiä, jotka onkin parempi viedä suoraan saunan taakse, niin voivottelu loppuu siihen.

[mcmies]

Hieno ketjun aloitus ja paljon hyviä viestejä. Ehkä peli ei olekaan vielä menetetty...

duracl on nyt asian ytimessä: vapaus merkitsee todellakin myös vastuuta. Filosofianahan tämä ei ole uusi juttu, mm. Kant kirjoitti asian lähes sanatarkasti noin. Nyt se vain tuntuu erityisen ajankohtaiselta.

Kapinaa tai vapautta ei tosiaankaan voi ostaa kaupasta. Se lienee tosiaan päänsisäinen tila, joskin itselläni se ei ehkä Nuuskamuikkusesta muistutakaan...

Toiset ovat asian oivaltaneet, toiset eivät. Mistä lie johtuu, että monet ensiksi mainittuun ryhmään kuuluvat sattuvat ajamaan moottoripyörällä?

Toisaalta oikeus ajaa moottoripyörällä sen enempää asiaa filosofoimatta kuuluu kaikille. Siinä vaiheessa, kun valtio säätää lain, jossa ihmiset velvoitetaan ajattelemaan jollain tavoin tai heillä on oltava yhteinen filosofia, ryhdyn suunnittelemaan vallankumousta.

[duracl]

Jos prätkäjuttu on sinulle elämäntapa, se ei ole minulta pois.

--snip--

Siinä ei tarvita mitään filosofioita eikä myöskään kukkahattutätejä ja -setiä, jotka onkin parempi viedä suoraan saunan taakse, niin voivottelu loppuu siihen.

Eriskummallinen kommentti Bomberilta. Olen kerrassaan sanaton.

Seku: pikkuisen olis kylmää rinkiä peräpeilissä... Mutta hei, mä asun kohta tässä ihan lähellä, ehkä tää johtuu vain siitä!!

[cmcc_irokeesi]

Vapaus on suuri vankila lauloi Pelle Miljoona aikanaan...
Kyllä vapaudentunne on suuri, kun lähtee rätkällä liikkeelle. Olet siinä yksin, pitää keskittyä täysin ajamiseen, muuten käy huonosti. Sitä tuntee olevansa yhtä pyöränsä kanssa. Haistat kaikki ympäristön hajut ja jopa tunnet kropallasi lähestyvän vesisateen. Mutta tosiaankin tuohon kaikkeen liittyy vastuu itsestäsi ja muista tiellä liikkujista.
Kapina. Olen ilmiselvä kapinallinen, joka irtautuu yleisesti ikäisilleni asetetuista normeista tai paremminkin muotista mihin meitä jo peruskouluajoista asti on yritetty tunkea. Kuljen väreissä, jotkut pelkäävät minua ja jotkut taas nauravat minulle... Pakkaan useana viikonloppuna pakaasit pyöräni päälle ja suuntaan kokkareille tapaamaan tuttuja ja tuntemattomia. Juopotellaan. Nollaan arjen. Normaali taviksen elämää? No ei, silloin se on kapinaa.
Itse olen tämän elämäntavan valinnut, jotkut valitsee jonkin toisen tavan elää. En minä heitä siitä moiti, kukin taaplaa tyylillään. Joskus vaan vähän hymyilyttää heirän ennakkoluulonsa...

[marza]

Olen mutustellut tätä topiccia jo vuorokauden.

Joku aikaisemmin sanoi, että tämä foorumi on jakautunut kahtia. On niitä jotka kapinoi ja niitä, jotka kukkahattulee. Mielestäni me kaikki kuljemme kukkahattu silmillä; eihän täällä syntyisi edes keskustelua, jos joku ei olisi jotain toista mieltä. Asiasta voi vääntää suuntaan jos toiseenkin, mutta henkilökohtaisuuksiin ei passaa mennä.

Motorismi-kapinaa vaiko eikö? Kapina on suhteellista. Joillekin se on sitä, että uskaltaa vaihtaa sammarit farkkuihin tai vaihtaa jakauksen paikkaa. Toiset taas kapinoivat niin lujasti, että henki lähtee. Kapina on subjektiivista. Vanhempani luulivat minun kapinoivan, kun jo mopoikäisenä ilmoitin, että ajan kevarikortin. Lupaa ei heltinyt, joten A-osio ajettiin puolisalaa kun ikävuosia oli sen verran, että oma puumerkki kelpasi papereihin. Nyttemmin rakkaat vanhempani ovat huomanneet, että eihän se mitään kapinointia ollutkaan, plikka vaan tykkää moottoripyöräilystä. Enkä kokenut itse korttihässäkkää kapinoinniksi. Nykyään sitä paitsi kapinointi on niin kauhean vaikeaa. Yhteiskunta on kuitenkin moniarvoinen ja erilaisuuden tavoittelu on enemmän sääntö kuin poikkeus. Teet sitä tai tätä, niin joku on sen jo tehnyt sata kertaa (jolloin se ei ole mitenkään erikoista).

En osaa oikein mieltää, mikä muu meitä yhdistää kuin intohimo. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, millä ajaa, koska ajaa, paljonko ajaa ja kenen kanssa ajaa. Intohimon tunnistaa siitä, että keväällä (tai miksei muulloinkin) alkaa omituinen syyhinä. Levottomuus valtaa mielen. Katse lasittuu välillä johonkin. Kaupan lehtihyllyllä kuluu mopolehtien kanssa enemmän aikaa. S'oon pakko! On päästävä baanalle! Tulee kausia, ettei nappaa tai ei yksinkertaisesti pysty. Mutta silti se moottoripyöräilyn kipinä kytee siellä jossain. Ja taas jostain tulee sopiva tuulahdus ja kipinä leimahtaa liekkeihin. Tämä on minun mielestäni se väljä kehys, miten motorismin voi määritellä. Tunnen brittiporukkaa, harrikaporukkaa, matkamotoristeja, uusiomotoristeja, vanhiomotoristeja...kaikilla motorismi ilmenee ihanan erilaisesti. Mutta siellä se on, se intohimon kipinä. Mutta edelleen pidän siitä, että tuntemattomia voi morjestella tien päällä ja taukopaikoilla ja että päällepäin todella harvoin näkee, oletko narri vai herra. Eikä se yleensä tule esille keskustelussakaan kovin nopeasti.

Kapina noin yleisellä tasolla jäi mietityttämään myös. Minun mielestäni kapinaa nyky-yhteiskuntaa vastaan alkaa olla se, että kunnioittaa pienestä pitäen vanhempiaan, opettelee tekemään töitä jo 15-kesäisestä saakka, perustaa sen ydinperheen, kasvattaa lapset ajan kanssa ja pitää sen perheen koossa kunnes kuolema erottaa. Siinä sivussa sitten autetaan pyyteettömästi kanssaihmisiä ja huomioidaan muidenkin tarpeet. Noh, tämä viimeinen kappale oli melko kärkevästi naputeltu...älkää herneyttäkö neniänne. Mutta pointti on kuitenkin se, että minäminäminäminuntarpeetminäminäminä-ajattelu on sitä tämän päivän massaa ja massoja vastaanhan se kapina yleensä suunnataan...

Ride on!

[canepazzo]

Menee OT mutta haetanneeko...

Siinä vaiheessa, kun valtio säätää lain, jossa ihmiset velvoitetaan ajattelemaan jollain tavoin tai heillä on oltava yhteinen filosofia, ryhdyn suunnittelemaan vallankumousta.

Kuules sitten oot jo hiukka myöhässä. Sen vallankumouksen suunnittelu ois sitten pitänyt aloittaa jo vuosia sitten. Olkoonkin ettei mitään varsinaista lakia ole kovin helppoa löytää präntätyssä muodossa. Tai oikeastaan sellaista präntättyä pykälää ei juuri tässä asiassa edes tarvita, kun asia 'myydään' oikein.
70-80-luvun demareilla oli kuulemma sellainen usein ääneenkin toistettu mantra, että 'ei mitään vallankumousta, vaan hissunkissun sosialismiin.' No, silloin tuolle varmaan moni hymähteli, mutta tuskin enää. Eihän sammakokaan älyä hypätä ajoissa pois hitaasti kuumenevasta kattilasta.
(kyyninen ot-sarkasmipläjäys, päättyy, ei tosikoille)

[seku]

Seku: pikkuisen olis kylmää rinkiä peräpeilissä... Mutta hei, mä asun kohta tässä ihan lähellä, ehkä tää johtuu vain siitä!!

Jep, jep! Tervetuloa! Älykästä naispotentiaalia ei koskaan ympäristössä ole liikaa -tai ehkä sittenkin: Zetorissa 45 min ennen pilkkua. Ainakin silloin joskus ennen, se älykkyys ei ollu priorisoitu korkealle, mutta muuten

[Bomber]

Eriskummallinen kommentti Bomberilta. Olen kerrassaan sanaton.

Kommenttini ei ollut missään nimessä tarkoitettu henkilökohtaiseksi, mikäli sitä ihmettelet. Totesin vain kommenttini alussa sen, että jos pidät prätkähommaa elämäntapana, se on minun puolestani O.K., ja että itse en sitä pidä. Ihmiset katsovat asiaa erilaisista näkökulmista; ei sen kummempaa. Kommenttini ehkä ovat eriskummallisia, mutta näin privaattielämässä voi todeta, mitä mieltä todellisuudessa on esim. tästä sossujen tasapäistämismeiningistä ja heidän tieliikennettä koskevasta nöyryytyspolitiikastaan. Töissä se ei valitettavasti käy päinsä.

Aaaah, kuinka hyviä kirjoituksia.Näitä vääntöjä hain.
Tässä nähdään et tälläkin foorumilla keskustelua voidaan käydä ja vääntöjä kehittää.......Ilman riitaa, kunhan vain puheenaihe on tarpeeksi hyvä.No, mun oli vain kyhäelmä ;)
Tämä oli se mitä kaipasin ;)
Vielä puuttuu Jimjakia ja Jim Goosea ;) Jettroa, Puuhista ja muutamia muita vanhoja....Toi on just sitä parasta keskustelua, kun ihmiset on omia persooniaan ja kirjoittaa juuri niinkuin itse tuntee.

[Mik@]

Olisikohan näin että kapinasukupolvi keski-ikäistyy tässäkin piirissä ja nyt haikaillaan sitä vuosien saatossa unohdettua anarkiaa, joka vain unohtui sinne komeron nurkkaan. Ajatukset että kyllä minäkin silloin nuorempana, pannaas nuorisolle näyttäen että vielä se vanhakin jaksaa ja osaa, heh. Ja mikä on kapinaa, sehän riippuu kummalla puolen pöytää istut, jossain tapauksessa se kukkatätihattukin on kapinaa.

Eiköhän mopoilukin suurimmalle osalle ole vain harrastus muitten joukossa, toiselle tärkeämpi kuin toiselle. Yhteinen tekijä kaikille on alussa se valtavan suuri innostus asiaansa, mutta ajan kanssa mopoilu kehittyy, taantuu tai hakee uusia uria, jotkut jopa kyllästyy. Joten miksi ottaa stressiä muitten valinnoista, pidän oman mopon puhtaana ja liikenteessä. Varsinkin kun sinne kypärän sisään harvemmin näkee tuolla liikenteessä, minkä tason ammattilainen puikoissa on. Ja eiköhän elämäntapahenkilöt ole hakusessa tälläkin saralla, he kun eivät välttämättä tee isoa haloota itsestään normaalissa elämässä valinnoistaan. Miksi pitäisi, sehän luonnollinen valinta heille. Toisaalta mitä pahaa siinä on että tuntee olevansa tavis mopoilussa, loistaa sitten muulla saralla kenellä siihen on tarvista.

Mutta ei minusta motoristia saa, ei riitä taito, ei riitä älli, kuljen paikasta A paikkaan B kun huvittaa. Mutta sen pikahuomiona näistä kirjoituksista on huomannut mopoilijoiden olevan aika "vilosohvista" porukkaa, että näitä joutuu ihan ajatuksella lukemaan.

[(poistettu tili)]

Itse en pidä sitä muita harrastuksia kummenpana. Prätkällä ajaminen ei mielestäni ole mitään kapinaa eikä siinä toteudu ajatus vapaudesta.

Muuten mä olen samaa mieltä, mutta ton vapauden voi ajatella toteutuvan siinä että voi mennä minne tahansa oman mielen mukaan. Joskus ennen mä veneilin, siinä on sitä samaa vapautta.

Erityisesti jos työ on sellaista että kaikki on suunniteltua ja mennään kalenterin mukaan, on vapautta että ei tarvitse matkaansa varten suunnitella paljon mitään. Tunteeko sen sitte vapautena vai ei, minä tunnen.

[xjrrrrräyh]

Anarkia...juu, ei hallintoa, siis. Ihannetila, jota kannatan, olen siis anarkisti, kuten lukemastani päätellen on tuo Esko Valtaojakin...ikäluokka likimain sama, mutta aika lailla tuolla yläpuolellani tuossa ajatusten selkeydessä ja muutoinkin...

Se on mukava huomata itteensä fiksumpien ihmisten olevan samaa mieltä joskus jostain asiasta, tulee semmoinen tunne että peruslogiikka ei ole hakusessa. Tietty onhan ollut sellaisia umpikierojakin jotka ovat poimineet kuin piru raamatusta itselle sopivia pointteja ja sillä viisiin tehneet itseän tykö.

Se vapaus on tosiaan vastuuta - vapaus loppuu jos ei kanna huolta ympäristöstään ja läheisistään riittävästi. Tätä eivät jotkut joko tajua tai sitten katsovat oikeudekseen käyttää tilannetta, sanoisiko counter-anarkistisesti hyväkseen...(counter-anarkia, uusi sana, mutta vasta-anarkia olis huono, tarkoittaas nyt lähinnä semmoista että anarkian keinoin anarkiaa vastaan toimintaa...) Juukelin tähären mitä juttua, meen teelle...

[Loosah]

Meitsi muuten pelaa shakkia, ku oon niin anarkisti anarkisti anarkisti! Repikää siitä!

Olin muuten aikoinaan YLE:n nuortentoimituksessa töissä ja siellä oli tapana tehdä mistä tahansa asiasta juttu tyyliin: " elämäntapana....kutominen" tms. Joo...Mopoilu on elämäntapa... Näin on. Just. Ja kyllä on kapinallista... huh

[canepazzo]

Emmää mistää tommottiist mittää. Mää vaa ajelem mum mopotilla.

[mikko66]

On tämä älytön harrastus/elämäntapa. Lähdetään tienpäälle ilman mitään määränpäätä vain ajelemaan.... Oletteko miettinyt viikkoajeluja. Mitenkäs siitä saataisiin kokovuotinen perinne. Talvisin ajettais autoilla keskiviikkoiltaisin peräkkäin sadankilometrin päähän huoltoasemalle kahville. Tai kokoonnuttaisiin autoilla viikonlopuksi johonkin kylpylään/hotelliin toiselle puolelle Suomea juomaan viinaa.
No parikymmentä vuotta on jo takana, enkä vieläkään ole lopettanut. Kai tämä jonkinlainen asennevamma, kapina ja elämäntapa sitten on. Mutta mitä sitten. Turhaa sitä on pohtia, sademetsistä kaadetaan silti puita ja otsonikato on ihan hirveä.
Menkää ihan tosi sinne ajelemaan. Älkääkä vaivatko tällaisilla suurilla ajatuksilla pikku päitänne.

[MattiR]

Meitsi muuten pelaa shakkia, ku oon niin anarkisti anarkisti anarkisti! Repikää siitä!

Olin muuten aikoinaan YLE:n nuortentoimituksessa töissä ja siellä oli tapana tehdä mistä tahansa asiasta juttu tyyliin: " elämäntapana....kutominen" tms. Joo...Mopoilu on elämäntapa... Näin on. Just. Ja kyllä on kapinallista... huh

Kysymys noin yleisesti .. ei justiinsa sulle .. vaikka tosta jutusta
tämä mieleen putkahtikin ..

Hiljalleen on käymässä selville mikä kaikki EI OLE kapinaa.
Mutta mikä sitten ON kapinaa - siis suht realistisesti? Jospa
nyt ei sitten lasketa sitä, että torrakka kourassa ollaan
parrikaadeilla.
Aika paljon taviksen kapinat tuntuvat tukehtuvan, kun pitää
raapia kasaan rahat vuokraan, sähkölaskuihin, vaatteisin, pensaan,
ruokaan, lasten harrastuksiin, omiin harrastuksiin, ym. ym. Päivät menee
töissä ja illat perheen parissa ja se vähäinen oma aika vaikka
mopoa roplaillessa tai uimahallilla tai tenniskentällä tai jossain, kun
dokaaminen ei ehkä sittenkään ole harrastuksista ihan kärkipäässä.
Marras - joulukuun räntäsateet ei houkuttele Arkadianmäelle
plakaatti kourassa kiljumaan vitutusta. Kapinaksi ei enää jää juurikaan
muuta kuin selittäminen vaimolle, että johan on paska juttu, kun
elämä pyörii 'töihin-ja-kotiin-töihin-ja-kotiin-töihin-ja-kotiin'
ympyrää. Sitten, kun vihdoinkin alkaa ajokelit, niin äkkiä baanalle,
ettei tukehdu ihan kokonaan - että sitärataa ....
Tietenkin voisi mennä Stockan kulmalle kiljumaan - yksikseen -
tulee ne mukavat valkotakkiset miehet ja vie hoitoon. Niistä
tummemmista pillereistä tulee ihan kivat vibat ja ne raidalliset
vie muistin ... ai, että mistäkö tiedän ...
Kumpi on muuten enempi kapinaa .. se, että on hakaneula
poskessa tai persiissä vai pitäisikö se olla -ja- eikä -tai-?

[prospect]

"Tietä käyden tien on vanki,
vapaa on vain umpihanki"

Kapinoimalla on yhtä orja kuin se joka ei kapinoi.

[duracl]

Hiljalleen on käymässä selville mikä kaikki EI OLE kapinaa.
Mutta mikä sitten ON kapinaa - siis suht realistisesti? Jospa
nyt ei sitten lasketa sitä, että torrakka kourassa ollaan
parrikaadeilla.

Minä allekirjoitan Marzan viimeisen kappaleen kapinan osalta.
Jos kapina on synonyymi vastavoimalle, niin kapinaa voivat olla vaikkapa nämä:

- Toisten ihmisten huomioon ottaminen ja aito suvaitsevaisuus
- Antaa kritiikille hetki ajatustaan, sen sijaan että tyytyy vain haukkumaan kritisoijaa kuin pahainen pelokas rakki
- Antaa tilaa ja tietä
- Elää ilman uusimpia hifivirityksiä, laajakuvatelevisiota ja muita tavaroita joita ilman ihminen ei oikein ole edes ihminen vaan vähintään pahemmanluokan hörhö
- Olla ajamatta ajokorttia
- Välittää aidosti ympäristöstään ja vieläpä tunnustaa se
- Pyytää muita käyttäytymään ihmisiksi silloin, kun kukaan muu ei kukkahattutädiksi leimautumisen pelossa sitä tee
- Puolustaa heikompiaan
- Ottaa elämä omiin käsiinsä ja elää se parhaaksi katsomallaan tavalla (ks. prospect -kirjoittajan lyhyt huomio yläpuolella ...tosin "vapaa" on se, joka omaehtoisesti päättää käyttää tietä tai sitten ei, mutta ei se, joka valitsee umpihangen vain siksi että luulottelee sen olevan ainoa tie vapauteen koska joku on väittänyt niin)

Itse en enää juuri kiinnitä huomiota liikenteessä törttöileviin tai pää omassa pyllynkannikassa kiinni ajaviin ihmisiin. Mutta kohtelias ja hyvätapainen kanssakulkija -kumipyörien lukumäärästä huolimatta- kiinnittää huomion, parhaassa tapauksessa saa hyvälle tuulelle ja jää mieleen pitkäksi aikaa!!

[rico]

Nykyään kai kapinaksi voi laskea senkin, että uskaltaa olla ja myös on ihan oma itsensä, välittämättä ympäristön todellisista tai kuvitelluista paineista.

[seku]

Kevätpäivät taas havahdutti siihen, että kun ei ole kapinaa eikä rikollisuutta assosioituna moottoripyöräilyyn, niin se ei ole kovin mediaseksikästäkään.

Kun itse aikanaan päätin, niinku vaikuttaa, oli toi kapinointi yks vaihtoehto. Monta prätkää eduskuntatalon eteen luvatta tai silleen. Siitä sitten käytiin lyhyt debatti ja ne, joilla on mandaatti, päätti, että tärkeää on tulokset, ei seksikkyys. Siinä on filosofisia ulottuvuuksia, niinku muutenkin –elämän eri osa-alueilla.

Semmoinen, tavoitteellinen edunvalvonta ja vaikuttaminen ei oo kovin seksikästä hommaa. Mimmit ja jätkät painaa talkootöinä monenmoisia proggigsia ilman, että niistä tulee mediaseksikkäitä julkkuja. Sen sijaan riittävän yksittäinen individualisti tekee ajattelemattomuuttaan teon, jolla siitä tulee supermulkku –ja julkku. Se on sitä negatiivista edunvalvontaa.

Mikä on tavoiteltava tulos? Onko se ”oikeus ja kohtuus” laissa? Onko se alemmat vakuutusmaksut, verot, tms? Onko se ajokoulutusmahdollisuuksien parantamista? Onko se vahinkotutkimuslautakuntien raporttien analysoimista ja tutkimustiedon levittämistä? Onko se Euroopan motoristien yhteisten etujen ajamista? Vai:

Onko se mediaseksikkään statuksen ylläpitoa ja pystytystä?

[Rodukka]

Mistä erottaa ylivallan saaneen moottoripyöräilyharrastuksen ja mp-elämäntavan toisistaan? Kuinka moni todella tekee kaikki elämän valintansa moottoripyörän ja -pyöräilyn ehdoilla? Harva jos kukaan, uskoisin.

Minulle moottoripyöräily on "Grande finale" - se viimeinen kaikista toteutettavista ja toteutuneista haaveista. Monesti kuulee sanottavan, että kun toteuttaa haaveensa, tulee uusia tilalle. Ei tullut. Mitä saan moottoripyöräilystä enemmän kuin niistä muista haaveista, joita olen toteuttanut - en tiedä. Olisinko päässyt saavuttamaani tyytyväisyyden ja harmonian tilaan jo aiemmin moottoripyöräilyn avulla ilman välietappeja - en tiedä. Moottoripyöräni teki minusta ylpeän. Nimenomaan ylpeän itsestäni itselleni - en olisi voinut kuvitellakaan 13-vuotiaana Myllikän paikallisessa mustaaryssää litkiessäni joskus olevani tyytyväinen elämääni ja toteuttavani haaveeni viimeistäkin myöten.

Vaikken kovastikaan välitä siitä, miten toiset ihmiset moottoripyöräilyn kokevat, lokeroidun (en vapaaehtoisesti...) ehkä *kukkahattukategoriaan, koska sain äidinmaidon mukana yhden ainoan ohjenuoran: "elä oma elämäsi miten elät, mutta kunnioita kaikkea elämää". Selkäpiitä karmii vaikkapa ajatus siitä, että joku katsoo olevansa niin paljon kaiken (muiden ihmisten, lakien, jopa perusteltujen tosiasioiden) yläpuolella, että on valmis vaarantamaan itsensä, mutta myös muut toiminnallaan. Sellaista toimintaa ei toki elämäntavaksi kutsuta, mutta moottoripyörä mahdollistaa k.o. elämäntavan toteuttamisen.

Vaikkei ehkä elämäntapa, niin ainakin voimakas (mahdollisesti keinotekoinen?) väline elämäntavan korostamiselle?

*rönsyili se muillakin...*

[PikkuNiilo]

Olen harrastellut moottoripyöriä yli 30 v., välillä aktiivisemmin, välillä vähemmän.
Olen vain nauttinut tekemisistäni, enkä koskaan ole hakenut mitään rikollista tai kapinallista imagoa. Enkä senkummemmin yritä olla mikään elämäntapamotoristi.
Mielestäni moottoripyöräilyä voi harrastaa aidosti ja tosissaan vääntämättä siitä mitään live to ride, ride to live rebell juttua.

Se on ihan yhdentekevää, vaikka ihan tavalliset ihmiset ostaa pyöriä. Ei kaikkien tarvitse alkaa "oikeiksi" motoristeiksi.

Tuo moottoripyöräilyn "perinteinen" maine taitaa olla tuontitavaraa lännen ihmemaasta.

Meinasin kirjottaa jotain viksua, mutta huomasin, että Aksu tuossa sanoikin jo kaiken oleellisen.
...niin paitsi että meikäläisellä on noita harrastevuosia aika pirun paljon vähemmän.