Mutkapelko, mitä tehdä ?

[XJ 900]

Itse olen vasuri ja olen huomannut, että vasemmalle on helpompi kantata, kuin oikealle. Onko muilla vastaava tunnetta?

Sama ilmiö, vaikka oikeakätisenä olen funtsinut sen olevan maanteillä ajavien ilmiö. Pyörän sivujalka on vasemmalla puolella joten pyörän päälle nousu vasemmalta tekee sen luontevaksi, suurempi syy on oikean puoleinen liikenne jossa vasemmalle kaarrettaessa ei ole alitajuista pelkoa ajautumisesta vastaantulijoiden puolelle.
Itselläni on tosin myös helpompi kaartaa luistelussa ja laskettelussa vasemmalle kuin oikealle, joten ei se kätisyydestä ole kiinni, ehkä meillä on sitä puolta ohjaava aivopuolisko johtavampi.

[S^Hansu]

Vasemmalle eli tukijalan puolelle on huomattavasti luontevampaa kääntyä, mutta jännittävästi saanu oikeelle kääntyen enempi kallistuskulmaa.

Mitä tulee mutka-ajoon, niin tosiaan esim. 80km/h voi hyvin olla jo liikaa kasikympin mutkatiellä, jos noudatetaan pystyy pysähtyyn näköalueella sääntöä.
Tässä tosin tuli olo, että tiedostettiin selvä liiallinen hitaus. Se pitää vaan harjotella pois.

Ja tosiaan meillä kaikilla on se peikko, se on vaan eri nopeudessa. Nimimerkillä yli satasta mentävät mutkat pitkälti 20-30 hitaampia, kuin nopeilla. (Tämä radalla)

[HiTec]

Tässä tosin tuli olo, että tiedostettiin selvä liiallinen hitaus. Se pitää vaan harjotella pois.

Onko olemassa "liiallista hitautta"? Kenties muiden painostuksesta johtuvasta häpeästä tms. mutta noin muuten lähtökohtaisesti ainakin itse kehotan jokaista ajelemaan niiden omien kykyjensä rajoissa. Jossain letkassakin kyllä se porukka odottaa jos joku tuppaa jäämään ja ehkä seuraavalla kerralla kenties katselet jotain hitaampaa, lupsakampaa letkaa jos koet itse hidastavasi tuota porukkaa liikaa. Treenaamalla ja km kerryttämällä se kokemuskin sitten ajan kanssa karttuu ja aika usein myös se menokin siitä kyllä reipastuu

[Jannecoo]

Ratapäivillä ajaminen mielletään usein turvalliseksi tavaksi kehittää ajotaitoa, mutta siihen liittyy vakavia vaaroja. Korkeat nopeudet, ohitustilanteet ja kilpailuhenkisyys altistavat rajuun kaatumiseen jo pienestä virheestä. Moni ratapäivillä innostunut alkaa hakea samaa vauhdin ja riskin tunnetta myös kadulla – ympäristössä, jossa virheille ei ole lainkaan tilaa.

Radalla opittu tapa puskea omia rajoja voi siirtyä liikenteeseen kuin huomaamatta: myöhäiset jarrutukset, tiukat ohitukset ja liian kovat nopeudet eivät kuulu kadulle, mutta adrenaliinin ja kilpailuvietin vaikutuksesta niitä saatetaan tuoda mukanaan. Kadulla seuraukset ovat usein kohtalokkaita – ei vain motoristille, vaan myös muille tielläliikkujille.

Liikenteessä tärkeintä ei ole nopeus tai suoritus, vaan vastuullisuus: rauhallisuus, ennakointi ja muiden huomioiminen. Todellinen ajotaito näkyy siinä, että osaa hillitä itsensä ja arvostaa elämää enemmän kuin vauhdin hurmaa.

Moottoripyöräily on parhaimmillaan vapautta ja nautintoa, mutta vain silloin, kun se perustuu vastuulliseen ja turvalliseen ajamiseen – siellä missä oikea elämä tapahtuu, ei kilparadoilla.

[PoS]

Nyt kuulostaa siltä, että Liikenneturhan agentit ovat soluttautuneet org-foorumille.

Radalla opittu tapa puskea omia rajoja voi siirtyä liikenteeseen kuin huomaamatta: myöhäiset jarrutukset, tiukat ohitukset ja liian kovat nopeudet eivät kuulu kadulle, mutta adrenaliinin ja kilpailuvietin vaikutuksesta niitä saatetaan tuoda mukanaan. Kadulla seuraukset ovat usein kohtalokkaita – ei vain motoristille, vaan myös muille tielläliikkujille.

Mutta voi olla että ei siirry. Aika monen radalla ajaneen kanssa jutellessa yleinen message on ollut, että ei kiinnosta enää kadulla puskea, kun on käynyt treenaamassa radalla. Ja ihan jokainen on sanonut, että kadulla ajamiseen on tullut varmuutta ratatreenin jälkeen. Kaikki, mikä radalla opitaan, nimenomaan vähentää alttiutta "rajuille" kaatumisille.

Rataharjoittelussakin on monta eri tasoa. Kaikki ei yritä saada viimeisiä satkuja kierrosajastaan, mutta voin sanoa, että silloin kun tuloksellisesti treenasi, oli juuri se paikka "jossa oikea elämä tapahtuu". Ja väitän, että tieympäristö on niin "helppo", että yleisin onnettomuustyyppi, suistumisonnettomuudet, jäisivät tapahtumatta, jos kuljettajat olisivat käyneet turvallisessa rataympäristössä tutustumassa omiin ja kalustonsa rajoihin – tai siis lähinnä siihen, kuinka paljon oletettua kauempana ne ovat.

[oili]

Nyt kuulostaa siltä, että Liikenneturhan agentit ovat soluttautuneet org-foorumille.



Mutta voi olla että ei siirry. Aika monen radalla ajaneen kanssa jutellessa yleinen message on ollut, että ei kiinnosta enää kadulla puskea, kun on käynyt treenaamassa radalla. Ja ihan jokainen on sanonut, että kadulla ajamiseen on tullut varmuutta ratatreenin jälkeen. Kaikki, mikä radalla opitaan, nimenomaan vähentää alttiutta "rajuille" kaatumisille.

Rataharjoittelussakin on monta eri tasoa. Kaikki ei yritä saada viimeisiä satkuja kierrosajastaan, mutta voin sanoa, että silloin kun tuloksellisesti treenasi, oli juuri se paikka "jossa oikea elämä tapahtuu". Ja väitän, että tieympäristö on niin "helppo", että yleisin onnettomuustyyppi, suistumisonnettomuudet, jäisivät tapahtumatta, jos kuljettajat olisivat käyneet turvallisessa rataympäristössä tutustumassa omiin ja kalustonsa rajoihin – tai siis lähinnä siihen, kuinka paljon oletettua kauempana ne ovat.

Mitä siellä muuten opetellaan? Jos ajaa liikennesääntöjä noudattaen on käytännössä helppo selvitä vaikkapa näistä mutkista ja lähes kaikissa mopoissa taitaa olla nykyisin abs:t. Ajetaanko radalla siis mutkat siten kuten ajolinjat ovat maantiellä, vai käyttäen koko rataa hyväkseen?

Bike:ssä oli kerran hyvä neuvo, harjoitelkaa jarrutuksia sairaalan edessä. Entä onko nykyään vakuutukset voimassa radalla? Itse en näistä tiedä, kun olen ajanut radalla vain pari kierrosta, mutta kadulla +30-vuotta.

[skuikka]

Jannesoolla on kyllä vakava ja tärkeä pointti.
Tosielämän esimerkki: Naapurin rouva käy kuntonyrkkeilyssä, ihan koska vaan voi tulla se päivä kun rouva adrenaliinin ja kilpailuvietin alaisena käy jonkun sivullisen kimppuun. Elämässä on kuitenkin tärkeintä vastuullisuus, rauhallisuus, ennakointi ja muiden huomioiminen, ei alakoukku maksankärkeen. Tuollaisen vauhdin ja riskin tunteen hakemisen seuraukset voivat olla kohtalokkaita - ei kuntonyrkkeilijälle itselleen mutta muille roskakatoksella tai muulla piha-alueella liikkujille.

[TeijaMM]

Onko olemassa "liiallista hitautta"?

No eihän liikennettä saisi vaarantaa ajamalla liian hitaasti muihin kulkijoihin nähden, ei vissiin edes silloin vaikka kolmio pyörässä kiinni. Olen saanut muutamilta naismotoristeilta kritiikkiä kun olen vielä arka ja eivät kuulemma haluaisi kohdata mua liikenteessä kun harjoittelen. En todellakaan lähde vielä tien tukkeeksi isoille teille siihen aikaan kun muitakin liikenteessä, valitsen ajoajat rauhalliseen aikaan.

[HiTec]

Ratapäivillä ajaminen mielletään usein turvalliseksi tavaksi kehittää ajotaitoa, mutta siihen liittyy vakavia vaaroja. Korkeat nopeudet, ohitustilanteet ja kilpailuhenkisyys altistavat rajuun kaatumiseen jo pienestä virheestä.

Jotenkin tulee mieleen kun käytiin viime kaudella kerhon kanssa piipahtamassa Kymiringillä. Kyseessä oli ns. lupsakka rataan tutustuminen parin kierroksen verran rataoppaan perässä. Kuitenkin meitä oli aika monta ja siksi letka kasvoi varsin pitkäksi. Siihen hiukan letkan tuiki tavallista haitariliikettä ja kyllä, siellä letkan perällä annettiinkin sitten jo happea 200km/h edestä takasuoralla

No eihän liikennettä saisi vaarantaa ajamalla liian hitaasti muihin kulkijoihin nähden, ei vissiin edes silloin vaikka kolmio pyörässä kiinni.

Alinopeudelle on kyllä jo olemassa ihan oma liikennemerkkinsäkin, mutta missään en sitä ole vielä käytössä tavannut. Sen sijaan jossain olen kyllä kohdannut määritelmän että max 40km/h alle rajoituksen saisi vielä päästellä, mutta eipä juuri siitä enempää ilman syytä, taikka voi virkavalta paikalle sattuessaan alkaa pyytelemään pienoiseen rupattelutuokioon. No 80km/h tiellä mutkassa 60km/h ei vielä täytä tuota kriteeriä, ei mitenkään. Joten häpeä pois ja ajat just niin kuin itse turvaliseksi tunnet, kyllä se vauhtikin siitä kokemuksen kautta taas "palautuu". Omakohtaisestikin tuossa meni aika monta vuotta, vaikka se mutkassa konttaaminen minulla tapahtuikin aikanaan mopo-skootterilla.

[TeijaMM]

Alinopeudelle on kyllä jo olemassa ihan oma liikennemerkkinsäkin, mutta missään en sitä ole vielä käytössä tavannut. Sen sijaan jossain olen kyllä kohdannut määritelmän että max 40km/h alle rajoituksen saisi vielä päästellä, mutta eipä juuri siitä enempää ilman syytä, taikka voi virkavalta paikalle sattuessaan alkaa pyytelemään pienoiseen rupattelutuokioon. No 80km/h tiellä mutkassa 60km/h ei vielä täytä tuota kriteeriä, ei mitenkään. Joten häpeä pois ja ajat just niin kuin itse turvaliseksi tunnet, kyllä se vauhtikin siitä kokemuksen kautta taas "palautuu". Omakohtaisestikin tuossa meni aika monta vuotta, vaikka se mutkassa konttaaminen minulla tapahtuikin aikanaan mopo-skootterilla.

Kiitos tsemppaavasta viestistä! 🙂 Ajokoe tuskin menee läpi jos himmaa mutkiin reilusti. Siksi nyt harjoittelen tuota maantieajoa myös autokoulun opissa sen 3h kurssin ajan ja itsekseen pikkuhiljaa mutkiin nopeutta lisäten. Yksi ilta mutkat menikin jo 70km/h. 😁 Inssi mulla 20.5.

[Jannecoo]

Jotenkin tulee mieleen kun käytiin viime kaudella kerhon kanssa piipahtamassa Kymiringillä. Kyseessä oli ns. lupsakka rataan tutustuminen parin kierroksen verran rataoppaan perässä. Kuitenkin meitä oli aika monta ja siksi letka kasvoi varsin pitkäksi. Siihen hiukan letkan tuiki tavallista haitariliikettä ja kyllä, siellä letkan perällä annettiinkin sitten jo happea 200km/h edestä takasuoralla

Moni ajattelee, että rata-ajo olisi automaattisesti turvallista, kun ympäristö on suljettu ja valvottu, mutta käytännössä riskit voivat kasvaa yllättävän nopeasti – varsinkin isoissa ryhmissä. Letkan venyminen, haitariliike ja vauhdin kiihtyminen luovat sellaisen reseptin, jossa yksi pieni virhe voi johtaa äärimmäisen vakaviin seurauksiin. Mutta tokihan on hyvä muistaa sekin fakta, että ei se ammattitaitoinen ensihoitohenkilöstö siellä pelkkänä koristeena hengaile vaan siksi koska rata ajo antaa helposti vääränlaisen turvallisuuden tunteen: tilaa on enemmän ja rajoja halutaan koetella, mutta fysiikan lait ja inhimilliset virheet eivät katoa minnekään ja silloin - tällöin jälki on sen mukaista. Kun takasuoralla ajetaan jo 200 km/h ilman varsinaista kisatason varustusta tai harjoittelua, ollaan äärimmäisen vaarallisilla vesillä. Silloin puhutaan mahdollisista seurauksista, joista ei enää pelkällä rahalla tai vakuutuksella selviä.

[PoS]

Yhdyntä on kiellettävä. Siitä saattaa alkaa tapahtumasarja, joka johtaa väistämättä täysin turhaan kuolemaan.

[ST77]

Olen käynyt useamman kerran radalla harjoittelemassa nyt 5 vuoden aikana kun mulla on pyöräkortti ollut, ja 43v olin kun kortin hommasin. Omaan ajamiseen varmuutta on tähän mennessä eniten tuoneet ne kaksi ensimmäistä kertaa radalla ja molemmilla kerroilla osallistuin orgin AT2-kurssille, itse olen melkoinen vellihousu arkailija vailla kilpailuhenkisyyttä niin että en meinaa kehdata ohittaa ketään vaikka olisin jostain ihme syystä selvästi nopeampi ja ei kyllä mielestäni tällä pelkokertoimella radalla opettelu hitaassa ryhmässä tuo riskinottoa katuajoon, vaan varmuutta ja uskallusta kantata pyörää enemmän ja kääntää tehokkaammin jos vaikka mutka onkin kireämpi kuin olen arvellut. Muuten on selvitty ilman haavereita mutta viime kesänä tuli maantievauhdista peura eteen ja suora osuma elukan kylkeen josta seurasi kunnon kaatuminen, onneksi oli varusteet vimpan päälle kaikki käytössä kuten aina kun näillä taidoilla liikenteessä olen. Toisella kerralla kun olin orgin kurssilla oli mukana myös yksi todella mutka-arka koulutettava tuore kuski mukana ja kouluttaja otti kyllä hienosti kopin hänen taitotasostaan, luulen että hän sai kurssista erittäin paljon hyödyllisiä eväitä katuajoonsa jatkossa.

[Nitrous]

Nyt kuulostaa siltä, että Liikenneturhan agentit ovat soluttautuneet org-foorumille.

Mun korvaan toi on chat-GPT tekoälybotin tuottamaa puppua.

[Jannecoo]

Mun korvaan toi on chat-GPT tekoälybotin tuottamaa puppua.

Arvon Foorumiväki.

Haluan vilpittömästi ja nöyrästi pyytää anteeksi, että hairahduin esittämään oman mielipiteeni sen sijaan, että olisin tyytynyt vain nyökyttelemään hyväksyvästi jokaisen kommentin perään, kuten täällä näyttää olevan kauniina ja vakiintuneena tapana.

Oli täysin asiatonta kuvitella, että keskusteluun voisi liittyä muutakin kuin varovaista myötäilyä ja jatkuvaa selkään taputtelua. Tajuan nyt, että olen rikkonut tärkeää tasapainoa, jossa jokainen ajatus vahvistaa edellisen ajatuksen, eikä aiheuta minkäänlaista säröä yhteiseen harmoniaan.

Syvästi kadun ajattelemattomuuttani ja lupaan jatkossa hioa kommenttini niin, että ne huomaamattomasti liukuvat osaksi vallitsevaa mielipidettä – kenties lisäten varovaisen "hyvin sanottu!" tai "samaa mieltä, mahtava analyysi!"-huudahduksen, jotta en enää rikkoisi tätä hienovaraista sosiaalista sopimusta.

Lämmin kiitos siitä, että suvaitsitte tämän hairahdukseni. Lupaan olla jatkossa paremmin massan mukana – huomaamattomana ja täysin harmittomana.

Ei kovin lupaava alku minulta, mutta yritän muuttaa itseni vastaamaan enemmän odotuksianne...

[oili]

Arvon Foorumiväki.

Haluan vilpittömästi ja nöyrästi pyytää anteeksi, että hairahduin esittämään oman mielipiteeni sen sijaan, että olisin tyytynyt vain nyökyttelemään hyväksyvästi jokaisen kommentin perään, kuten täällä näyttää olevan kauniina ja vakiintuneena tapana.

Oli täysin asiatonta kuvitella, että keskusteluun voisi liittyä muutakin kuin varovaista myötäilyä ja jatkuvaa selkään taputtelua. Tajuan nyt, että olen rikkonut tärkeää tasapainoa, jossa jokainen ajatus vahvistaa edellisen ajatuksen, eikä aiheuta minkäänlaista säröä yhteiseen harmoniaan.

Syvästi kadun ajattelemattomuuttani ja lupaan jatkossa hioa kommenttini niin, että ne huomaamattomasti liukuvat osaksi vallitsevaa mielipidettä – kenties lisäten varovaisen "hyvin sanottu!" tai "samaa mieltä, mahtava analyysi!"-huudahduksen, jotta en enää rikkoisi tätä hienovaraista sosiaalista sopimusta.

Lämmin kiitos siitä, että suvaitsitte tämän hairahdukseni. Lupaan olla jatkossa paremmin massan mukana – huomaamattomana ja täysin harmittomana.

Ei kovin lupaava alku minulta, mutta yritän muuttaa itseni vastaamaan enemmän odotuksianne...

"Nyt kuulostaa siltä, että Liikenneturhan agentit ovat soluttautuneet org-foorumille"


Kun kun käyttää ilmaisua "liikenne turha" niin on todennäköisesti askeleen päässä tilastosta, mutta koska prätkällä tappaa yleensä vain itsensä on tämä ainakin minusta hyväksyttävä henkilökohtainen riski. Itsekin kapinoin aikoinaan auktoriteetteja vastaan ja uskoin rajoitusten olevan typeriä.


Alkuperäinen aloittaja kärsi ilmeisestikin kohtuuttomasta pelosta ja.joka muistuttanee kotimatkoja kokkareilta, jolloin mutkat tuli ajettua "muttereina" Joskus on jopa hieman liikuttavaa kun pohditaan onko tupla DD lukko turvallisin tapa kiinnittää kypärä tai mikä on paras selkäpanssari.

Nämähän ovat täysin toisarvoista näpertelyä mikäli kaipaa turvallisuutta. Kun aloitin uudestaan ajamisen lähdin kavereiden kanssa ajelemaan ja yhdellä mutkapätkällä kun vetomiehet lähti menemään järkytyin ettei noin lujaa voi kukaan ajaa. Takana ollut jäikin taakseni ja perusteli sitä sillä, että lähtisin yrittämään perään.

Minua lohdutettiin, että "kyllä se vauhti sieltä vielä tulee" No näin kolmenkymmenen vuoden päästä olen tunnustanut ettei se tule, vaikka sujuukin aika hyvin.

Hävettääkö? No ei enää ja yksi letkassa ajanut oli melko menestynyt kisakuski, mutta vaikka hän rikkoi kadulla ja radalla luunsa vähän väliä, niin tatamilla hän hyppi karkuun kuin jänis, vaikka vannoin etten lyö kovaa. Myös entinen pomoni oli aika arka tyyppi, mutta radalla useimmat saavat katsoa menoa takaperspektiivistä.

Pitkän sössötykseni kiteytys voisi olla, että ole mitä olet, äläkä yritä olla muuta, jos et nauti yrittämisestä.

[JMH]

^
Älä turhaan muutu. Polku alkupisteestä on kohtuuttoman pitkä ja aikaa vievä.

Jatka individualismin tiellä. On täällä nähty paljon hurjempiakin irtiottoja.

[HiTec]

Kun takasuoralla ajetaan jo 200 km/h ilman varsinaista kisatason varustusta tai harjoittelua, ollaan äärimmäisen vaarallisilla vesillä.

Eikös tuossa meigälläkin ole ihan "ratavarustus" päällänsä, myös pyörässä. No tulipahan laukutkin samalla testattua että pysyy vähän vauhdikkaammassakin kyydissä ongelmitta mukana

[jaulis]

Arvon Foorumiväki.

Haluan vilpittömästi ja nöyrästi pyytää anteeksi, että hairahduin esittämään oman mielipiteeni sen sijaan, että olisin tyytynyt vain nyökyttelemään hyväksyvästi jokaisen kommentin perään, kuten täällä näyttää olevan kauniina ja vakiintuneena tapana.

Oli täysin asiatonta kuvitella, että keskusteluun voisi liittyä muutakin kuin varovaista myötäilyä ja jatkuvaa selkään taputtelua. Tajuan nyt, että olen rikkonut tärkeää tasapainoa, jossa jokainen ajatus vahvistaa edellisen ajatuksen, eikä aiheuta minkäänlaista säröä yhteiseen harmoniaan.

Syvästi kadun ajattelemattomuuttani ja lupaan jatkossa hioa kommenttini niin, että ne huomaamattomasti liukuvat osaksi vallitsevaa mielipidettä – kenties lisäten varovaisen "hyvin sanottu!" tai "samaa mieltä, mahtava analyysi!"-huudahduksen, jotta en enää rikkoisi tätä hienovaraista sosiaalista sopimusta.

Lämmin kiitos siitä, että suvaitsitte tämän hairahdukseni. Lupaan olla jatkossa paremmin massan mukana – huomaamattomana ja täysin harmittomana.

Ei kovin lupaava alku minulta, mutta yritän muuttaa itseni vastaamaan enemmän odotuksianne...

Kohtuu kesy röllistartti ja minun makuun tämä muka sarkastinen foorumimarttyyri kortti tuli käyttöön liian hätäisesti ja huolimattomasti. Ei muuta kuin leuka rintaan ja lisää kilometrejä mittariin niin alkaa se vielä sujua.

[PoS]

En tiedä yhtään ihmistä, jonka tärkein syy moottoripyörällä ajamiseen on turvallisuus. Vaikka moottoripyöräily on lähtökohtaisesti vaarallista, turvallisuutta voi totta kai ajatella niin varusteiden kuin ajotavankin suhteen.

Nopeusrajoitusten ja liikennesääntöjen noudattaminen on tietenkin hyvä lähtökohta, enkä missään nimessä kehota ketään niistä poikkeamaan. Jos kuitenkin poikkeaa, pitää ymmärtää oman ja kaluston rajat sekä muiden tienkäyttäjien poikkeavalla nopeudella/tavalla liikkuvan ajoneuvon havannointiin liittyvät ja tieympäristöön liittyvät ongelmat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nopeutta pitää sovittaa oman kapasiteetin, muiden tienkäyttäjien ja ympäristön mukaan. Näillä eväin on aika monta vuotta ja kilometriä menty ilman kolmion takaa eteen tulevia puusilmiä ynnä muuta foorumeilta tuttua. Kadulla olen muistaakseni viimeksi kaatunut vuonna 2012, mutta silloin oli talvi. Enkä edes muista, milloin olen viimeksi sakkoja saanut.

Ja sen oman kapasiteetin selvittämiseen en tiedä rataharjoittelua parempaa tapaa. Kuten aiemmin sanoin, rataharjoittelussa ei ole tärkeintä ajaa mahdollisimman kovaa, vaan olennaisinta on tutustua omaan ja kaluston kyvykkyyteen. Sillä kun nämä tekijät ja ongelmat muiden tienkäyttäjien havainnonnissa ymmärtää, ajamisesta tulee paljon turvallisempaa. Ajonopeudesta ja -tavasta riippumatta.

Näillä eväin olen suunnitellut ajavani pari seuraavaa viikkoa Italian ja Espanjan välillä just silleen kun sattuu huvittamaan. Suomessa (saati Virossa) asfaltilla millään tasolla järkevästi ajaminen ei yksinkertaisesti tarjoa minulle mitään. Eteläisemmässä ympäristössä on hyvin usein mahdollista pitää hauskaa myös liikennesääntöjen puitteissa. Koska sinne on mahdollista lähteä, olisi mielestäni hölmöä olla lähtemättä ja pitää pohjoisen hauskat sorateillä ja poluilla.

Se, että mulle tavallinen katuajo ei hirveästi tarjoa, ei tarkoita sitä, että jos joku muu ei harrasta samoin kuin minä, olisin sitä vastaan, päinvastoin. Sehän kertoo vain lajin rikkaudesta, ja tavallaan jopa kadehdin heitä, jotka jaksavat ajaa rajoitusten mukaan pitkiä matkoja, tutustua nähtävyyksiin, haistella ympäristön tuoksuja ja pysähtyä ihmettelemään kauniita maisemia. Joten eiköhän lopeteta jeesustelu ja anneta kaikkien kukkien kukkia. Sillä, kuten todettua, minäkin todennäköisesti tapan vain itseni.

Toivottavasti naputtelette hyvän muistokirjoituksen.

[JMH]

Sillä, kuten todettua, minäkin todennäköisesti tapan vain itseni.

Toivottavasti naputtelette hyvän muistokirjoituksen.

Haaste otettu vastaan. Pitää sit kans toimittaa!

[PoS]

Luotan sinuun

[itl]

Tsemppiä mutka-ajoon! Sanotaan harjoituksen tekevän mestarin ja niin käy varmasti tässäkin tapauksessa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että itseopiskelu on usein se pisin tie onneen. Lämmin suositus ratapäiville lähdöstä ja vaikka at2 kurssista. Siellä saat varmasti hyvää oppia ja palautetta oman ajon parantamiseen.

Mitä tulee rata-ajoon ja sen vaarallisuuteen niin ainakin minut se on tehnyt nöyräksi. Ensi kerroilla radalla vuosia sitten aika nopeasti oppi, kuinka sitä hidas oikeasti on ja kuinka paljon parannettavaa omassa ajossa on. Minulla ainakaan ei ole tullut mieleenkään käyttää rata-ajon vauhteja maantiellä, koska siellä sokeassa mutkassa voi väijyä sarvipää, naapurin lapsi, mikroaaltoja lähettävä virkahenkilö tai mitä vaan odottamatonta. Kuitenkin, jos ja kun tulee se äkkitilanne eteen niin on mukavampi, kun se väistön edellytyksenä oleva käsky tulee ns. selkärangasta ja sieltähän se ei tule, jos ei ole tehty ja harjoiteltu tilanteen vaatimia toimenpiteitä riittävästi.

[oili]

En tiedä yhtään ihmistä, jonka tärkein syy moottoripyörällä ajamiseen on turvallisuus. Vaikka moottoripyöräily on lähtökohtaisesti vaarallista, turvallisuutta voi totta kai ajatella niin varusteiden kuin ajotavankin suhteen.

Nopeusrajoitusten ja liikennesääntöjen noudattaminen on tietenkin hyvä lähtökohta, enkä missään nimessä kehota ketään niistä poikkeamaan. Jos kuitenkin poikkeaa, pitää ymmärtää oman ja kaluston rajat sekä muiden tienkäyttäjien poikkeavalla nopeudella/tavalla liikkuvan ajoneuvon havannointiin liittyvät ja tieympäristöön liittyvät ongelmat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nopeutta pitää sovittaa oman kapasiteetin, muiden tienkäyttäjien ja ympäristön mukaan. Näillä eväin on aika monta vuotta ja kilometriä menty ilman kolmion takaa eteen tulevia puusilmiä ynnä muuta foorumeilta tuttua. Kadulla olen muistaakseni viimeksi kaatunut vuonna 2012, mutta silloin oli talvi. Enkä edes muista, milloin olen viimeksi sakkoja saanut.

Ja sen oman kapasiteetin selvittämiseen en tiedä rataharjoittelua parempaa tapaa. Kuten aiemmin sanoin, rataharjoittelussa ei ole tärkeintä ajaa mahdollisimman kovaa, vaan olennaisinta on tutustua omaan ja kaluston kyvykkyyteen. Sillä kun nämä tekijät ja ongelmat muiden tienkäyttäjien havainnonnissa ymmärtää, ajamisesta tulee paljon turvallisempaa. Ajonopeudesta ja -tavasta riippumatta.

Näillä eväin olen suunnitellut ajavani pari seuraavaa viikkoa Italian ja Espanjan välillä just silleen kun sattuu huvittamaan. Suomessa (saati Virossa) asfaltilla millään tasolla järkevästi ajaminen ei yksinkertaisesti tarjoa minulle mitään. Eteläisemmässä ympäristössä on hyvin usein mahdollista pitää hauskaa myös liikennesääntöjen puitteissa. Koska sinne on mahdollista lähteä, olisi mielestäni hölmöä olla lähtemättä ja pitää pohjoisen hauskat sorateillä ja poluilla.

Se, että mulle tavallinen katuajo ei hirveästi tarjoa, ei tarkoita sitä, että jos joku muu ei harrasta samoin kuin minä, olisin sitä vastaan, päinvastoin. Sehän kertoo vain lajin rikkaudesta, ja tavallaan jopa kadehdin heitä, jotka jaksavat ajaa rajoitusten mukaan pitkiä matkoja, tutustua nähtävyyksiin, haistella ympäristön tuoksuja ja pysähtyä ihmettelemään kauniita maisemia. Joten eiköhän lopeteta jeesustelu ja anneta kaikkien kukkien kukkia. Sillä, kuten todettua, minäkin todennäköisesti tapan vain itseni.

Toivottavasti naputtelette hyvän muistokirjoituksen.

Jep, moottoripyöräily on aina turvatonta ja joskus kipu opettaa turvallisenpaan asenteeseen. Itse konttasin joskus ysärillä ja opin, että kylmät rättirenkaat eivät ole hyvä yhdistelmä kylmän asfaltin kanssa. No kun katsoin riekaleista ajopukuani päätin etten enää aja shortseissa ja T-paidassa. Myöhemmin sitten tajusin, että ajan lopulta tuurilla, joka väkisinkin loppuu joskus. Aloin siis ajattelemaan miten, missä ja milloin.


Minulla ei ole mitään rata-ajoa vastaan, mutta jos sen tarkoitus on opettaa ajolinjojen hallitsemista maanteillä, niin eikö siellä pitäisi silloin ajaa kuten maantiellä? Fiksu motoristi ei joudu tilanteeseen, josta taitava selviäisi.esimerkkinä vaikkapa "pimeään" mutkaan ajaminen. Käsittääkseni liikennesäännöt on juurikin suunniteltu siten, ettei ainakaan useimmat ylitä taitojaan ja hyvin taitava"vetomies" saattaa siksi pitää niitä lapsellisen rajoittavina.


Kuten kirjoitin katson, että minusta jokainen saa vaarantaa oman nahkansa, mutta ei muiden, joten en koe "jeesustelevani" tässä. Tulikin mieleen eräs juttu vuonna miekka ja kilpi, kun ihmettelin miksi ambulanssi menee pillit soiden ohi. No mutkaan ylinopeutta ajanut motoristi ajoi pikkupojan hengiltä äitien päivänä. Epätodennäköinen sattuma, mutta sattui kuitenkin.

Mitä tulee sakkoihin, niin tuurilla siis todella hyvällä tuurilla olen saanut vain yhden tökerön, mutta nykyään tykkään enemmän kruisailla afrikkalaisella.
Edit:Tämä se saattaa olla vaarallisinta moottoripyöräilyä ja saa ollakin

https://www.verkkouutiset.fi/a/venaj...okit/#781f146d

[Sankkeri]

Jos mutkat ahdistavat ei siihen mikään auta niin hyvin kuin ratapäivä ja AT2. Itsekin ajan edelleen aivan kammossa ja hitaasti esim sen Alastaron nopen oikean ennen Las Palmasia mutta kadulla kaikki mutkat ovat ratapäivän jälkeen hitaita ja kaahaamisen tarvekin on saatu purettua.

[oili]

Jos mutkat ahdistavat ei siihen mikään auta niin hyvin kuin ratapäivä ja AT2. Itsekin ajan edelleen aivan kammossa ja hitaasti esim sen Alastaron nopen oikean ennen Las Palmasia mutta kadulla kaikki mutkat ovat ratapäivän jälkeen hitaita ja kaahaamisen tarvekin on saatu purettua.

Yritin tuossa kysellä onko radalla vakuutukset voimassa?

[HiTec]

Se, että mulle tavallinen katuajo ei hirveästi tarjoa, ei tarkoita sitä, että jos joku muu ei harrasta samoin kuin minä, olisin sitä vastaan, päinvastoin. Sehän kertoo vain lajin rikkaudesta, ja tavallaan jopa kadehdin heitä, jotka jaksavat ajaa rajoitusten mukaan pitkiä matkoja, tutustua nähtävyyksiin, haistella ympäristön tuoksuja ja pysähtyä ihmettelemään kauniita maisemia.

No minä lienen sitten yksi näistä, sillä itse olen nyt käynyt radalla "jopa" kahdesti ja näillä kerroilla oli väliä yli 20v, eikä kummallakaan kerralla tuo tarjonnut minulle yhtään mitään. Aivan yhtä valju fiilis oli molemmilla kerroilla, niin mitä järkeä

Mutta se mikä näillä molemmilla kerroilla oli nautinnollista, niin se matka sinne ja takaisin. Ekalla kerralla Alastarolle, tokalla Kymiringille ja molemmilla varsinkin paluumatkoilla poimittiin ne paikalliset nähtävyydet, pysähdyttiin ihastelemaan koskia, kahviloita, hiidenkirnuja, siltoja... Ja juuri tästä löytyi itselleni SE juttu koko tässä päristelyssä

Toki tuokin homma olisi varmaan mukavampaa jollain Gold Wingillä taikka K 1600 GTL tyylisillä, aidoilla matkapyörillä, mutta kun iso osa omista päristelyistä tulee myös PK-seudulla siitä arjen pörräämisestä, niin tuo city-näppäryys ei ehkä ihan ole em. mallien niitä vahvimpia puolia. Siksi nykyinen Bandit 1250 on sellainen passeli yleispyörä, joka soveltuu ihan yhtä huonosti vähän kaikkeen

Kohta 25v ajan olen tässä kokeillut saada tuota emäntääkin innostumaan aiheesta, mutta turhaan. Voisin meinaan hyvin kuvitella saavani nostettua tämän(kin) harrastuksen vielä astetta mukavammaksi kun sitä voisi tehdä yhdessä, emäntä kyydissä.

[PoS]

Kohta 25v ajan olen tässä kokeillut saada tuota emäntääkin innostumaan aiheesta, mutta turhaan. Voisin meinaan hyvin kuvitella saavani nostettua tämän(kin) harrastuksen vielä astetta mukavammaksi kun sitä voisi tehdä yhdessä, emäntä kyydissä.

Pointin alleviivaamiseksi: en voisi kuvitella kamalampaa kuin eukko, joka änkeää kyytiin.

[lario]

Moottoripyöräily pilattiin sinä päivänä, kun joku keksi laittaa istuimen matkustajalle...

[PoS]

Ja vielä kommentiksi "liikenneturhaan".

Suomalainen liikenneturvallisuustyö keskittyy sormen heilutteluun ja nopeusrajoitusten laskemisen suosittelemiseen. Esimerkki: Ruotsissa vastaava järjestö iloitsi siitä, että teiden kunto on parantunut. Suomessa satuillaan kuinka "kokenut road racing -henkilö" kertoo että teiden heikko kunto ei aiheuta ongelmia liikenneturvallisuudelle.

Pääsisipä johonkin tuollaiseen valtion maksamaan tyhjäkäyntityöpaikkaan.