Mikä sai aloittamaan moottoripyöräilysi?

[ajf]

Nuorempana ei oikeastaan moottoripyörät pahemmin kiinnostaneet, tuli kuitenkin asuttua sen verran kaupungissa että fillari oli kätevin liikkumisväłine ja jos kauemmas piti päästä niin julkiset hoiti loput.

Autoilla ajaminen tulikin sitten huomattua hauskaksi hommaksi sen jälkeen kun sai kortin, mutta siinä sitten pikkuhiljaa alkoi tietyt ikävät faktat tulla vastaan, lähinnä se miten kallista hommaa se on jos kaipaa vehkeitä millä oikeasti voi pitää kivaa. Paitsi tietysti talviliukkailla.

Aika monta vuotta sitten tuli avauduttua hieman asiasta yhdelle kaverille joka sitten paitsi tarjosi arkun myös łöi sen viimeisen naulan siihen eli kylmän rauhallisesti iski pyörän käteen, kypärän toiseen ja sitten mentiin ajelulle. Selkeästi hullu kaveri, mutta ei kai se muuten olisikaan poliisi, mikä tietysti oli se paras vasta-argumentti sille ettei mulla ollut korttia tai muutenkaan mitään kokemusta.

Sen jälkeen toivelista onkin ollut aika selkeä ja ihan hyvä näin. Kumma kyllä ei ne kotilot enää silleen kiinnosta, niillä ajeleminen tuntuu vähän samalta kuin junassa istuminen tuntui ennen...

[Xxx^]

Tosta puuttuu vaihtoehto "Ei ollut lapsena leluja"
Naa itellä on ollut aina kiinnostus kaikkeen mikä liikkuu kovaa ja pitää meteliä *

[Kukko]

Isän tarinat, kuullosti sen verran vaaralliselta että pakko oli itsekkin aloittaa

[kuulapää]

Muistaakseni viel että olin hirveän kiinnostunut vaarilleni pojansa rakentama kyntäyshärvelistä. Oli muistaakseni joku yks pyttynen. Sitä aina ihailin vaikken mitään tekniikasta tajunnutkaan. Olin noin 6 vuotias.

Joskus 13-14 vuotiaana ensimmäinen "jawasetti", kiinnostus kestänyt neljäkymmentä vuotta niistä päivistä. Monenmoista häristintä siinä on kokeiltu. Jatkuu...

Kun mikään ei riitä..."en voi vain yhtä rakastaa,kun maailma niin paljon tarjoaa..." Vauhdin hiipuessa on vaihdettava nopeampaan...

[CJ]

Pikkupojasta lähtien on ollut enemmän tai vähemmän kutinaa. Faijalla ja sen faijalla ollut pyöriä: Jawaa, Bemaria, BSA:ta, yks Jammukin.

Mopon jälkeen ajatus pyörästä sitten jäi, kunnes opiskeluaikoina tuli jälleen mieleen. Kyllä vitutti käydä MP-näyttelyssä reva-aukisena, sekin jäi sitten about 10 vuodeksi kokonaan. Tuli oltua ulkomaillakin töissä. Ja kun sinkkuelämäkin maksaa...(viinanjuonti kun on vieläkin kalliimpi harrastus kuin pyörällä ajo, ainakin mun makunystyröillä )

Kunnes monta asiaa vain loksahti kohdalleen. Osaltaan klassinen pyörä/merkki ja sen mallin valmistuksen lopettaminen(liikkeessä vain kaksi yksilöä jäljellä ja just "oikealla" värillä), veronalennus, henkilökunta-alennus vielä päälle, vaimon myötämielisyys, rahojen "löytyminen", jne.

Tyytyväinen olen ollut, eikä ole kaduttanut. Hymyillään, kun tavataan, vaan ei törmäillä...

toni&CJ200

[vcf]

Se vaan oli ihan luonnollista.. Alle kouluikäsestä päristelly jollain kakspyöräsellä ja sitten vähä vanhempana piikillä. Koko ajan tieto siittä, että isommalla tullaan vielä ajeleen. Pari kesää meni ilman pyörää kun tuli ihan huumassa kaahattua autolla. Sitten ku tuli sopivasti ikää niin pyörää alle ja auto pois!

[kappe]

Suurin syy motorismiini on vaarini. Hän osti minulle ensimmäisen moponi joskus kymmen vuotiaana ja kun piikki ikään pääsin niin maksoi autokoulun ja sponssasi pyörän ostossa. Hän oli itsekkin vanha motoristi ja hankki vielä eläkkeelläkin itselleen pyörän, ensin XL 500:n ja myöhemmin Transalpin. Itsekkin ajelen jostain kumman syystä nykyään transulla

[suzufani]

Mistään ei ole niin hyvä tsiikailla donnia kuin prätkän selästä.

[Artaka]

Yks toteutu

[rille69]

Moottorilliset kaksipyöräiset houkutti jo ennen kuin sai ajaa mopoa laillisesti. Piikkukortti jäi ajamatta, kun tiesin, ettei piikkiä osteta mulle kuitenkaan... Tuli sitten kortti kuitenkin ajettua ja samalla iso A (kortti ei tuoppi). Autokoulun 500 CB hontalla oli ihan kiva ajella, mutta kismitti, kun ei motarilla päästy käymään, ni ois voinu vähän päästellä.
Mutta sitten koitti päivä, jolloin oli rahaa ostaa varusteet ja pyörä!

Ehkä parasta mitä voi ikuiselle pojan koltiaiselle tapahtua. Oli meinaan pikkasen "born to be wild" -fiilis, kun motarilla päästelin ekalla omalla pyörällä kotia kohti. Mykyisin motarilla ajaminen on tylsää. Mukava mutkapätkä pienemällä nopeudella on paljon hauskempaa. ( <= ehkä itsestään selvyys tällä foorumilla...)

[Hulina]

Kyydissä oleminen alkoi olla liian tylsää.. Olen sitä ikäluokkaa, kun mp-korttia ei tarttenu vielä erikseen ajaa eli eikusta kylmiltään XJ900 Jammun puikkoihin ja menoks

[MarkuSV]

1. vaihtoehto. On vaan aina tehny mieli...

[panu..]

pikkipojun ikuinen haave. muutama vuosi sitte lopullisen sysäyxsen anto ago. hää ku oli jotenki nii kool! ei vaiskaa.. ei hää sit lopux ollukkaa nii kool. vaan se se oli sitä aikaa kun olin heittäytynyt poikamiehex ja pubeja oli kierretty jo riittämiin. nii aattelin, että miksipä en käyttäis nekin rahat johonki muuhun ku viinaan ja naisiin. en oo katunu. se tietty vapauden tunne kun hyppää sarviin.. naivia.. tiedän.

[Nakke]

Sattui löytymään koulukaverin saunan takaa vanha K-125
näppäsen päälle viiskyt vee sitten.

[VetreäTulinenRatsu]

Kyllä se oli monen vuoden takainen haave, tosin pikkutytön sellainen. Alkoi 15 vee vanhana "jänisräikästä" eli olikohan se nyt sutsuki se mopedi jolla huristelin kairan kulkuteillä ja sillon jo päätin että kyllä mulla joskus vielä sellainen iso murisíja jalkojen välissä on...meni kuiteskin yli 10 vuotta ennen kun sain sellaisen hommattua (puhe on siis kaksipyöräisistä eikä lahkeisista!) ensin 600-cebarin ja nyt VTR1000f
Olihan kyllä vaikea mopo löytää, piti käydä ihan helsinki cityssä asti hakemassa..

[teisku]

Pikkupojan ( ) ikuinen haave. Kului vaan jonkin verran aikaa, kun kortin sain, kun isukki ei antanu ajaa piikkikorttia ja sit piti kerätä hetki rohkeutta

[7ÄRRÄ]

Mulla oli jo pienestä asti kyteny mopot takaraivossa kun serkkupojilla on ollut pyöriä ja ne kiinnosti jo nassikkana aiwan törkeästi...Into kerkesi hieman laantua tuossa välillä,kunnes -00 kesällä ollessani treffeillä tämä pirun vouhotus napsahti taas päälle,ja paaaaljon paljon voimakkaammin..Eräs motoristi repäs torvi auki meidän ohi and the rest is history...Jep,tärskyt päätty aika nopeesti kun se likka ei jaksanu kuunneella enää mun hehkutusta/imitointia tuosta suoritteesta.. Eka ajoin kortin ja sit tuli tilaisuus hankkia tuo nykyinen mopo,en ole katunut sitä ostosta vielä kertaakaan..Porukat ei vaan kauheasti lämmenneet sille kun sanoin et "tilasin pyörän tänään..."

Mopolla liikkuessa kyllä nuo pikkumuksut on parhaita kun ne päästää äiteineen suojatien yli.Ne ilmeet,sormen osoittelut mopoa kohti ja sitten kun "hieman" antaa hanaa paikoillaan,ilme vaan paranee...Joskus jopa molempien,äippien ja muksujen

[Pike]

Eipä noista mikään.

Innostus tuli perheestä. Isä ja veli ajoivat trialia, niin pitihän tyttärenkin saada oma pyörä!

[Earthend]

Mopolla liikkuessa kyllä nuo pikkumuksut on parhaita kun ne päästää äiteineen suojatien yli.Ne ilmeet,sormen osoittelut mopoa kohti ja sitten kun "hieman" antaa hanaa paikoillaan,ilme vaan paranee...

Heh.. parhaita on ihan pikkuvekarat lastenrattaissa.. pää vaan pyörii ja ohimentyäänkin vielä meinaavat kärryistä pudota kun kurkkivat taaksepäin Täytyy yrittää antaa hyviä vaikutteita ja aina pikkasen höräyttää konetta tuolloin

[Oula]

TÖSÖS !
Mopon lälkeen luonnollista jatkoa IC-Planeta 350 heheee !
Vuonna 1968

[Cubix]

En rastinna mikään kun ei noista mikäään siihen käy Mutta kaikki lähti siitä että muutimme korpeen, siis todella keskelle ei mitään 30km lähimpään kauppaan siitä se sitten alkoi kaikki tämä rahan meno ja tyttö ystävän kiukuttelu.

[Raster]

Vekarana jäi wanhan Hondan pörinä ja bensan tuoksu alitajuntaan, joka ajoi oman pyörän hankintaa vuosia vuosia myöhemmin. Kyllä siihen ilmeisesti väistämättä jää kiinni, jos pääsee "oikean pyörän" kahvaa kääntämään ensimmäisen kerran reilusti alle 10-vuotiaana...

[jussi1969]

kun en oo vielä kasvanut aikuiseksi vielä...isoksi ehkä

[peekoo]

Pikkutyttönä varastettiin serkun kanssa enon pappamopo ja sitä työnneltiin, kunnes se päätyi ojaan. Sitten kaverin tossulla vedin kaupungilla etujarrut kiinni ja vietin yön sairaalassa. Entisen poikakaverin, nykyisen siipan vyöruusuna aikanaan. Tätinä huristelin skootterilla, kunnes se joutui parempiin käsiin. Tarina etenee omassa pikkucustomissa, ja jatkunee....

[pärinä-pänni]

Pääsin muutama vuosi sitten Wingin kyytiin.Seuraava vaihe oli, että viime kesänä tutustuin mieheen jolla on pyörä.Kiireen vilkkaa pukuostoksille,että jos kyytiä sais...no, meni syksy ja talvi ja vasta keväällä pieni kyyditys. Ei oikein napannut, joten puoliksi leikillään heitin: "kyllä pitäs varmaan päästä ite ajamaan". Sitten ankaraa etsiskelyä ja kolmisen kuukautta oon ollu pärrän omistaja. Kilsoja kertyny rauhalliseen tahtiin, noin 2000.Fiilikset paranee koko ajan *

[amra]

Halusin alunperin ostaa nopean auton, mutta huomasin että joutuis laittaa n. 20t€ väliin. Sitten kun lueskelin lehtiä ja etsin vaihtoehtoja tajusin että moottoripyörällä sais kiihtyvyyttä ja huippuja paljon edullisemmin ja jäis taakse ne nopeatkin autot . Ei muuta kuin autokouluun ja sitten prätkän ostoon. Nyt eikä tarvi suunnitella sitä nopean auton ostoa

[affi]

Kaveri osti oman, mun oli kans pakko saada.
Nyt ei ole enää kaverilla mopoa mut mulla on ja pysyy.....

[excalibur22]

itse olen ajellut mopoilla jo 5vuotiaasta lähtien