Moottoripyörän lataus

[vstrom]

Miinus-kaapelin irroittamisella ( ainakin ensin ) on se merkitys, että sillä poissulkee mahdollisuuden pyörän aiheuttaman pienenkin purkausvirran mahdollisuudesta.

Etenkin nykyaikaisissa kulkuvälineissä, joissa on enemmän älyä, jatkuva pieni virrankulutus on ihan perusjuttu.

[Kotarikuski]

Miinus-kaapelin irroittamisella ( ainakin ensin ) on se merkitys, että sillä poissulkee mahdollisuuden pyörän aiheuttaman pienenkin purkausvirran mahdollisuudesta.

Etenkin nykyaikaisissa kulkuvälineissä, joissa on enemmän älyä, jatkuva pieni virrankulutus on ihan perusjuttu.

Jos kulkine on tasalämpöisessä tilassa ja akku pidetään täynnä, ei kaapelin irroitukselle liene tarvetta. Sen sijaan jos lämpötila humppaa ulkoilman mukaisesti, on ainakin teoriassa mahdollista että kondensoituva vesi muodostaa lian kanssa elektrolyytin, jolloin tapahtuu galvaanista syöpymistä. Näin käy aina kun jännitesarjassa vierekkäin olevia metalleja on samassa liemessä, ja syöpyminen tehostuu jos läsnä on kosteuden ohella jännite, etenkin liittimimissä. Venemiehet tietää mistä puhutaan (etenkin merillä).

Kunnossa oleva lyijyakku purkautuu prosentista muutamaan kuukaudessa. Jossen ole väärin ymmärtänyt niin vajaalatinki aiheuttaa pintojen sulfatoitumista ja maksimi virranantokyky laskee. Itse olen pompottanut laturia parin pyörän välillä aina muistaessani (mitä ei tapahdu kovin usein), ja akut ovat kestäneet hyvin.

[vstrom]

Ei ympäristöllä ole olennaista merkitystä, mikäli käytöstä poisolevan nykyaikaisen moottoriajoneuvon oma elektroniikka vaatii virtaa.
Galvaaninen syöpymä varmaankin kuuluu johonkin toiseen yhteyteen, esimerkiksi veneiden maasähköihin.

Uuden lyijyakun itsepurkaus lienee mainitsemasi 1-2%, mutta vanhalla mutta toimivalla se saattaa olla 5% tai ylikin.

Parissa kuukaudessa ei mitään merkitystä, mutta puoli vuotta voi olla jo akun kunnon kannalta vähemmän hyvä.

Sellainen sivuseikka vielä, että mikäli mopo kärähtäisi ylläpitolataus päällä, saattaa vakuutusyhtiö vedota valvontavelvollisuuteen, vaikka laturin myyntiesitteessä mitä lukisikin.

[B12]

Miinus-kaapelin irroittamisella ( ainakin ensin ) on se merkitys, että sillä poissulkee mahdollisuuden pyörän aiheuttaman pienenkin purkausvirran mahdollisuudesta.

Etenkin nykyaikaisissa kulkuvälineissä, joissa on enemmän älyä, jatkuva pieni virrankulutus on ihan perusjuttu.

Samalla toki pyörästä riippuen nollaa tai voi nollata erilaisia juttuja, kuten kellon, tripit jne. Nämä sitten (ainakin itsellä) vaativat ohjekirjan esiin kaivamista kauteen starttaillessa.

Jossakin nykyautossa pahimmillaan korjaamoreissu, kun akun irrottaa tai akku tyhjenee täysin tietyissä tilanteissa.

Kuten sanottua, minulla on pyörät autotallissa ja kerran kuussa tai muuten säännöllisen epäsäännöllisesti latailen kaikkia vähän aikaa.

[XX-xenon]

Vasta hain akkuliikkeestä mönkijään yhden akun, meinasi myyjä että pitäisi ladata oikealla laturilla akku täyteen joskus, niin kestää akku pitempään. Ctek jne ei kuulemma lataa täyteen asti. Mene ja tiedä sitte.

[jahonen]

Mikä muuten on "oikea laturi" tässä tapauksessa? Sellainen pelkkä vanhanaikainen muuntaja + tasasuuntaaja, jota pitää oikeasti vahtia ettei keitä sitä akkua?

t. Janne

[ajvaara]

Mikä muuten on "oikea laturi" tässä tapauksessa? Sellainen pelkkä vanhanaikainen muuntaja + tasasuuntaaja, jota pitää oikeasti vahtia ettei keitä sitä akkua?

t. Janne

Minä on tällainen ollut pikkuakkuja varten jo yli 20v ja toimii edelleen. https://www.alasans.fi/ansmann-alcs-...-2-4-24ah.html . Antaa 12V max 600mA.

[ktv]

Tää ketju on on näemmä aloitettu n 22v sitten.
Kauanko menee että tässä aletaan käsittelemään sitä varsinaista moottoripyörän latausta. Tai akkua kai siinäkin tietysti ladataan.
Turha postaus, sori..

[Kotarikuski]

Tää ketju on on näemmä aloitettu n 22v sitten.
Kauanko menee että tässä aletaan käsittelemään sitä varsinaista moottoripyörän latausta. Tai akkua kai siinäkin tietysti ladataan.
Turha postaus, sori..

Hmm...tekisköhän chatgpt tästä tiivistelmän...

[itl]

Vasta hain akkuliikkeestä mönkijään yhden akun, meinasi myyjä että pitäisi ladata oikealla laturilla akku täyteen joskus, niin kestää akku pitempään. Ctek jne ei kuulemma lataa täyteen asti. Mene ja tiedä sitte.

Näin minullekin on kerrottu. kait se liittyy siihen, kun älylaturi työntää pulssimuotoista virtaa akkuun. Pitäisi joskus testata pitääkö väite paikkansa. Joskus olen tehnyt niin, että lataan akun ns. täyteen älylaturilla ja sen jälkeen lataan sitä vielä jonkin aikaa perinteisellä Akkumatilla.

[TJok]

Tää ketju on on näemmä aloitettu n 22v sitten.
Kauanko menee että tässä aletaan käsittelemään sitä varsinaista moottoripyörän latausta. Tai akkua kai siinäkin tietysti ladataan.
Turha postaus, sori..

Kyllä tässä voi jo pikkuhiljaa aloitella, mutta ei siinä mitään erikoista ole.

[jahonen]

Näin minullekin on kerrottu. kait se liittyy siihen, kun älylaturi työntää pulssimuotoista virtaa akkuun. Pitäisi joskus testata pitääkö väite paikkansa. Joskus olen tehnyt niin, että lataan akun ns. täyteen älylaturilla ja sen jälkeen lataan sitä vielä jonkin aikaa perinteisellä Akkumatilla.

Olisin sitä mieltä, että jos akun napajännite on latauksen lopussa riittävän korkea, niin akku on täynnä, riipumatta laturista.

"akkumatti"-tyyppisessä laturissa se virta vasta onkin pulssimuotoista, siinähän on vain perinteinen verkkomuuntaja ja kokoaaltotasasuuntaussilta. Näin ollen latausvirta on 100 Hz taajuista pulssijonoa. Akkua ladataan aina vain kun muuntajan hetkellinen jännite ylittää akun jännitteen miinus diodisillan kynnysjännite, eli suurimman osan ajasta ollaan lataamatta mitään, jos tarkasti katsoo.

Ehkä se varmaan siinä kuitenkin täydempään menee, kun avoimen piirin jännite on huomattavan korkea, joten virta ei samaan tapaan hiivu ja tapahtuu varmaan tahatonta ylilataustakin.

t. Janne

[vstrom]

Olen parilla eri merkkisellä "älylaturilla" ladannut paria eri kokoista ( laturin suositusalueella ) akkua ja olen kokeeksi lopettanut lataamisen ennen laturin siirtymistä ylläpitotilaan. En siis ole odottanut niin pitkään, että laturin mielestä akku on aivan täysi.
Kaikissa tapauksissa 12V akun lepojännite on ollut seuraavana päivänä 12.7-12.8V.

Ettei vain olisi niin, että monet älylaturit lataavat tarpeettoman pitkään?

[Sankkeri]

12,8V on ihan normaali suurinpiirtein täyden lyijyakun lepojännite. En ymmärrä edeltävän viestin pointtia.

[vstrom]

Pointti: edellä on epäilty että monet laturit, mm C-tek, eivät lataa akkua riittävän täyteen mutta omakohtaisen kokemuksen mukaan niillä saattaa käydä niin, että huolimatta siitä että akku on täysi, älylaturi jatkaa varaamista huomattavan pitkään.

En usko kyseisen "ylilatauksen" olevan akulle hyväksi, vaikkakaan se ei akku suoranaisesti pilaa.

[Kotarikuski]

Pointti: edellä on epäilty että monet laturit, mm C-tek, eivät lataa akkua riittävän täyteen mutta omakohtaisen kokemuksen mukaan niillä saattaa käydä niin, että huolimatta siitä että akku on täysi, älylaturi jatkaa varaamista huomattavan pitkään.

En usko kyseisen "ylilatauksen" olevan akulle hyväksi, vaikkakaan se ei akku suoranaisesti pilaa.

Satuitko mittaamaan paljonko virtaa kulkee tuossa vaiheessa?

[vstrom]

Olisihan sitä voinut, mutta ei tullut tehtyä. Joka tapauksessa akut tulivat ainakin lepojännitteen mukaan täyteen, vaikka lataus ns keskeytettiin.
Todennäköisesti virta on tuossa vaiheessa melko pieni.

[jahonen]

Se ei pitäisi olla yllätys jos latauksen loppujännite on yli tuon 12,8 voltin, onhan jännitteet oikein lueteltu ainakin CTEK MXS 5.0:n ohjeissa. Mutta ohjeita ei tunnetusti kukaan lue Eli normaalisti latauksen loppujännite on 14,4 volttia, joka on kyllä minusta ihan vastaava sen kanssa mitä akku pyörän käynnissä ollessa näkee suunnilleen koko ajan. Tosin jos tuota tavaa, niin kyllä se ylläpitomoodissa antaa sen sitten laskea vähän alaspäinkin, jos pitempään antaa olla kytkettynä.

t. Janne

[vstrom]

Mikäli laturi lataa tuntikaupalla vielä sen hetken jälkeen, kun akun lepojännite on vielä vuorokauden kuluttua n 12.8V, niin uskaltaisin puhua ylilatauksesta, on käyttöohjeissa mainittu latauksen loppujännite sitten mitä tahansa.

Tuskin akun toimintaiän kannalta ratkaisevaa, mutta väittäisin ettei siitä kestävyysmielessä ainakaan hyötyä ole.

[jahonen]

Ainakin battery universityn mukaan tuo on ihan järkevää, hetkellisesti pitääkin ladata reilusti yli 14 volttiin, jotta akku menee oikeasti täyteen. Kunhan ei päivätolkulla ole tuossa. Onhan pyörissäkin latausjännite yleensä päälle 14 voltin jossa se pysyy, tuntikausiakin. Asiaa tietty mutkistaa se, että täysin optimaalinen latausjännite riippuu akun tyypin lisäksi akun lämpötilasta, mutta taitaa mennä liian hankalaksi.

https://batteryuniversity.com/articl...ging-lead-acid

Tuon mukaan ok kellutusjännite on 2,25 ja 2,27 voltin välillä per kenno ("The recommended float voltage of most flooded lead acid batteries is 2.25V to 2.27V/cell."), eli jos laturi pitää 12 voltin akun jossain 13,5-13,62 voltin välillä varsinaisen latauksen päätyttyä niin se on ok olla siinä pitempäänkin.

Tietty voi varmaan mennä niinkin että latailee aika ajoin, muutaman kuukauden välein latailu lienee ihan hyvä tapa sekin. Lopulta taitaa kuitenkin olla niin, että se on lämpö ja tärinä mikä akut vanhentaa, ja se on lähinnä varsinaisen käytön aikana.

t. Janne

[Sankkeri]

Mikäli laturi lataa tuntikaupalla vielä sen hetken jälkeen, kun akun lepojännite on vielä vuorokauden kuluttua n 12.8V, niin uskaltaisin puhua ylilatauksesta, on käyttöohjeissa mainittu latauksen loppujännite sitten mitä tahansa.

Tuskin akun toimintaiän kannalta ratkaisevaa, mutta väittäisin ettei siitä kestävyysmielessä ainakaan hyötyä ole.

Voit väittää mitä vaan, mutta lopulta maallikon mielipiteellä ei tässä asiassa ole muuta kuin viihdearvoa. Itse en siksi edes esitä kovin vahvoja mielipiteitä tässä. Ei nuo älylaturit ole omia akkuja pilanneet, mutta teki mitä vain kyllä se akku vanhenee vaikka vain hyllyllä istuessaan.

[vstrom]

En käsittääkseni ole väittänyt mitään varmaa, vaan olen suhtautunut kriittisesti kaupallisten akkulaturivalmistajien älylatureiden absoluuttiseen älyyn.

Vaikka ajoneuvon laturin antama jännite olisi 14.4V lyhyemmän tai pidemmän aikaa, on muistettava että ajoneuvoa käytettäessä myös virrankulutuslähteitä on päällä enemmän tai vähemmän ja tarkoitus on saada akku pysymään riittävän täynnä myös lyhyillä ajoilla, kuormituksesta ja olosuhteista riippumatta.

Luuulisin, en siis väitä, että tuntikaupalla tasaisessa lämpötilassa tapahtuva kausilautaus ei ole suoraan verrannollinen lataukseen ajoneuvoa eri olosuhteissa käytettäessä.

Edelleenkään en lataa akkuja kausisäilytyksessä niin pitkälle, kuin mitä jotkut älylaturit tekisivät. Minulle riittää, että seuraavan päivän lepojännite on luokkaa 12.7-12.8V.

Eikä ole tuntuneet akut tuosta ottaneen nokkiinsa, kaksi vanhinta käytössä olevaa akkua ovat 13 ja 15 vuotta vanhoja. Toinen Yuasa ja toinen joku hippelhoppeli merkkinen hyytelöakku.

[jahonen]

En käsittääkseni ole väittänyt mitään varmaa, vaan olen suhtautunut kriittisesti kaupallisten akkulaturivalmistajien älylatureiden absoluuttiseen älyyn.

Vaikka ajoneuvon laturin antama jännite olisi 14.4V lyhyemmän tai pidemmän aikaa, on muistettava että ajoneuvoa käytettäessä myös virrankulutuslähteitä on päällä enemmän tai vähemmän ja tarkoitus on saada akku pysymään riittävän täynnä myös lyhyillä ajoilla, kuormituksesta ja olosuhteista riippumatta.

Luuulisin, en siis väitä, että tuntikaupalla tasaisessa lämpötilassa tapahtuva kausilautaus ei ole suoraan verrannollinen lataukseen ajoneuvoa eri olosuhteissa käytettäessä.

Jos latureihin suhtautuu kriittisesti, niin siitä voisi päätellä että on olemassa joku muu tietolähde minkä perusteella noita latureiden latauksen lopetusjännitteitä ja näin ollen siiis Battery Universityssä mainittua latauksen loppujännitehaarukkaa (2,3-2,45 V/kenno eli 13,8-14,7 V 12 voltin akulle) voisi pitää vääränä? Tai jos sellaista tietolähdettä ei ole, niin sittenhän se on pelkkää perusteetonta mutuilua.

Lyijyakku on kuitenkin kohta 170 vuotta vanha keksintö, luulisi siitä tässä ajassa selvinneen edes mihin jännitteeseen sellainen kannattaa ladata että se tulee täyteen. Ehkä jopa mitä jännitettä siinä voi pitemmän aikaa pitää että se pysyy täynnä eliniän kärsimättä.

Se on akun kannalta ihan sama tilanne, riippumatta siitä mistä se sähkö tulee ja mikä kuorma siinä järjestelmässä on, jos akun napajännite on joku tietty. Eli napajännite ja akun varaustila tietyllä hetkellä määräävät latautuuko vai purkautuuko akku. Jos jännite on ajoneuvossa 14,4 volttia akun navoista mitattuna, niin ei se eroa akun kannalta mitenkään siitä, että se olisi erillisellä laturilla tuotettu ja kytkettynä on vain tuo akku. Sama virta sinne akkuun silloin menee. Théveninin teoreema.

Vuorokauden päästä latauksen lopettamisesta oleva akun napajännite ei minusta kerro mitään siitä latasiko laturi sen akun ylijännitteeseen. Hyödyllisempi olisi tietää mikä jännite siinä akun navoissa oli juuri ennen laturin irtikytkemistä. Hyvin todennäköistä että se kuitenkin sattuu tuohon Battery Universityssä mainittuun haarukkaan, kun ei tiedetä miten paljon aikaa irroittamisesta olisi ollut siihen että laturi olisi muutenkin lopettanut lataamisen.

t. Janne

[Mikeyx]

Vastoin yleistä käsitystä, akku ei varastoi sähköä. Se varastoi kemiallista energiaa.

Akkuun ei siis voi 'kaataa' sähköä sitä aina vaan lataamaalla - se ottaa varausta vastaan niin kauan kuin sähkön muuntaminen kem.energiaksi tapahtuu. Siksi akkua ei voi 'yliladata' tai muutakaan uskomustietoa.