Taitaa olla kovin vähän suuria moottoriratoja maailmassa joita voi kutsua omistajilleen tuottoisiksi liiketoimiksi.
Niinkään isot radat kuin Nürburgring, Hockenheimring ja Silverstone eivät käytännössä tuota omistajilleen rahaa. Omistuspohja elää omistajien ja potentiaalisten omistajien likvidin mukaan. Samalla vaihtuvat ajettavat luokat, jollakin omistajalla on side kaksipyöräisiin ja hankkii sinne kisat. Nyt esim Hockenheimring on suuntautumassa vahvasti tapahtumakeskukseksi pelkän moottoriurheilun sijaan.
Rahoitus tulee siis niiltä tahoilta joilla on side lajiin, sekä julkiselta puolelta.
Julkiselta puolelta tuleva raha on sikäli ymmärrettävää että sielläkin asioista on päättämässä tavallisia ihmisiä. Osa arvostaa sitä näkyvyyttä, mahdollisuuksia ja kulttuuria mitä rata tuo tullessaan. Yksi tärkeä julkisen puolen tehtävä on mahdollistaa eri asioita, oli se sitten infraa, tapahtumia, palveluita, mitä ikinä suomessa halutaan olevan tarjolla.
Tältä pohjalta on erittäin ihailtavaa kuinka kaikilta Kymin asianosaisilta on riittänyt tarmoa asian edistämiseen ja loppuun saattamiseen vuosien ajan.
Jos julkinen puoli ryhtyisi kuuntelemaan veronmaksajien raivoisaa nettikirjoittelua ja valitusta jokaisesta projektista he eivät voisi osallistua yhteenkään projektiin koska joku pahoittaa aina mielensä ja on repimässä kehityksen käsijarrua päälle.
Jokaisella nettikansalaisella on valmis lista mihin saa ja ei saa käyttää juuri hänen verovarojaan. Demokratian hyvä puoli on että tuon listan voi kopioida omaan vaalimainokseensa ja laittaa täkyä koukkuun jos löytyisi muita samanhenkisiä. Jos hengenheimolaisia löytyy riittävästi niin saattaa päästä edistämään omaa maailmankuvaansa.

