Olenko pelkuri?

[MattiR]

Kertokaapa kokemuksianne, että oletteko te muut vain niin kamalan paljon taitavampia kuin minä? Ja jos olette niin ei siinä sitten mitään, mutta joskus vain hämmästelen, että ....

Olenkohan pelkuri vai mitä, mutta olen ihmetellyt sitä, kun olemme pienellä porukalla ajaessamme tulleet mutkaan jossain mukavalla maaseuturundilla ja muutamat päästelevät mutkan - suoraan sanoen - helvetin reippaasti. Itsellä ei närvi pidä ja himmaan ihan suosiolla. Sitä vaan kauhistelen, kun ei yhtään tiedä mitä siellä saattaa olla odottamassa. No joo - tiedän ihan hyvin, että 98,4% mutkista siellä ei odota muuta kuin kauniit maisemat, hieno mutkatie ja kiva fiilis ja nautintomatka sen kun jatkuu.

Kilparadalla asia on aivan toinen. Me kaikki menemme samaan suuntaan, vastaantulijoita ei ole (paitsi minä perä edellä), lippuja nousee varoitukseksi, jos ei näkyvyys riitä ja vaika riittäisikin. Siellä asia on ihan täysin erilainen. Rohkeuskin on hiukkasen enempi paisuksissa.

Olen joskus saanut konttaamalla kaupunkialueella aika helvetin kipeetä. Varmaan on jäänyt bitti poikittain johonkin päänupin mutkaan. Tosi läheltähän nuo kotilot menevät esimerkiksi vasemmalle käännyttäessä. Autonpeilin ja oman olkapään välissä ei pahemmin puoltametriä enempää ole vaikka vauhtia onkin ? reippaasti. Se nyt ei vielä kauhistuta, mutta jos menisin vähänkin lujempaa .. hhmmmmphh.. Olen kyllä ajellut niin, että tapit raapii maata, joten ihan kalistamisistakaan tämä ei ole kiinni. Joskus siellä mutkassa on ollut soraa tai multapaakkuja ja niistä on tullut muutaman kerran ihan oikeesti kiire. Kaikkia peräluukku auki ajelevia traktoristeja pitäisi sakottaa kyselemättä yhtään mitään.
Itsellä ei ole kolissut maantiellä (vielä), mutta kaikilla ei ole ihan yhtä hyvin pullat uunissa.

Mokoma vuodatus ei tarkoita, että pelkäisin moottoripyörällä ajamista, koetan vain olla normaalivarovainen. Kyse ei ole mitenkään pelosta. Jos sattuu, niin sitten sattuu, mutta en ihan tahallani viitsi.

Tosi ylläri kummallekkin. Moottorimiehiä - sielunveljiä.

--- klipsis ---HESARI 22.2.2004
Yksi kuoli mönkijän ja moottorikelkan törmäyksessä
Julkaistu 14:44
KOTKA. Mönkijän kuljettaja kuoli lauantaina iltapäivällä Kotkassa törmättyään moottorikelkkaan. Moottorikelkkailija loukkaantui onnettomuudessa.
Onnettomuus sattui Kymin lentokentän vieressä maastoliikennekäyttöön tarkoitetulla ajoväylällä.

Mönkijällä ajanut nuori kotkalaismies törmäsi moottorikelkkailevaan nuoreen kotkalaismieheen mäennyppylän harjalla, johon he saapuivat eri suunnista. Kummallakaan kuljettajalla ei ollut mahdollisuutta nähdä toista ennen törmäystä.
Alkoholilla ei ollut osuutta onnettomuuteen.

STT
--- klapsis ---

[Jim Goose]

Eikös tuota sanota itsesuojeluvaistoksi ja ikää myöten tuntuu vaan kasvavan, ainakin itsellä huomaa joillakin mutkapätkillä, joita nuorempana päästeli aika surutta, alkoi hieman hannata.

[MattiR]

Itsesuojeluvaistoako - Klikkaa tästä.

[Cobretti]

Niin, tuo on kyllä ihan miettimisen arvoinen juttu. Kyllä se joskus vähän hirvittää kun mennään pimeään kurviin aikalailla reipasta vauhtia. Tähän saakka on kyllä asfaltilla pysynyt mopo hanskassa vaikka onkin useita kertoja löytynyt pimeästä mutkasta soraa tieltä.
Hiekkatieltä onkin sitten pari kertaa poistuttu metsähallituksen puolelle, tosin kummallakin kerralla ajoin tarkoituksella limitillä... ja sen yli
Kummallakin kerralla oudolla hiekkatiellä nyppylän jälkeen tiukka käännös.
Kestopinnoitteella kun on hyvä pito niin se antaa paljon anteeksi.

[Awe]

Olen myös huomannut että tutulla tiellä itsesuojeluvaisto puuttuu peliin paljon myöhemmin. Jotenkin tuntuu että kun ei sieltä eilenkään tullut ketään niin...

Toisaalta, jos kotilo tulee vastaan 80 km/h on aivan sama ajaako ite 60 vai 80.

[JHBMW]

Olenkohan pelkuri vai mitä, mutta olen ihmetellyt sitä, kun olemme pienellä porukalla ajaessamme tulleet mutkaan jossain mukavalla maaseuturundilla ja muutamat *päästelevät mutkan - suoraan sanoen - helvetin reippaasti. Itsellä ei närvi pidä ja himmaan ihan suosiolla. Sitä vaan kauhistelen, kun ei yhtään tiedä mitä siellä saattaa olla odottamassa. No joo - tiedän ihan hyvin, että 98,4% mutkista siellä ei odota muuta kuin kauniit maisemat, hieno mutkatie ja kiva fiilis ja nautintomatka sen kun jatkuu.

Pelkuruudella ei ole sen kanssa mitaan tekemista. Se on ennemminkin merkki siita, etta korvien valissa on jotain muutakin kuin ilmaa.

Jos et pysty pysayttamaan pyoraasi (tai mita tahansa muuta vekotinta) siina ajassa/matkassa kuin mita kykenet nakemaan tieta eteenpain niin otat joka kerta aivan alyttoman suuren riskin. Hyvalla tuurilla voit ajalla vuosikymmenia, eika mitaan tapahdu. Toisaalta matkanteko voi loppua pysyvasti jo ensimmaiseen sokkomutkaan. Kylla mutkiin voi tulla melkoisen kovaakin vauhtia kunhan vain valitsee ajolinjansa siten. etta nakee mita edessa on.

On myos hyva muistaa, etta akkijarrutus kantatessa ja kovassa vauhdissa ei ole aivan helppo nakki ja vaati melkoisesti harjoittelua ........ jos nyt yleensa onnistuu senkaan jalkeen kunnolla. Eri pyorat kun kayttaytyvat hyvin eri tavoin kaarrejarrutuksissa.

Eli suosittelen jatkamaan samalla "pelkuri" -linjalla eteenpainkin niin edessasi on todennakaisesti huomattavasti enemman ajokilometreja kuin nailla "Pelle Pelotomilla" tai pitaisiko sanoa "Aku Aivottomilla" *

[xs2jammu]

Olenkohan pelkuri vai mitä, mutta olen ihmetellyt sitä, kun olemme pienellä porukalla ajaessamme tulleet mutkaan jossain mukavalla maaseuturundilla ja muutamat *päästelevät mutkan - suoraan sanoen - helvetin reippaasti. Itsellä ei närvi pidä ja himmaan ihan suosiolla. Sitä vaan kauhistelen, kun ei yhtään tiedä mitä siellä saattaa olla odottamassa. No joo - tiedän ihan hyvin, että 98,4% mutkista siellä ei odota muuta kuin kauniit maisemat, hieno mutkatie ja kiva fiilis ja nautintomatka sen kun jatkuu.

Pelkuruudella ei ole sen kanssa mitaan tekemista. Se on ennemminkin merkki siita, etta korvien valissa on jotain muutakin kuin ilmaa.

Jos et pysty pysayttamaan pyoraasi (tai mita tahansa muuta vekotinta) siina ajassa/matkassa kuin mita kykenet nakemaan tieta eteenpain niin otat joka kerta aivan alyttoman suuren riskin. Hyvalla tuurilla voit ajalla vuosikymmenia, eika mitaan tapahdu. Toisaalta matkanteko voi loppua pysyvasti jo ensimmaiseen sokkomutkaan. Kylla mutkiin voi tulla melkoisen kovaakin vauhtia kunhan vain valitsee ajolinjansa siten. etta nakee mita edessa on.

On myos hyva muistaa, etta akkijarrutus kantatessa ja kovassa vauhdissa ei ole aivan helppo nakki ja vaati melkoisesti harjoittelua ........ jos nyt yleensa onnistuu senkaan jalkeen kunnolla. Eri pyorat kun kayttaytyvat hyvin eri tavoin kaarrejarrutuksissa.

Eli suosittelen jatkamaan samalla "pelkuri" -linjalla eteenpainkin niin edessasi on todennakaisesti huomattavasti enemman ajokilometreja kuin nailla "Pelle Pelotomilla" tai pitaisiko sanoa "Aku Aivottomilla" *

Tähän kommenttiin minä yhdyn. Pyrin olemaan varovainen ja ajamaan vielä monta vuotta.

Yksi syy miksi pistin XJ:n myyden oli se että vauhti tuppasi sillä nousemaan huomattavan paljon helpommin kuin jytärillä. Elikkä kun myin XJ:n pois ja yritän jostain löytää( huom. saa tarjota) käyttöjytärin ajatukseni oli että näin pitäisin oman nopeuteni paremmin kurissa. Jotenkin viime loppu kesästä jäi sellainen tunne että kun tehoa on enempi kuin ennen niin sitä tuli käytettyäkin enempi. En tarkoita että hulluttelin, koska ei 71hv ollut mikään tykki, mutta jytärin 50 heppaa ei oikein ole sama asia. Ajellaan vaan varovasti ja nyt keväällähän kaikki opetellaan taas uusiksi vai mitä ??

[BMWR100R]

Samaa mietin joskus minäkin letkassa ajaessani. Koskaan ei voi varmuudella tietää tunteeko muut letkan jäsenet tien todella hyvin. Toisaalta koskaan et voi tietää onko joku traktori, puimuri tms. mutkan takana varsinkaan syssymmällä. Niin ja nämä surulisen kuuluisat hiekat ja sorat mutkissa.

Noh itse otin asian niin, ettei minun tarvitse ylittää olemattomia taitojani joten olen näyttänyt käsimerkein takana tuleville, että passaa ohittaa. Aina letkassa on pysytty ja jos joskus on tullut jäätyä jälkeen niin seuraavassa risteyksessä on aina joku ollut odottelemassa.

Onneksi olen osunut aina sellaiseen porukkaan, ettei moinen käyttäytymiseni ole aiheuttanut minkäänlaista kapinaa.

Ja eikös se ole tyhmyyttä ja pelkuruutta jos ei osaa / uskalla ajaa ja nauttia moottoripyöräilystä omien rajojen ja taitojen mukaan.

Näyttämiset on syytä jättää radalle.

[betonki]

ikä tekee tehtävänsä,reaktiot hidastuvat,ja varmasti myös vauhti.Ja jos joskus on ajanut mällin,niin sekin vaikuttaa varoivaisuuteen.Ei se mun mielestä häpeä oo ajaa muita hiljemmin ja varovaisemmin.Että jokainen tamplaa tyylillään. Hauska harrastushan tämä on

[Fum28]

Mielestäni jokainen ajaa niin kuin itse turvalliseksi tuntee ja ei siitä ainakaan sakoteta, jos höllää ennen mutkaa

Eli kyllä olet aivan oikeilla jäljillä sen suhteen Joten olet varmasti parempi kuski kuin ne jotka painaa "prossu" punasena mutkaan Ainakin meidän muiden liikenteenkäyttäjien mielestä

Aja niin kuin mitä parhaaksi tunnet eli turvallisesti, niin sinua kiittävät monet pienet ihmiset miksei myös me isommat

Turvallista Matkaa

[heijani]

Jos et pysty pysayttamaan pyoraasi (tai mita tahansa muuta vekotinta) siina ajassa/matkassa kuin mita kykenet nakemaan tieta eteenpain niin otat joka kerta aivan alyttoman suuren riskin. Hyvalla tuurilla voit ajalla vuosikymmenia, eika mitaan tapahdu. Toisaalta matkanteko voi loppua pysyvasti jo ensimmaiseen sokkomutkaan. Kylla mutkiin voi tulla melkoisen kovaakin vauhtia kunhan vain valitsee ajolinjansa siten. etta nakee mita edessa on.

Toi oikea ajolinja on tosiaan erittäin tärkeä juttu. En nyt löytänyt kuvaa tuosta ajolinjasta kadulla, mutta tämä pdf artikkeli vaikka onkin rata-ajoon tarkoitettu on erittäin hyvä. Sivulla 31 on juttua ja kuva siitä miten taitetaan mutkaan sisään riittävän myöhään, jolloin on mahdollista nähdä mitä mutkassa on. Tästä artikkelista on ollut juttua aikaisemminkin, mutta laitetaan nyt vielä. Mielestäni siihen kannattaa tutustua vaikkei radalle olisi menossakaan. Vuosi sitten oli Moto Survival:n kurssilla juttu siitä miten moni tieltäsuistumisonnettomuus on johtunut nimenomaan väärästä ajolinjasta.

Tietty oikeaa tilannenopeutta ei voi koskaan liikaa painottaa.

[seku]

moni tieltäsuistumisonnettomuus on johtunut nimenomaan väärästä ajolinjasta.

En halua väittää, etteikö noin ole. Todennäköisesti on. Suistumisonnettomuudet ovat silti kiusallisia. Kiusallisia siinä suhteessa, että ne ovat aina vaan yleisempiä ja omasta näkökulmastani siinä suhteessa, että ne ovat huonosti tutkittuja. Kysäisin tätä vähän aikaa sitten koulutuksessa, jolloin minulle vastattiin, että hengissä säilyneet ovat kertoneet, että onnettomuus johtui väärästä ajolinjasta. Hyvä vastaus! Kuolleet eivät kerro.
Toissakesänä, muistaakseni, oli tarina mutkasta, jossa kaksi pyöräilijää ajoi saman päivänä ulos valitettavin seurauksin. Etsin siitä selitystä: oliko mutkassa soraa, tms. Selitystä ei koskaan tullut.
Onnettomuus jääkin usein uutiseksi. Kuolema on toimittajan kannalta uutinen. Onnettomuussyyn tutkinta jää toteamukseksi. Se esiintyy uutisen toteamuksena myös Liikenneturvan tilastossa. Syy jää hämäräksi. Koska suistumisonnettomuus on merkittävä osuus kohtalokkaista tapauksista, soisi, että syitä setvittäisiin hivenen analyyttisemmin. Selvästi tämä oppi on tärkeä.

[kap57]

Tutulla tiellä mutkat, tien pinnan erikoisuudet ja jopa mahdolliset yksityistieliittymät muistaa ja tulee ajettua hieman vauhdikkaammin ( tietenkin rajoitusten mukaan * ). Se itsesuojeluvaisto taitaa olla vahvasti mukana vaikka yhtään mälliä ei olekaan sattunut; vieraalla tieosuudella tulee mutkat otettua aina varman päälle. Ajelen usein letkassa ( 10-20 pyörää ) ja näistä mutkanopeuksista puhutaan usein ajokaudella. Joukkoon kun mahtuu monentasoista motoristia ja silloin ajotavatkin poikkeavat toisistaan melkoisesti. Pahimpana vaaratekijänä nähdään hidastaminen mutkan keskellä, ei ennen mutkaa. Perässä ajava antaa hieman moottorijarrua ja menee mutkaan kevyesti kiihdyttäen, kuten opetetaan. Kokemattomampi valitsee huonon ajolinjan, usein liian sisältä, ja joutuu mutkan keskivaiheilla hellittämään kaasusta tai jopa jarruttamaan. Pitkässä letkassa jonon haitariliike aiheuttaa itsestään jyrkkiä nopeuden muutoksia ja nämä ajotapaerot vahvistavat niitä. Kaikkien kannattaa kuitenkin ajaa taitojensa ja tuntojensa mukaan; muuten tulee vahinkoja. Koulutuksella nousee itseluottamus ja ajo muuttuu sujuvammaksi; nauttittavammaksi... * Mutka-ajon taitaa oppia parhaiten moottoriradalla, mutta monet epävarmat kuljettajat vierastavat tätä tapaa ( enhän minä mitään ennätyksiä yritä -mentaliteetti ).

Muuten, kyllä ne savet tai mullat irtoavat tielle traktorin renkaista, harvoin kukaan ajelee ns. perälauta auki ( lienee muistaakseni jonkinlainen poliittinen termi? * )

[FarAway]

Kummallakaan kuljettajalla ei ollut mahdollisuutta nähdä toista ennen törmäystä.

Siellä, minne ei näe, voi olla ihan mitä vaan. Itse yritän pitää sen mielessäni ja toivon ihan helvetisti, että niin tekisivät vastaantulijat myös. Viime kesältä on yhä mielessä yksi kohtaaminen keskiviivan tuntumassa, kun itse keltanokkana vasta opettelin ajolinjoja ja vastaan tulleet kundit vauhdista päätellen tunsivat pätkän kuin omat taskunsa. *

[Anthony]

Eikös tuota sanota itsesuojeluvaistoksi ja ikää myöten tuntuu vaan kasvavan, ainakin itsellä huomaa joillakin mutkapätkillä, joita nuorempana päästeli aika surutta, alkoi hieman hannata.

Sama vika!
Nyt ei viitsi eikä nauti enää yleisellä tiellä kaahailusta.
Ripeä meno vielä maittaa mutta sellainen järjetön kaahailu on jäänyt pois.
Niitä ajopaineita päästellään radalla.
On muutama kaverikin, jotka kadulla häipyy horisonttiin niin tulee radalla selkä edellä vastaan jostain syystä....

[zetori]

Kertokaapa kokemuksianne, että oletteko te muut vain niin kamalan paljon taitavampia kuin minä? Ja jos olette niin ei siinä sitten mitään, mutta joskus vain hämmästelen, että ....

Olenkohan pelkuri vai mitä, mutta olen ihmetellyt sitä, kun olemme pienellä porukalla ajaessamme tulleet mutkaan jossain mukavalla maaseuturundilla ja muutamat *päästelevät mutkan - suoraan sanoen - helvetin reippaasti. Itsellä ei närvi pidä ja himmaan ihan suosiolla. Sitä vaan kauhistelen, kun ei yhtään tiedä mitä siellä saattaa olla odottamassa. No joo - tiedän ihan hyvin, että 98,4% mutkista siellä ei odota muuta kuin kauniit maisemat, hieno mutkatie ja kiva fiilis ja nautintomatka sen kun jatkuu.

Kuulostaa järkevän miehen toiminnalta tuo.
Tuosta porukalla ajosta hyvänä esimerkkinä viime kesältä firman mp-kerhon viikonloppu ajelut.
Eräs toimitusjohtaja lähti vetämään letkaa kun kehui tuntevansa oman mökkitiensä kuin omat taskunsa ja kuinka ollakkaan parin kurvin jälkeen oli pyörä pellolla aikasen rytyssä. Onneksi ei mitään sattunut jollei pyörää lasketa. Tietysti homma oli varmaan aikasen nolo kun juuri pari minuutti sitten oli kuski kehuskellut tietämystään ja näytti sitten kuinka vauhdikkaasti sitä mutkatietä päästellään menemään. Toivottavasti häpeä oli hänelle sen verran suuri ettei enää koskaan ryhdy oman ja kanssaliikkujien hengellä pelaamaan ylisuurilla tilannenopeuksilla. Taitaa olla niin että porukalla ajamisessakin niousevat alkukantaiset näyttämisenhalut esille aina joltakin ja siitä ei yleensä hyvää seuraa. Itse ainakin pyrin ajamaan omaa vauhtiani vaikka se ei aina ole hirveän näyttävän näköistä. Jäänpähän ainakin kertomaan jäkikasvulle tästäkin tapauksesta itse.

[JIMJAK]

"että hengissä säilyneet ovat kertoneet, että onnettomuus johtui väärästä ajolinjasta. Hyvä vastaus"

...ja oikealla ajonopeudella ei tietenkään ollut asian kanssa mitään tekemistä ??

Suistumisonnettomuudet johtuvat eniten siitä, että yliarvioidaan omat kyvyt hallita prätkä joka tilanteessa.
Hartialukko iskee kuitenkin äkkiä ja kuntta pöisee ja sitten itketään (jos pystytään) soraa tai multaa tai koiranpaskaa tiellä.

Yleisellä tiellä on aina soraa ja paskaa!! Se ei ole kuin kilparata joka on kumia täynnä ja hiekasta putsattu optimaalisen ajolinjan kohdalta.
Ja joka sen on tajunnut, himmaa hiukan ja katsoo mitä edessä on tulossa. Se ei ole pelkuruutta, Matti hyvä, vaan kokemusta.

[Petsku]

Joo, kyllä taytyykin tajuta nostaa ku siltä tuntuu.
Kaiken vaarallisin fiilis on, et pakko ajaa samaa vauhtii ku muut.
Toinen pointti on myös pyörä, mulla oli "peruspyörä" viimekesänä ja sillä ei yksinkertaisesti pysty menemään kurviin kuin kyykyllä.
Pääsin testaamaan samat reitit molemman tyylisillä mopilla ku perheessä oli vielä viime kesänä kaksi mopoa.

[rico]

Nautin moottoripyöräilystä ja myös vauhdista, mutta lienen jonkinlainen ihme kummajainen, kun nuorempakaan en ikinä innostunut siitä hervottomasta kaahaamisesta mutkateillä.
Toki jossain siistillä asvalttipätkällä, jossa on lieviä mutkia, voin päästellä vapaammin, mutta ei tullut ennen eikä tule nytkään mieleen antaa hanaa jossakin mutkaisella pikkutiellä, jossa ei tiedä mitä edessä on.
Piikkisillä porukalla hiekkateitä kanttaillessa olin aina rauhallisesti viimeinen ja muut odottelivat perillä. Koin sen vähän kurjaksi, mutta en koskaan tajunnut, kuinka kaverit uskalsivat päästää sellaista vauhtia. Enkä oikein tajua vieläkään. Ajokokemustakin kuitenkin oli kohtalaisen reilusti.
Siltikään en pidä itseäni pelkurina. Lieneekö ylikorostunut itsesuojeluvaisto, järki päässä vai mikä??

Niin ja Awe, kyllä kai sillä omallakin vauhdilla vähän on väliä, vaikka se kotilo tulisi pimeässä mutkassa kahdeksaakymppiä vastaan. Jos ajat hiukan hitaammin, ehdit EHKÄ tehdä juuri henkesi pelastavan väistöliikkeen..

[Gartza]

Mielestäni et ole pelkuri vaan järkevä.

Ja ilokseni huomaan, että täällähän melko joukko muitakin järkeviä.

[BigOne]

Olen myös huomannut että tutulla tiellä itsesuojeluvaisto puuttuu peliin paljon myöhemmin.

Olen huomannut täsmälleen saman asian, samoin kuin sen ettei 16-kesäisenä ollut minkäänlaista itsesuojeluvaistoa. Silloin vedettiin DT:llä mutkaan nostamatta milliäkään, ihan vain kokeilumielessä että pitääkö ne renkaat...

Nykyisin on hieman toisin... Viime kesänä ajoin yhteen jyrkähköön oikeaan just niin lujaa kuin uskalsin, ja samaan aikaan joku kyykky vihelsi vasemmalta puolelta ohi. Ohhoijaa.

[orpopiru]

Ite alotin nää pyörähommat viime kesänä 28 vuotiaana ja ekaks pyöräks ostin gsx 750 es:n. Ekalla viikolla lähti kaks kertaa etupää luistamaan kurvissa. Ensimmäisellä kerralla tiellä oli soraa ja toisella kerralla kiertoristeyksessä jotain löpöä tai muuta vastaavaa. Oli täysin tuuria etten kaatunut kummallakaan kerralla. On tullu sen jälkeen seurattua aika tarkkaan tien pintaa varsinkin mutkissa. Kotilokuskit pöllyttelee melko suruttomasti tota soraa tielle varsinkin joissain pikatien rampeissa, kun eivät meinaa pysyä jyrkässä mutkassa tiellä. Ei oo häpeä hidastaa mutkassa, ehtii todennäköisemmin perille, kuin kaahaamalla.

[xjrrrrräyh]

Yritän ittekin ajella siten että saisi yllätytilanteessa himmattua, eli ei huvita vetää sokkona mutkaan.

Joskus tosin sattuu mokaakin, esim. viime kesänä tulin reippaasti oikealle kaartavaan mutkaan, jossa oli jalankulkija oikeassa reunassa ja linja-auto tulossa vastaan, päättelin että mahtuu hyvin, mutta kantatessa sitä ainakin tuntuu siltä että sivuttaistilaa meneekin aika paljon... joten sihtasin sitten aika liki sitä linjurin kylkeä... Heti jälkeenpäin sitten otti päähän oma hölmöys, sillä olisihan siinä voinut sattua, kun oli kolme liikkujaa yhtaikaa mutkassa. Eli parempi himmata, ja vetää sitten kun mutka on tyhjempi, mopo klinussa...

[seku]

Joitakin vuosia sitten osallistuin Sumekon järkkäämään Kawasaki kokoontumiseen. Sen yhtenä osiona oli yhteinen prätkälenkki. N. 150-prätkää jaettiin kolmeen osaan, kyykyt ja kustomit iloisesti sekaisin ja sit mentiin. Jo ensimmäiset kilometrit tuottivat ahaa elämyksen: ”Pääosa ei koskaan oo ilmeisesti ajellu porukassa”. Ei ollu tietookaan sik sak asetelmasta, välit oli aivan liian lyhyitä ja haitariliike hirvee. Rinnalle tuli koko ajan joku. Oman jengini vetäjä ajeli suht reippaasti tommosta satasta. Mentiin yhden taajaman läpi samaa nopeutta. Liikennemerkki kertoi minulle, että 60 oli laillista. Tauolla Vääksyssä kyselin vetäjältä, että mistä moinen. Kertoi, ettei ollu huomannu rajoitusta. Totesin, että mulle riitti ja ajelin siitä soolona kokoontumisajopaikalle (tais olla Tahko).
Opin kuitenkin jotain. Jos jengi ei ymmärrä, mitä porukassa ajeleminen vaatii, häviän jengistä heti. Onhan se makeeta ajella isossa porukassa, mutta turvallisuuteni kustannuksella en sitä tee ja jengiajo –se on taitolaji, se.

[xjrrrrräyh]

Juu, olen ite huomannut että ajan aina liian lähellä...

Emännän kanssa meneekin parhaiten niin että hän ajelee takana, säilyy turvaetäisyydet, kun hän on tarkempi noissa asioissa.

[HiTec]

Viime keväänä, heti elämäni ekan mp-kauteni alkajaisiksi, ekalla letka-ajolenkillä meinasin joutua maksamaan kovan hinnan tyylistäni "jos kerran... niin kyllä sitten minäkin!" No onneksi oli joku suojelusenkeli jossain seuraamassa menoani ja piti kuin pitikin tiellä, vaikkakin ulkokaarteen sorapiennarta pitkin nipin napin Sen verran tapaus kuitenkin kolautti että sittemmin ovat kicksit löytyneet ihan jostain muualta kuin vauhdikkaasta mutkatiepujottelusta. Toki noita mutkateitä on yhä kiva - singlenä - mutta enää vauhti/rohkeus ei ole se mukavuuden mittari

[aku]

Olenkohan pelkuri vai mitä, mutta olen ihmetellyt sitä, kun olemme pienellä porukalla ajaessamme tulleet mutkaan jossain mukavalla maaseuturundilla ja muutamat *päästelevät mutkan - suoraan sanoen - helvetin reippaasti. Itsellä ei närvi pidä ja himmaan ihan suosiolla. Sitä vaan kauhistelen, kun ei yhtään tiedä mitä siellä saattaa olla odottamassa. No joo - tiedän ihan hyvin, että 98,4% mutkista siellä ei odota muuta kuin kauniit maisemat, hieno mutkatie ja kiva fiilis ja nautintomatka sen kun jatkuu.

Pelkuruudella ei ole sen kanssa mitaan tekemista. Se on ennemminkin merkki siita, etta korvien valissa on jotain muutakin kuin ilmaa.

Jos et pysty pysayttamaan pyoraasi (tai mita tahansa muuta vekotinta) siina ajassa/matkassa kuin mita kykenet nakemaan tieta eteenpain niin otat joka kerta aivan alyttoman suuren riskin. Hyvalla tuurilla voit ajalla vuosikymmenia, eika mitaan tapahdu. Toisaalta matkanteko voi loppua pysyvasti jo ensimmaiseen sokkomutkaan. Kylla mutkiin voi tulla melkoisen kovaakin vauhtia kunhan vain valitsee ajolinjansa siten. etta nakee mita edessa on.

On myos hyva muistaa, etta akkijarrutus kantatessa ja kovassa vauhdissa ei ole aivan helppo nakki ja vaati melkoisesti harjoittelua ........ jos nyt yleensa onnistuu senkaan jalkeen kunnolla. Eri pyorat kun kayttaytyvat hyvin eri tavoin kaarrejarrutuksissa.

Eli suosittelen jatkamaan samalla "pelkuri" -linjalla eteenpainkin niin edessasi on todennakaisesti huomattavasti enemman ajokilometreja kuin nailla "Pelle Pelotomilla" tai pitaisiko sanoa "Aku Aivottomilla" *

MRRRR....

[kuulapää]

Kummallakaan kuljettajalla ei ollut mahdollisuutta nähdä toista ennen törmäystä.

Siellä, minne ei näe, voi olla ihan mitä vaan. Itse yritän pitää sen mielessäni ja toivon ihan helvetisti, että niin tekisivät vastaantulijat myös. Viime kesältä on yhä mielessä yksi kohtaaminen keskiviivan tuntumassa, kun itse keltanokkana vasta opettelin ajolinjoja ja vastaan tulleet kundit vauhdista päätellen tunsivat pätkän kuin omat taskunsa. *

näin. Viime kesällä ajelin tuttuja teitä niin vastaan mutkan takaa tuli R1 aika kovin ylinopeutta, *no päässä alko matemaattiset laskut että: moikatakko (kun vielä kerkee, oltiin mutkassa) + Rykkönen päästää vasemman kätensä irti (alottelija?) = lentää tangetin suuntaan pyörineen mun päälle(minä ulkomutkas hän sisä). No sekunnin miljoonasosan laskelmien jälkeen päätin etten moikkaa. No ja mitä vielä, ehin nähä viel ku Kätensä nosti ja morjestas *, en mä enää sit ehtiny kun oli jo puolen kilsan päässä.

ps. no ei se rykkönen mihinkään siit lähe vaik toisen kätensä päästää irti mut jos olis alottelija ja alkais jotain muuta häslää ja keskittyy ihan muuhun kuin mutkaan.

[Baby Jesus]

juu etpä sinä mikään pelkuri ole. Yleisellä tiellä on vaan balttiarallaa tuhat asiaa jotka voivat tulla täysin odottamatta, on pupuja, jänöjä , autoja, hiekkaa, mutaa, kakkaa, farmareita traktoreineen, ja kaikenmaailman customisteja jotka tulevat yllättäen alle kun itsellään on vauhtipäällä.

.....toiset osaavat vain sivuutta nämä asiat "päässään tai tiellä" .......onko se sitten viisauta vai tyhmyyttä.......annan viisaiden päättää.

[MagnaMan]

... Yleisellä tiellä on vaan balttiarallaa tuhat asiaa jotka voivat tulla täysin odottamatta, on pupuja, jänöjä , autoja, hiekkaa, mutaa, kakkaa, farmareita traktoreineen, ja kaikenmaailman customisteja...