Kaatumistesti, varusteet

[Korppi]

Hiekkaa kannattaa varoa - tätäkään testiä ei nimittäin olisi järjestetty ilman risteyksessä ollutta hiekkaa ja siihen liukastumista. Eli. Tulin tahtomattani kokeilleeksi puolittaista "lowsidea". Tai ainakin jotain siihen suuntaan, kaikki kun kävi niin nopeasti, etten oikeastaan vieläkään tajua mitä tapahtui. Lopputulos oli kuitenkin se, että lojuin pitkin katua pyörä siellä jossakin.

Testiolosuhteet: Puolipouta, lämpöä noin +10 astetta, vauhtia 30-40 km/h, suorakulmainen risteys ja hiekotushiekoista puhdistamaton asfalttipinta - negatiivisella kallistuksella suhteessa kääntymisen suuntaan.

Kokeiltavana: Shoei Z-One kypärä, Dainese Trax takki, Yokon Legend housut, Dainesen Rap saappaat ja Alpinestarsin GP Plus hanskat. Lisäksi päällä Dainesen Gillet Space selkäsuoja/vartalopanssari (ei testattu).

Testiasetelmassa mielenkiintoa voi herättää tekstiilihousut (Cordura/Goretex) ja nahkatakki yhdistelmä joka ei kai ole niitä kaikkein
yleisimpiä. Yhdistelmä tarjoaa kuitenkin tiettyjä etuja ainakin siinä suhteessa, että sateen sattuessa on paljon helpompi vetäistä pelkkä sadetakki kuin koko sadepuku päälle. Täyteen nahkaan verrattuna tämä lienee pelkästään etu, joskaan tekstiilihousun pito tankkia vastaan ei nahkaa vastaakaan. Yleisesti varustekokonaisuus lienee parempaa keskiluokkaa, ehkei täysin "race"-tasoa, mutta varmaankin enemmän kuin kelvollista. Mutta pidemmittä puheitta itse testiin, "tyvestä puuhun"-metodiikkaa noudattaen alhaalta ylös.

Saappaiden ollessa ensimmäisenä testausvuorossa, pari sanaa Dainesen Rap-mallista lienee paikallaan. Saapas on jalkterän sivuilta, sääriluun edestä ja sivusta panssaroitu Goretex-saapas, suunniteltu etupäässä touring-käyttöön, joskin käynee hyväksi yleissaappaaksi. Itse testin osalta oletettavasti pyörä kaatui vasemman jalan päälle, josta liukuminen alkoi. Ensimmäinen isku tuli kaiketi poikittain jalkaan, joka puolestaan liukui jonkin aikaa pyörän alla kunnes pyörä jatkoi omille teilleen aina kadun reunukseen saakka. Lääkärintarkastuksen perusteella jalalle ei käynyt yhtään mitään. Saappaan sisäreunaan, siis pyörän ja jalan väliin, ei tullut ihmeempiä muistoja. Kantapään suojana olevaan panssariin on nähtävästi osunut jokin moottorin osa - sen verran teknisen näköinen painauma siihen on tullut. Sisäpuolelta saapas kuitenkin suojasi hyvin, painaumaakaan en edes huomannut ennen kuin tarkastin asian. Sisäpuolesta poiketan saappaan ulkoreuna vaikuttaa ottaneen enemmän itseensä. Jalkaterän suoja on aika surullisen naarmuinen ulkopinnaltaan. Saappaan nahkapinta on liukumisen jäljiltä aika hiotun näköinen. Tämä pätee myös sääriluun ulkoreunan suojaan. Mielenkiintoista jäljissä on kuitenkin se,
että kaikki jäljet ovat tulleet täsmälleen panssarien kohdalle, joka varmaankin tarkoittaa oikein kohdistettuja suojia. Yleisesti ottaen saappaiden voi kuitenkin katsoa tehneen tehtävänsä. Mitään vammoja ei tullut pyörän päällekaatumisesta ja liukumisesta huolimatta.

Goretexin (tai tässä tapauksessa Goretex/Cordura sekoitteen eli Batavian) kulutuskestävyydestä erilaisissa lipoissa lienee väännetty kättä täältä ikuisuuteen. Vaikka tämä testauskierros ei varmastikaan anna osviittaa tekstiiliasujen kestävyyteen maantienopeuksista tai vastaavista, ainakin tämän kokemuksen perusteella tekstiilit riittävät nyt käsiteltävistä nopeuksista suojaamaan vaurioilta. Pedanttistakin pedanttisemman tarkastelun perusteella housuihin jääneet vauriot voi kuitata niin, että lahkeen vetoketju on muuttunut sävyltään mustasta harjatuksi alumiiniksi. Vastaavasti lahkeen heijastin ei taida enää heijastaa yhtään mitään, joskin kaatumispaikan asfaltista en mene takuuseen. Polven sivun osalta polvisuojan reuna sai nähtävästi siipeensä ja polven kohdalta tikkauksia on nähtävästi kulunut rikki/poikki. Itse kangas säilyi kuitenkin ehjänä polvista, joskin vähäistä
rispaantumista pääsi tapahtumaan koko säären matkalta. Isompi tälli taisi kuitenkin tulla suoraan lonkkaan - tämän ollessa oikeastaan ainoa paikka jossa lääkäri löysi jotain näkyvämpää. Reiden yläosa ja pakaran sivun alaosa näyttävät mustuvan käänteiseen Michael Jackson-tyyliin, mutta mikä mielenkiintoisinta, reisiluun ja lonkan tai itse lonkkaluun kohdalla ei kummempaa jälkeä näy. Itse asiassa, mustelmassa/ruhjeessa on vähän kolmionmallinen mustumaton kohta lonkkanivelen/lonkan kohdalla, jolle en keksi muuta selitystä kuin sen, että Yokon housuissa olevat lonkkasuojat todellakin suojaavat kolhuilta. Mustelmia lukuunottamatta jalat näyttävät siis selvinneen vammoitta.

Kaatumisen yhteydessä koitin ilmeisesti ottaa koppia maasta - joskin huonolla menestyksellä. Hanskojen ollessa pesis-räpylää pienemmät, yritykseni taisi olla valmiiksi tuomittu epäonnistumaan. Kaikesta huolimatta hanskoissa näkyvät jäljet vaikuttavat odotettua pienemmiltä ja näyttää siltä, että käsi tuli maahan kämmensyrjä/rystyset edellä. Itse kämmeneen ei vähäisiä naarmuja lukuunottamatta tullut oikeastaan mitään jälkiä. Rannenivelen sivusuojaan on toisaalta osunut jotain sen ollessa puolittain rispaantunut ja vähän repeytynyt nahkapinnaltaan. Rystysten ja sorminivelten Kevlar-panssareissa näkyy joitakin laahautumisen jälkiä, muttei mitään ihmeellisempää. Ilmeisesti käteni ei ehtinyt ihmeemmin osua katuun, muuten näin vähäiset jäljet eivät oikein olisi selitettävissä. Käsien osalta kosketukset jäivät ilmeisen vähäisiksi, joten testi ei varmaankaan tältä osin koetellut hanskoja niin pitkälle kuin olisi voinnut. Hyvä niin.

Nahkatakkien suojaavuus lienee lähinnä selviö ja varmaankin Dainesea pidetään yleisesti yhtenä parhaista. Odotukset tällaiselta varustukselta ovat varmaankin korkeat, eikä omien kokemusteni perusteella odotuksissa ole mitään vikaa varsinkin jos varusteet pystyvät ne täyttämään. Aluksi todettakoon se, että pahimmat vammat tulivat ylävartaloon, jos niitä nyt vammoiksi voi edes sanoa. Lääkärin arvion perusteella jokin "pectoralis major" ja sen sukulaiset "pectoralis ja kaverit" ovat rinnan puolelta revähtäneet vähän enemmän, samoin kuin "Rhomboid" ja "Trapetzius" selän puolelta. Suomeksi tämä tarkoittaa rinta-, selkä- ja niskalihasten revähtymiä. Käytännössä em. paikat ovat vähän jäykkinä. Näin kuulemma siksi, että kyynärpäähän ja hartiaan on tullut jos jonkinlaista iskunomaista vääntöä suuntaan jos toiseenkin. No. Takki onkin sitten sen näköinen. Sekä kyynärvarsi että olkapää ovat saanneet upouuden katu-uskottavan retro-lookin, ainakin jos kulunut nahkatakki sellaiseksi lasketaan. Joo. Oli käytännössä tuliterä rotsi, enkä ollut ihan tätä hakemassa. Vaikka nahan pinta kuitenkin meni rikki, oli erikoista huomata ettei yksikään tikkaus ole kulunut poikki. Päinvastoin, takissa näyttää olevan ompleet vähän sivussa varsinaisista saumoista ja vaikka sauma onkin hioutunut tasolle "retro", ompeleet ovat säilyneet ehjinä viimeistä tikkausta myöten (Aivan. Kuullostaa erikoiselta. Kuitenkin, vaikka miten etsin, en löytänyt yhtäkään katkennutta ommelta - toisin kuin housuissa). Vaikka vauhti ei ollutkaan kova, tätä voinee pitää Dainesen kannalta hyvänä merkkinä. Ehkä tikkaukset ovat tarkoituksella sijoitettu niin kuin ovat, ehkä näin on muissakin rotseissa. Oli miten oli, laahautumiskestävyyden osalta voi kai olla tyytyväinen. Edellä mainittuihin iskuihin testatussa takissa on kyynärvarren puoliväliin ulottuvat kyynärpääsuojat, jotka vaikuttavat toimivan. Vaikka nahka kyynärpäässä onkin vähän ikävän näköistä kyynärpäihin tuli iskusta tuskin mustelmaakaan. Erinomaisen hyvä. Kyynärpäätä pahemman näköistä jälkeä tuli kuitenkin olkapäähän ainakin ulkoisesti tarkastellen. Nahka hioutui huomattavasti enemmän kuin kyynärpäässä, mutta ei kyllä kulunut läheskään puhki. Kuten kyynärpäästkään, olkapäästäkään ei mennyt luita, joskin edellä mainitulla tavalla isku on ollut aika kova. Luunmurtumia kokeneena voin kuitenkin todeta sen, että mikä päivä tahansa mielummin revähtymä kuin murtuma - tämä lienee itsestään selvää. Nivelten suoja vaikuttaa tässä takissa kuitenkin olevan kohdallaan, joten ei valittamista. Summa summarum. Takki toimi kuten pitikin. Suojasi iskuilta ja laahautumiselta. Revähtymiä voi varmasti pitää olemattomina vaurioina.

Edellisestä olkapääkuvauksesta ei varmaan ole vaikea päätellä, että pääkin osui katuun. Vaikka niskalihakset ovatkin arkoina, mitään ihmeellisempää ei tähänkään liittynyt. Visiirin reunaan ja kypärän sivuun tuli vähäisiä jälkiä - oikeastaan niin merkityksettömän näköisiä ettei niiden perusteella voisi kuvitella kypärän kanssa kaadutun ja sen osuneen katuun. Ilmeisesti isku on tullut melkein suoraan sivusuunnassa eikä pää ole laahautunut pitkin katua. Kannattaa varmaan myös laittaa korvan taa, jos aikoo käytettyä kypärää hankkia. Ulkoisesti kaatumista ei ainakaan tästä Shoeista voi päätellä varmaan mitenkään. Kaatumisen "jäljettömyydestä" huolimatta voin kai olla tyytyväinen, tietäessäni kypärän olevan kunnolla suojaava. Taju ei lähtenyt, eikä pahemmin tähtiäkään näkynyt. Pystyyn pystyi nousemaan melkein välittömästi. Toki pari tuntia lipan jälkeen tuntui vähän siltä, kuin olisi turpaansa saanut, mutta eiköhän olo tuosta asetu. Kypärän istuvuuden osalta voi todeta, ettei kypärä kaaduttaessa liikkunut mihinkään vaan pysyi siinä asennossa johon olin sen kiinnittänytkin. Sanomattakin lienee selvää, että hattu meni vaihtoon välittömästi - toiseen samanlaiseen. Mikäli satut muuten harkitsemaan Z-Onen hankintaa, pikku vinkki voi olla paikallaan. Kypärän sisus on aika kova, eikä jousta nimeksikään. Käyttämättömän Z-Onen saaminen päähänsä on suoraan sanoen yhtä tuskaa, varsinkin kun kypärän kaula-aukko on niin tiukka kuin on. Kannattaa kuitenkin uskoa myyjiä ja ottaa pienin mahdollinen koko jonka päähänsä saa. Viikossa-parissa kypärä muotoutuu miellyttäväksi ja ennen kaikkea se on käytännössä hiljainen (osin varmasti tiukan kaula-aukkonsa johdosta).

Tässä vaiheessa voi kai esittää perinteisen kysymyksen: "Miltä nyt tuntuu?". Sanalla sanoen vähän hölmistyneeltä. Henkilölle, joka ei ole törmäillyt, voi todeta homman käyvän niin nopeasti että kysymykseen: "mitä tapahtui?" vastaaminen lienee mahdollista vain tässä esitetyllä tavalla tarkastelemalla jälkiä joskus myöhemmin. Koska jokainen on josku pienempänä kaatuillut, ei kaatumisessa sinänsä liene mitään ihmeempää. Ongelmana voinee olla vain kaiken tapahtuminen nopeammin kuin uskoisi. Jos jotakuta muuten kiinnostaa tietää miltä tuntuu kun kypärä lävähtää maahan, voi todeta sen pamahtavan aika kovaa. Yht'äkkiä vain kuuluu "PAM" ja siinä se. Ei mitään dramaattisempaa, mutta ei kovin miellyttävä kokemus.

Kaiken edellä olleen jorinan jälkeen on varmasti aiheellista kysyä mitä tästä opimme. Ainakin itse opin sen, että keväällä kannattaa aidosti olla varovainen hiekkojen kanssa. Vaikka olenkin kuullut tuhat ja yksi saarnaa aiheesta "hiekka kaarteessa" ja pyrkinyt sitä varomaan, en nähtävästi ollut riittävän varovainen. Toinen aiheellinen opetus onkin sitten matkani tarkoitus. Olin yksinkertaisesti ajamassa kodista konttorille ja olin jo jonkin aikaa kelaillut miksi ihmeessä viitsisin vetää joka ainut kerta varsinaisen ajovarustuksen päälle viiden minuutin matkalle. Hei. Eihän kenellekään tapahdu mitään työmatkalla? Eihän. Olin itseasiassa jo vakaasti päättänyt, että säiden salliessa "tyhmät gore-housut" saa jäädä coolin kesälookin tieltä. Onhan se nyt paljon siistimpää ajaa farkuissa ja lenkkareissa. No. Kokemusteni perusteella taidan kiltisti pysyä kunnon ajovarustuksessa myös työmatkoilla. Voi olla, että kertomus siitä kuinka monta grammaa hiekotushiekkaa reisistäni leikattiin irti farkkusäleiden joukosta tai millaisia jänniä tageja olen saanut jalkani kipsiin olisi raadollisuudessaan mielenkiintoinen, mutta moiseen stooriin liittyvän luomistuskan johdosta taidan jättää ajovarustetestin toisen osan jonkun toisen kirjoitettavaksi.

[Eki]

Moi.

Harmi että kävi niinkuin kävi, mutta selvitys oli kyllä loistava.

Oli viitsitty kirjoittaa kunnolla, huumoriakaan unohtamatta.

Yksi asia jäi vain askarruttamaan.. miten kävin pyörän ?
Eihän se tärkeintä ole, mutta koska kuski voi kertoa asiasta näinkin hienosti, hänellä tuskin on suurempaa hätää..

-E

[Mr.Saki]

Osanottoni tapahtuneen johdosta.
Taidanpa käyttää vastaisuudessa noita ajovarusteita itsekkin työmatkalla.

[MagnaMan]

Mainio muistutus meille kaikille varusteiden tarpeellisuudesta.
Varusteita saa aina uusia muu on jo hankalampaa...

[jjm]

-*snip*-
Hei. Eihän kenellekään tapahdu mitään työmatkalla? Eihän. Olin itseasiassa jo vakaasti päättänyt, että säiden salliessa "tyhmät gore-housut" saa jäädä coolin kesälookin tieltä. Onhan se nyt paljon siistimpää ajaa farkuissa ja lenkkareissa. No. Kokemusteni perusteella taidan kiltisti pysyä kunnon ajovarustuksessa myös työmatkoilla.
-*clip*-

Kiitos huolella tehdystä kirjoituksesta, sitä oli ilo lukea (enkä siis tarkoita varsinaista tapahtumaa...).

Täytyy myöntää, että itsekin vartin työmatkalla olen ajatellut juuri noin (ajosaappaat - hanskat - Gore-takki -linjalla tähän asti), mutta ehkä alan käyttämään myös ajohousuja. Syytä olisi.

[Gixxerrr]

Enpä ole ennen näin pitkää sepustusta lukenut, tätä ei voinut jättää kesken. Hyvä että ei tullut äijään vaurioita.

Heh, onhan se tulkittavissa niinkin ettei pyöränkään voi olettaa huonosti käyneen, kun kuski ei ole tuon enempää paniikissa ja malttoi keskittyä omaan vaurioitumiseensa...
Ikäviä hommia kuitenki ja voi aika varmasti? olettaa että seuraavan kerran ollaan varovaisempia?
Ei noita kenellekään toivo....tsemppiä

[jenssode]

Hieno oli tarina, ja opetuksena tästä taidankin mennä samaantien ostamaan nuo kyseiset housut, sillä toistaiseksi olenkin vain farkuissa päristellyt!

[sir]

Opettavainen tarina ja testi. Onneksi testaaja säilyi ilman suurempia vammoja.

[Flash77]

Kylläpäs oli huolella tehty kotiläksyt 'tömsyn' jälkeen.

Kaikille lienee kumminkin selvää että jatko-osaa tähän testiin ei ole tulossa ihan heti . Eihän !?!

[Planet]

Mielenkiintoinen tarina vaikkakaan tämä ei tuonut sitä lopullista vastausta siihen kumpi nyt on selvästi parempi gore vai nahka...tai no jokainen vetäkööt omat johtopäätöksensä. Onneksi ei käynyt kuskille pahemmin ja toivotaan ettei tarvitse enää yhtään tälläistä kertomusta tänä kesänä lukea...

[Korppi]

Ensin kiitoksia kaikille kommenteista. Pakko myöntää, että yleinen asenne "koeajajaa" kohtaan lämmitti mieltä, mikä lienee vain hyvä asia. Oli miten oli, pari kysymystä kaipaa varmaan ansaittua tarkennusta.

Pyörä ei ollut oma, joten sen lopullisista vaurioista en oikein osaa sanoa mitään. OK. Noloa mällätä tutun pyörä, mutta koska rautahepo lähti lipankin jälkeen käyntiin, tuskin mitään dramaattisempaa pääsi käymään. Erilaisia naarmuja jäi toki tuohon mainioon mopediin, mutta tällaistähän sattuu. Pyörän vaurioita varmaankin lievensi se, että onnistuin taidokkaasti koppaamaan sen lennosta jalkani päälle ennen täyttä kontaktia asfalttiin (tai jotain) - keino jolla pyörän vaurioita voi epäilemättä vähentää tuntuvasti. David Beckhamkin olisi varmaan ollut ylpeä moisesta stopparista. No. Ehkei kuitenkaan kannata kokeilla itse ainakaan puhtaasta uteliaisuudesta, varsinkin kun setä on nyt kertonut millaista pyörän pompottaminen on.

Oman ruumiillisen hyvinvoinnin kannalta voinee todeta, että rintalihakset ja niska ovat selvästi jäykemmät kuin eilen, joten olo tavallaan pahentunut. Toisaalta, siinä se. Näinhän se menee yleensäkin lihasvammoissa.

Asiaa nyt enemmän pohdiskelleena on toki käynyt pari kertaa mielessä mitä olisi tapahtunut, jos olisin todellakin ollut sonnustautuneena sexikkäisiin farkkuihin, hihattomaan paitaan, hopahtaviin lenkkareihin ja muuhun mukavaan varustukseen, joka on omimmillaan esitettäessä Hietsun tanga-asuisille auringonpalvojattarille klassinen "Miss. Would you like to be provided with a ride on my crotch rocket?"-kysymys. Ok. Hartian ja kyynärvarren lihaserottuvuus olisi varmaan ollut huipussaan, mutta todennäköisesti pienen tuskien taipaleen takana. Mielummin hikoilen läskin irti punttiksella, vaikka sopiva lippaaminen tarjoaakin varmaan nopeamman keinon päästä eroon ei-toivotuista läskeistä.

Todettakoon myös se, ettei tarkoitukseni ole missään nimessä ripittää niitä ("Sinä syntinen farkkurotsibikeri...yms."), jotka asettavat tyylin turvallisuuden edelle. Kuten aikaisemmasta viestistäni voi päätellä, ilman tätä tapausta olisin ollut vahvasti kallistumassa farkut yms. kivaa linjalle. Toivottavasti viestini kuitenkin auttaa tätä linjaa harkitsevia tai sitä käyttäviä (näin voinee päätellä muutamista vastauksista) arvioimaan paremmiin niitä seurauksia, joita kevyempi varustus voi aiheuttaa. Itse kuitenkin päädyin sattuneesta syystä luopumaan näistä kuvitelmistani. Kuitenkin, loppujen lopuksi tämähän on vapaa maa joten kukin taaplatkoon tyylillään kunhan tietää mitä tekee. Kokemusteni perusteella voi kuitenkin todeta, että kaupunkinopeuksissa asianmukaisella varustuksella selvinnee vammoitta tilanteista, joissa "siviilit" päällä lähdettäisiin leikkauspöydän kautta kotiin (ja vieressä koputteleva tyttöystäväni pyytää huomauttamaan nyppineensä (kuulemma "operoineensa" tms.) vastaanotollaan muutaman kilon hiekkaa esikoululaisista eläkeläiseen ulottuvasta joukosta kanssaihmisiä erilaisten kaatumisten seurauksena. Ai niin. Lihasten latinalaiset nimeni kuulemma mättävät.).

Lopuksi voi kai mainita vastausten runsaahkon määrän lyhyessä ajassa vähän yllättäneen allekirjoittaneen. Toivottavasti viestini kuitenkin vastaa ainakin siihen kysymykseen mitä tapahtuu, kun kaatuu kaupunkinopeuksista. Syystä tai toisesta tämähän on ollut vähän vähemmän analyyttisesti käsitelty aihe. Ehkä tämä keskustelu nyt korvaa kyseistä puutetta.

[teammate]

No olipa siinä mainio selostus tapahtuneesta! Ihan kun olis lukenu "TM-testaa". Hyvä, ehkä kirjoittajan verbaalisuus sai vielä lisä "sisuruiskeen" tapahtuman johdosta. Jos kirjoittaja ei ole ammatiltaan toimittaja niin sitten täytyy olla lääkäri, arvasinko oikein? *
Niin stoori toi mieleeni viime tiistaiset "Siuron-mutkat" (Holtsu ja ZZR1100 tietää) karvat vain nousee pystyyn kun ajattelee, mitä olisi voinut sattua meidä pikku race-tyypittelyssä vasten laskevaa (ja häikäisevää) aurinkoa *osittain hiekkaisella maantieradalla...
Tosin tämä tarnina päättyi onnellisesti

Hyvä, että selvisit noinkin vähillä vaurioilla. Ei tuo nahka & gore niin epätavallista mielestäni ole, itse tulee toisinaan pöristyä Dainesen nahkapusakassa kera Richan gorepöksyjen tai MP-Asun gorefarkkujen. Itse tuli tehtyä vähän vastaavanlainen testi n.60-70:n vauhdista viime vuoden huhtikuussa, tuloksia voi vilkaista TÂÂLTÂ ison nenän kuvan kohdalta. Pikaista toipumista & parempaa onnea jatkomopoilussa.

[basic]

Oma "koeajoni"

Vuosi sitten päädyin vasten tahtoani testaamaan omaa varustustani. Paikkana toimi Turku, jossa olin vierailemassa. Luonnollisesti kyseessä oli vasta kauden toinen ajopäivä.

Ajelin rauhallista vauhtia (noin 40km/h) suoraa linjaa eteenpäin ja kevyesti etujarrulla vauhtia hidastaessani pyörä meni alta. Turkulainen asfaltti on joko äärimmäisen liukas, tahi eksyin hiekkaesiintymään. Jokatapauksessa Halvarsson/Jofama:n parkitsema nahka teki tehtävänsä. Takki selvisi parilla naarmulla, jotka jälkeenpäin katseltuna toimivat hienoina "kunniamerkkeinä". Housuihin sain aikaiseksi pienen reiän ja muutaman hankauman. Ensimmäistäkään verinaarmua onnettomuus ei tuonut tullessaan, ja sekä takki että housut ovat edelleen käyttökelpoisia, joten voinen hyvällä omalla tunnolla suositella nahkaan pukeutumista.

Tarinan toinen puoli pitää sisällään katkenneen solisluun ja muutaman murtuneen kylkiluun, joten sangen suojaton sitä on vaikka olisi mitä päällä.

Nahkaiset saappaat ja hanskat ovat myös edelleen käytössä ilman sen kummempia vaurioita. Nahkan hankauskestävyys siis lienee omaa luokkaansa.

Lopuksi voinen vain arvuutella seurauksia mikäli vaatetus olisi ollut luokkaa farkut ja "jokutakki"... Tällaistakin varustusta näkee tien päällä sangen usein. Itsekin syyllistyn etenkin farkkuihin aina toisinaan kun tekosyyksi sopii lyhyt matka tai kova helle. Toisaalta lippojen jälkeen olen ollut huomattavasti uutterampi nahkaan pukeutuja.

Nyttemmin elämä taas hymyilee; solisluu on pitkällisen vihoittelun jälkeen jokseenkin kunnossa, pyörä kunnossa ja koko paketti taas tiellä. Viime kesän lopussa jouduin tosin turvautumaan pleksiin, kun solisluu ei tahtonut kestää viiman tuomaa painetta (pleksi on muuten sittemmin tarpeettomaksi käyneenä myynnissä ko foorumissa).

Hmm... Eipä tainnut sitten olla huono kauppa, jos nuo housut noin hyvin kestivät - ostin nimittäin pyörän oston yhteydessä samaiset pökät.
Hieno teksti todellakin ja hyvä että äijä selvisi lähes vaurioitta. Arvostan!

[hway]

Kommentoinpahan tuota farkkujen pitoa.

Itse nimittäin viime kesänä tutkin asfalttia hiukan tarkemmin, autoilija vaihtoi kaistaa eteen ja highslideksi meni. Varusteena anytex-ajotakki, farkut, nahkahanskat (eivät ajohanskat, aivan tavalliset) ynnä nahkaiset hiukan tukevammat kävelykengät.

Farkut eivät suojaa p*skaakaan. Vauhtia ehkä neljäkymppiä, ja molemmista polvista söi hetkessä läpi. Kävely perin hankalaa (tuskallista) viikon verran, arvet kuukauden. Hanskat kärsivät myös sen verran että roskikseen päätyivät. Pitempivartisesta varresta on hanskassakin hyötyä, nimittäin hanska "kuoriutui" kädestä ja ranne otti tiehen kontaktia. Kenkiin naarmuja, ja takin pintakerros raapiutui puhki oikelta puolen rinnan tasolta. En halua edes kuvitella miltä yläkroppa olisi näyttänyt jos kyseisenä (suht lämpimänä) päivänä olisi ollut esmes pelkässä t-paidassa likenteessä..

Nykyään vasemmassa ranteessa näkyy tarkkaan katsoen vieläkin jälkiä tuosta (hanska kuoriutui sen verran kädestä ), ja oikeassa polvessa on suunnilleen parin neliösentin iloinen tummanpunaisenvioletti jälki. Ja silti sitä esmes työmatkalle vetää mieluummin farkut kuin nuo kunnon housut. Toisaalta, varusteita eli ei, muiden toilailuja tulee seurattua huomattavasti tarkemmin nykyään... Maantienopeuksissa tosin farkuissa tulee jo "hiukan" orpo olo... Mitenkä se nyt olikaan, niitä jotka ovat kaatuneet, ja niitä jotka eivät ole vielä...

Ja pyörä. Katteet kärsivät, pakoputken kromi naarmuuntui, pleksi murtui (peili väänsi tuota kehikkoa sopivasti), ynnä muita kosmeettisia jälkiä. Eipä tuollaisesta voi varmaan vähempää juuri odottaakaan.