Jeps.. mutta jos ainakin se todistaa lähtökohtaisesti, että sillä pyörällä voi mennä kovaa, ellei parempaa lähtökohtaa ole. Tuonne aikaisempaan viestiin taisin niitä muuttujia vähän jo luetella. Siinä mielessä jonkun alustavelhon valmiit säädöt ovat varmasti yhtä lailla hyvä lähtökohta, jolla todennäköisesti voi mennä kovaa, mutta yleensä vaatii silti optimointia tämän jälkeen, että paketti toimii kokonaisuutena.
Yleisesti säätötyötä helpottaa, kun pelit on mekaanisesti kunnossa, tässä kohti kannattaa turvautua ammatti apuun, mikäli oman osaaminen epäilyttää. Säätämisessä taas joku lähtökohta muistiin paperille ja kun tekee muutoksia, niin kirjailew aina ylös, miltä tuntui, mitä kello sanoi jne.
Sitten on ainakin lähtökohta, mihin palata. Vielä parempi, jos joku toinen kääntelee namiskoja ja laitetaan kuski ajamaan. Siinä saa äkkiä pyörää parannettua, vaikka ruuvari käy vaan keulan comppi ruuvin lähellä... ilman että säädetään naksuakaan.
Ihmiset näillä ajaa.
---
No joo ja ei. Riippuu vähän kummasta suunnasta tuota katsoo.
Noissa vauhdeissa kuski on edelleen se rajoittava tekijä, joten alusta voi olla edelleen monella tavalla päin helvettiä. Ja hyvin usen onkin. Koska nopeatkin kuskit ovat tiimeineen tottuneet tekemään asiat jollain tietyllä tavalla. Ja siinä vaiheessa kun tulee ongelmia, niin tehdään jotain pieniä muutoksia sen verran että se sen hetkinen ongelma saadaan juuri ja juuri piilotettua.
Eikä kosketa perussetuppiin ollenkaan, jossa on se varsinainen ongelma on ja pysyy. Eli vaikka vauhti on huippuluokkaa, niin siltikin alusta voi olla aika päin helvettiä.
Olet varmaan itsekkin varikolla pyöriessä kuullut toistettavan mantraa:"Mikään rengas ei toimi/ mikään säätö ei muuta tilannetta/ kaikkee kokeiltiin/ mikään ei auttanut/ se on varmaan toi uusi-vanha-kylmä-kuuma-asfaltti/ meillä on geometria kunnossa/ alusta kunnossa/ rengas vaan ei kestä."
Se on seurausta juurikin tuosta tyylistä, jossa alustan peruspaketti on tehty tietyllä tavalla ja se on tietyllä tavalla pielessä koko ajan.
Ja lisäksi, jos on sattunut valitsemaan tahallaan tai vahingossa täysin oikean rengasseoksen, niin se rengas kestää virheellista alustaakin aika pitkälle jos ajotyyli on pehmeä/ transitiot lineaarisia.
Eli alustan perusongelmat voi pysyä piilossa aika pitkäänkin, vaikka vedetään ihan rataenkka+1-vauhteja.
Siksi en lähtis kopioimaan edes tommosten kuskien alustaa, ellen tietäisi ja ymmärtäisi miksi niillä on sellainen alusta kun on.
Jah, mieleen tulee varsinkin yksi Erittäin nopea hemuli, joka alusta on abaut ääripään esimerkki siitä kuin metsässä peruspaketti voi olla ja silti vedetään ihan eniten. Välillä niillä kuluu rengasta ihan tolkuttomasti, mutta eipä ne silti ole sitä peruspakettia vissiin vieläkään lähteneet muuttamaan järkevämpään suuntaan. Ovat tottuneet tekemään hommat aina tolla tavalla. En kopiois.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
tää on mielenkintosta et sanot et nopiella kuskeilla on alusta vääri säädetty- kuitenki tarkotus siinä säätämisessä on ajaa mahdollisimman lujaa noin ratakäytösä tietysti renkaan älytön kulumine on sitte jo onkelma mut mite ne sitte voi päästä lujaa jos vääri- mikä sun määritelmä sille oikeensäädetylle on? mitä jos antasit jonku toise säätää omaalustas ei motoville niin olisko mahrolista että elätki itse vahvistusharhassa- kaikki mitkä tukee sun kuvitelmaas oikeesta säädöstä o hyvä muu on vääri- aikasemmi neuvot takapampu säädössä melkee aina avaamaa riparia- yleesä onkelmia on huoltamattomassa alustassa ja siinähä öljyt notkistuu eli pitäs sillon kiritää riparia ja yleensä kaikkea ja ajossa ku litkut lämpenee ni säädät muuttuu- eli kerro nyt mite alusta sääädetää oikee jos vaan painelet sitä mopoo nii mite voit olla varma ettei esim nitrouksella ole siihe hommaa vähintää yhtä paljo silmää- alustadata taitas olla se ainoa oikea tapa mutta monellako sellaset on ja osaakko ite tulkita sellasta-jos osaat niin sulla varmaa aukee paikka aika monessa tallisa-
nii semmostaet mite ilmenee ku alustaloppuu-et pitää laittaa öölinssiä alle ja esmes uuden 10 kawan alusta ei einää oo tarpeeks hyvä? joku sano mulle et ainoo ero on siinä mite ne kaasukeulat toimii lämmetessää paremmi- voiko sillo viileällä normi olla yhtä hyvä vaikka olis läheä rataenkkaa?
No jos nyt ihan ensin korjataan toi sun luki/ kirjotus/ luetunymmärtämis-häiriö?
"Noissa vauhdeissa kuski on edelleen se rajoittava tekijä, joten alusta voi olla edelleen monella tavalla päin helvettiä."
Ei ole läheskään sama asia kuin:
"sanot et nopiella kuskeilla on alusta vääri säädetty"
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Nyt sit vähän konkreettista dataa kehiin näiden jatkuvien haukkumisten tueksi.
Eli anna tästä nyt vaikka alkuun sellaset 5-6 tapausta jossa kuski ajaa
- Alastarolla 1:16
- Kemorassa 1:08
- Motoparkissa 1:25
- Botniaringillä 1:37
Siten että alusta on monella tavalla päin helvettiä.
Eli kerro kuskin nimi, paljonko se ajoi, ja mikä siinä sen alustassa oli päin helvettiä.
Tää alkaa nimittäin hyvin vahvasti näyttämään siltä että maailmassa on kaks jätkää jotka osaa säätää pyörää, eli Scuuba ja Motoville. Kaikilla muilla menee homma koko ajan päin helvettiä kaikella tavalla. Eli noiden ympäripyöreiden haukkumisten sijaan ni olis kiva kuulla jotain konkreettista yleistä vikaa alustassa, ja miten se sitten pitäisi tehdä.
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
Mitä muuten tarkoittaa, että alustan säädöt ovat oikein/väärin?
1) Renkaan kestöiän optimointi?
2) Renkaan pidon optimointi?
3) Optimoidaan kuskin tuntuma pyörään?
4) Optimoidaan alusta ko. pyörä/rengas/kuski kombinaatiolla niin, että kierrosaika on nopein mahdollinen.
5) Joku muu mikä?
Superbike #7
Lähtökohtaisesti voin olettaa (kokemukseni perustuen), että varsinkin Erittäin nopeat kuskit haluavat pitää yksilöivät yksityiskohdat poissa yleisestä jakelusta. Ja vain todella harvoissa tapauksissa homma on hieman avoimempaa, ja silloinkin kysyn _aina_ erikseen luvan, että voinko käyttää jotain nimenomaista asiaa esimerkkinä, ja silloinkin yleensä homma etenee anonymisoiden.
Noin ylipäätään, minulla on _aina_ lähtökohtainen periaate käsitellä kaikkea tietoa ja dataa luottamuksellisesti, erityisesti silloin kun ne on vain minulle henkilökohtaisesti luovutettu.
Eri asia on sitten se, josjoku kuski jakaa dataansa, tai muuta vastaavaa, yleiseen julkiseen jakeluun esim jollain keskusteluforumilla. Silloin voi olettaa että kyseistä dataa tms voi ihan julkisesti käyttää, ilman että kuskia tarvitsee sen pahemmin anonymisoida.
Noilla periaatteilla olen toiminut näiden ratamopojuttujen suhteen vuodesta 2007 lähtien,ja toimin edelleen.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
Esimerkit kieltämättä olisi paljon havainnollisempia kuin toteamus, että alusta oli perseestä ilman perusteluja.
Tai jos ei ole esimerkkiä niin olisi kiva kuulla, että millä periaatteella se alusta sitten säädetään tontille tai ainakin se, että mikä on se oikea lähtökohta säätöjen hakemiseen.
Ja tokihan tuon säätämisen voi jakaa vielä kahtia:
1) Jos on alustapotikat käytössä
2) Jos ei ole.
Superbike #7
Tällaisena aloittelijana kyselen ja toiv tulee oikeaan paikkaan foorumissa: olin pe motoparkissa ekaa kertaa ja ajaessa keula voplaa aika paljon 170-200 vauhdissa, ohjausiskaria kiristin niin auttoi vähän mutta mistä muusta toi käyttäytyminen johtuu. Onko renkaissa jotain vai joissain muissa säädöissä korjattavaa?
#73
Yamaha YZF R6R 2007
MV Agusta Brutale 989r 2008
Yamaha YZF R6 2008
www.tomannsport.com
http://www.youtube.com/user/tomann
https://www.facebook.com/sami.tomann
https://www.facebook.com/TomannSport/
Näillä lähtötiedoilla on todella vaarallista arvata mitään, mutta kiinnittäisin ekana huomiota takaiskarin painumaan ja pituuteen.
Nopein tapa kokeilla on ruuvata esijännitystä muutama milli pois ja kokeilla, paraniko vai ei.
Jos taakse on laittaa piikkiä pienempi ratas, niin sekin voi rauhoittaa.
Oletukset tehty sillä perusteella, että ongelmat on pääosin veto päällä.
Viime reissulla oma pyörä raviteli myös välillä jonkun matkaa, mutta siinähän heiluu. Ajan kanssa oppii erottamaan, mikä on haitallista ja mikä ei. Säädöt ei olleet ihan optimit motoparkkia varten, mutta ei ollut kuskikaan pitkän tauon jälkeen, joten en jaksanut isommin säädellä
---
Yksi tunnettu liian kova rutistus, kädet rentoina. Jos alusta on säädetty jotenkin väärin geometrian osalta, esim keula liian alhaalla voi ehkä olla syynä, tai sitten mekaaninen juttu. Kokeile etupyörä tuettuna ettei ole löysää kun kääntelee kahvoista. Eli jos jostain syystä ylä tai alakolmio olisi kovin löysällä voisi olla aika outo ajettava. Älä missään tapauksessa ala kiristämään niitä hullun lailla niissä on tietty momentti ja liika pilaa etuputket. Mutta kuten aiemmin sanottu näillä tiedoilla pelkkää arvailua.
K8-1000
#73
Yamaha YZF R6R 2007
MV Agusta Brutale 989r 2008
Yamaha YZF R6 2008
www.tomannsport.com
http://www.youtube.com/user/tomann
https://www.facebook.com/sami.tomann
https://www.facebook.com/TomannSport/
Sen verran korjaan vielä omia sanomisia, että totta kai röykyt ja epätasaisuus vaikuttaa jossain määrin herätteen antajana, eli ei niitäkään täysin sivuuttaa voi. Nykyinen voi toimia kohtuu hienosti eaim. Alastarolla.
Oma veikkaus tossa on, että perä ui kaasulla liian ylhäällä, vähentäen keulan jättöä "trail" ja tekee pyörästä epävakaan tuntuisen. Tätä tehostaa myös menovaimennuksen puute keulassa.
Alusta on kuitenkin aina kompromissi eri harmien suhteen ja alkuun säätäisin järjestyksessä geometria ja sitten vasta vaimennukset. Toki ennen tätä mekaanisesti kaikki perus asiat kuntoon.
Edit: Ja tosiaan kovasti puristamalla se ei välttämättä rauhoitu, kuski kyllä väsyy. Toki sen verran saa pitää kiinni, että kyydissä pysyy.
Omaan harjoitteluun olen koittanut saada sen verran rennon otteen, että tankki pitää jaksaa tyhkäksi yhdeltä istumalta ;)
---
Jos videon voi suunnata niin, että näkyy painumat kovemmassa vauhdissa, tai ne muuten saa selville niin kannattaa selvittää.
Mitä kovempaa ajaa, sitä enemmän keula haluaa ylös, kun ilmanvastus yrittää kaataa pyörää taaksepäin. Sopivalla setupilla voi saada ajon aikana etuputket sen verran pitkiksi, että jo se yksinään voi hiukan tehdä huteruutta. Siis vaikka paikoillaan tehty staattinen säätö olisi viimeisen päälle.
Uusissa pyörissähän tuota vastaan yritetään taistella erilaisilla ilmanohjaimilla, ja joskus onnistutaankin. Vanhemmissa harvemmin, ellei itse viritä spoileria.
Niin sitä juuri pitää nyt selvittää, että kuka sanoi minulle ja mitä, että sain sellaisen käsityksen, minkä sanoin käsityksenäni.
Kysymys pyörän esijännityksestä:
Kuinka paljon olette pitäneet Preloadia takana pyörässä, nimenomaa radalla? Mitä enemmän aiheesta lukee niin sitä suurempi mm heittoja tulee. Ja kun perä on kunnossa niin mittaatteko vain suurin piirtein etupään preloadin tontilleen mutta luotatte enemmän mitä nippuside kertoo putkessa?
Myös kysymys rengas valinnasta;
Kannattaako valita rata-ajoa ajatellen mahdollisimman suuri profiilinen rengas taakse? (sikäli mikäli se mahtuu siellä edes olemaan). Mulla muistaakseni 195 profiilinen takana, mutta olisiko rata-ajoa ajatellen 200 parempi ja miksi? Ennen ollut Supercorsat alla, pyörä vaihtu ja nyt alla vakiona tuli jotkut Bridgestonet mitkä ei toimi edes kadulla. Jotain rengas suosituksia mutta hiukan halvempia kuin supercorsat? esim dunlopilta?
Kiitos!
Mittaamalla painaumat. Siihen ohjeet täällä:
http://www.mprata.fi/index.php?topic=1328.0
Profiilit riippuu kanssa ihan valmistajasta. Mutta hyvä lähtökohta on 180/60 kuussatkuun, 200/60 tonnariin.Myös kysymys rengas valinnasta;
Kannattaako valita rata-ajoa ajatellen mahdollisimman suuri profiilinen rengas taakse? (sikäli mikäli se mahtuu siellä edes olemaan). Mulla muistaakseni 195 profiilinen takana, mutta olisiko rata-ajoa ajatellen 200 parempi ja miksi? Ennen ollut Supercorsat alla, pyörä vaihtu ja nyt alla vakiona tuli jotkut Bridgestonet mitkä ei toimi edes kadulla. Jotain rengas suosituksia mutta hiukan halvempia kuin supercorsat? esim dunlopilta?
Kiitos!
Halvempia kuin Supersorsat olisi vaikka Metzeler K3.
Ei järjellä, ei taidolla, ei työllä, ei tuskalla vaan tuurilla.
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Semmosen joka ei oikein ymmärrä, edes ihan perusjuttuja, siitä miten jousitus toimii, ei kannata pistää nipparia etuputkeen.
Se nippari aiheuttaa vaan enemmän ihmettelyä ja virhetulkintoja, kuin mitään varsinaista hyötyä.
Preloadien määrät riippuu siitä, paljonko mopo painaa, paljonko kuski painaa, kuinka jäykät jouset on, paljonko niissä on preloadia asennettuna. Se esijännityssäädin lisää sitten omat preloadinsa siihen lisäksi.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Kannattaa myös huomioida se, että eri valmistajilla ja profiililla voi olla huomattava vaikutus pyörän käytökseen. Vaikka rengas on samalla kokomerkinnällä, ja kehältään saman kokoinen, voi profiilin muoto olla erilainen.
Kankeammissa pyörissä jyrkempi profiili toimii paremmin, esimerkiksi oma vanha R1 toimi parhaiten korkeaprofiilisella takarenkaalla ja jyrkkäkulmaisella eturenkaalla. Siinä kääntyvyyttä ei voinut parantaa geometriaa muuttamalla, koska pyörä muuttui epävakaaksi ajaa.
Nykyinen R6 taas toimii parhaiten loivempiprofiilisella takarenkaalla. Perän ja koko pyörän käytös on parempi 190/55 renkaalla kuin 180/60 kumilla. Geometria tai epävakausongelmaa tässä pyörässä ei ole, pyörä vain reagoi mielyttävämmin painonsiirtoon ja puolenvaihtoihin loivempiprofiilisella renkaalla.
The Lakkivaari
Yamaha ei pamaha