GSX-R1000 takajousen esijännitys

Olen melko lyhkänen kaveri (173 cm, 75kg) ja -01:en GSX-R1000:n perussäädöillä jalat ei oikein kunnolla ylety maahan. Ajelin viime kesän ihan hyvin, mutta tuli mieleen että voisiko perää laskea takajousen esijännitystä säätämällä. Jos noin teen niin mitä pitäisi ottaa huomioon ja miten nuo muutokset lähinnä näkyvät pyörän käyttäytymisessä. Ajelen pääasiassa kadulla joten ääriominaisuuksien muutos ei ole niin tarkkaa.

Kiitokset!

[jalkamaassa]

kuinka paljon sinulla on sitä kierrettä näkyvissä siitä jousesta? itse suunilleen samanpainoisena pidän jousen säädettynä niin että 20 mm kierrettä näkyy lukitusrenkaan päältä. se on tosin aika tiukka, paremmin radalle sopiva.

jos lasket sitä perää löysäämäämällä esijännitystä, niin pyörä muuttuu samalla aliohjaavaksi perän pudotessa. eli tulee raskaammaksi kääntää mutkiin. sitä voit kompensoida laskemalla myös keulaa niin, että putkia on näkyvissä enemmän. vaikkapa 15 - 20 mm.

pyörää laskemalla menetät kallistusvaroja, mutta se kadulla tuskin tulee olemaan suurikaan ongelma.

[Sebu]

Esijännityssäädöllä on siis tarkoitus korjata jousituksen painuma aina oikealle tasolle riippumatta siitä paljonko nyyttiä pyörän päälle lastataan. Ja nyrkkisääntönä voidaan siis pitää että jousituksen tulee painua kuormattuna noin 30-35% täydestä mitastaan. Eli siis jos vaikka etuteleskoopin kokonaisliikerata on 100mm, etuakselin tulisi kuorma päällä olla 30-35mm lähempänä alakolmiota kuin mitä se on silloin jos etupää nostetaan kokonaan ilmaan.
Esijännityssäätöä voidaan tarvittaessa (radalla tms.) käyttää _jossain_määrin_ myös pyörän korkeuden ja sitä myötä ajogeometrian säätöön jos tietää tarkkaan mitä on tekemässä. Ja nimenomaan jossain määrin, sillä ehdottamallasi lailla säädettynä takapää roikuu aivan liian matalalla, josta seuraa että jousitus luultavasti pohjaa ensimmäisissä pateissa koska riittävää määrää sisäänjoustoa ei ole käytettävissä. Lisäksi geometrian muuttumisen takia pyörä tulee periaatteessa huomattavasti kankeammaksi kääntää mutkiin.

että näin!!!

[Frost]

Jep, ei jousen esijännitys mikään korkeudensäätö ole. Eikös gixxeristä löydy erikseen takapään korkeudensäätöä?

[Tylyttäjä]

Jep, ei jousen esijännitys mikään korkeudensäätö ole. Eikös gixxeristä löydy erikseen takapään korkeudensäätöä?

No kyllä se nyt vaan on.. Jousien esijännityksillä säädetään kuinka paljon pyörä painuu kun siinä istutaan päällä. Ja silloin korkeus muuttuu. Harvemmin olen nähnyt pyöriä ajelemassa itsekseen ilman kuormaa * *Ei löydy Gixxeristä takapään korkeudensäätöä. Takasvingin paikkaa voi ainakin K3 mallissani säätää hankkimalla erilaisia epäkeskopalikoita..

[visu]

Esijännityssäädöllä on siis tarkoitus korjata jousituksen painuma aina oikealle tasolle riippumatta siitä paljonko nyyttiä pyörän päälle lastataan. jne....

Sebulle: Kun lainaat jonkun kirjoittamaa tekstiä (tässä tapauksessa minun) niin olisi kohteliasta ainakin mainita lähde mistä olet sen kopioinut.

[Jippe]

Jep, ei jousen esijännitys mikään korkeudensäätö ole. Eikös gixxeristä löydy erikseen takapään korkeudensäätöä?

No kyllä se nyt vaan on.. Jousien esijännityksillä säädetään kuinka paljon pyörä painuu kun siinä istutaan päällä. Ja silloin korkeus muuttuu.

No ei se nyt varsinaisesti ole.. Niinkuin tuossa yllä mainittiin esijännityksellä säädetään _jousituksen staattinen painauma_ sopivaksi.

Jos esijännityksellä aletaan korkeutta nostamaan tai laskemaan suuremmissa määrin ei jousitus toimi enää oikealla alueella ja pohjaa helpommin jompaankumpaan päähän. Varsinainen korkeudensäätö tehdään joko iskarin kiinnitystä säätämällä (niissä pyörissä missä tämä säätö on) tai vaihtamalla dog-bonet eri mittaisiksi.

[Tylyttäjä]

Jep, ei jousen esijännitys mikään korkeudensäätö ole. Eikös gixxeristä löydy erikseen takapään korkeudensäätöä?

No kyllä se nyt vaan on.. Jousien esijännityksillä säädetään kuinka paljon pyörä painuu kun siinä istutaan päällä. Ja silloin korkeus muuttuu.

No ei se nyt varsinaisesti ole.. Niinkuin tuossa yllä mainittiin esijännityksellä säädetään _jousituksen staattinen painauma_ sopivaksi.

Jos esijännityksellä aletaan korkeutta nostamaan tai laskemaan suuremmissa määrin ei jousitus toimi enää oikealla alueella ja pohjaa helpommin jompaankumpaan päähän. Varsinainen korkeudensäätö tehdään joko iskarin kiinnitystä säätämällä (niissä pyörissä missä tämä säätö on) tai vaihtamalla dog-bonet eri mittaisiksi.

No ei varsinaisesti, mutta niin siinä nyt vaan käy.. Jos enemmän haluaa laskea/nostaa niin sitten vaan koiranluuta vaihtelemaan, kuten mainitsitkin.

Kyllähän homma on niin, että jos vedät jouset edessä ja takana maksimikireydelle, niin pyörä on korkeampi ajossa kuin jos laitat ne mahdollisiman löysälle. Toki esijännityksen ollessa liian löysällä, jousitus tuppaa pohjaamaan..

Vakioalustassa esijännitys ainoa keino säätää korkeutta ilman osien vaihtoa, jos ei ole ride-height säätöä. Etupäässä voidaan tietenkin siirtää kolmioita hieman alemmas pampuissa jolloin se laskee.

On tärkeää ymmärtää se, että etu- ja takapään säädöt ovat keskenään balanssissa.. Alustansäädöistä voisi puhua vaikka kuinka paljon, mutta sitä on käsitelty jo muuallakin niin paljon, että ehkä tässä ei nyt kannata alkaa käymään asiaa läpi...

[Sebu]

Esijännityssäädöllä on siis tarkoitus korjata jousituksen painuma aina oikealle tasolle riippumatta siitä paljonko nyyttiä pyörän päälle lastataan. *jne....

Sebulle: Kun lainaat jonkun kirjoittamaa tekstiä (tässä tapauksessa minun) niin olisi kohteliasta ainakin mainita lähde mistä olet sen kopioinut.

Sorry..... kun ei ollu kirjottajasta tietoa (kopioin ton tekstin joskus wordille) Olen pahoillani

[Tylyttäjä]

Täytyy olla löysää vähän muuallakin kuin jousessa,
jos rupee esijännityksellä korkeutta säätämään,
palaa kohtaan jippe!

No ei se paras keino ole, mutta jos haluaa pyörää alemmas niin sillä onnistuu.. Tietyt ominaisuudet kärsii tottakai.

Kuitenkin, jos on Gixxerin on ostanut, niin itse en alkais sitä kovin paljoa pudottamaan. Korkeintaan just sen verran kuin esijännityksillä saa järkevästi pudotettua, jousituksen kuitenkaan pohjaamatta. Eli jos on pienestä kiinni niin sit kannattaa harkita. Stripillä kovaa päästäkseen tarttee sit joo alkaa miettimään muita madalluskeinoja.

Ei nää ihan tuulesta temmattuja juttuja ole, tietäähän sen nyt kaikki, että kun vetää esim radalla takajousen esijännityksen tiukille niin saa perän ylemmäs ja pyörän kääntymään vähän hanakammin. Näin myös Marko Reinikainen kertoili kun piti kerholla esitelmää alustan säätämisestä, ja luulin että kaikki ovat tuosta tietoisia?

Milläs ajattelit hienosäätää oman pyöräs korkeutta? Hetikö alat koiranluita vaihtelemaan? Kehottaisin ensin kattomaan jos saisit sen pienen muutoksen aikaan esijännityksellä *

[Jyri]

Älä viitsi tylyttäjä alkaa viisastelemaan. Voi olla, ettet itse välitä/osaa säätää alustaa ja eipä siinä mitään väärää olekaan. Älä silti neuvo muita pilaamaan ajo-ominaisuuksia noinkin tehokkaassa mopossa. Onneksi tehdas on varmistanut ettei ihan pilalle säädettynäkään alusta ole vaarallinen. Kiitos bleed-valve!

Kysymys on nyt siitä, että EI todellakaan kannata alkaa neuvomaan ketään muuttamaan esijännityksiä korkeudensäädön takia! Ei todellakaan ole hyvä pilata ajo-ominaisuuksia löysäämällä jouset jouston puoliväliin.

Konsteja madaltamiseen:

- penkki matalammaksi
- uudet koiranluut ja putkia ylös t-kappaleissa

[wekkuli]

Pakko vähän asiantuntemattomana heittää nyt lusikkaa soppaan. Kuinka paljon se esijännityksen löysäys nyt niitä ajo-ominaisuuksia pilaa? Kallistusvarat pienenee, ohjaus vähän hidastuu, so what? Jos ajelet enimmäkseen kadulla, etkä ikinä käy radalla, niin tollaisella säätämisellä ei juurikaan ole merkitystä. Tavalliselle tieliikenteen käyttäjälle ihan kelpo konsti madaltamiseen, olkoon vaikka kuinka gixxeri pyöränä... Jos esivaimennuksen sääteleminen vaikuttaa suuresti ajo-ominaisuuksiin, niin koiranluitten sorvailuko sitä muka vähemmän tekee? Päinvastoin, sanon minä!

Ja sitten siitä jousituksen pohjaamisesta. Mikä oikeasti "ottaa kiinni", kun pyörän jousitus pohjaa? Takahaarukan rakenteet? Lokasuoja renkaaseen? Itse iskunvaimennin? Jos vastaus on iskunvaimennin, niin väitän, että esivaimennuksen löysääminen ei vaikuta pohjaamisherkkyyteen. Iskunvaimenninhan (ja jousielementti) pohjaa silloin kun siihen kohdistuu niin suuri voima, että se painaa jousen kokonaan kasaan, eikö? No esivaimennuksen löysääminen ei mitenkään kasvata tuota voimaa.

Voi olla että olen ihan pihalla, mutta eikös tuo ole ihan kaupunkilaisjärjellä pääteltävissä?

[Tylyttäjä]

Älä viitsi tylyttäjä alkaa viisastelemaan. Voi olla, ettet itse välitä/osaa säätää alustaa ja eipä siinä mitään väärää olekaan. Älä silti neuvo muita pilaamaan ajo-ominaisuuksia noinkin tehokkaassa mopossa. Onneksi tehdas on varmistanut ettei ihan pilalle säädettynäkään alusta ole vaarallinen. Kiitos bleed-valve!

Kysymys on nyt siitä, että EI todellakaan kannata alkaa neuvomaan ketään muuttamaan esijännityksiä korkeudensäädön takia! Ei todellakaan ole hyvä pilata ajo-ominaisuuksia löysäämällä jouset jouston puoliväliin.

Konsteja madaltamiseen:

- penkki matalammaksi
- uudet koiranluut ja putkia ylös t-kappaleissa

Jaa, enpä sellaista ole yrittämässäkään...

Sanoin, että pieniä korkeudenmuutoksia voidaan tehdä esijännityksellä, eikä sillä mitään vielä pilata. Jos vaikkapa esijännitys on täysillä, niin monissa pyörissä voi aivan huoletta laittaa esijännityksen vain puoleenväliin, ilman pelkoa jousituksen pohjaamisesta tai geometrian vituiksi menosta. Pyörä laskeutuu sillä jo jonkin verran. Etupäätä olisi syytä säätää samalla. Pyörästä tulee hiukan matalampi ja kallistusvaroja on vähemmän, mutta monella katumotoristilla sillä ei nyt niin kauheasti ole väliä.. Kaikki kun eivät aja radalla.. Kunhan pitää huolen siitä, ettei laske esijännityksiä niin alas että jousitus pohjaisi tiukoissa töyssyissä tai etupään tapauksessa jarrutuksissa.

Tiedän kyllä kuinka säätää alustaa, kerropa Jyri, mitä olen tässä topikissa sanonut joka ei pidä paikkaansa? Olen jopa perehtynyt suht paljonkin tuohon alustan säätöön..

En ole kehottanut pistämään esijännitystä minimiin takaa tms, olen vain sanonut että sillä voidaan vaikuttaa korkeuteen jonkin verran.

Kaverini sääti Cebaria esijännitystä pudottamalla hiukan alaspäin, koska se oli hiukan liian korkea (niin kuin ilmeisesti tässäkin tapauksessa), ja hänen oli hankala työntää sitä taaksepäin esim parkkiksella. Homma helpottui eikä edelleenkään ole vaaraa mistään pohjaamisesta, ja geometria sekä etu- ja takapään balanssi pysyivät ihan hyvinä.

Itse olen usein nostanut perää hiukan ylöspäin säätämällä esijännitystä, toimii se niinkin päin.

Topikin alkuperäiselle kysyjälle: Jos lasket pyörää esijännityksillä, niin mikäli lasket perää suhteessa enemmän kuin keulaa, tällöin pyöräsi ei käänny mutkiin enää aivan niin herkästi. Jos taas nostat perää, pyöräsi kääntyy hiukan ripeämmin mutkiin, mutta on varsinkin jarrutuksissa hermostuneemman tuntuinen. Huomaa, että en tässä ottanut vielä kantaa vaimennuksen ja paluuvaimennuksen säätöihin, niilläkin vaikutetaan edellämainittuihin asioihin. Katso vaikka täältä vähän perusteita: http://www.sunpoint.net/~parjan_fin/eng.htm

Kumma juttu, että tuollakin sanotaan esijännityksen vaikuttavan korkeuteen ;)

The starting point for any setup on a bike is to set the preload on the front and rear springs, because this controls the ride height and steering geometry.

Jyrille: Ei se mitään hengenvaarallista hommaa ole kokeilla miltä tuntuu pudottaa esijännitystä.. Sitä varten se säätökin on siellä.. Varsinainen korkeussäätö se ei ole, mutta pieniä muutoksia sillä voi aivan hyvin tehdä..

[wekkuli]

Kysymys on nyt siitä, että EI todellakaan kannata alkaa neuvomaan ketään muuttamaan esijännityksiä korkeudensäädön takia! Ei todellakaan ole hyvä pilata ajo-ominaisuuksia löysäämällä jouset jouston puoliväliin.

Sen verran rupes nyt tämä topicci vaivaamaan takaraivossa, että piti kaivaa lontoonkielisen bike-lehden lokakuun numero esiin. Siellä kun on aika kattava juttu jousituksen säädöistä. Ja niinkuin muistelinkin, jousen esijännitys nimenomaan on korkeuden säätö!

Lainauksia jutusta, s. 65:
"It's a common misconception that increasing preload makes suspension stiffer. Only thing squashing the spring is the weight of the bike and rider. Upping preload does not compress the spring, it just lifts the bike.

When so much preload is added that the suspension is 'topped out', (no sag) the spring compresses. This doesn't change spring rate, but if you've compressed a 50lb-in spring an inch, the suspension won't move at all until more than 50lb of force is applied. Throughout the rest of its stroke the shock will behave as it otherwise would, so you have the same stiffness, but with an inch less travel. The only real remedy for a too-soft/hard spring is to replace it.

Increasing rear preload will change a bike's feel. Taking weight off the back, by canting it forwards, makes it feel stiffer as there's less weight acting on the spring.

People think more preload stiffens the springs. Wrong."

Pyydän anteeksi, että lainasin noinkin pitkän pätkän suoraan lehdestä, se ei kuulu foorumin henkeen. Asia nyt kumminkin tosta selviää. Suomentaa en laiskuuttani jaksa, enkä muista esmees mitä sag on suomeksi (spare upward movement in the shock).

Edit: Jippii, kakshunttia täynnä! Ja hyvä tylyttäjä, pidä tiukka linja, taidat olla suunnilleen ainut, joka täällä oikeesti tietää mistä puhuu!

[Jyri]

Kysymys on nyt siitä, että EI todellakaan kannata alkaa neuvomaan ketään muuttamaan esijännityksiä korkeudensäädön takia! Ei todellakaan ole hyvä pilata ajo-ominaisuuksia löysäämällä jouset jouston puoliväliin.

Sen verran rupes nyt tämä topicci vaivaamaan takaraivossa, että piti kaivaa lontoonkielisen bike-lehden lokakuun numero esiin. Siellä kun on aika kattava juttu jousituksen säädöistä. Ja niinkuin muistelinkin, jousen esijännitys nimenomaan on korkeuden säätö!

Lainauksia jutusta, s. 65:
"It's a common misconception that increasing preload makes suspension stiffer. Only thing squashing the spring is the weight of the bike and rider. Upping preload does not compress the spring, it just lifts the bike.

When so much preload is added that the suspension is 'topped out', (no sag) the spring compresses. This doesn't change spring rate, but if you've compressed a 50lb-in spring an inch, the suspension won't move at all until more than 50lb of force is applied. Throughout the rest of its stroke the shock will behave as it otherwise would, so you have the same stiffness, but with an inch less travel. The only real remedy for a too-soft/hard spring is to replace it.

Increasing rear preload will change a bike's feel. Taking weight off the back, by canting it forwards, makes it feel stiffer as there's less weight acting on the spring.

People think more preload stiffens the springs. Wrong."

Pyydän anteeksi, että lainasin noinkin pitkän pätkän suoraan lehdestä, se ei kuulu foorumin henkeen. Asia nyt kumminkin tosta selviää. Suomentaa en laiskuuttani jaksa, enkä muista esmees mitä sag on suomeksi (spare upward movement in the shock).

Edit: Jippii, kakshunttia täynnä! Ja hyvä tylyttäjä, pidä tiukka linja, taidat olla suunnilleen ainut, joka täällä oikeesti tietää mistä puhuu!

Eihän toi teksti nyt anna vastausta kysymykseen voiko mopoa madaltaa säätämällä esijännitystä!

Edelleen tietyt perusasiat pätevät jousitukseen. Jousituksen esijännitykset pitää säätää siten, että kuljettajan painosta pyörä painuu noin 30% koko joustomatkasta. Jos todellinen joustomatka on 120 mm, silloin takapään tulisi painua 30 mm kuskin kanssa.

tämä ei sitten päde kaikissa pyörissä, joissakin takajousituksen linkkurakenne vaikeuttaa hommaa (hondat pro-link).

Etupää ja takapää tulisi säätää mahdollisimman hyvin balanssiin keskenään, jotta pyörä painuisi mutkassa tasaisesti. Jos esim keula painuu vähemmän kuin perä, ohjausgeometria muuttuu hieman mutkassa ajon aikana. Tämä ilmiö johtuu usein vaikkapa progressiivisista etujousista ja hiukan pielessä olevista säädöistä.

Progressiivisissa jousissa etujännityksen kiristäminen lisää tarvittavan alaspäinpainavan voiman määrää.

En muista, onko kilogixussa progressiiviset etujouset? Mutta mielestäni olisi syytä ihan kadullakin pysyä noissa rajoissa mitä teoriassa on yleisesti hyväksi todettu. jos pyörää laskee vaikkapa normaalista painumasta (30 mm) 20 mm, pyörä painuu yht. 50 mm mikä on melkein puolet jo joustomatkasta!!! Silloin mopedi ei enään toimi kunnolla ajettaessa reippaammin. Esim kuopissa on joustomatkaa paljon vähemmän jäljellä! Mitäs sitten kun kiihdytellään siellä paikallisella baanalla ja osutaan epätasaisuuteen? Kuitenkin kyseessä on tehokas laite!!!

KOIRANLUITA muuttamalla pyörää saa madallettua sen vaikuttamatta yhtään jousituksen painumiin! Se on ainoa oikea tapa.

Ja sitten tullaan taas siihen kuinka vähän noi vakiopalikat muutenkaan antaa vaikuttaa jousituksen toimivuuteen. Aika mietoja ovat säätöjen vaikutusalueet ja hankala saada kohdalleen.



Myönnettäköön, jos gixun omistaja ei tähän mennessä ole huomannut eroa erilaisissa säädöissä ei hän varmaan huomaa eroa siinäkään jos esijännityksiä löysentää. Eli siitä vaan!

Se vaan ei ajo-ominaisuuksien kannalta ole ollenkaan parasta - Reinikainenkaan ei lisää esijännitystä saadakseen pyörän taittumaan paremmin mutkiin - hän säätää kisaiskarinsa pituutta *

[Bomber]

[Edit: Jippii, kakshunttia täynnä! Ja hyvä tylyttäjä, pidä tiukka linja, taidat olla suunnilleen ainut, joka täällä oikeesti tietää mistä puhuu!

Jep, Tylyttäjä on nimensä veroinen; putoaa painavaa tekstiä tekniikkapuolesta. Itse en paljon tekniikasta ymmärrä, joten ajelen vain. No fillarikin on sellainen, että ei tarvitse ropata. PB:n numerossa 4/02 todetaan: "As a rule all Blade engines are bombproof." *

[jjm]

Progressiivisissa jousissa etujännityksen kiristäminen lisää tarvittavan alaspäinpainavan voiman määrää.

En muista, onko kilogixussa progressiiviset etujouset? *-snip-*

Ensimmäiseen: ei lisää. Progressiivisissa kuten lineaarisissakin jousissa, kun pyörä on jousiensa päällä, samalla lisävoimalla aiheutettu alenema on sama eri esijännityksen arvoilla. Ainoastaan muutos tapatuu eri korkeudella. Eri asia on, jos pyörä (siis moottoripyörä) on rungostaan pukeilla. Tällöin tietenkin esijännityksen lisääminen lisää jousen puristamiseen tarvittavaa voimaa -> siis kun pyörästä (siis siitä missä on vanne) nostaa, tarvittava voima on suurempi, kun esijännitystä lisätään.

Ja tuohon toiseen, kaikissa sarjatuotantopyörissä on tietääkseni progressiiviset etujouset. Normaaleissa katuolosuhteissa se on parempi kompromissi.

[visu]

Olen melko lyhkänen kaveri (173 cm, 75kg) ja -01:en GSX-R1000:n perussäädöillä jalat ei oikein kunnolla ylety maahan.

Tarkoitatko "perussäädöillä" tehtaan asetuksia? Jos, niin on aivan hyvin mahdollista että esijännitystä on tällä hetkellä painollesi liikaa katuajoon ja voi siis olla että apu tulee jo sillä kun laitat säädöt painollesi oikeiksi.

Kun menet pyörän päälle ajoasentoon (ajovarusteet päällä)takajousituksen pitäisi painua n. 3-4 cm kuormittamattomasta korkeudestaan (eli siitä missä se on kun esim. kallistat pyörän sivujalalle siten että takapyörä irtoaa maasta).
Jos ei painu, säädä esijännitystä kunnes painuu. Ja sama homma koskee tietenkin myös keulaa.

[wekkuli]

En muista, onko kilogixussa progressiiviset etujouset? Mutta mielestäni olisi syytä ihan kadullakin pysyä noissa rajoissa mitä teoriassa on yleisesti hyväksi todettu. jos pyörää laskee vaikkapa normaalista painumasta (30 mm) 20 mm, pyörä painuu yht. 50 mm mikä on melkein puolet jo joustomatkasta!!! Silloin mopedi ei enään toimi kunnolla ajettaessa reippaammin. Esim kuopissa on joustomatkaa paljon vähemmän jäljellä! Mitäs sitten kun kiihdytellään siellä paikallisella baanalla ja osutaan epätasaisuuteen? Kuitenkin kyseessä on tehokas laite!!!

Tuossa kohtaa sulla menee nyt päättely metsään. Jos se on itse jousi, joka jousituksessa pohjaa, ei esijännityksen säätö vaikuta mitään jäljellä olevaan joustomatkaan.

Mietipä asiaa: Jos istut pyörän päällä niin että jousitus on painunut vaikka nyt 20 mm. Samalla joku toinen ruuvaa esijännitystä löysemmälle niin että pyörä painuu 10 mm. Katosiko jousen joustosta nyt 10 mm johonkin? EI! Koko jousi siirtyi ylöspäin iskarivarressa saman verran kuin säätömutterikin. Jousi on painunut täsmälleen saman verran kuin äskenkin ja joustoa on jäljellä aivan saman verran kuin äskenkin, ainoastaan jousi on liikkunut iskarin ympärillä. Ainut ero edeltävään tilanteeseen on että pyörä on laskenut 10 mm. Eli siis esijännitys on korkeuden säätö. MOT.

[Sebu]

Nyt on tullu niin paljon viisasta tekstiä etten itse rupee sen enempää kertomaan vaan tuosta kun lukee => Öhlins-Tuning the suspension

Wekkuli Sag on painuma

[visu]

Jousi on painunut täsmälleen saman verran kuin äskenkin ja joustoa on jäljellä aivan saman verran kuin äskenkin, ainoastaan jousi on liikkunut iskarin ympärillä. Ainut ero edeltävään tilanteeseen on että pyörä on laskenut 10 mm. Eli siis esijännitys on korkeuden säätö. MOT.

Pyörän jousituksessa varsinainen jousi ei ikinä ole se joka rajoittaa liikerataa. Jousituksen "pohjatessa" rakenteesta riippuen iskarissa on joko öljykuppi, lisäjousi tai vain pelkkä mekaaninen stoppari (yleensä kumia tai muovia) johon jousituksen liikerata rajoittuu.

Jos siis esijännitystä löysätään 10mm niin jousen puoleltä olisi toki yhä sama joustomatka käytettävissä mutta koska samalla iskari painuu 10mm kasaan niin sisäänjoustoa on käytettävissä juuri tuo sama 10mm vähemmän (ja luonnollisesti ulosjoustoa saman verran enemmän).

Esijännityksellä pyörää voi kyllä tiputtaa varsinkin siinä tapauksessa että kuski on huomattavasti kevyempi kuin mille jousituksen jousien jäykkyys on varsinaisesti suunniteltu. Saman jäykkyisellä jousella 50 kiloiselle riittää siis lyhyempi sisäänjoustomatka ilman pohjaamisen pelkoa kuin 100 kiloiselle.

[Jyri]

En muista, onko kilogixussa progressiiviset etujouset? Mutta mielestäni olisi syytä ihan kadullakin pysyä noissa rajoissa mitä teoriassa on yleisesti hyväksi todettu. jos pyörää laskee vaikkapa normaalista painumasta (30 mm) 20 mm, pyörä painuu yht. 50 mm mikä on melkein puolet jo joustomatkasta!!! Silloin mopedi ei enään toimi kunnolla ajettaessa reippaammin. Esim kuopissa on joustomatkaa paljon vähemmän jäljellä! Mitäs sitten kun kiihdytellään siellä paikallisella baanalla ja osutaan epätasaisuuteen? Kuitenkin kyseessä on tehokas laite!!!

Tuossa kohtaa sulla menee nyt päättely metsään. Jos se on itse jousi, joka jousituksessa pohjaa, ei esijännityksen säätö vaikuta mitään jäljellä olevaan joustomatkaan.

Mietipä asiaa: Jos istut pyörän päällä niin että jousitus on painunut vaikka nyt 20 mm. Samalla joku toinen ruuvaa esijännitystä löysemmälle niin että pyörä painuu 10 mm. Katosiko jousen joustosta nyt 10 mm johonkin? EI! Koko jousi siirtyi ylöspäin iskarivarressa saman verran kuin säätömutterikin. Jousi on painunut täsmälleen saman verran kuin äskenkin ja joustoa on jäljellä aivan saman verran kuin äskenkin, ainoastaan jousi on liikkunut iskarin ympärillä. Ainut ero edeltävään tilanteeseen on että pyörä on laskenut 10 mm. Eli siis esijännitys on korkeuden säätö. MOT.

Ei esijännitys ole PYÖRÄN korkeuden säätö!!!

Esijännityksellä haetaan painuma kuljettajan painolle sopivaksi!!

Jos istun pyörän päällä niin, että alusta on painunut 20 mm kasaan kokonaisjoustosta 120 mm ja joku löysää jousia niin, että pyörä painuu vielä lisää 10 mm, silloin minulle jää sisäänjoustoa VÄHEMMÄN jäljelle!!! ulosjousto taas kasvaa!!!

kuvitellaanpa, että löysätään jousta oikein kunnolla. otetaan 120 mm joustomatkasta 100 mm pois. Silloin jousitukselle jää tilaa liikkua sisään vain 20 mm. Eli ajettaess akuoppaan jousitus ei pääse enempää kuin 20 mm ylöspäin!!!

120-30 = 90 mm eli ajettaessa kuoppaan kunnolla jousitus voi pohjata, kaikki tietää sen mitä pohjaaminen tarkoittaa.

Tottakai mopon omistaja viimekädessä itse päättää millaisilla säädöillä haluaa ajaa. Kehotan kuitenkin tutustumaan asiaan.

[wekkuli]

"Preload on the spring is very important, because it affects the height of the motorcycle and the fork angle" sanotaan tossa Öhlins-manuaalissa. Onko esijännitys sitten korkeuden säätö vai ei? Menee saivarteluksi... siihen se nyt kumminkin vaikuttaa, joten korkeutta voi säätää esijännityksellä.

Ensisijaisesti se on juuri jousituksen korkeuden säätö, kaikki muu, kuten painuma tulee sitten siitä johtuen.

Nyt ei jaksa enää inttää, mutta jos tarkoitus on säätää pyörän korkeutta (kyse tuskin on enemmästä kuin parista sentistä, ei missään tapauksessa kymmenestä), niin on ihan ok tehdä se esijännityksellä, jos ei radalla ajele.

Tuskin gixxerinkään esijännityksellä nyt kymmentä senttiä säädetään normaalipainoisella kuskilla?

Kiitokset kaikile kommentoijille, tulipas eläväistä keskustelua * Muutos ei tosiaan ole välttämätön, ajattelin vain kysellä kommentteja jos jollain olisi asiasta omakohtaista kokemusta. Kyse ei ole kuin parista sentistä ja lähinnä juuri tuohon jonkun mainitsemaankin pyörän peruuttamiseen liittyen. Pitää vähän testailla, pyörän perä on todennäköisesti hieman korkeammalle säädetty kuin tehtaan asetuksissa, koska edellinen omistaja oli pitkä sälli (vaihde- ja jarrupoljinkin oli säädetty pitkille jaloille). Olisi kiva kuulla kilogixerin omistajilta miten teidän tilanteenne on ollut tehdasasetuksilla, onko jalkapohja ottanut kunnolla maahan paikallaan oltaessa? Anyways, pitää vähän tsekkailla noita painumia ja koittaa miten pieni esijännityksen säätö vaikuttaa ominaisuuksiin.

[Tylyttäjä]

Kiitokset kaikile kommentoijille, tulipas eläväistä keskustelua * Muutos ei tosiaan ole välttämätön, ajattelin vain kysellä kommentteja jos jollain olisi asiasta omakohtaista kokemusta. Kyse ei ole kuin parista sentistä ja lähinnä juuri tuohon jonkun mainitsemaankin pyörän peruuttamiseen liittyen. Pitää vähän testailla, pyörän perä on todennäköisesti hieman korkeammalle säädetty kuin tehtaan asetuksissa, koska edellinen omistaja oli pitkä sälli (vaihde- ja jarrupoljinkin oli säädetty pitkille jaloille). Olisi kiva kuulla kilogixerin omistajilta miten teidän tilanteenne on ollut tehdasasetuksilla, onko jalkapohja ottanut kunnolla maahan paikallaan oltaessa? Anyways, pitää vähän tsekkailla noita painumia ja koittaa miten pieni esijännityksen säätö vaikuttaa ominaisuuksiin.

No mulla on esijännitys tehtaan arvoissa -03 mallissa. Onhan se aika korkee pyörä, mutta tulen toimeen sillä noin, elikä jalat yltää tarpeeks hyvin maahan. Pituutta joku 179cm ja painoa n. 80-85kg vähän ajankohdasta riippuen

[Jyri]

sun kannattais melkein mitata noi painumat ja säätää kohdalleen. voi olla ,että sinun painoisella kaverilla se mopo madaltuu ihan hiukan.

[Jyri]

"Preload on the spring is very important, because it affects the height of the motorcycle and the fork angle" sanotaan tossa Öhlins-manuaalissa. Onko esijännitys sitten korkeuden säätö vai ei? Menee saivarteluksi... siihen se nyt kumminkin vaikuttaa, joten korkeutta voi säätää esijännityksellä.

Ensisijaisesti se on juuri jousituksen korkeuden säätö, kaikki muu, kuten painuma tulee sitten siitä johtuen.

Nyt ei jaksa enää inttää, mutta jos tarkoitus on säätää pyörän korkeutta (kyse tuskin on enemmästä kuin parista sentistä, ei missään tapauksessa kymmenestä), niin on ihan ok tehdä se esijännityksellä, jos ei radalla ajele.

Tuskin gixxerinkään esijännityksellä nyt kymmentä senttiä säädetään normaalipainoisella kuskilla?

äh, menee jauhamiseksi. Asia on osaltani loppuun käsitelty tämän jälkeen. Turvallisen ajamisen takiahan kaveri kysyi neuvoja, joten ei kannata antaa vääriä neuvoja.

joo, elikkäs edelleen pyörän korkeuden (ride height) säätämiseen käytetään esim öhlinsin iskareissa olevaa siihen tarkoitettua säätöruuvia (asteikko 0 - +12 mm)!!

Preload on ensisijaisesti tarkoitettu siihen, että saadaan jousituksen painuma oikeaksi!!! Siitä syystä kisaiskareissa on erikseen pituuden säätö, mikä vaikuttaa ohjausgeometriaan p i e n e n t ä m ä t t ä ylösjoustomatkaa.

tietenkin preload vaikuttaa pyörän korkeuteen, mutta se EI OLE tarkoitettu pyörän korkeuden säätöön, vaan painumien kohdalleen asettamiseen.

lue tarkemmin se manuaali, sieltä kyllä selviää edellinen.

[Tylyttäjä]

Täytyy vielä kerran vastata. Zone kysyi pystyykö esijännitystä säätämällä hiukan pudottaa perää. Vastaus on että _pystyy_. Korkeudensäädöt on kisapyörissä yms erikseen, kuten täällä on sanottu. Katupyörässä ja katuajossa pieniä muutoksia voi kuitenkin ihan hyvin tehdä esijännityksellä, ja jopa radallakin saa säätää esijännitystä Silloin auttamattomasti korkeus muuttuu samalla, kuskin istuessa päällä..

Kaikkihan varmasti ovat samaa mieltä siitä, että kuskien istuessa päälle ja löystettäessä esijännitystä perä laskeutuu alemmas, aivan kuten keulakin. Joku täällä väitti, että korkeus ei muutu kun säätää esijännitystä, joka oli väärin.

Optimisäädöt nopeaan ajoon/radalle ovat sitten eri juttu, Jyri ja äryksi puhuvat ilmeisesti vain siitä koko ajan. Jos takavieteri on ollut tiukalla, EI OLE VAARALLISTA ottaa esijännitystä hieman pois. Kunhan ei vähennä sitä liikaa, jolloin sisäänjoustovara lyhenee liikaa ja pohjaaminen voi olla vaarana, vaikka vetäis vaimennuksen tiukalle.

Kysyjä sanoi näin:

Ajelen pääasiassa kadulla joten ääriominaisuuksien muutos ei ole niin tarkkaa.

Tällöin ei ollakaan hakemassa mitään optimi ratasäätöjä, eikä esijännityksen laskeminen tietyissä rajoissa aiheuta mitään dramaattisia muutoksia, ja perä laskee vaikka mitä väitetään.

Itsekin pidän siitä, että takavieteri on suht tiukalla, mutta moni ajelee huomattavasti pienemmilläkin esijännityksillä.

Esimerkkinä vois sanoa, että CBR 600 F2:ssa mulla oli vieteri tiukimmassa asennossa (pykälä 7), sen takia, että sai pyörän kääntymään vähän herkemmin. Mutta sillä PYSTYI IHAN HYVIN ajamaan normaalit katuajot ja mutkatiekurvailut vieterin ollessa asennossa 3, joka oli muistaakseni tehtaan vakioasetus. Ja silloin perä oli matalammalla.

Nää muutama jätkä puhuu vaan ratasäädöistä. Joo, tiedän että kadullakin on silloin parempi ajaa lujaa, mutta kysyjä haki helpostusta esim työntelyyn parkkiksella, eikä ääriominaisuuksilla ollut niin kauheasti väliä.

Varmasti osaatte säätää alustaa ja luulette että muut eivät täällä ymmärrä mitä te puhutte, mutta josko te ette ymmärtäis nyt että tässä ei välttämättä olla hakemassa niitä optimisäätöjä nopeaan/rata-ajoon..

Miksi ihmeessä näette esijännityksen laskemisen noin punaisena vaatteena? Se on joskus jopa radallakin hyväksi tietyissä pyörissä. Esim Performance Bikes suosittelee R1:een lähes minimi esijännitystä etupäähän radalla, jotta KEULA SAADAAN ALEMMAS, koska se ei silti pohjaa.. Vaimennusta oli sitten aika paljon luonnollisesti. Itse en tykännyt niin matalasta keulasta, koska pyörä oli aika rauhaton jarrutuksissa geometrian takia, mutta ei se pohjannut. Säädin sitten keulaa ylemmäs. Ohjaus muuttui hieman hitaammaksi, mutta käytös jarrutuksissa parani huomattavasti.

Tykkäsin aika paljon säädöistä jotka löytyvät täältä -00 Rykköseen: http://www.sportrider.com/bikes/146_susp_settings/

Kokeile vaan ihan rauhassa miltä se tuntuu pienemmällä esijännityksellä, jos saat helpotettua käsittelyä parkkiksilla jne.

[Frost]

Miksi ihmeessä näette esijännityksen laskemisen noin punaisena vaatteena? Se on joskus jopa radallakin hyväksi tietyissä pyörissä. Esim Performance Bikes suosittelee R1:een lähes minimi esijännitystä etupäähän radalla, jotta KEULA SAADAAN ALEMMAS, koska se ei silti pohjaa.. Vaimennusta oli sitten aika paljon luonnollisesti. Itse en tykännyt niin matalasta keulasta, koska pyörä oli aika rauhaton jarrutuksissa geometrian takia, mutta ei se pohjannut. Säädin sitten keulaa ylemmäs. Ohjaus muuttui hieman hitaammaksi, mutta käytös jarrutuksissa parani huomattavasti.

Siinä suhteessa olet oikeassa, että keskustelu on hiukan kärjistynyt ja tuo alkuperäinen kysymys on vähän ehkä jäänyt hämärän peittoon, mikä tosin on poikinut ihan hyödyllistä infoa niille, jotka sen tuolta seasta onnistuvat tulkitsemaan.

Mitä tuohon esijännityksen _laskemiseen_ tulee, en usko sen olevan tässä se punainen vaate kenellekään. Kyse on esijännityksen säätämisestä ihan kumpaan tahansa suuntaan, kuljettajan, pyörän, ajotavan, etc perusteella ja sen vaikutuksista ajo-ominaisuuksiin.

[Tylyttäjä]

Miksi ihmeessä näette esijännityksen laskemisen noin punaisena vaatteena? Se on joskus jopa radallakin hyväksi tietyissä pyörissä. Esim Performance Bikes suosittelee R1:een lähes minimi esijännitystä etupäähän radalla, jotta KEULA SAADAAN ALEMMAS, koska se ei silti pohjaa.. Vaimennusta oli sitten aika paljon luonnollisesti. Itse en tykännyt niin matalasta keulasta, koska pyörä oli aika rauhaton jarrutuksissa geometrian takia, mutta ei se pohjannut. Säädin sitten keulaa ylemmäs. Ohjaus muuttui hieman hitaammaksi, mutta käytös jarrutuksissa parani huomattavasti.

Siinä suhteessa olet oikeassa, että keskustelu on hiukan kärjistynyt ja tuo alkuperäinen kysymys on vähän ehkä jäänyt hämärän peittoon, mikä tosin on poikinut ihan hyödyllistä infoa niille, jotka sen tuolta seasta onnistuvat tulkitsemaan.

Mitä tuohon esijännityksen _laskemiseen_ tulee, en usko sen olevan tässä se punainen vaate kenellekään. Kyse on esijännityksen säätämisestä ihan kumpaan tahansa suuntaan, kuljettajan, pyörän, ajotavan, etc perusteella ja sen vaikutuksista ajo-ominaisuuksiin.

Siltä se on joittenkin kommenttien perusteella vaikuttanut. Kaveri kun kysyi, että voiko laskea esijännitystä jotta saa perää alemmaksi, niin aika selkeästi jotkut tuomitsivat sen.

Sehän on ihan yleisesti tiedossa, että jousituksen säätäminen miten tahansa vaikuttaa ajo-ominaisuuksiin. Vastasin kuitenkin nimenomaan tuohon kysymykseen, että voiko perää laskea esijännitystä pudottamalla. Topikeilla vaan on tapana lähteä rönsyilemään