Ilman lämpötila

[kR1stian]

Joo eli, mietityttää vaan jos joku muu on huomannut tällaista tehon lisäys ilmiötä. Musta vaan tuntuu että mopo lähtee paremmin illalla, parhaiten huomaan sen kolmosella keuliessa, päivällä ei sitten millään tahdo irtoa ja äskenkin irtosi monesti peräkkäin ja aika helposti (I wish). En usko että johtuu tekniikan paranemisesta!
Tiedän että ilman lämpöltila vaikuttaa moottorin tehoon, mutta olen käsittänyt että vaikutus on aika marginaalinen, vai onko...?

[JoBa]

Ei tuo ilman lämpötila / suhteellinenkosteus ihmeitä aikaan saa, mutta tosihan se on että viileämmällä ja happirikkaammalla ilmalla siitä mosasta saattaa joku hevosen kymmenys irrota lisää.

[Transalp]

En tiedä, saako illan hämärtyminen tuntumaan vauhdit kovemmilta, mutta olen kyllä huomannut saman...
Myöhään kesäisenä iltana tai yönä mopo tuntuu selvästi pirteämmältä kuin kuivana kesäpäivänä.

[Zam64]

kyllä vain saa, tästä on viisasteltu aika paljon aikaisemminkin

eli karkeasti voi sanoa että moottorin teho on kääntäen verrannollinen lämpötilan neliöjuureen. Käytännön lämppötilavaihteluissa tuo ero ei kamalan suuri ole.

eli jos lambda pysyy about vakiona niin

esim

P/P00=(T0/T)^0.5

jos vaikka

T0=303 K= 30 C

ja T=273 k= 0 C

niin P/P0=(303/273)^0.5=1.05, eli teho kasvaa noin 5 %. Tuollaista korjauskerrointa käytetään noissa standardeissa kun dynopenkin tuloksia korjataan referenssipisteeseen.

ilmanpaineen suhteen teho on suoraan verrannollinen ilmanpaineeseen. Joten ilmanpaineen vaikutukset tehoon ovat huomattavammat verrattuna lämpötilaan. samoin suhteelisen kosteuden vaikutus koska ilmassa oleva vesihöyry käyttäytyy ns inerttinä kaasuna syöden hapen tilavuusosuutta eikä palamiseen riitä happea. Jos sylinteriin syötettäisiin vettä niin silloin teho kasvaisi. Em sovellusta käytetään tai on käytetty/kokeiltu voimalaitoskaasuturbiineissa, joissa palotilaan ruiskutetaan vettä. Vaikka kyse on erilaisesta polttoprosessista niin termodynaamisesti tilanen on samankaltainen.

Tietty nuo kaikki pitää paikkansa jos lambda pysyy likimain vakiona. Jos lambda alkaa muuttumaan niin määrätyillä rajoilla tuo palamishyötysuhde alkaa heikkenemään ja vaikuttamaan tehoon.


edit typoja

[kR1stian]

Olipa tyhjentävä vastaus! Selvis ainakin.

Eli toisinsanoen ei pitäisi tehojen kauheasti vaihdella päivän mittaan. Pistää vaan tosiaan miettimään kun välillä ei sitten millään tahdo keula nousta ja toisena päivänä nousee suht helposti, jopa täydellä tankilla...

[Jamop]

Olen itsekkin joskus huomannut että keula ei nouse ja taas illemmalla keula nousee jatkuvasti. Entiedä johtuuko sitten ilmasta vai jostain muusta.. Mukavaa kesän jatkoa.

[ÖÖ.]

Eikös lämpimällä ilmalla auringonpaisteessa kone ole myös kuumempi mikä osaltaa myös laskee tehoa?

[avivolin]

Ilman kosteus tuntuu vaikuttavan kanssa. Pojan kaksitahtinen Kymco skootteri on selvästi pirteämpi sateen jälkeen kunnon sumussa. Ihan aikuisten oikeesti.

Ruiskuvehkeessä ei juuri vaikutusta. Kaasarivehkeissä useampi hevosvoima.

[Jusa.L]

Ilman kosteus tuntuu vaikuttavan kanssa. Pojan kaksitahtinen Kymco skootteri on selvästi pirteämpi sateen jälkeen kunnon sumussa. Ihan aikuisten oikeesti.

Muistelisin kokeneeni nuoruusvuosinani aivan samaa Monkeyllani, sateen jälkeen kostealla ilmalla tuntui mopo kulkevan "huomattavasti" liukkaammin...

[Mänty]

Mie oon havainnut täysin päinvastaista. Keulii nimittäin poikkeuksetta aamuisin.

[kawabata]

kyllä vain saa, tästä on viisasteltu aika paljon aikaisemminkin

eli karkeasti voi sanoa että moottorin teho on kääntäen verrannollinen lämpötilan neliöjuureen. Käytännön lämppötilavaihteluissa tuo ero ei kamalan suuri ole.

eli jos lambda pysyy about vakiona niin

esim

P/P00=(T0/T)^0.5

jos vaikka

T0=303 K= 30 C

ja T=273 k= 0 C

niin P/P0=(303/273)^0.5=1.05, eli teho kasvaa noin 5 %. Tuollaista korjauskerrointa käytetään noissa standardeissa kun dynopenkin tuloksia korjataan referenssipisteeseen.

ilmanpaineen suhteen teho on suoraan verrannollinen ilmanpaineeseen. Joten ilmanpaineen vaikutukset tehoon ovat huomattavammat verrattuna lämpötilaan. samoin suhteelisen kosteuden vaikutus koska ilmassa oleva vesihöyry käyttäytyy ns inerttinä kaasuna syöden hapen tilavuusosuutta eikä palamiseen riitä happea. Jos sylinteriin syötettäisiin vettä niin silloin teho kasvaisi. Em sovellusta käytetään tai on käytetty/kokeiltu voimalaitoskaasuturbiineissa, joissa palotilaan ruiskutetaan vettä. Vaikka kyse on erilaisesta polttoprosessista niin termodynaamisesti tilanen on samankaltainen.

Tietty nuo kaikki pitää paikkansa jos lambda pysyy likimain vakiona. Jos lambda alkaa muuttumaan niin määrätyillä rajoilla tuo palamishyötysuhde alkaa heikkenemään ja vaikuttamaan tehoon.


edit typoja

zam osaa ja tuntee nuo insinjöörimoniojuurelliset asjat hyvin. eli 200hv prätkän teho voi vaihdella noin kymmenen hv suuntaan tai toiseen ilman kosteudesta riippuen, ja enemmänkin ilmankorkeudesta johtuvista ilmanpainevaihteluista, esim. vuoristoajossa. alpeilla tämän ilmiön huomaa, kun noustaan n. 3000 metriin, jopas alkaa kawa vaatimaan happea, kirjaimellisesti ja kierroksia enemmän kuin merentasolla ajaessa.

Saman jutun oon kans huomannu. Tosin pimeys ja ilman viileyskin saattaa saada koneen tuntuvan tehokkaammalta. Aikoinani kevarilla ajellessa tuo vaikutus tuntui olevan vielä paljon suurempi

[kuulapää]

olen itsekkin huomannu Selvästi kun rätkä toimii erilailla eri säissä! tämä vahvistaa käsitykseni..

[(Neste)Hukka]

Kyllä kylmemmällä imuilman lämpötilalla voi saada enemmän tehoa, mutta koska suuttimet eivät reagoi tähän kylmempään ilmaan lisäämällä vastaavasti soppaa, uskoisin, että kyseessä on enemmänkin tietynlainen illuusio. Useinhan tämä kylmä ilma on kesällä juurikin yöaikaan, jolloin näkyvyys rajoittuu valojen kantomatkalle, ja silloin saadaan vaikutelma kovemmasta kulusta, vaikkei todellisuudessa näin olisikaan.

[jb600]

Kyllä kylmemmällä imuilman lämpötilalla voi saada enemmän tehoa, mutta koska suuttimet eivät reagoi tähän kylmempään ilmaan lisäämällä vastaavasti soppaa, uskoisin, että kyseessä on enemmänkin tietynlainen illuusio.

* Niinpä, mutta jos kaasarivehkeessä säädöt on kohdallaan jossain +5...10 C:n lämpötiloissa, niin se menee rikkaalle kuumalla kelillä. Siitä johtuu tehon lasku lämpimällä. Entisessä mopossa sen huomas varsin hyvin käynnin tasaisuudesta kylmällä kelillä ja vastaavasti epätasaisuudesta kuumalla, joten ei se mitään illuusiota ollut. Riippuu varmaan aika paljon pyörästä, että miten paljon lämpötila vaikuttaa.

[jukepoksi]

kyllä vain saa, tästä on viisasteltu aika paljon aikaisemminkin

eli karkeasti voi sanoa että moottorin teho on kääntäen verrannollinen lämpötilan neliöjuureen. Käytännön lämppötilavaihteluissa tuo ero ei kamalan suuri ole.

eli jos lambda pysyy about vakiona niin

esim

P/P00=(T0/T)^0.5

jos vaikka

T0=303 K= 30 C

ja T=273 k= 0 C

niin P/P0=(303/273)^0.5=1.05, eli teho kasvaa noin 5 %. Tuollaista korjauskerrointa käytetään noissa standardeissa kun dynopenkin tuloksia korjataan referenssipisteeseen.

ilmanpaineen suhteen teho on suoraan verrannollinen ilmanpaineeseen. Joten ilmanpaineen vaikutukset tehoon ovat huomattavammat verrattuna lämpötilaan. samoin suhteelisen kosteuden vaikutus koska ilmassa oleva vesihöyry käyttäytyy ns inerttinä kaasuna syöden hapen tilavuusosuutta eikä palamiseen riitä happea. Jos sylinteriin syötettäisiin vettä niin silloin teho kasvaisi. Em sovellusta käytetään tai on käytetty/kokeiltu voimalaitoskaasuturbiineissa, joissa palotilaan ruiskutetaan vettä. Vaikka kyse on erilaisesta polttoprosessista niin termodynaamisesti tilanen on samankaltainen.

Tietty nuo kaikki pitää paikkansa jos lambda pysyy likimain vakiona. Jos lambda alkaa muuttumaan niin määrätyillä rajoilla tuo palamishyötysuhde alkaa heikkenemään ja vaikuttamaan tehoon.


edit typoja

"hiukan" off topic mutta tuota vesi ruiskutusta käytettiin ainakin toisessa maailmansodassa hävittäjissä sodan loppupuolella,kun mäntämoottoreista oli lähes kaikki mahdollinen teho puristettu irti.esim. messerschmitt bf 109 k mallissa oli "hätätehona" metanoli-vesi ruiskutus jolla saatiin tarvittaessa jopa +300 hp lisätehoa.metanolia laitettiin sekaan jotta seos ei jäätynyt yli 6km korkeudessa.

[kawabata]

vesialkoholiruiskutusta käytetään yhä, esim. turbosaabien virityssarjoissa.

ja suunnittelinpa itsekin omaan turbiooni, gpz1100 kawaan vesiviinaruiskutusta, sitä vain mietin, että paljonko seoksesta olisi säädettävä kuskin tarpeisiin ja montako osaa kawan käyttöön. hehiö ja hihiö.

[gikseri]

Ilman happipitoisuus kasvaa kosteuden myötä joten kosteampi ilma periaatteessa palaa paremmin. Tietty jokin rajapinta on toki olemassa koska puhdas vesi palaa niin kovin heikosti. Todella kylmillä ja kosteilla keleillä mopot alkavat käymään liian laihalla. Eikös tätä keväällä ihmetelty?

[Zam64]

Ilman happipitoisuus kasvaa kosteuden myötä joten kosteampi ilma periaatteessa palaa paremmin. Tietty jokin rajapinta on toki olemassa koska puhdas vesi palaa niin kovin heikosti. Todella kylmillä ja kosteilla keleillä mopot alkavat käymään liian laihalla. Eikös tätä keväällä ihmetelty?

just joo...hahahah, tuon kun todistat niin kemian Nobel-palkinto odottaa sinua. Toivotan onnea urallasi

[gikseri]

Ilman happipitoisuus kasvaa kosteuden myötä joten kosteampi ilma periaatteessa palaa paremmin. Tietty jokin rajapinta on toki olemassa koska puhdas vesi palaa niin kovin heikosti. Todella kylmillä ja kosteilla keleillä mopot alkavat käymään liian laihalla. Eikös tätä keväällä ihmetelty?

just joo...hahahah, *tuon kun todistat niin kemian Nobel-palkinto odottaa sinua. Toivotan onnea urallasi

Eli ilman kosteusko ei vaikuta happipitoisuuteen?

Edit: Kemia ei todellakaan ole meikällä hallussa. Nobel vois kyllä silti olla ihan kiva

[Bluesman]

Moottorista saatavaan tehoon vaikuttaa vain kolme tekijää, happipitoisuus, palava aine, sekä lämpotila. Happipitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä on ainakin kaksi, sen tiheys ja ilman sisältämä kosteus. Vedessä on toisena osatekijänä happi. Vesi hajoaa korkeassa paineessa sähkön vaikutuksesta (kipinä). Tiheyteen vaikuttaa jo useampikin tekijä, mm. lämpötila ja korkeus merenpinnasta, *missä se mitataan. Sillä fysikaalinen fakta on, mitä kylmempi ilma sitä suurempi ilman tiheys ja sitä kautta suurempi happipitoisuus.

Toisaalta, mitä kylmempi ilma, sitä huonompi pito saavutetaan renkaaseen, sillä kylmempi kumiseos pitää huonommin.

Juuri tähän lisähapen tuomaan tehon nousuun perustuu esim. ahtimet, ja ilokaasu. Ja kumpainenkin tarvitsee sen palavan aineen lisäyksen mukanaan, yksinään happi ei tuo tehoa lisää. Elli sitten kone käy liian rikkaalla.

Kohta joku kysyy et miten lämpötila voi vaikuttaa tuohon? Palaminen on hapettumista ja hapettumien tarvitsee lämpöä pysyäkseen käynnissä.

[Zam64]

Ilman happipitoisuus kasvaa kosteuden myötä joten kosteampi ilma periaatteessa palaa paremmin. Tietty jokin rajapinta on toki olemassa koska puhdas vesi palaa niin kovin heikosti. Todella kylmillä ja kosteilla keleillä mopot alkavat käymään liian laihalla. Eikös tätä keväällä ihmetelty?

just joo...hahahah, *tuon kun todistat niin kemian Nobel-palkinto odottaa sinua. Toivotan onnea urallasi

Eli ilman kosteusko ei vaikuta happipitoisuuteen?

Edit: Kemia ei todellakaan ole meikällä hallussa. Nobel vois kyllä silti olla ihan kiva *

Ilman kosteus ei todellakaan vaikuta happipitoisuuteen.

Vesi saattaa hajota korkeassa lämpötilassa H2O ---> H2 + O . Hajottamiseen tarvitaan energiaa , en muista mikä j/kmol on.

Palotilanteessa korkeissa lämpötiloissa vesimolekyylejä saattaa hajota hetkellisesti vedyksi ja hapeksi mutta koska vety on reaktiivinen aine niin niin se myös yhtyy nopeasti hapen kanssa ja palaa vedeksi, noin karkeasti ottaen. Vesimolekyylin hajottamiseen kuluu sama määrä energiaa kuin mitä se tuottaa palaessaan.

[MadCow]

Vedessä on toisena osatekijänä happi. Vesi hajoaa korkeassa paineessa sähkön vaikutuksesta (kipinä).

Käsittääkseni vedestä voidaan sähkön avulla erottaa vetyä ja happea, mutta tämä tapahtuma on aika hidas. Eli en usko että sieltä vedestä nyt paljoakaan happea saa siinä millisekunttina jolloin tulppa antaa kipinän.

Edit: myöhästyin...

[Zam64]

Vedessä on toisena osatekijänä happi. Vesi hajoaa korkeassa paineessa sähkön vaikutuksesta (kipinä).

Käsittääkseni vedestä voidaan sähkön avulla erottaa vetyä ja happea, mutta tämä tapahtuma on aika hidas. Eli en usko että sieltä vedestä nyt paljoakaan happea saa siinä millisekunttina jolloin tulppa antaa kipinän.

Edit: myöhästyin...

veden erottaminen vedyksi ja hapeksi kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin vedyn palaminen hapen kanssa vedeksi...että silleen...

[whosia]

Jep, vesi on palanutta vetyä, ei se enää uudestaan pala. Vety ja happi voidaan tosin erottaa toisistaan mutta se vaatii enemmän energiaa kun mitä palamisesta saadaan. Vesi suihkutuksen teho perustuu parempaan jäähdytykseen ja palonopeuden optimointiin, sekä mahdollisesti vähäisessä määrin happipitoisuuden kasvuun kun imuilman lämpö optimoidaan (lasketaan). Löysin pari hyvää linkkiä.

http://www.rallycars.com/Cars/WaterInjection.html

http://www.noswizard.com/water.php

[gikseri]

Vedessä on toisena osatekijänä happi. Vesi hajoaa korkeassa paineessa sähkön vaikutuksesta (kipinä).

Käsittääkseni vedestä voidaan sähkön avulla erottaa vetyä ja happea, mutta tämä tapahtuma on aika hidas. Eli en usko että sieltä vedestä nyt paljoakaan happea saa siinä millisekunttina jolloin tulppa antaa kipinän.

Edit: myöhästyin...

veden erottaminen vedyksi ja hapeksi kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin vedyn palaminen hapen kanssa vedeksi...että silleen...

Asia pihvi. Täällähän oppii enemmän puolessa tunnissa kuinkoulun penkillä puolessa vuodessa

[Zam64]

Vedessä on toisena osatekijänä happi. Vesi hajoaa korkeassa paineessa sähkön vaikutuksesta (kipinä).

Käsittääkseni vedestä voidaan sähkön avulla erottaa vetyä ja happea, mutta tämä tapahtuma on aika hidas. Eli en usko että sieltä vedestä nyt paljoakaan happea saa siinä millisekunttina jolloin tulppa antaa kipinän.

Edit: myöhästyin...

No nyt menee off-topikkiin...

juu vetyä ja happea voi erottaa vedestä sähköisesti...

joskus vaahtosammuttimen kokoisena erotin vedestä vetyä ja happea... Ämpäriin suolaa ja autoradan muuntajasta johdot anodiin ja katodiin veteen, töpseli seinään ja kupliva kaasu talteen...toisesta tulee vetyä ja toisesta happea...

melkein ammuin putkilon otsaani kun sytytin vetyputkilon alla sytkärin... aluksi ihmettelin kun ei syttynyt..sitten hieman käänsin putkiloa sivuun ja jovain syttyi..kuului kimakka vihellys jota seurasi kopsahdus/räsähdys:muoviputkessa ollut vety syttyi=räjähti ja sinkautti muoviputken sormistani kattoon. Onneksi ei käynyt pahemmin!

katon mäntypaneliin jäi jälki onnistuneesta kokeesta!

mulla toi keula nousee yllättävän helposti jos lähettyvillä on naispuolisia henkilöitä.....

[F4i-Rider]

Jep.. tästä(kin) asiasta ehdin huolestua tällä viikolla. Uusi pyörä ja yht'äkkiä tuntui siltä että kaikki tehot hävinneet. Kahvan nurin kääntäminen ykkösellä aiheuttaa vain tasaisen nopeuden kasvamisen eikä sitä mahtavaa, veret seisauttavaa, pulssin 80:stä 180:een nostavaa, tukan irroittavaa kiihtyvyyttä josta nautiskelin vielä muutama päivä sitten.

Ilman suhteelinen kosteus oli todennäköisesti 100% paksusta hernerokkasumusta päätellen.

Tältäkin sivulta löytyi selitystä aiheesta.

Pienelle (600cc) koneelle ilmankosteuden aiheuttama tehonlasku on dramaattisempi kuin suuremmalle.

Nyrkkisääntönä lämpötilan kanssa voidaan kuulemma pitää sitä että 5'C:n lämpötilan lasku tuo 1%:n lisää tehoa (kts. linkki).

Onneksi Foreca lupaa että maanantaina aurinko taas näyttäytyy pääkaupunkiseudulla. =)