Ram air...

[jannmann]

ram air
tärkeää on myös paineistaa ne kohokammiot, muuten ei todellakaan saa siitä itään hyötyä, korkeintaan laihana käyvän moottorin kovissa nopeuksissa.

omakohtanen kokemus on Yammun R6 mallista, tehtaan vakio ram air ei tuota tarpeeksi painetta kohokammioihin vakiokunnossa, vaan peli menee vaarallisen laihalle kovissa nopeuksissa.
Kun kohokammioitten paineistus muutettiin yamahan Kitin ohjeiden mukaiseksi, niin huippunopeus nousi melkein 10km/h
nopeus muutos on mitattu poliisi tutkalla ennen ja jälkeen muutoksen, joten sitä on turha spekuloida.

[Zam64]

Nopeuden nousu on varmasti selvä ja syy-yhteys RAM-airiinkin on selkeä. 10 km/h lisäys vastaa tehossa (riippuu mikä oli max nopeus) 10-12 %.

En tiedä voiko tuon 10 km/h:n nopeuden lisäys olla ainoastaan RAM-air vaikutuksesta, koska ulkoiset olosuheet ovat saattaneet muuttua.

Ulkoisilla tekijöillä kuten, lämpötila, paine ei ole kovinkaan paljoa merkitystä.


Paineella ei ole merkitystä, koska

1) moottorin teho on suoraan verrannollinen ulkoilman paineeseen (muut tekijät oletetaan pysyvän vakiona)

ja

2) vastustava voima/teho on myös suoraan verrannollinen paineeseen (koska ilman tiheys on suoraan verrannollinen paineeseen)


eli kohdat 1 ja 2 kumoavat toisensa.
-------------

Lämpötilalla on pieni *vaikutus, koska:

1) moottorin teho on kääntäen verrannollinen lämpötilan neliöön

ja

2) vastustava voima on kääntäen verrannollinen lämpötilaan.

---

ne joita kaavan pyöritys ei kiinnosta lopettakaa lukeminen nyt.

kaavaa

edellä olevista oletuksista voi veivata kaavaa ja päästä lopputulokseen(tai ainakin minä pääsin..voi olla että laskin päin honkia ja kehitin uutta teoriaa)

V=V0(T0/T)^(1/4)

V=max nopeus lämpötilassa T (lämpötila kelvineitä)
V0=mitattu nopeus lämpötilassa T0 (lämpötila kelvineitä)

jos esim T0=25 C=25+273 k=298
ja T=10 C=10+273k=283 k

Niin:

V=V0*(298/283)^(0.25)= 1.013= 1.3 %

Eli 15 C vaikuttaa 1.3 % .

No tuosta voi päätellä että lämpötilan vaikutus ei käytännössä ole kovin suuri loppunopeuteen.

----------

Sen sijaan tuulella on selvä vaikutus, 10 m/s vastatuuli laskee mopedin nopeutta 10 m/s.

---

nonni tuli teorisoitua...mutta jotain vastauksen tynkääkin:
eli ilman lämpötilalla ja paineella ei näytä olevan, noiden laskelmien pohjalta, vaikutusta max nopeuteen.

[whosia]

V=V0(T0/T)^(1/4)

V=max nopeus lämpötilassa T (lämpötila kelvineitä)
V0=mitattu nopeus lämpötilassa T0 (lämpötila kelvineitä)

jos esim T0=25 C=25+273 k=298
ja T=10 C=10+273k=283 k

Niin:

V=V0*(298/283)^(0.25)= 1.013= 1.3 %

Eli 15 C vaikuttaa 1.3 % .

----------

Sen sijaan tuulella on selvä vaikutus, 10 m/s vastatuuli laskee mopedin nopeutta 10 m/s.

---

Et kehtais laittaa pientä johtoa tohon lämpö kaavaan, jos sulla on? Ja toi tuuli juttu ei voi olla noin suoraviivanen, 10m/s = 36 km/h, jos ois kyseessä mopedi joka oikeesti kulkis 36 km/h niinkun joku pieni mopo voi tehdä, niin sillä ei vois ajaa vastatuuleen?

Et kehtais laittaa pientä johtoa tohon lämpö kaavaan, jos sulla on? Ja toi tuuli juttu ei voi olla noin suoraviivanen, 10m/s = 36 km/h, jos ois kyseessä mopedi joka oikeesti kulkis 36 km/h niinkun joku pieni mopo voi tehdä, niin sillä ei vois ajaa vastatuuleen?

[Zam64]

[QUOTE= (whosia @ Joulu. 16 2003,13:24)]

V=V0(T0/T)^(1/4)

V=max nopeus lämpötilassa T (lämpötila kelvineitä)
V0=mitattu nopeus lämpötilassa T0 (lämpötila kelvineitä)

jos esim T0=25 C=25+273 k=298
ja T=10 C=10+273k=283 k

Niin:

V=V0*(298/283)^(0.25)= 1.013= 1.3 %

Eli 15 C vaikuttaa 1.3 % .

----------

Sen sijaan tuulella on selvä vaikutus, 10 m/s vastatuuli laskee mopedin nopeutta 10 m/s.

---

Et kehtais laittaa pientä johtoa tohon lämpö kaavaan, jos sulla on? Ja toi tuuli juttu ei voi olla noin suoraviivanen, 10m/s = 36 km/h, jos ois kyseessä mopedi joka oikeesti kulkis 36 km/h niinkun joku pieni mopo voi tehdä, niin sillä ei vois ajaa vastatuuleen?

No kehtaanhan minä...

Jees oot oikeessa mopon suhteen. Mopolla ilmanvastuksen merkitys on minimaalinen tehoon koska ilmanvastuksen vaikutus tehoon on likimain luokkaa:

P=a*v^3

jos esim 300 km/h tarkoittaa 130 hp niin 40 km/h vastaa 0,06 % samalla prätkällä. (ei voi ihan suoraan verrata keskenään, koska mopon ja prätkän vastuskertoimet ovat erisuuria).

Mopolla lienee vierintävastus lienee se määräävin.


No tuo jophto lähtee stndardeissakin olevasta tehon korjauskaavasta:

G=G0(P/P0)(T0/T)^0,5

G=lämpötilalla ja paineella korjattu teho
P0=referenssipisteen piane
T0=referenssipisteen lämpötila
P=paine (halutussa pisteessä)
T=lämpötila (halutussa pisteessä)
ja ideaalikaasun tilanyhtälöstä

PV=mRT/M
Jos lämpötila vakio niin
=>P=m/V*RT/m=P=roo*a, a=vakio=RT/M
Jos paine vakio niin
Roo=M/(T*R*P)=a/T, a=M/(R*P)

Eli

G=moottorin teho=vastustavavoima*nopeus
Vastustava voima,F=a*roo*v^2
Gvast=F*v=vastustava teho=moottorin teho
G=G0(P/P0)(T0/T)^0,5

Gvast=roo*a*V^3
Gvast0=roo0*aV0^3

Gvast=Gvast0*(roo/roo0)(V/V0)^3

Gvast=G
Gvast0*(roo/roo0)(V/V0)^3=G0(P/P0)(T0/T)^0,5

Gvast=G0 referenssi tilassa

(roo/roo0)*(V/V0)^3=(P/P0)(T0/T)^0,5

jos lämpötila vakio niin

Ideaalikaasun tilanyhtälöstä saadaan:
P=roo*a, P/P0=roo/roo0, sijoitetaan P/P0, roo/roo0:n paikalle, ja muistetaan että lämpötila ei muutu, tällöin T0/T=1.

=>
(P/P0)*(V/V0)^3=(P/P0)*1

eli V/V0=1, eli max nopeus ei ole paineen funktiona.

jos paine vakio niin:

(roo/roo0)*(V/V0)^3=(P/P0)(T0/T)^0,5
ja ideaalikaasun tilanyhtälöstä:

Roo=M/(T*R*P)=a/T, a=M/(R*P)

roo/roo0=(T0/T), sijoitetaan tuohon tehon korjauskertoimen yhtälöön:

(T0/T)*(V/V0)^3=(1)*(T0/T)^0.5
(V/V0)^3=(T0/T)^0.5*(T/T0)=(T/T0)^0,5
V/V0=((T/T0)^(0,5))^(0,33)

(mulla olikin laskuvirhe tuolla aikaisemmin!)

eli V=V0*(T/T0)^(1/6)

eli suoraan verrannollinen nopeuden 6-juureen, eli vaikutus vielä pienempi

T=298
T0=283
V/V0=1.0086

eli nopeuden vaikutus olikin vain promillen luokkaa. Mulla oli lipsahtanut väärin tuon ilmanvastuksen tehovaikutus.

Sitten kaavan OLETUKSIA:

1) ilma kokoon puristumatonta prätkän nopeuden suhteen, ei paineen ja lämpötilan suhteen
2) ilman vastus ainoa prätkän ja kuskin liikettä vastustava voima(siis muut kitkatermit huomioimatta pieninä verrattuna ilmanvastukseen)
3) moottorin tehoon ei vaikuta muita ulkoisia tekijöitä(=esim lambdan vaikutus oletettu mitättömäksi, tai lambda vakio, yms)
4) välitykset optimoitu vastaamaan ilmanvastusta.

Jos mopoa vastaan puhaltaa tuuli 300 km/h tai 310 km/h niin moposi nopeusero on noin about about 10 km/h. koska muiden vastustermien merkitys, siis lähinnä vierintä kitkavoima, on mitätyksetön tuulen vastukseen verrattuna noilla nopeuksilla.

F=C(Vtuuli-Vmopo)^2=Fkitka

jos Fkitka= pieni verrattuna tuulen voimaan niin ajan mittaan mopo saavuttaa tuulen nopeuden, ehkä myös Tuulen nopeuden...(eh joo joku hokaa joku ei...)

No joo, oliks tolla pyörittelyllä mitään järkee..sitä sopii kysyä...

Edittiä 17.12.03:

Niin tuo tehonkorjauksen kaava ei ole välttämättä tuossa muodossa vaan niissä korrelaatioissa on korjauskerroin edessä ja referenssipaineessa huomioidaan ilman kosteus.

V=V0(T0/T)^(1/4)

V=max nopeus lämpötilassa T (lämpötila kelvineitä)
V0=mitattu nopeus lämpötilassa T0 (lämpötila kelvineitä)

jos esim T0=25 C=25+273 k=298
ja T=10 C=10+273k=283 k

Niin:

V=V0*(298/283)^(0.25)= 1.013= 1.3 %

Eli 15 C vaikuttaa 1.3 % .

----------

Sen sijaan tuulella on selvä vaikutus, 10 m/s vastatuuli laskee mopedin nopeutta 10 m/s.

---

Et kehtais laittaa pientä johtoa tohon lämpö kaavaan, jos sulla on? Ja toi tuuli juttu ei voi olla noin suoraviivanen, 10m/s = 36 km/h, jos ois kyseessä mopedi joka oikeesti kulkis 36 km/h niinkun joku pieni mopo voi tehdä, niin sillä ei vois ajaa vastatuuleen?

Et kehtais laittaa pientä johtoa tohon lämpö kaavaan, jos sulla on? Ja toi tuuli juttu ei voi olla noin suoraviivanen, 10m/s = 36 km/h, jos ois kyseessä mopedi joka oikeesti kulkis 36 km/h niinkun joku pieni mopo voi tehdä, niin sillä ei vois ajaa vastatuuleen?

BRAVOOOO !

[kwaak636]

Mielenkiintoista! Kiitos oppitunneista!

Maalaisjärjellä esitetty vähän tyhmempi kysymys:

eikös ram-air ja iso airbox periaatteessa estä tehohäviön syntymistä, kun kovalla vauhdilla etenevän mp:n moottori joutuu ilman niitä imemään happea kitusiinsa hurjalla vauhdilla ohikiitävästä ilmamassasta?

Eli onko suurissa nopeuksissa todellinen hyöty enemmän tehohäviöiden eston kuin lisätehon tuonnin puolella, jos verrataan paikallaan käyvään moottoriin?

Toivottavasti ymmärrätte mitä haen takaa

Mielenkiintoista! Kiitos oppitunneista!

Maalaisjärjellä esitetty vähän tyhmempi kysymys:

eikös ram-air *ja iso airbox periaatteessa estä tehohäviön syntymistä, kun kovalla vauhdilla etenevän mp:n moottori joutuu ilman niitä imemään happea kitusiinsa hurjalla vauhdilla ohikiitävästä ilmamassasta?

Eli onko suurissa nopeuksissa todellinen hyöty enemmän tehohäviöiden eston kuin lisätehon tuonnin puolella, jos verrataan paikallaan käyvään moottoriin?

Toivottavasti ymmärrätte mitä haen takaa

Pirullisen mielenkiintoinen kysymys.
Täytyypi odottaa taas tyhjentävää vastausta.

[jannmann]

hivenen asian vierestä, mutta lämpötila vaikuttaa huippunopeuteen paljonkin kun se muuttaa seosta (lämmin ilma=vähän happea=rikasseos).
tietysti säätämällä peli kohdalleen sen vaikutus pienenee.
mutta on iso ero laitteen kulussa jos sen säädöt on kohdallaan esim. +15asteessa ja laitteella ajetaan +30 asteen lämmössä.
Seos muuttuu tuolloin yllättävän paljon.

[Zam64]

hivenen asian vierestä, mutta lämpötila vaikuttaa huippunopeuteen paljonkin kun se muuttaa seosta (lämmin ilma=vähän happea=rikasseos).
tietysti säätämällä peli kohdalleen sen vaikutus pienenee.
mutta on iso ero laitteen kulussa jos sen säädöt on kohdallaan esim. +15asteessa ja laitteella ajetaan +30 asteen lämmössä.
Seos muuttuu tuolloin yllättävän paljon.

Jep totta.

Jos lamda säädetään samaksi niin teho on likimain kääntäen verrannollinen lämpötilan neliöjuureen (lämpötila kelvineitä). Teho muuttuu koska sylinterin volumetrinen hyötysuhde kasvaa (ja jos lambda säädetään samaksi =ilman mukana enemmän kakkua=enemmän tehoa).

Tuo korjauskerroin on mukana esim DIN ja SAE tehonmittausstandardeissa. en muista niiden koodia.

Tuossa mun ryydyttävässä kaavan pyörityksessä oletuksena on että lambda ei muutu. Pyöritys sai alkunsa siitä kun meinasin kommentoida että ehkäpä ulkoiset olosuhteet, esim lämpötila ja paine olivat erit tuossa toisessa vedossa...ja rupesin pyörittämään kaavaa.

kaavanväännön lopputuloksena ei voi sanoa että ulkoilman lämpötila ja paine olisi syynä tuohon 10 km/h nopeuden kasvuun.

[Jippe]

Tuo korjauskerroin on mukana esim DIN ja SAE tehonmittausstandardeissa. en muista niiden koodia.

SAE J1349 JUN90 ja DIN 70020 (3). Muutoin en tuohon kommentoi, seuraan vaan mielenkiinnolla.

Paitsi tuohon mopo jutskaan.. Eikös silloin penskana mopoja kiljuutettu vapaalla niin paljon kuin kiertää? Ja raja tuli vastaan ennenkuin kone sanoi poks (ainakin vakiomopoilla). Tästä voisi heittää hypoteesin että jos ilmanvastus olisi nolla niin mopo kulkisi hyvin lähelle tuon kierrosluvun suurimmalla vaihteella aikaansaamaa nopeutta. Perustan väitteeni sille että eikös ne mopot takafillari ilmassa kiertäneet lähestulkoon saman.. Ainiin no se vierintävastus... Noh tulipahan avauduttua täälläkin..

[Zam64]

Lisää kaavoja ja menee off-topiciin RAM-airin puolelta.

Joitain saattaa kummastuttaa miksi noissa kaavan pyörityksissä en ole *huomioinut vierintävastusta.

Kirjan The Racing motorcycle, a technical guide for constructors, vierintä vastusta voidaan arvioida kaavalla

F=(b/p + c*V^2/P*10^5)W, kun nopeus yli 165 km/h

F= vastustava voima
p=renkaan ilmanpaine
V=nopeus
W=pyörän+kuskin kokonaispaino

eli, nähdään että kitka on toisen asteen polynomi. Koska b/p on suhteellisen pieni niin varsinkin suurilla nopeuksilla vierintä vastus on likimain muotoa

F=vakio*V^2

Eli sama nopueden toisen potenssin kaava kuin ilmanvastuskin. Näin voidaan arvioida että , suurilla nopeuksilla, vaikkapa 200 km/h moottorin tehon tarve on suoraan verrannollinen nopeuden kolmanteen potenssiin.

eli

G~V^3.

G/G0=(V/V0)^3

G=moottorin tehon tarve
G0=referenssipisteessa moottorin tehon tarve
V=moottorin nopeus
V0=pyörän nopeus referenssipisteessä.

No tällästä.

[Bomber]

Joitain saattaa kummastuttaa miksi noissa kaavan pyörityksissä en ole *huomioinut vierintävastusta.

Ei kummastuta, sillä täytyy rehellisesti todeta, että en ole ymmärtänyt keskustelusta enää pitkään aikaan mitään.* Tuli koulussa luettua sen verran vähän fysiikkaa ja lisäksi oli lyhyt matematiikka, joten täytyy vain ihailla kun joku osaa vääntää kaavaa. *

Joitain saattaa kummastuttaa miksi noissa kaavan pyörityksissä en ole *huomioinut vierintävastusta.

Ei kummastuta, sillä täytyy rehellisesti todeta, että en ole ymmärtänyt keskustelusta enää pitkään aikaan mitään.* Tuli koulussa luettua sen verran vähän fysiikkaa ja lisäksi oli lyhyt matematiikka, joten täytyy vain ihailla kun joku osaa vääntää kaavaa. *

Tällaisten teoreettisten kaavojen pyöritystä ei kannata pitää liiaksi totuutena. Niihin pitäisi liittää myös soveltavaa puolta mukaan. Yksinkertaistukset ovat välillä päätähuimaavia. Myös joidenkin termien hauska väärin/vajavainen tulkinta on johtanut hurjasti ohi rastin.
MUTTA: Kevät on tulossa ja HYVÄÄ JOULUA.

[Zam64]

[Tällaisten teoreettisten kaavojen pyöritystä ei kannata pitää liiaksi totuutena. Niihin pitäisi liittää myös soveltavaa puolta mukaan. Yksinkertaistukset ovat välillä päätähuimaavia. Myös joidenkin termien hauska väärin/vajavainen tulkinta on johtanut hurjasti ohi rastin.
MUTTA: Kevät on tulossa ja HYVÄÄ JOULUA.

Tuo on tietty ihan totta!

Kaavat on kaavoja ja niillä on omat rajoituksensa jotka saattaa joskus jäädä hämärän peittoon. Varsinkin näissä foorumeissa on vaikeaa/työlästä perustella niiden käyttöä, vaikkei se ole livenäkään mitään helppoa.

Kaavat harvoin edustaa sitä "oikeaa" totuutta vaan ennemminkin , rajoitustensa puitteissa, kuvaa pientä osaa yksinkertaistettuna reaalimaailmasta.

No tällästä. taas tänään.