Moottoripyörän lataus

[vstrom]

Miinus-kaapelin irroittamisella ( ainakin ensin ) on se merkitys, että sillä poissulkee mahdollisuuden pyörän aiheuttaman pienenkin purkausvirran mahdollisuudesta.

Etenkin nykyaikaisissa kulkuvälineissä, joissa on enemmän älyä, jatkuva pieni virrankulutus on ihan perusjuttu.

[Kotarikuski]

Miinus-kaapelin irroittamisella ( ainakin ensin ) on se merkitys, että sillä poissulkee mahdollisuuden pyörän aiheuttaman pienenkin purkausvirran mahdollisuudesta.

Etenkin nykyaikaisissa kulkuvälineissä, joissa on enemmän älyä, jatkuva pieni virrankulutus on ihan perusjuttu.

Jos kulkine on tasalämpöisessä tilassa ja akku pidetään täynnä, ei kaapelin irroitukselle liene tarvetta. Sen sijaan jos lämpötila humppaa ulkoilman mukaisesti, on ainakin teoriassa mahdollista että kondensoituva vesi muodostaa lian kanssa elektrolyytin, jolloin tapahtuu galvaanista syöpymistä. Näin käy aina kun jännitesarjassa vierekkäin olevia metalleja on samassa liemessä, ja syöpyminen tehostuu jos läsnä on kosteuden ohella jännite, etenkin liittimimissä. Venemiehet tietää mistä puhutaan (etenkin merillä).

Kunnossa oleva lyijyakku purkautuu prosentista muutamaan kuukaudessa. Jossen ole väärin ymmärtänyt niin vajaalatinki aiheuttaa pintojen sulfatoitumista ja maksimi virranantokyky laskee. Itse olen pompottanut laturia parin pyörän välillä aina muistaessani (mitä ei tapahdu kovin usein), ja akut ovat kestäneet hyvin.

[vstrom]

Ei ympäristöllä ole olennaista merkitystä, mikäli käytöstä poisolevan nykyaikaisen moottoriajoneuvon oma elektroniikka vaatii virtaa.
Galvaaninen syöpymä varmaankin kuuluu johonkin toiseen yhteyteen, esimerkiksi veneiden maasähköihin.

Uuden lyijyakun itsepurkaus lienee mainitsemasi 1-2%, mutta vanhalla mutta toimivalla se saattaa olla 5% tai ylikin.

Parissa kuukaudessa ei mitään merkitystä, mutta puoli vuotta voi olla jo akun kunnon kannalta vähemmän hyvä.

Sellainen sivuseikka vielä, että mikäli mopo kärähtäisi ylläpitolataus päällä, saattaa vakuutusyhtiö vedota valvontavelvollisuuteen, vaikka laturin myyntiesitteessä mitä lukisikin.

[B12]

Miinus-kaapelin irroittamisella ( ainakin ensin ) on se merkitys, että sillä poissulkee mahdollisuuden pyörän aiheuttaman pienenkin purkausvirran mahdollisuudesta.

Etenkin nykyaikaisissa kulkuvälineissä, joissa on enemmän älyä, jatkuva pieni virrankulutus on ihan perusjuttu.

Samalla toki pyörästä riippuen nollaa tai voi nollata erilaisia juttuja, kuten kellon, tripit jne. Nämä sitten (ainakin itsellä) vaativat ohjekirjan esiin kaivamista kauteen starttaillessa.

Jossakin nykyautossa pahimmillaan korjaamoreissu, kun akun irrottaa tai akku tyhjenee täysin tietyissä tilanteissa.

Kuten sanottua, minulla on pyörät autotallissa ja kerran kuussa tai muuten säännöllisen epäsäännöllisesti latailen kaikkia vähän aikaa.

[XX-xenon]

Vasta hain akkuliikkeestä mönkijään yhden akun, meinasi myyjä että pitäisi ladata oikealla laturilla akku täyteen joskus, niin kestää akku pitempään. Ctek jne ei kuulemma lataa täyteen asti. Mene ja tiedä sitte.

[jahonen]

Mikä muuten on "oikea laturi" tässä tapauksessa? Sellainen pelkkä vanhanaikainen muuntaja + tasasuuntaaja, jota pitää oikeasti vahtia ettei keitä sitä akkua?

t. Janne

[ajvaara]

Mikä muuten on "oikea laturi" tässä tapauksessa? Sellainen pelkkä vanhanaikainen muuntaja + tasasuuntaaja, jota pitää oikeasti vahtia ettei keitä sitä akkua?

t. Janne

Minä on tällainen ollut pikkuakkuja varten jo yli 20v ja toimii edelleen. https://www.alasans.fi/ansmann-alcs-...-2-4-24ah.html . Antaa 12V max 600mA.

[ktv]

Tää ketju on on näemmä aloitettu n 22v sitten.
Kauanko menee että tässä aletaan käsittelemään sitä varsinaista moottoripyörän latausta. Tai akkua kai siinäkin tietysti ladataan.
Turha postaus, sori..

[Kotarikuski]

Tää ketju on on näemmä aloitettu n 22v sitten.
Kauanko menee että tässä aletaan käsittelemään sitä varsinaista moottoripyörän latausta. Tai akkua kai siinäkin tietysti ladataan.
Turha postaus, sori..

Hmm...tekisköhän chatgpt tästä tiivistelmän...

[itl]

Vasta hain akkuliikkeestä mönkijään yhden akun, meinasi myyjä että pitäisi ladata oikealla laturilla akku täyteen joskus, niin kestää akku pitempään. Ctek jne ei kuulemma lataa täyteen asti. Mene ja tiedä sitte.

Näin minullekin on kerrottu. kait se liittyy siihen, kun älylaturi työntää pulssimuotoista virtaa akkuun. Pitäisi joskus testata pitääkö väite paikkansa. Joskus olen tehnyt niin, että lataan akun ns. täyteen älylaturilla ja sen jälkeen lataan sitä vielä jonkin aikaa perinteisellä Akkumatilla.

[TJok]

Tää ketju on on näemmä aloitettu n 22v sitten.
Kauanko menee että tässä aletaan käsittelemään sitä varsinaista moottoripyörän latausta. Tai akkua kai siinäkin tietysti ladataan.
Turha postaus, sori..

Kyllä tässä voi jo pikkuhiljaa aloitella, mutta ei siinä mitään erikoista ole.

[jahonen]

Näin minullekin on kerrottu. kait se liittyy siihen, kun älylaturi työntää pulssimuotoista virtaa akkuun. Pitäisi joskus testata pitääkö väite paikkansa. Joskus olen tehnyt niin, että lataan akun ns. täyteen älylaturilla ja sen jälkeen lataan sitä vielä jonkin aikaa perinteisellä Akkumatilla.

Olisin sitä mieltä, että jos akun napajännite on latauksen lopussa riittävän korkea, niin akku on täynnä, riipumatta laturista.

"akkumatti"-tyyppisessä laturissa se virta vasta onkin pulssimuotoista, siinähän on vain perinteinen verkkomuuntaja ja kokoaaltotasasuuntaussilta. Näin ollen latausvirta on 100 Hz taajuista pulssijonoa. Akkua ladataan aina vain kun muuntajan hetkellinen jännite ylittää akun jännitteen miinus diodisillan kynnysjännite, eli suurimman osan ajasta ollaan lataamatta mitään, jos tarkasti katsoo.

Ehkä se varmaan siinä kuitenkin täydempään menee, kun avoimen piirin jännite on huomattavan korkea, joten virta ei samaan tapaan hiivu ja tapahtuu varmaan tahatonta ylilataustakin.

t. Janne

[vstrom]

Olen parilla eri merkkisellä "älylaturilla" ladannut paria eri kokoista ( laturin suositusalueella ) akkua ja olen kokeeksi lopettanut lataamisen ennen laturin siirtymistä ylläpitotilaan. En siis ole odottanut niin pitkään, että laturin mielestä akku on aivan täysi.
Kaikissa tapauksissa 12V akun lepojännite on ollut seuraavana päivänä 12.7-12.8V.

Ettei vain olisi niin, että monet älylaturit lataavat tarpeettoman pitkään?

[Sankkeri]

12,8V on ihan normaali suurinpiirtein täyden lyijyakun lepojännite. En ymmärrä edeltävän viestin pointtia.

[vstrom]

Pointti: edellä on epäilty että monet laturit, mm C-tek, eivät lataa akkua riittävän täyteen mutta omakohtaisen kokemuksen mukaan niillä saattaa käydä niin, että huolimatta siitä että akku on täysi, älylaturi jatkaa varaamista huomattavan pitkään.

En usko kyseisen "ylilatauksen" olevan akulle hyväksi, vaikkakaan se ei akku suoranaisesti pilaa.

[Kotarikuski]

Pointti: edellä on epäilty että monet laturit, mm C-tek, eivät lataa akkua riittävän täyteen mutta omakohtaisen kokemuksen mukaan niillä saattaa käydä niin, että huolimatta siitä että akku on täysi, älylaturi jatkaa varaamista huomattavan pitkään.

En usko kyseisen "ylilatauksen" olevan akulle hyväksi, vaikkakaan se ei akku suoranaisesti pilaa.

Satuitko mittaamaan paljonko virtaa kulkee tuossa vaiheessa?

[vstrom]

Olisihan sitä voinut, mutta ei tullut tehtyä. Joka tapauksessa akut tulivat ainakin lepojännitteen mukaan täyteen, vaikka lataus ns keskeytettiin.
Todennäköisesti virta on tuossa vaiheessa melko pieni.

[jahonen]

Se ei pitäisi olla yllätys jos latauksen loppujännite on yli tuon 12,8 voltin, onhan jännitteet oikein lueteltu ainakin CTEK MXS 5.0:n ohjeissa. Mutta ohjeita ei tunnetusti kukaan lue Eli normaalisti latauksen loppujännite on 14,4 volttia, joka on kyllä minusta ihan vastaava sen kanssa mitä akku pyörän käynnissä ollessa näkee suunnilleen koko ajan. Tosin jos tuota tavaa, niin kyllä se ylläpitomoodissa antaa sen sitten laskea vähän alaspäinkin, jos pitempään antaa olla kytkettynä.

t. Janne

[vstrom]

Mikäli laturi lataa tuntikaupalla vielä sen hetken jälkeen, kun akun lepojännite on vielä vuorokauden kuluttua n 12.8V, niin uskaltaisin puhua ylilatauksesta, on käyttöohjeissa mainittu latauksen loppujännite sitten mitä tahansa.

Tuskin akun toimintaiän kannalta ratkaisevaa, mutta väittäisin ettei siitä kestävyysmielessä ainakaan hyötyä ole.

[jahonen]

Ainakin battery universityn mukaan tuo on ihan järkevää, hetkellisesti pitääkin ladata reilusti yli 14 volttiin, jotta akku menee oikeasti täyteen. Kunhan ei päivätolkulla ole tuossa. Onhan pyörissäkin latausjännite yleensä päälle 14 voltin jossa se pysyy, tuntikausiakin. Asiaa tietty mutkistaa se, että täysin optimaalinen latausjännite riippuu akun tyypin lisäksi akun lämpötilasta, mutta taitaa mennä liian hankalaksi.

https://batteryuniversity.com/articl...ging-lead-acid

Tuon mukaan ok kellutusjännite on 2,25 ja 2,27 voltin välillä per kenno ("The recommended float voltage of most flooded lead acid batteries is 2.25V to 2.27V/cell."), eli jos laturi pitää 12 voltin akun jossain 13,5-13,62 voltin välillä varsinaisen latauksen päätyttyä niin se on ok olla siinä pitempäänkin.

Tietty voi varmaan mennä niinkin että latailee aika ajoin, muutaman kuukauden välein latailu lienee ihan hyvä tapa sekin. Lopulta taitaa kuitenkin olla niin, että se on lämpö ja tärinä mikä akut vanhentaa, ja se on lähinnä varsinaisen käytön aikana.

t. Janne

[Sankkeri]

Mikäli laturi lataa tuntikaupalla vielä sen hetken jälkeen, kun akun lepojännite on vielä vuorokauden kuluttua n 12.8V, niin uskaltaisin puhua ylilatauksesta, on käyttöohjeissa mainittu latauksen loppujännite sitten mitä tahansa.

Tuskin akun toimintaiän kannalta ratkaisevaa, mutta väittäisin ettei siitä kestävyysmielessä ainakaan hyötyä ole.

Voit väittää mitä vaan, mutta lopulta maallikon mielipiteellä ei tässä asiassa ole muuta kuin viihdearvoa. Itse en siksi edes esitä kovin vahvoja mielipiteitä tässä. Ei nuo älylaturit ole omia akkuja pilanneet, mutta teki mitä vain kyllä se akku vanhenee vaikka vain hyllyllä istuessaan.

[vstrom]

En käsittääkseni ole väittänyt mitään varmaa, vaan olen suhtautunut kriittisesti kaupallisten akkulaturivalmistajien älylatureiden absoluuttiseen älyyn.

Vaikka ajoneuvon laturin antama jännite olisi 14.4V lyhyemmän tai pidemmän aikaa, on muistettava että ajoneuvoa käytettäessä myös virrankulutuslähteitä on päällä enemmän tai vähemmän ja tarkoitus on saada akku pysymään riittävän täynnä myös lyhyillä ajoilla, kuormituksesta ja olosuhteista riippumatta.

Luuulisin, en siis väitä, että tuntikaupalla tasaisessa lämpötilassa tapahtuva kausilautaus ei ole suoraan verrannollinen lataukseen ajoneuvoa eri olosuhteissa käytettäessä.

Edelleenkään en lataa akkuja kausisäilytyksessä niin pitkälle, kuin mitä jotkut älylaturit tekisivät. Minulle riittää, että seuraavan päivän lepojännite on luokkaa 12.7-12.8V.

Eikä ole tuntuneet akut tuosta ottaneen nokkiinsa, kaksi vanhinta käytössä olevaa akkua ovat 13 ja 15 vuotta vanhoja. Toinen Yuasa ja toinen joku hippelhoppeli merkkinen hyytelöakku.

[jahonen]

En käsittääkseni ole väittänyt mitään varmaa, vaan olen suhtautunut kriittisesti kaupallisten akkulaturivalmistajien älylatureiden absoluuttiseen älyyn.

Vaikka ajoneuvon laturin antama jännite olisi 14.4V lyhyemmän tai pidemmän aikaa, on muistettava että ajoneuvoa käytettäessä myös virrankulutuslähteitä on päällä enemmän tai vähemmän ja tarkoitus on saada akku pysymään riittävän täynnä myös lyhyillä ajoilla, kuormituksesta ja olosuhteista riippumatta.

Luuulisin, en siis väitä, että tuntikaupalla tasaisessa lämpötilassa tapahtuva kausilautaus ei ole suoraan verrannollinen lataukseen ajoneuvoa eri olosuhteissa käytettäessä.

Jos latureihin suhtautuu kriittisesti, niin siitä voisi päätellä että on olemassa joku muu tietolähde minkä perusteella noita latureiden latauksen lopetusjännitteitä ja näin ollen siiis Battery Universityssä mainittua latauksen loppujännitehaarukkaa (2,3-2,45 V/kenno eli 13,8-14,7 V 12 voltin akulle) voisi pitää vääränä? Tai jos sellaista tietolähdettä ei ole, niin sittenhän se on pelkkää perusteetonta mutuilua.

Lyijyakku on kuitenkin kohta 170 vuotta vanha keksintö, luulisi siitä tässä ajassa selvinneen edes mihin jännitteeseen sellainen kannattaa ladata että se tulee täyteen. Ehkä jopa mitä jännitettä siinä voi pitemmän aikaa pitää että se pysyy täynnä eliniän kärsimättä.

Se on akun kannalta ihan sama tilanne, riippumatta siitä mistä se sähkö tulee ja mikä kuorma siinä järjestelmässä on, jos akun napajännite on joku tietty. Eli napajännite ja akun varaustila tietyllä hetkellä määräävät latautuuko vai purkautuuko akku. Jos jännite on ajoneuvossa 14,4 volttia akun navoista mitattuna, niin ei se eroa akun kannalta mitenkään siitä, että se olisi erillisellä laturilla tuotettu ja kytkettynä on vain tuo akku. Sama virta sinne akkuun silloin menee. Théveninin teoreema.

Vuorokauden päästä latauksen lopettamisesta oleva akun napajännite ei minusta kerro mitään siitä latasiko laturi sen akun ylijännitteeseen. Hyödyllisempi olisi tietää mikä jännite siinä akun navoissa oli juuri ennen laturin irtikytkemistä. Hyvin todennäköistä että se kuitenkin sattuu tuohon Battery Universityssä mainittuun haarukkaan, kun ei tiedetä miten paljon aikaa irroittamisesta olisi ollut siihen että laturi olisi muutenkin lopettanut lataamisen.

t. Janne

[Mikeyx]

Vastoin yleistä käsitystä, akku ei varastoi sähköä. Se varastoi kemiallista energiaa.

Akkuun ei siis voi 'kaataa' sähköä sitä aina vaan lataamaalla - se ottaa varausta vastaan niin kauan kuin sähkön muuntaminen kem.energiaksi tapahtuu. Siksi akkua ei voi 'yliladata' tai muutakaan uskomustietoa.

[s151669]

Eiköhän ylilatauksella tässä kontekstissa tarkoiteta tilannetta jossa täyteen tulleen akun elektrolyytti alkaa "kiehua".

[vstrom]

Viitaten jahosen ja Mikeyxin kommenttiin olen helpotunut tiedosta, että kerrankin on tehty kaikissa olosuhteissa absoluuttisen hyvä kaupallinen tuote, mikä tahansa merkkinen älyakkulaturi, jonka automaattiseen toimintaan puuttuminen minkä tahansa akun lataamisessa edes pitkän kokeilun tuloksena, on uskomustietoa tai perusteetonta mutuilua.

Ajatelkaa miten hienoa tämän kaltainen kaikkien saatavilla oleva absoluuttisen hyvä laite on vaikkapa moottoripyöräilyyn keskittyvässä toimintaympäristössä, joka on pullollaan vahvoja mielipiteitä eri laitteiden ominaisuuksista, hyvistä ja huonoista, sekä siitä miten tuhannet ellei maailmanlaajuisesti miljoonat käyttäjät ovat tehdasvalmisteisien laitteiden puutteita ja huonoja toiminallisuuksia rakennelleet paremmaksi aikaa, vaivaa ja etenkin rahaa säästämättä.


Mikä ihmeellisintä, nämä täydellisesti toimivat tuotteet eivät maksa kuin muutaman kymmentä euroa, ellei sitten halua maksaa siitä paremmasta merkistä lähes satasta.
Tämä tästä.

[JM_78]

Ainakin omalla kohdalla helpointa on ollut vain irroittaa maakenkä talven ajaksi. En oo ladannut ollenkaan ja sieltä se keväällä on aina lähtenyt tulille. Litium akkua ei muutenkaan vissiin kannata ladata täyteen varastoinnin ajaksi. Uudemmissa vehkeissä tää voi tosiaan aiheutua päänsärkyä, mut jos laitteet ei sisällä sen enempää mitään huomiota vaativaa elektroniikkaa, niin kenkä irti vaan. Oma varastointipaikka on about +10c lämmössä.

[jahonen]

Viitaten jahosen ja Mikeyxin kommenttiin olen helpotunut tiedosta, että kerrankin on tehty kaikissa olosuhteissa absoluuttisen hyvä kaupallinen tuote, mikä tahansa merkkinen älyakkulaturi, jonka automaattiseen toimintaan puuttuminen minkä tahansa akun lataamisessa edes pitkän kokeilun tuloksena, on uskomustietoa tai perusteetonta mutuilua.

Kerro nyt sitten meille muillekin, mikä on oikea latauksen loppujännite, milloin se laturi kannattaa irroittaa? Pelkän ajan perusteella se on minusta vaikeaa, kun ei tiedä mihin aikaan se varsinainen lataus on tehty.

En tyrmää kokeiluja, suhtaudun vain samaan tapaan skeptisesti tee-se-itse testeihin, varsinkaan kun verrokkia ei ole tai edes olosuhteista tarkkoja faktoja esittää (jännitteet, virrat, ajat jne.) Joten tässä vaiheessa pidän kirjallisuustietoa parempana lähtökohtana.

Omat kokeilut on varmaan ihan hyviä, mutta että välttyisi petkuttamasta itseään, niin minusta siinä pitäisi olla joku verrokkiryhmä koska kuten tiedetään, akuissa on hyvinkin paljon yksilöhajontaa ja käytössä eroja ja voi olla että kyseessä on vain onnekas sattuma. Luotettavampi testi olisi varmaan 10 mahdollisimman identtistä akkua identtisessä käytössä jotka ladataan katkaisemalla lataus kesken ja toiset 10 jotka annetaan latautua loppuun. Näin voisi paremmin erottua että onko lataustavalla jotain merkitystä kestoiän kanssa. Mutta rehellisyyden nimissä pitää todeta että eihän kukaan tuollaista tee, koska se on oikeasti työläs testi toteuttaa.

Varmaan kaupallisissa laturituotteissa on puutteensa, mutta sanoisin että ne on jotain ihan muuta kuin oikea latauksen päättöjännite. Se on varmaan se helpoin asia. Minulle on ihan sama mitä siinä laitteen kyljessä sinänsä lukee, kunhan se toimii oikein, kestää hyvin normaalia käyttöä ja lievää väärinkäyttöä ja mieluusti saisi olla rakenteeltaan asiallinen. Varmaan niitä huonojakin on joista varmaan joku voisi tehdä listan jos perusasiatkaan eivät toimi.

CTEKin kanssa murheenkryyni on ennen kaikkea se surkea painonappikytkin (ainakin niissä mitä minulla on ollut) joka lakkaa itsekseen toimimasta, ja pitemmän päälle on vaikea saada moodia vaihdettua. Yhden olen korjannut, eikä sinne sisustaan ollut mitenkään liian helppo päästä vaihtamaan sitä kytkintä. Ja tietenkin että se sisusta ei näytä elektroniikkaihmisen silmään mitenkään siistiltä, ennemminkin siltä että sinne on vaan jotenkin tungettu ne kamat ja jotenkin paineltu laatikko kiinni. Mutta sehän ei kyllä lataukseen itseensä mitenkään vaikuta.

Tässä kyllä katselin jo Victronin laturia, olisikohan parempi. Ainakin jos siinä olisi toimivampi painonappi niin sehän olisi jo parannus.

t. Janne

[XJ 900]

Ei sillä loppujännitteellä ole väliä, pääasia että akussa tapahtuu ns.liikettä, eli purkausta ja latausta talvisäilytyksen aikana. Ei siinä kannata pilkkua viilata.

[timjoo]

Ei sillä loppujännitteellä ole väliä, pääasia että akussa tapahtuu ns.liikettä, eli purkausta ja latausta talvisäilytyksen aikana. Ei siinä kannata pilkkua viilata.

Tuon takia itse puran akun 1-2 kertaa talven aikana. Sellainen vain kannattaa muistaa, että akut eivät pidä purkamisesta liian tyhjäksi eivätkä pidä tyhjänä olemisesta eli kannattaa ladata pikaisesti purun jälkeen. Purku ja latausvirrat tietysti sellaiset ettei akku lämpene liikaa. Todennäköisesti turhaa hifistelyä, mutta tämä onkin harrastus...

Kuten jahonen jo mainitsi, niin lyijyakku on vanha keksintö ja tutkittua dataa on yleisesti saatavilla koska suurimmat kehityspanokset eivät enää ole tuossa akkutekniikassa. Dataa löytyy aivan poskettomia määriä.

Pystyykö yleisten akkulatureiden latausalgoritmia parantamaan moottoripyöräkäyttöä ajatellen? Aivan varmasti.

Usein data on esitetty ns. tyypillistä käyttöä varten ja nyt kun tarkalleen tiedetään millaista mp käyttö on, niin voitaisiin algoritmia hieman viilata.
Työmäärä tuon tekemiseen on infernaalinen. Eri valmistajien akuissa on suuria eroja, saman valmistajan akuissa on eroja, jne. Kaiken tuon testaaminen ja todistaminen, että uusi algoritmi on parempi vaatisi poskettoman työmäärän, paljon aikaa, vakioidut olosuhteen, jne.

Ja oma veikkaus on, että mp käyttöympäristö ajokaudella riittää tuhoamaan saavutetun edun merkityksettömän pieneksi.

Se mitä käytännössä pystyy tekemään rajallisillakin resursseilla on löytämään surkean akkulaturin. Tosin tämänkin vaatii jo perehtymistä ja mielellään jonkunlaisen dataloggerin, että pystyy todistamaan että laturi on susi. Käytännössä tuloksia kannattaa juurikin verrata tuohon saatavilla olevaan luotettavaan dataan, kuten jahonen esitti edellä.