Nämä on siinä mielessä vaarallisia taulukoita, ettei jonkjn muun keulakitin omaavassa keulassa ole muuta samaa kuin kuoret. Esim. öljyn pinta (=ilmajousen tilavuus) muuttuu todella paljon asentamalla toiset sisuskalur, muista nyt puhuttakaan.
Oma keula kans läpsähtää kerrasta pohjaan, jos ei osaa jarruttaa sillä oikein... tietoinen kompromissi ja käytän myös takajarrua. Ajo on ainakin näyttävämpää, jos ei kello tykkää![]()
---
Yamaha R6 RJ15 vakioalustalla ja renkaana Pirellin Supersorsa @1,7-1,8 bar ratana Alastaro. Kuvion etureunaan tullut ”hyppyri”, joka viittaa, että riparia on liikaa eli rengas palautuu joustosta liian hitaasti takaisin radan pintaan (minun ymmärtämyksen mukaan rengas ehtii sutaisemaan ennen kuin saa täyden pidon). Takajousi on 95 N/mm ja ripari säädetty jo valmiiksi tosi löysälle (20/25). Pitäisikö huolestua jostain vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?
5F6F2E64-8ACA-4FAA-876B-B574F39A2990.jpg
46B3372E-0822-4CB8-81F3-17A639970524.jpg
Tallissa: GSF 1250 S -08, Tunturi Sport -73, Solifer Suzuki S -84 & Pappatunturi -74
reilu kauden verran. Toi pyörähän kellahti kuukausi takaperin motoparkin kolmosessa, ja liukui vähillä pintavaurioilla renkaat edellä ulkokanttariin josta sivuttain täysi pyörähdys ja pyörille alas.
Toi tälli on saattanu jo tehdä alustavaa työtä ja viikonlopun rynkytys oli sitte loppusilaus... En tiiä ku en oo mekaanikko... Tiedän vaa että pyörä oli mahdoton ajaa ku ei kumpikaa pää pysyny asfaltissa.
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
Ei ihmekään jos noin paljon ajetut öljyt antautuisi näillä helteillä. Keulaan nyt saa ensiapuna pelkät öljyt vaihdettua liki missä tahansa mutta takaiskari vaatisi kyllä asianmukaisen paikan.
Tosin jos vaimennuksissa on vielä liki kolmannes varoja, kannattasi kyllä kokeilla mihin asti pitää ruuvata että alkaa kontrolli palautua etenkin keulassa.
UwU Jäsenvastaava UwU
Gsx-r 600 Bukkake Kawai!
Aprilia RSV Mille R -03
Oh senso. potrei essere ancora un po' Kobe?
Muutama kysymys alustan säätämisestä. Pitäisi laittaa pyörästä (Suzuki GSX-R 1000 k7) painumat kohdalleen. Olen ymmärtänyt, että ensi tsekataan staattinen painuma etu- ja takapäästä ja sen jälkeen painumat kuskin ollessa kyydissä:
1. Onko yleensä tarkoitus mitata painumat tankki täynnä, tyhjän ja täyden tankin painoero helposti 10kg ja joka varmasti jo näkyy painumissa. Vai olisiko painumat vain syytä mitata aina standardoidussa tilassa, esim. tankki täynnä?
2. Teen näitä hommia yleensä yksin ja siitä tulee haasteita painumien mittaukselle. Staattiset painumat saan kyllä tsekattua pyörän ollessa (Abba Superbike) standilla, jonka avulla saa helposti etu- ja takarenkaan ilmaan kuormittamattomaan tilaan. Mutta kuormatun painuman mittaus onkin sitten hankalampi juttu. Onko sen mittaamiseen mitään hommaa helpottavia vinkkejä?
3. Entäpä painumat. Paljonko on hyvät arvot niille. Yleensä kait laitetaan eteen sellaiset 25-40mm ja taakse jotain 15-40mm? Ja kun painumista puhutaan niin onko painuman arvo yleensä staattinen + kuormattu painuma vai pelkästään kuormattu painuma?
-- Brake later and open the gas earlier --
Joskun yksinäni kun mittailin, oli seinän vieressä josta kyynärpäällä otin tukea Kevyesti. Teipit putkiin viivan kera ja sitten viivoitin myös kiinni teipillä ja kännykkä kuvaamaan videota sopivasta kohtaa. Sitten vaan videolta kattoo lukemat.
Taakse soveltaen luotinaru jossa merkki ja taas viivoitin teipillä edin taka haarukkaan kiinni. Jne.
Aprilia RSV4-R
Nippuside liukuputkessa toimii etupäässä. Perä on hankalampi, Koheltajalla oli fiksun näköinen mittausapuri tehty, lie täälläkin jossain juttua.
1. Hihamutuarvo keulan ja perän pystysuuntaiselle kantavuudelle on noin 2,5 kg per mm. Mitä se sitten taasen tarkkaan ottaen on, niin riippuu keulakulmasta ja jousista, ja perälinkun välityssuhteesta ja jousesta. Mutta tuolla hihamutulla pääsee aika lähelle, kun arvioi bensamäärän, ajokamojen tai ajoasennon vaikutusta painaumien mittauksiin.
Tyhjä vs täysi tankki vaikuttaa painaumiin noin 3 mm.
Kuskin ajokamppeet vs ilman, noin 2 mm.
2. Varsinkin keulan suhteen yksin mitatessa tulee helposti turhan paljon mittausvirhettä, koska kitkan vaikutuksesta keula pysähtyy hieman ennen kuin se saavuttaa varsinaisen painauman. Ja riippuen esim siitä kuinka kuivat keulan pölysuojat sattuu olemaan, niin virhe voi maksimissaan olla luokkaa 10-15 mm.
Ja tyypillisestikkin tuo kitkan aiheuttama virhe on luokkaa 6-8 mm. Oikein herkälläkin keulalla virhe on luokkaa 2-4 mm.
3. Täydellä tankilla ja kuski ajokamat päällä, keskimääräiset hihamutuarvot; keula 40 mm ja perä 35 mm.
Tuolla pitempi selostus painaumien mittauksesta: http://www.mprata.fi/index.php?topic=1328.0
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Ei tarvetta nippusiteelle. Pyörän keulassa sellainen painumaindikaattorirengasNippuside ei sillon kyllä toimi yhtään.![]()
-- Brake later and open the gas earlier --
Tuollainen tuli viime kesänä tehtyä rojulaatikon osista, ei ole takapään painumien mittaaminen ollut koskaan näin helppoa ja tarkkaa. Näppärä tekijä osaa varmaan soveltaa samaa ideaa muissakin pyörissä jos löytyy sopivat kiinnityspisteet tai kiinnittimet, tankona on 5mm terästanko ja indikaattoreina pätkät 5mm PVC letkua.
Edessä nippari on hyvä jos ei ole liukuputkessa indikaattoria tai O-rengasta.
![]()
Kylätason kurapyöräilijä.
Mä tein kaksi L-muotoista pellin suikaletta jotka isohkolla letkunkiristäjällä taka-akselin mutterin ympärille. Sitten pitkä metalliviivoitin teipataan tukevasti takakatteesta L-suikaleiden väliin. Lisätään nippuside tai nippusiteitä metalliviivottimeen. Siitä voi katella arvoja.
RF900R, ZX6R, (XJ600S)
Jep, yksinään on hankala saada luotettavaa mittatulosta, koska nippari tms muistaa vain alimman kohdan. Pitäisi melkein saada livenä data näkyviin, jotta voi vähän pyörää heilutella/keulaa pumpata ja katsoa mihin se asettuu. Itsekin monesti yrittänyt yksinään ja aina saa eri tuloksen eri mittauksella. Tai jos on aivan pakko yksinään se kokeilla mitata niin useita mittauksia ja niistä haarukoi "oikean" alueen.
Hyviä ideoita teilläKiitoksia.
Taidankin rakentaa pyörän takapäähän jonkin mittalaitteen painuman mittausta varten. Eihän sen tosiaan tarvitse olla, kuin taka-akselin kohdalle tehty pystysuoraan sojottava mitta-asteikko joka yltää pyörän takakatteen tasolle ja sitten pyörän takakatteeseen jokin merkitty referenssipiste (pala teippiä jossa merkki tms), josta painuma katsotaan pyörän päälle istuttaessa.
-- Brake later and open the gas earlier --
Radalla tuo pelkkä juorun seuraaminen ei tosiaan anna tietoa kuin siitä, että kuinka alhaalta on käyty. Asfalttiradat on kaikki tasaisia kotimaassa, mutta etenkin vähän vähemmän tasaisella olen enemmän huolissaan, mikäli iskarit ei käy pohjassa kertaakaan.
---
Nippariin kiinni siima, niin voi vetää sen pomppimisen ynnä muun jälkeen takas ylös.
Tolleen:
painuman_mittausta-siima-nippariin.jpg
Old Suzuki never dies, it just looks that way.
Toinen pää ripustetaan kaulaan
Ei vaan, hyvää takametsien arkinäppäryyttä![]()
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
arkinäppäryys on ihailtavaa
mutta apuvälineitä löytyy ihan valmiina ostotuotteinakin
esim. motion pro sag scale
Att tänka innan man talar är som att torka sej i röven innan man skiter... - Arne Anka
Miten tuon kanssa saa yksin mitattua painumat?
Kylätason kurapyöräilijä.
IMG_20210703_182731_compress41.jpg
Takanen
IMG_20210703_182749_compress91.jpg
Etunen
Mitäs tämän näköisistä kulumista voi päätellä alustan suhteen? Kuvat lauantain Alastaron ajolta. Tuskasen kuuma keli, ekan setin jälkeen paineet 2,3bar (?), keskihidas ryhmä 1.37-1.41 aikoja. Vedin myös kevyet pannut lemminkäisessä mutta se taitaa mennä ihan kuskin piikkiin. Pyöränä 2005 zx6r, alusta huollettu viime kesänä Hakin huollossa Raumalla ja nettiohjeilla napsuteltu reboundit suositeltuihin arvoihin.
Edit. Puhelimella laitettuna kuvat kiertyi syystä tai toisesta.
Mun silmään ainaki pinta näyttää hyvältä.
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
Alustan toiminnasta en sano mitään mutta takarenkaasta voisi kokeilla pudottaa paineita 0,1-0,2bar. Erityisesti, jos se oli takapää joka lähti alta. Useinhan näissä käytetään takana hieman vähempi paineita mitä edessä. Mutta paineet on niin pyörä ja rengaskohtaisia...Mitäs tämän näköisistä kulumista voi päätellä alustan suhteen? Kuvat lauantain Alastaron ajolta. Tuskasen kuuma keli, ekan setin jälkeen paineet 2,3bar (?)
-- Brake later and open the gas earlier --
Nämä kommentit koskee ko pyörää vakioalustalla, joten muupyöräiset lukijat älkööt ihmetelkö kovin paljoa.
Sit ei oo napsuilla niin hirveesti vaikutusta. Ja ohjekirjan säätöihin niitä ei kannata jättää.
Jos en ny ihan väärin muista, niin keulan compin voi pistää umpeen, ja se on silti aika pehmee.
Sen jälkeen riparilla säätää keulan paluun sopivan nopeeksi.
Vakiokeulassa on hydraulistopparit, joten jos yrität vähänkään jarruttaa, niin se alkaa kiemurteleen hyvin helposti.
Takana ei auta vaikka aukasee riparin täysin, sitä on silti pikkasen liikaa, ja se hieman repii rengasta varsinkin siinä vaiheessa kun rupee syöttämään, tahi on kylmä tai kuuma keli. Eli jos haluu pitää takarenkaan nättinä, niin pehmee ja lineaarinen kaasukäsi ainoa keino, ts vähemmän rasitusta kumille.
Comppisäätö muistaakseni aika vaikutukseton varsinkin jos/kun riparisäätö on auki, ja cross-flow pääsee pehmentämään comppiakin.
Eli vakioalustaa ei hirveen hyviin säätöihin/ balanssiin oikein saa.
Jos taasen haluat alustasta paremmin radalla toimivan, niin tuunaa/vaihda takapampun sisuskalut, tai vaihda koko pamppu.
Ja keulaan mäntäsarja ja hydraulistoppareiden poisto, tai cartridget.
Sit se on ihan ajattevissa oleva nollapudjetti paskio.
Vaihtoehtoisesti ajele sillä mitä se on, ja muista/tunnista sen vakioalustan rajoitukset, äläkä ylitä niitä, niin pysyy lompakko pulleempana.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."