Ei kai brittien kanssa ainakaan vielä mitään ongelmia ole? Slipari, hanskat, tuulilasi ja kaikennäköistä pienempää kilkettä sieltä on tullut tilailtua ilman mitään ylimääräisiä kuvioita.
Printable View
Vuositolkulla vatvottu brexit-sopimus tulee voimaan tällä viikolla lauantaina, 1. helmikuuta 2020. Ero koittaa Keski-Euroopan aikaan keskiyöllä ja Suomen aikaan klo 01:00
Helmikuussa alkaa siirtymäkausi, joka jatkuu vuoden loppuun. Tuona aikana ihmiset ja yritykset voivat liikkua vapaasti EU:n ja Britannian välillä aivan kuin tähänkin asti.
Aika näyttää, miten käy.
Vaan kuinka tavarat? Säilyykö tullivapauskin tuon siirtymän ajan, vai kulkeeko älyttömän kalliin Roju Mailin paketit jatkossa Tullin läpi, samassa kastissa kuin Kiinan paketitkin? Ja jos jää Tulliin, niin ottaako Kusti vielä sen saman ylimääräisen käsittelymaksun, jota Kiinan pussukoihin uhkailivat?
Tietoa brexitin vaikutuksista henkilöasiakkaille
Britannia eroaa EU:sta tammikuun 2020 lopussa. Helmikuun alussa alkaa siirtymäkausi, joka jatkuu vuoden 2020 loppuun. Siirtymäkauden aikana jatketaan nykysäännöillä ikään kuin Britannia olisi vielä EU:n jäsen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei vuonna 2020 tule muutoksia esimerkiksi tulliselvittämiseen tai matkustamiseen Britanniaan.
EU ja Britannia neuvottelevat vuoden 2020 aikana tulevasta suhteesta. Sinun kannattaa varautua siihen, että Britanniasta tulee EU:n ulkopuolinen maa 1.1.2021, kuten esimerkiksi Kiina ja USA.
yks mahis on tietysti rakennella letkut valmiiksi puristetuista letkuista johon banjot liittyy kierteellä. Niitähän saapi esim. W&W:ltä. Ihan varma en kyllä ole laillisuudesta tieliikenteeseen, tuommosessa itse kootussa palapelissä kun rakentelijaseppo ei kuiteskaan saa ihan vaan sutia menemään pelkällä lantiolla.
https://www.wwag.com/step3/1000jpg/108720.jpg
Zzrään tilasin viime vuonna ebaysta HELin letkut eteen ja taakse.
Tarkkaa hintaa en muista mutta kympeissä liikuttiin, Porvoon mittaletku oli ehkä kympin tai kaks kalliimpi eli ei paha sekään..
Tuli jarruista vähän jämäkämmät kuin mitä vanhoilla kumiletkuilla oli, ei lähelläkään mitään äkkinäistä. Veikkaan että jos kuski ei olis tiennyt letkujen vaihdosta, ei ehkä olis huomannut eroa...
Ei sitä kadulla sitä teräsletkua juuri huomaa mutta radalla ei tartte ajaa ku 2 kierrosta lujaa ni alkaa tajuamaan mikä ero niissä on ku jarrut ei katoa yhtäkkiä.
Siihe vaikuttaa enemmänkin moni muu asia. Mm. onko ilmattu kunnolla. Ja onko vettä jarrunesteessä, mikä laskee sen kiehumispistettä. Toki myös minkänlaiset satulat on, onko halkaistavat vai monoblockit.
Teräspunosletkut on lähinnä siihen miltä kahva tuntuu, ja antaa paremman jarruvoiman kun ei ole perinteiset letkut joustamassa. Ja onhan ne muutenkin kestävämmät kuin perinteiset.
Pariin pyörään olen vaihtanut punosletkut kumisten tilalle ja en ole kyllä juurikaan eroa huomannut. Viimeisimmissä trumpassa, ducatissa ja kotarissa ollut punosletkut jo tehtaalta. Samoin kuin kiinalaisessa mönkijässäkin.
Mites tuo jousivakio lasketaan progressiivisista, tai tässä tapauksessa dual rate, jousista?
Kokonaispituus on 375, ulkohalkaisija 37 ja langan halkaisija 5. Jäykemmälle 315 pitkälle pätkälle sain 10 N/mm, mutta tuo lyhyt löysempi 60 mm 4-5 aktiivisen kierroksen pätkä antaa ihan järjettömiä lukemia. Koko jouselle laskettuna 7,8 N/mm.
Juuh. Vaakaa apuna käyttäen tuli ekalle viidelle millille tulokseksi tuo koko jousen jousivakio, eli ehkä tuo kokonaisuus toimii sitten niin, että lähtötilanne on koko jousen vakio ja tiheämpien kierteiden pohjatessa vaihtuu sitten isommaksi. Ja järkeenhän se kävis että näin se on, joten näinhän sen on oltava.
Jos näin on, niin '96-00 ison Banditin jouset on 8-10 N/mm. Kaipa noi uskaltaa V-strommin keulaan heittää, siinähän se sitten selviää onko liian jäykät vaiko ei. Numeroiden valossa aika jees.
dual rate jousiahan ei voi kuvata yhdellä ainoalla jousivakiolla vaan ensin toimii toinen ja kun sen kierteet puristunut yhteen niin sitten toinen. ja jos tarkemmin vielä haluu pohtia niin missä kohtaa tuo vaihdos tapahtuu, joustomatkan alussa, keskellä vai lopussa. pitäis asetella yks kerrallaan puntteja päälle, mitata vastaava puristuma ja sitä kautta sais piirrettyä massa (voima) vs puristuma - käppyrän
Tuo muutoksen sijainti joustomatkassa on ihan laskettavissakin, varsin simppeli asia kun vaan tajusi että koko jousen laskennallinen jousivakio on sama kuin todellinen jousivakio löysemmän osion pohjaukseen asti, jolloin vaihtuu jäykemmän osion jousivakioon. Voima kun vaikuttaa koko jouseen, ei vain toiseen osioon.
Ja tuo löysemmän osion jousivakiohan on laskettavissa kaavasta 1/k = 1/k1 + 1/k2, tässä tapauksessa löysempi osio on neljän newtonin pintaan, eli puristuu 2,5 kertaa enemmän kuin jäykempi.
Kuis paljon kompressorissa tulee olla min. ilmantuotto jotta se jaksaa ampua esim renkaan vanteelle?
Nykyinen pikakompurani siihe ei pysty lähellekään, ni ois järkevämpi kompura hankinnassa.
Riittääkö esim. tässä ruuti:
https://www.biltema.fi/tyokalut/pain...-24-2000033889
Mitkä ne oleelliset specsit tossa asiassa on? Kiitos.
Eiköhän se ole oleellisinta että on säiliökapasiteettia ja että letkulinja ei ahdista. Säiliöstä saa hetkellisesti reilusti isomman tuoton kuin mitä pumpun nimellisteho on.
Minulla on suurinpiirtein tuon Biltsun vehkeen kokoinen pönttö ja se hoitaa hommansa.
Juolahti tuossa mieleeni. Ennen kompuran ilmestymistä pajan nurkkaan ammuskelin maastofillarin tubeleksia tälläisellä virityksellä paikalleen.
Liekö sattumaa vai ei, mutta kun siirryin virallisen oikean rengasrasvan käyttöön, sen jälkeen ei ole kertaakaan ollut mitään ongelmaa vanteelle nousun kanssa.
Kompuran tuoton kanssa asialla ei ole tekemistä, jos vuotaa vanteen ja kumin välistä. Venttiilin kautta ei mene sen enempää ilmaa oli kompura mikä hyvänsä. Venttiilin sielu hyvä olla irti kun nostaa kumia vanteelle. Paineilmatykillä sitten posauttelevat raskaan kaluston lutterot jos muuten ei nouse. Kovat jätkät hiuslakalla, starttipilotilla tai bräkleenilla.
Saivartelua: eikö renkaan vanteelle nousu ja tubeless-renkaan tiiveys täyttöä aloitellessa ole hieman eri asia?
Tuohon jälkimmäiseen voi vaikuttaa vaikka laittamalla räikkäliinan renkaan ympäri, jolloin tupakansytkäkompuralla saa renkaan täyttymään, eikä ilmat pihise reunoista ulos. Toinen vaihoehto on hiilidioksidikapseli räikkäliinalla tai ilman.
Vanteelle nousee kompuran tuotosta riippumatta kunhan on riittävä säiliö paineakkuna. Venttiilin sisäkalut veks ja letkulla suoraan säiliöstä eikä paineenalennusventtiilin kautta. Tietysti jos säiliö on vaikka 50 litrainen, on aika urakka saada siihen edes 6 baria 12V pikkukompuralla. Tuo liinalla kiristäminen "huulille" on hyvä niksi.
Juu rengasrasvaa minäkin käytän, mutta toi mun vanha säiliötön kompura ei jaksa ampua rengasta vanteelle vaikka avustaa käsillä jne jne.
Juu irrotan aina neulan venttiilistä ennenku alan nostamaan vanteelle.
Kiitos kaikille vastauksista! Pistän tuollaisen Bilteman pöntön hankintaan piakkoin sitten.
Viime kesänä kokeilin nouseeko Contin raceattac etunen käsipumpulla, aika hyvältä näytti kunnes pamahti ja pumpun letku halkes. Kuumeni aika kuumaks, ja miehellä otsalla oli hiki koska pumppaustahti oli kovanlainen....
Tämän tyylisiä salkkumallisia näkyy varikolla paljon, ehkä hiukan helpompi kuljettaa ja vie vähemmän tilaa:
https://www.bauhaus.fi/kompressori-toolson-mk180.html
Juuri tuollainen taitaa olla itsellä.
Noillakin on aina noussut vanteelle, mutta toki tuommoinen isompi säiliöllinen on parempi jos sen saa kuljetettua.
Onko kokemuksia "All Balls" merkkisistä stefoista? Onko mistään kotoisin vai yksi kuramerkki muiden joukossa ?
Second that. Ihan helvetin kovaa kumia
Joskus oon KTM:ään laittanu all balssin laakeri-stefoja.
Eipä vakuuttanut. Mielummin jotain muuta.
Jos iskareihin meinasit, ni vihreetä skf:ää kiinni. Maksaa vähän, mutta on paras.