Alusta ja sen säätäminen

[Nitrous]

Itekkin aina ihmetellyt tuota painumien mittausta,toki en asiasta sen enempää ymmärrä,enkä niitä koskaan mittaillu.Mutta jos vaikka säätäisin ne "oikeaksi" ja menisin ajaan vaikka alastarolle ja pyörä tuntuis hyvälle.mutta sitten menisin ajaan toiselle aivan eri tyyppiselle radalle vaikka lauzitsiin saksaan ja pyörä ei tuntuskaan hyvälle vaikka painumat olis "oikeet"...suomessakin käytetään eri radoille eri jousia yms...säätöjä...silloinhan painumat muuttuu?mutta silti pitäis mitata kotona tallissa itelle painumat "kohilleen"? Sitä koitan ajaa takkaa että miks ne pitää mitata jos kuitenkin eri radoilla eri jouset ja preloudit yms...mutta niinkuin jo mainitsin,mistään tiiä...

Jos pyörässä on kuskin painolle sopivat jouset ja painumat katsoo suurin piirtein tontille, ei painuman säätöihin tarvitse koskea ennen kuin vauhdit alkaa lähennellä ratapäivillä nopean ryhmän keskivaiheen vauhteja jos silloinkaan. Edellisellä mopolla (k7 kilogixeri) taisi ainut säätö painaumien mittauksen jälkeen olla alustaan se, että Kemoralla otin kierroksen esijännitystä pois (enempää ei saanut) verrattuna Alastaroon kun mopo ei tuntunut kääntyvän ja keulaa jäi jarruissa käyttämättä.
Nykyisellä mopolla (-08 R1 kilpuri) en ole mitannut painumia kertaakaan vaan ne ovat edellisen omistajan säädöissä. Ainoat säädöt kesän aikana olivat pari kliksua menovaimennusta keulaan ja perään lisää kun alkoi pyörä keinumaan Gotlandringillä nopeissa mutkissa.
Jos mopossa on omalle painolle sopivat jouset, ei tuohon painauman säätöön tarvitse koskea eri radoilla oikeastaan koskaan, koska niillä haetaan vain sopiva kulkuasento mopolle. Mopon perusasennon kun saa kohdalleen, toimii se käytännössä radalla kuin radalla, joten siihen ei sen jälkeen paljon tarvitse koskea.
Huippukuskit toki tekevät säätöä ratojen välillä, mutta edes suurin osa nopean ryhmän kuskeista ei tuntisi mitään eroa näiden eri säätöjen välillä. Käytännössä perusharrastaja voi siis tehdä saman kuin ammattikuski:
1) Laittaa painumat about tontille (=mopon perusasento kunnossa = mopon perussäätö kunnossa)
2) Ruuvata vaimennussäädöt tehtaan ohjearvoihin (vaimennussäädöt lähtökohtaisesti tontilla.)

[Aamies]

Tästäkään mitään ymmärrä en.
Mutta omat kokeilut kahden viime kesän ajalta.
Sain 'työkaluksi' vähän käytetyn mopon=säädöt toisen tekemät.
Eka kokeilu, Motopark, tuntuu kovalta? Varsinkin edestä? Säädöt tarkistettu ja kirjattu.
Ohjekirja käteen ja vertaamaan, on jouset(edessä)tiukemmat kuin kirja kertoo.
Kirjassa lukee 5,5 kierrosta ja löytyy 6,5 kierrosta. ->0,25 pois ja kokeillaan.
Vielä sama tunne->0.25 pois ja ajamaan... ja uudestaan. Lopuksi 4,5 ja vaimennukset kirjan mukaan.
Takapamppuun en koskenut.
Myöhemmin laite 6tkm huoltoon ja samalla pyysin nähdä/paperille viimeisimmät ohjearvot.
Esijännitys 4,5 kierrosta ja vaimennuksetkin hiukan löysemmät.???Siis muutettu pehmeämmäksi 09-11 välillä vaikka sama tekniikka.

Seuraavaksi naapuriapua ja painumat mitaten. Keula nyt suht ok perä hiukan jäykkä. Eikä ihme kun tapasin edellisen omistajan. Paino n. 1,5x vrt. minun.
No oli jo syksy joten en säätänyt enempää vaan ajattelin että ajan muutaman setin seuraavalla(2012)kaudella ja teen vasta sitten muutoksia jotta voin tutkia tunteeko puuperse mitään eroa.
Ajoin sitten muutaman päivän ja ostin myös Vehnän ajamaan mopollani Alastarossa.
Kommentti; Suht ok, makaa liikaa eteen, tarkista makaus takaa. On vähän kova eikä anna pidosta palautetta.
Ja jos takaa ok niin sitten keulaan jotain? Ehkä jopa ylös?
No ei tarvinnut kuin löysätä takajousi minulle sopivaksi ja jo tuli takaa palautetta.=Kemoran 3-4:sen ja karusellin avaus luistavasti ja mielestäni hallitusti. En ole koskaan ennen uskaltanut(osannut) tehdä noin!
No en silti ollut vieläkään kauhian nopea kun esim. app tuli samana päivänä 2x ohi oikealta Karusellin jälkeen .

Summaus; Nyt on säädöt uusimman ohjekirjan mukaiset=luulen että ne on sopivat joten uskon mopoon jne.
Kun Vehnäkin niin testiajon tallennuksessa kertoo.

Näköjään Tekniikan Maailman testissä on sama loppu toteamus. On kuin takavetoinen, tulee luistossa ulos mutkasta ja mukava moottori. No ei ole varsinainen mp lehti...

Niin ja mittani ovat 70-75kg ja noin 172cm. Ikäni ei tähän liity....

T:Antti R. Opettelee ymmärtämään. On kyllä vaikeeta. Tämäkin.

[scuuba]

Itekkin aina ihmetellyt tuota painumien mittausta,toki en asiasta sen enempää ymmärrä,enkä niitä koskaan mittaillu.Mutta jos vaikka säätäisin ne "oikeaksi" ja menisin ajaan vaikka alastarolle ja pyörä tuntuis hyvälle.mutta sitten menisin ajaan toiselle aivan eri tyyppiselle radalle vaikka lauzitsiin saksaan ja pyörä ei tuntuskaan hyvälle vaikka painumat olis "oikeet"...suomessakin käytetään eri radoille eri jousia yms...säätöjä...silloinhan painumat muuttuu?mutta silti pitäis mitata kotona tallissa itelle painumat "kohilleen"? Sitä koitan ajaa takkaa että miks ne pitää mitata jos kuitenkin eri radoilla eri jouset ja preloudit yms...mutta niinkuin jo mainitsin,mistään tiiä...

Jos puhutaan perus harrastajasta, niin esijännityksen tehtävä ei ole mikään muu kuin määrätä se paljonko kokonaisjoustosta halutaan käyttää ulosjoustoon ja paljonko sisäänjoustoon.
Harrastaja vaihtaa jouset käytännössä sen ainoan kerran kun ostaa mopon ja jossain vaiheessa toteaa sen että tarvis olla eri jousta.
Ja jos jouset vaihdetaan, niin vaihdetaan myöskin esijännityssäädöt, jotta painauma pysyisi samana eri jousillla. Painaumia ei muuteta ratakohtaisesti.
Rengasseosta, rengaspainetta ja vaimennuksia muutetaan keli/ratakohtaisesti.
Tai sit harrastaja vaan orjallisesti noudattaa vanhan ketun Aja enemmän säädä vähemmän -mantraa. Ja ajaa millä ajaa ja on tyytyväinen kun tekee niin kuin käsketään, tuntu sit hyvältä tai pahalta.

[scuuba]

Edellisellä mopolla (k7 kilogixeri) taisi ainut säätö painaumien mittauksen jälkeen olla alustaan se, että Kemoralla otin kierroksen esijännitystä pois (enempää ei saanut) verrattuna Alastaroon kun mopo ei tuntunut kääntyvän ja keulaa jäi jarruissa käyttämättä.

Ei noin saa tehdä. Ei painauman säädöt oo tarkotettu ajogeometrian korjaamiseen. Hyvin paheksuva Hyi hyi.

[scuuba]

Tästäkään mitään ymmärrä en.
Mutta omat kokeilut kahden viime kesän ajalta.
Sain 'työkaluksi' vähän käytetyn mopon=säädöt toisen tekemät.
Eka kokeilu, Motopark, tuntuu kovalta? Varsinkin edestä? Säädöt tarkistettu ja kirjattu.
Ohjekirja käteen ja vertaamaan, on jouset(edessä)tiukemmat kuin kirja kertoo.
Kirjassa lukee 5,5 kierrosta ja löytyy 6,5 kierrosta. ->0,25 pois ja kokeillaan.
Vielä sama tunne->0.25 pois ja ajamaan... ja uudestaan. Lopuksi 4,5 ja vaimennukset kirjan mukaan.
Takapamppuun en koskenut.
Myöhemmin laite 6tkm huoltoon ja samalla pyysin nähdä/paperille viimeisimmät ohjearvot.
Esijännitys 4,5 kierrosta ja vaimennuksetkin hiukan löysemmät.???Siis muutettu pehmeämmäksi 09-11 välillä vaikka sama tekniikka.

Seuraavaksi naapuriapua ja painumat mitaten. Keula nyt suht ok perä hiukan jäykkä. Eikä ihme kun tapasin edellisen omistajan. Paino n. 1,5x vrt. minun.
No oli jo syksy joten en säätänyt enempää vaan ajattelin että ajan muutaman setin seuraavalla(2012)kaudella ja teen vasta sitten muutoksia jotta voin tutkia tunteeko puuperse mitään eroa.

No ei tarvinnut kuin löysätä takajousi minulle sopivaksi ja jo tuli takaa palautetta.=Kemoran 3-4:sen ja karusellin avaus luistavasti ja mielestäni hallitusti. En ole koskaan ennen uskaltanut(osannut) tehdä noin!

Tuota siis, luuletko että se esijännitys vaikuttaa jotenkin siihen kuinka jäykkä jousi/keula/perä on?
On myöskin se kaikkein yleisin harhaluulo, ja hyvin yleinen sellainen, koska manuaalitkin hyvin usein käyttää preloadin yhteydessä sellaisia termejä kuin soft ja hard, vaikka oikeat termit ois less ja more.
Vieläkin assosiaatioystävällisemmät termit ois sag adjuster/ more sag / less sag.

Se miksi perä antoi kuvaamasi kaltaisen palautteen, johtuu siitä että kun vähensit esijännitystä, eli kasvatit painaumaa, eli lisäsit ulosjoustoa, niin takarenkaalla on parempi mahdollisuus pysyä kiinni radan pinnan epätasaisuuksissa/pompun jälkeen/"kuopissa".
Pienemmällä painaumalla ongelma on se että ulosjousto on niin lyhyt että rengas ei yksinkertaisesti yllä takaisin radan pintaan, ennen kun mopon koko runko/perä laskee alemmaksi. Ja sen aikaa takarengas on ilmassa. Eli siinä tapauksessa perä hyvin helposti lipsahtelee, ei luista tasaisesti. Hyvät lähtökohdat näyttävälle hi-siderille.

[Nitrous]

Ei noin saa tehdä. Ei painauman säädöt oo tarkotettu ajogeometrian korjaamiseen. Hyvin paheksuva Hyi hyi.

En korjannut geometria ongelmaa vaan käytettävää joustoa. ;)
Oman ymmärykseni mukaan jos keula ei käytä koko joustomatkaa, kannattaa painaumaa keulassa kasvattaa, että saadaan suurempi liikealue käyttöön. Kun painaumaa voi kasvattaa, pysyy myös keula paremmin maassa avauksissa pidemmän ulosjouston ansiosta?

Sivuhuomiona on muuten todettava, että mopon taipumus puskemiseen johtui kuskista. Kun ajaa mutkan liian hiljaa ja kompensoi sitä avaamalla liian ajoissa, tuppaa linja valumaan leveäksi.

[scuuba]

En korjannut geometria ongelmaa vaan käytettävää joustoa. ;)
Oman ymmärykseni mukaan jos keula ei käytä koko joustomatkaa, kannattaa painaumaa keulassa kasvattaa, että saadaan suurempi liikealue käyttöön. Kun painaumaa voi kasvattaa, pysyy myös keula paremmin maassa avauksissa pidemmän ulosjouston ansiosta?

Jos keula ei käytä koko joustomatkaansa, ja; keulan öljypinta on vakio, hydraulistopparit on poistettu, jarruteho on noin 90-100%, meno- ja paluuvaimennus ei ole "tukossa", niin silloin kannattaa vaihtaa jouset löysempiin. Harrastajana en välttämättä lähtis öljypintaa laskemaan.
Jos jarruteho on keskimäärin noin 75-80% (niin kuin se harrastajilla hyvin yleisesti on), niin silloin kannattaa opetella jarruttamaan. Niin tulee käytettyä enemmän kuin 75-80% siitä keulan joustomatkasta. Voin vaikka joku kerta näyttää mun jopon (hydstopparit poistettu) datasta miten jarrupaine ja keulan joustoalueen käyttö (paineanturi ja lineaaripotikka) menee aika käsikädessä.
Jos taasen säätää mopoaan 75-80% jarrutehoihin, niin sen kerran sitten kun oppii/ sen jarrun saa kerrankin osumaan tai kammojarrua vetäessä eturengas on ainoa joustava elementti, ja pito on aika löyhässä, ja katastrofin ainekset kasassa.

Täysin Mutulla veikkaisin että harrastajalla ei ole keulan painaumalla mitään merkitystä keulimiseen.

Sivuhuomiona on muuten todettava, että mopon taipumus puskemiseen johtui kuskista. Kun ajaa mutkan liian hiljaa ja kompensoi sitä avaamalla liian ajoissa, tuppaa linja valumaan leveäksi.

Niih, enkös mä sulle sitä sillon datasta sanonu, sillon väitit viel vastaan... :]

[Nitrous]

Jos keula ei käytä koko joustomatkaansa, ja; keulan öljypinta on vakio, hydraulistopparit on poistettu, jarruteho on noin 90-100%, meno- ja paluuvaimennus ei ole "tukossa", niin silloin kannattaa vaihtaa jouset löysempiin. Harrastajana en välttämättä lähtis öljypintaa laskemaan.

Mulla on aika harvoin toisia vietereitä radalla mukana, joten on helpompi tehdä pientä hienosäätöä esijännityksen tahi vaimennuksen säädöillä. Kierrosta tiukemmalla asennolla tuo samainen keula pohjasi Alastaron röykyissä vaikka Kemoralla jäi keulaa käyttämättä. Voi kyllä olla, että oikeampi lääke olisi ollut löysätä menovaimennusta. (Tai jarruttaa kovempaa, mutta silloin ei vielä osannut. Veikkaan, että nyt kolisis Gixerin keula pohjaan joka jarrussa.) Ainakin Rytkösessä keulan tärräämiseen kovan jarrun loppuvaiheessa auttoi kun lisäsi pari kliksua menovaimennusta.

Jos jarruteho on keskimäärin noin 75-80% (niin kuin se harrastajilla hyvin yleisesti on), niin silloin kannattaa opetella jarruttamaan. Niin tulee käytettyä enemmän kuin 75-80% siitä keulan joustomatkasta. Voin vaikka joku kerta näyttää mun jopon (hydstopparit poistettu) datasta miten jarrupaine ja keulan joustoalueen käyttö (paineanturi ja lineaaripotikka) menee aika käsikädessä.
Jos taasen säätää mopoaan 75-80% jarrutehoihin, niin sen kerran sitten kun oppii/ sen jarrun saa kerrankin osumaan tai kammojarrua vetäessä eturengas on ainoa joustava elementti, ja pito on aika löyhässä, ja katastrofin ainekset kasassa.

Tuosta ollaan samaa mieltä, että jos ei osaa ajaa, pitää opetella. Muuten tämä pätkä sotii mielestäni omaa filosofiaasi vastaan. Olethan aiemmin antanut ymmärtää, että jokaisen pitäisi ruuvata mopo omalle vauhdilleen ja omalle ajotyylilleen sopivaksi.

Täysin Mutulla veikkaisin että harrastajalla ei ole keulan painaumalla mitään merkitystä keulimiseen.


Niih, enkös mä sulle sitä sillon datasta sanonu, sillon väitit viel vastaan... :]

Mitään en myönnä. No ei, pitää sanoa, että olit oikeilla jäljillä tuossa kohtaa. Tosin geometrialtaan hieman puskeva mopo pahensi tuota ongelmaa entisestään.

[Murina]

Avatkaas vielä... Olen siinä käsityksessä että painuman säätämällä ja tarkistamalla voit vain lähinnä katsoa että onko ne jouset sulle sopivat vai ei. Jos joutuu säätämään niin yleensä lastaamaton painuma on sen jälkeen päin persettä.

Eikös se mene niin että aluksi säädetään lastaamaton painuma. Tämän jälkeen katsotaan mihin lastattu painuma asettuu. Jos jouset on väärin mitoitettu (kuten ne usein on) joudut säätämään lastatun painuman kohdalleen, jolloin taas lastaamaton painuma on jotain ihan muuta. Eli siis jos jouset on just sulle sopivat niin lastaamattoman painuman tarkistuksen jälkeen pitäisi myös lastattu osua tontille? Jos siis joutuu säätämään lastattua painumaa niin päätyy johonkin suunnilleen toimivaan kompromissiin? (joka siis on kuitenkin parempi kuin että lastattu painuma ei olisi tontilla, mutta sitä huonompi mitä enemmän joutuu säätämään) Jos näin ei ole niin mitä järkeä tuota lastaamatonta painumaa on mitata ollenkaan?

Joskut vissiin koittaa tällä säätää mopon korkeutta tai jousen jäykkyyttä, myydäänhän noihin monesti jotain kiinteästi asennettavia lenkin korvikkeita jolloin pystyy sitten nopeasti säätelemään päin hanuria aina kun siltä tuntuu

[Nitrous]

Avatkaas vielä... Olen siinä käsityksessä että painuman säätämällä ja tarkistamalla voit vain lähinnä katsoa että onko ne jouset sulle sopivat vai ei. Jos joutuu säätämään niin yleensä lastaamaton painuma on sen jälkeen päin persettä.

Eikös se mene niin että aluksi säädetään lastaamaton painuma. Tämän jälkeen katsotaan mihin lastattu painuma asettuu. Jos jouset on väärin mitoitettu (kuten ne usein on) joudut säätämään lastatun painuman kohdalleen, jolloin taas lastaamaton painuma on jotain ihan muuta. Eli siis jos jouset on just sulle sopivat niin lastaamattoman painuman tarkistuksen jälkeen pitäisi myös lastattu osua tontille? Jos siis joutuu säätämään lastattua painumaa niin päätyy johonkin suunnilleen toimivaan kompromissiin? (joka siis on kuitenkin parempi kuin että lastattu painuma ei olisi tontilla, mutta sitä huonompi mitä enemmän joutuu säätämään) Jos näin ei ole niin mitä järkeä tuota lastaamatonta painumaa on mitata ollenkaan?

Itsellenikin tuo lastaamattoman painuman mittaaminen ei ole oikein koskaan avautunut. Näkeehän siitä tietysti miten mopon asento muuttuu kun kuski hyppää päälle, mutta jousen jäykkyyden valinnassa siitä on mun mielestä aika vähän iloa. Esimerkkinä voi miettiä, että kaksi samanlaista mopoa painavat 180kg. Toisen mopon kuski on 50kg rääpäle ja toisen 150kg järkäle. Molemmat on valinneet jouset niin, että lastattu painuma on keulassa 40mm ja takana 30mm. Molemmilla on mopoissaan itselleen sopivat jouset, mutta miten käyttäytyy lastaamaton painuma? Toisen mopo ei painu juuri ollenkaan kun toisen taas painuu huomattavasti.

Joskut vissiin koittaa tällä säätää mopon korkeutta tai jousen jäykkyyttä, myydäänhän noihin monesti jotain kiinteästi asennettavia lenkin korvikkeita jolloin pystyy sitten nopeasti säätelemään päin hanuria aina kun siltä tuntuu

Mopon korkeuteenhan tuolla painumalla tosiaan voi vaikuttaa, mutta jousen jäykkyyteen ei.

[Murina]

Itsellenikin tuo lastaamattoman painuman mittaaminen ei ole oikein koskaan avautunut. Näkeehän siitä tietysti miten mopon asento muuttuu kun kuski hyppää päälle, mutta jousen jäykkyyden valinnassa siitä on mun mielestä aika vähän iloa. Esimerkkinä voi miettiä, että kaksi samanlaista mopoa painavat 180kg. Toisen mopon kuski on 50kg rääpäle ja toisen 150kg järkäle. Molemmat on valinneet jouset niin, että lastattu painuma on keulassa 40mm ja takana 30mm. Molemmilla on mopoissaan itselleen sopivat jouset, mutta miten käyttäytyy lastaamaton painuma? Toisen mopo ei painu juuri ollenkaan kun toisen taas painuu huomattavasti.

Mopon korkeuteenhan tuolla painumalla tosiaan voi vaikuttaa, mutta jousen jäykkyyteen ei.

Joo, siis jousihan toki valitaan lastatun painuman perusteella.


Onko esm juuri Sinulle sopivassa jousessa jolla lastattu painuma on ok myös lastaamaton painuma ok? (ilmeisesti ei jollet ole juuri sopivan painoinen, jolloin sitä on turha mittailla)

Vai onko niin että jos olet syönyt pari ylimääräistä pullaa niin et saa ikinä lastaamatonta painumaa kohdalleen (koska joudut ottamaan niin ärjyn jousen jolloin lastaamattoman painuman mittaamisessa ei ole mitään järkeä..)

Tarkoittaako tämä sitä että jousi on sulle ok jos pääset sopivaan painumaan ruuvaamalla esarin tappiin? (jolloin lastaamaton painuma on olematon)

Eli lastaamaton painuma on lievä mysteeri... "Netissä" kuitenkin useammassa paikassa kerrotaan että "Now that you’ve obtained your rider sag, it’s time to measure your free sag to determine if the springs on your bike are right for you." Jos sitä kuitenkaan ei voi saada kohdalleen niin wtf.

Ja juu, voihan tuolla vaikuttaa korkeuteen mutta siinä tapauksessahan luultavasti päädytään optimi toiminta-alueiden ulkopuolelle...

Sekavaa, auttakaa

[töpinä]

Täytyyhän se lastaamatonkin painuma olla oikein, totta kai. Saattaahan se mopo lähten yksin ilta-ajelulle nättejä tyttömopoja katselemaan, kuten Herbi kupla, ja joustot pitää olla oikein.

[scuuba]

Mulla on aika harvoin toisia vietereitä radalla mukana, joten on helpompi tehdä pientä hienosäätöä esijännityksen tahi vaimennuksen säädöillä. Kierrosta tiukemmalla asennolla tuo samainen keula pohjasi Alastaron röykyissä vaikka Kemoralla jäi keulaa käyttämättä. Voi kyllä olla, että oikeampi lääke olisi ollut löysätä menovaimennusta. (Tai jarruttaa kovempaa, mutta silloin ei vielä osannut. Veikkaan, että nyt kolisis Gixerin keula pohjaan joka jarrussa.) Ainakin Rytkösessä keulan tärräämiseen kovan jarrun loppuvaiheessa auttoi kun lisäsi pari kliksua menovaimennusta.

Njoo, jos on väärät jouset mopossa, niin kyllähän sitä voi halutessaan kompensoida muilla keinoilla. Toki sekin on; hyi hyi väärin.

Tuosta ollaan samaa mieltä, että jos ei osaa ajaa, pitää opetella. Muuten tämä pätkä sotii mielestäni omaa filosofiaasi vastaan. Olethan aiemmin antanut ymmärtää, että jokaisen pitäisi ruuvata mopo omalle vauhdilleen ja omalle ajotyylilleen sopivaksi. .

No niin no, jos kuskilla on kehittyvä ajotyyli, niin eikös se silloin pidä ottaa huomioon siinä kuskille sopivaksi säätämisessä.

[scuuba]

Avatkaas vielä... Olen siinä käsityksessä että painuman säätämällä ja tarkistamalla voit vain lähinnä katsoa että onko ne jouset sulle sopivat vai ei. Jos joutuu säätämään niin yleensä lastaamaton painuma on sen jälkeen päin persettä.

Eikös se mene niin että aluksi säädetään lastaamaton painuma. Tämän jälkeen katsotaan mihin lastattu painuma asettuu. Jos jouset on väärin mitoitettu (kuten ne usein on) joudut säätämään lastatun painuman kohdalleen, jolloin taas lastaamaton painuma on jotain ihan muuta. Eli siis jos jouset on just sulle sopivat niin lastaamattoman painuman tarkistuksen jälkeen pitäisi myös lastattu osua tontille? Jos siis joutuu säätämään lastattua painumaa niin päätyy johonkin suunnilleen toimivaan kompromissiin? (joka siis on kuitenkin parempi kuin että lastattu painuma ei olisi tontilla, mutta sitä huonompi mitä enemmän joutuu säätämään) Jos näin ei ole niin mitä järkeä tuota lastaamatonta painumaa on mitata ollenkaan?

Jos kuski osaa käyttää painonsiirtoa ja ajoasentoaan siten että pystyy sillä hallitsemaan mopon käytöstä, ja mopon ergometria on ko kuskille juuri sopiva, niin silloin voi mopon säätää käyttäen lastaamatonta painaumaa. Tosin silloin yleensä joutuu myöskin tietämään millaiset top-out jouset keulassa on, jotta pystyy ottamaan ne huomioon siinä säätämisessä.

Harrastajan on paljon helpompi säätää painaumat kohdilleen lastatulla painaumalla, koska siinä samalla tulee otetuksi huomioon myöskin mopon ergometria, kuskin painopiste ja ajoasento. Ja hyvin usein keulan top-out jouset eivät enää vaikuta keulan hihamutuvakio-40mm -lastatulla painaumalla.

[Aamies]

[QUOTE=scuuba;6139441]Tuota siis, luuletko että se esijännitys vaikuttaa jotenkin siihen kuinka jäykkä jousi/keula/perä on?
On myöskin se kaikkein yleisin harhaluulo, ja hyvin yleinen sellainen, koska manuaalitkin hyvin usein käyttää preloadin yhteydessä sellaisia termejä kuin soft ja hard, vaikka oikeat termit ois less ja more.
Vieläkin assosiaatioystävällisemmät termit ois sag adjuster/ more sag / less sag.

En luule enkä varsinkaan tiedä. Mutta kun mittanauha kertoo että jousen säätöä avaamalla painuu alemmaksi=löysempi.
Tämä siis näin maallikon termeillä ja ajatuksilla. Ja kun jostain syystä on tuollainen säätö sinne tehty niin minä sitten löysäsin siitä painuman sopivaksi. Siis sellaiseksi kuin 'tavallisesti asiasta perillä oleva taho minulle kertoi'.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä joten minulle on ihan se ja sama mikä se on. Olkoon vaikka up/down tms.
Omaan mopoon sain tällä tavalla paremman toimivuuden, joten se riittää minulle.
En ole (enkä tule koskaan olemaan) insinööri. Onneksi.
No tämä oli sitten tässä kunnes saan tuon mopon pois tuolta hangesta sille paremmin sopivaan ympäristöön.

Sulamisiin...

[Nitrous]

Njoo, jos on väärät jouset mopossa, niin kyllähän sitä voi halutessaan kompensoida muilla keinoilla. Toki sekin on; hyi hyi väärin.

Mikäs muuten olisi oikea tapa säätää röykyissä pohjaaminen pois? Lisää vaimennusta vai lisää esijännitystä?
Jarrutuksissa siis. Vai antaako vaan pohjata jos muualle ei ole ongelmia, eikä lyö vielä käsille?

[marko_]

Tästä oma veikkaus:

Röykyissä = Lisää vaimennusta
Jarruissa = Lisää esijännitystä

[scuuba]

Mikäs muuten olisi oikea tapa säätää röykyissä pohjaaminen pois? Lisää vaimennusta vai lisää esijännitystä?
Jarrutuksissa siis. Vai antaako vaan pohjata jos muualle ei ole ongelmia, eikä lyö vielä käsille?

Ihan ensiks sun tarvis tietää kuinka monta kertaa per rundi se keula pohjaa ja kuinka kauan ja missä ja miksi. Pelkällä nipparianalyysilla ei voi sanoa mitään muuta kuin ett "joo, keula pohjaa, ainakin kerran jossain".
Tietty jos sulla on ollu esim gopro kuvaamassa etupamppua, niin siitähän sen näkee. Ja VLC-softassa on viel semmonen hyvä ominaisuus että kun naputtelee miinus-näppäintä, niin sillä saa hidastettua videoo muistaakseni 0.06x nopeuteen asti.
Ts köyhän miehen alusta-analyysi. Aikaa siin palaa kun pitää tavata sitä videoo, eikä oo tietoo jarrutehosta/ hidastuvuudesta, mut parempi kuin pelkkä nipparianalyysi.

Tuohon liittyen mulla on ollu suunnitelmissa jotta jos tekisin vuokrapaketin jolla voi mitata sen keulan toimintaa. Toi potikka kun on helppo vetää yläpäästä pehmustetulla klemmarilla kiinni, ja alapäästä korvake pampun alakolmion pultin alle.
Kiinnostaisko?
Datassa on etuna se että näkee keulan toiminnan yhdellä silmäyksellä per kierros. Ja hidastuvuudet jotka on aika suoraan verrannollisia jarrutehoon, toki ilmanvastus huomioon ottaen.

Jos nipparianalyysin perusteella keula pohjaa, eikä ole mitään ongelmia, niin mä antaisin olla ihan sellasenaan.

[scuuba]

En luule enkä varsinkaan tiedä. Mutta kun mittanauha kertoo että jousen säätöä avaamalla painuu alemmaksi = löysempi.

Funtsi sitä esijännitystä vaikkapa korotuspalikkana jousen yläpään ja mopon rungon välissä.

Keulassa:
Jos pistät 10 mm korotuspalikan (preload spacer löytyy sieltä etupampun sisältä) sinne väliin, niin painauma pienenee 10 mm.
Samoin, jos väännät säätimestä 10 mm lisää, niin painauma pienenee 10 mm.

Perässä, on linkku, sanottaan vaikkapa 2:1:
Jos pistät 5 mm korotuspalikan sinne väliin, niin painauma pienenee (2*5mm=)10 mm.
Samoin, jos väännät säätimestä 5 mm lisää, niin painauma pienenee (2*5mm=)10 mm.

Jousi pysyy edelleen saman mittaisena ja saman jäykkyisenä, mutta siellä jousen ja rungon välissä on vain erimittainen korotuspalikka.

[Nitrous]

Ihan ensiks sun tarvis tietää kuinka monta kertaa per rundi se keula pohjaa ja kuinka kauan ja missä ja miksi. Pelkällä nipparianalyysilla ei voi sanoa mitään muuta kuin ett "joo, keula pohjaa, ainakin kerran jossain".
Tietty jos sulla on ollu esim gopro kuvaamassa etupamppua, niin siitähän sen näkee. Ja VLC-softassa on viel semmonen hyvä ominaisuus että kun naputtelee miinus-näppäintä, niin sillä saa hidastettua videoo muistaakseni 0.06x nopeuteen asti..

Tuohan riippuu ihan siitä mllä frameratella on kuvattu. Goprolla saa muistaakseni 60fps, eli keulan asennon näkee 0,016s tarkkuudella.

Tuohon liittyen mulla on ollu suunnitelmissa jotta jos tekisin vuokrapaketin jolla voi mitata sen keulan toimintaa. Toi potikka kun on helppo vetää yläpäästä pehmustetulla klemmarilla kiinni, ja alapäästä korvake pampun alakolmion pultin alle.
Kiinnostaisko?

No mikä jottei, jos hinta on kohtuullinen. Mullahan on keulassa ja perässä valmiit kiinnikkeet alustapotikalle ja muistelen, että jarrupaineanturikin löytyy, joten aika helposti sais dataa. Vois olla ihan jännä kattoo vaikka ekana ratapäivänä, muutaman treenipäivän jälkeen ja loppukesästä niin näkis kehittyykö mikään muu kuin kuskin kyynisyys kauden aikana.

Datassa on etuna se että näkee keulan toiminnan yhdellä silmäyksellä per kierros. Ja hidastuvuudet jotka on aika suoraan verrannollisia jarrutehoon, toki ilmanvastus huomioon ottaen.

Jos nipparianalyysin perusteella keula pohjaa, eikä ole mitään ongelmia, niin mä antaisin olla ihan sellasenaan.

Noi alustapotikat ja Racedac on ollu hankintalistalla jo pidempään, mutta ei vaan vielä oo budjetti antanu periks. Tällä hetkellä ei tuolla Rytkösellä ole juurikaan ongelmaa keulan pohjaamisen kanssa. Käyttää tosi nätisti koko alueen (sillä tarkkuudella mitä nippari kertoo) eikä pohjaa kovaa missään ja tuntuma on hemmetin hyvä. Ainut pieni ongelma oli loppukaudesta takaiskarin pumppaaminen avauksissa, mutta se kertonee lähinnä huollon tarpeesta. Jos vielä pumppaa huollon jälkeen, pitää alkaa etsimään syytä tarkemmin. Tuo pumppaaminen nimittäin syö aika pirusti pitoa avauksista ja rengaskaan ei hirveesti tykkää. Alustapotikoista kyllä näkis sitten kivasti sen, että kuinka surkeasti jarruttaa nopeisiin mutkiin sisään ja kuinka huonosti lyhyet jarrut, eli jarrun aloitukset onnistuu.

[GuessWho]

Loistava perussällin tietopankki alkaa kääntyä melkoisen hifistelyn puolelle lujaa vauhtia

[Murina]

Loistava perussällin tietopankki alkaa kääntyä melkoisen hifistelyn puolelle lujaa vauhtia

Eiköhän sullakin oo kesän päätteeksi potikat kiinteästi asennettuna

[shyhander]

Ihan vaan täältä sivusta tyhmänä sellaista, että entä jos se jousi on (kovin) progressiivinen(?), silloinhan se jousi esijännitettynä enemmän on "kovempi" vai kuin… Vai onko niin että se progressiivisuus ei sillä kiristelyuillä vielä ala tuntumaan.

[Nitrous]

Ihan vaan täältä sivusta tyhmänä sellaista, että entä jos se jousi on (kovin) progressiivinen(?), silloinhan se jousi esijännitettynä enemmän on "kovempi" vai kuin… :paikallatuulee: Vai onko niin että se progressiivisuus ei sillä kiristelyuillä vielä ala tuntumaan.

Muistelen, että Scuuba on selittäny ton top-out jousen vaikutuksen pariinkin kertaan tähän topiciin.

[Nitrous]

Eiköhän sullakin oo kesän päätteeksi potikat kiinteästi asennettuna

Sekotetaan sen pää nyt ensin vaan Racechronon käppyrällä ennen kun lähdetään HC-linjalle.

[GuessWho]

Ihan vaan täältä sivusta tyhmänä sellaista, että entä jos se jousi on (kovin) progressiivinen(?), silloinhan se jousi esijännitettynä enemmän on "kovempi" vai kuin… Vai onko niin että se progressiivisuus ei sillä kiristelyuillä vielä ala tuntumaan.

Progressiivisia jousia ei kadulla ole vissiin nähty enää stereoperien katoamisen jälkeen vaan jouset ovat lähes 99% lineaarisia.

[GuessWho]

Sekotetaan sen pää nyt ensin vaan Racechronon käppyrällä ennen kun lähdetään HC-linjalle.

Ei enää enempää koska kohta mä en enää löydä varikon porttia ja joudun kurvailemaan kunnes bensa loppuu ja raatolanssi hakee mut pois

[Nitrous]

Progressiivisia jousia ei kadulla ole vissiin nähty enää stereoperien katoamisen jälkeen vaan jouset ovat lähes 99% lineaarisia.

Ne on vaan piilotettu ilkeästi sinne keulaputkien sisään niin niitä ei näe. ;) En ulkoa muista mitkä kaikki merkit noita progressiivisia jousia on käyttänyt, mutta muistelen ainakin Hondassa niitä olleen vielä ihan viime vuosina.

[Mikuni]

Eikös Ducateissa ole progressiivisia jousia kans käytetty, näin muistelisin.

[scuuba]

Ihan vaan täältä sivusta tyhmänä sellaista, että entä jos se jousi on (kovin) progressiivinen(?), silloinhan se jousi esijännitettynä enemmän on "kovempi" vai kuin… Vai onko niin että se progressiivisuus ei sillä kiristelyuillä vielä ala tuntumaan.

Progressiivisisessa on ihan sama juttu; esijännitys on käytännössä vain ja ainoastaan korotuspalikka jousen yläpään ja mopon korin välissä. Ts iha sama onko kyseessä prog vai lin jousi.