Minä ainakin olen huomannut sen toimimattomaksi kohdallani,siis pinlockin,sähkövisiiri on minulle se ainut ja oikea ratkaisu omaan talviajeluuni.En ole vielä millään ajamallani talvikelillä saanut huuruun sitä ja se pikkasen lämmittää jopa kypärän sisäpuolta.
Talvella minulla ei ole erityisiä talviajokenkiä,mutta termiset sukat lisänä ja hyvin on pärjännyt.
No minun mielestä ääriolosuhteissa ei ole enää varaa testailla mitään, vaan niillä mennään mitä on, ja niillä on myös pärjättävä. Eli kyllä testaukset tehhään muilla reissuilla...:thumbup:Lainaa:
W-P kirjoitti
Pinlock toimii parhaiten kesällä poutapäivänä, kunhan lämpötila pysyy plussan puolella...:D Yliarvostettu/mainostettu tuote jonka toimivuus loppuu silloin kun sitä kirkasta visiiriä oikeasti tarvii. Kyllä mulla on pinlokit visiireissä ja tiedostanut niiden rajallisuuden, hyvä keksintö kunhan muistaa millasessa kelissä ne toimii ja missä ei.
Jos ajaa talvella niin kannattaa tutustua kelekkailuun tarkoitettuihin kypäriin. Tuplavisiiri on ihan ehdoton ja jos se ei riitä niin sähkölämmitys viimeistään pitää visiirin auki. Mä ajoin useamman talven BRP BV2S kypärällä ja missään kelissä ei ollut pienintäkään ongelmaa visiirin huurumisen kanssa, vaikka ei ollut sähkövisiiri. Kovemmat päiväreissut tehtiin alle -30 lämpötiloissa eikä tarvinut miettiä visiirin/kypärän toimivuutta. Näkeminen on yksi tärkeimpiä asioita ja jos joutuu tihrustamaan niin ei siitä ajamisesta tule yhtään mitään, ei ainakaan nauti siitä. Kyseistä kulhoa ei enään valmisteta mutta vastaavia ruukkuja löytyy kelekkapuolelta.
Mielenkiintoista. Eipä noilla vehkeillä ole mitään tekemistä normaalin mopokypärän kanssa: linkki. Ei varmasti huurru kun ei tule hengitysilmaa sisäpuolelle. Siihen kun lisää vielä sähkövisiirin niin, avot.Lainaa:
Koheltaja kirjoitti
Sellainen tuli mieleen, että jos pyörä jättää talvella välille, piirittävät sudet potentiaalisen saaliin joskus hyvin nopeasti. Silloin kannattaa tuikata pyörä tuleen, mikä antaa paitsi lisälämpöä, myös lisäaikaa, koska se pelottaa petoja.
Millaisia virityksiä olette kyseiseen tarkoitukseen laittaneet? Itse ajattelin sellaista piesosähkönappia tankkiin, niin sillä saisi äkkiä näkyvän liekin.
Liekkitarroja ja hapsuja Teboililta!...Lainaa:
vetomies kirjoitti
Kokeile tätä,se on nimeltään suden karkoitinLainaa:
vetomies kirjoitti
http://www.wakeupwulf.com/tuote/4/su...in-wulf-dispel
Tätä kypärää itse käytän talvella,hyväksi havaittu:
http://www.eurobiker.fi/moottoripyor...en-p-5982.html
Riittää happi,ainakin minulle,sisäpuolella.
Vai on ne pinlockit aivan leluja. Itsellä tosin ajot kaupungissa niin ei niin haittaa vaikka joutuj visiiriä vähän pitämään raollaan. Joku crossipotta vois olla paikallaan nurkka-ajossa
Itse olen ajatellut tällaista varustusta. Tosin tämä voisi olla vieläkin tehokkaampi.Lainaa:
vetomies kirjoitti
kunhan flunssasta toivutaan ,lähtee kaveri tuollaisella peesiin .
Tuossa ois etestäpäin suojaa jos sus tulloo matalalentoa
Pakkastoimivuuteen en pinlockin osalta pysty kokemuspohjaisesti ottamaan kantaa, mutta ihmettelen kyllä näitä kriittisiä kommentteja kesäkäytöstä. Itselläni ei plussakeleillä ole koskaan ollut ongelmia oikein (tiiviisti) asennetun aidon pinlockin kanssa. Kalvo pysyy huurtumatta ja kirkkaana vaikka muut osat visiirin sisäpinnasta olisivat valuvan märkänä hengityshöyrystä sopivassa sumussa ja kaatosateessa. Toki kaikessa lopulta fysiikan lait tulevat lopulta vastaan. Ainoa miinus on tietyissä olosuhteissa ilmenevät heijastumat.Lainaa:
Mika91 kirjoitti
Sen verran voin tuota talvikäyttöä kuitenkin muun kelkkakokemuksen pohjalta spekuloida, että sinänsä tuo pinlockin kaksikerroksisuus pitäisi kyllä toimia. Koko toimintaperiaatehan perustuu siihen visiirin ja kalvon väliseen ilmatilaan, jolloin kalvon pinta pääsee lämpenemään "kypärän sisälämpötilaan", jolloin huurtuminen estyy tai ainakin vähenee. Monissa tapauksissa ongelmaksi muodostuu todennäköisesti se, että pinlockia on vaikea asentaa tiiviiksi ilman että myös itse kalvo (eikä vain reunan silikonitiiviste) koskettaa visiiriä. Näin siihen syntyy "lämpösilta" joka pakkasella aiheuttaa kosteuden jäätymisen pinlockin sisäpintaan.
Esimerkiksi Araila on joihinkin malleihin erityistä "max-vision talvikäyttöön" -visiiriä. Oletan, että siinä on erona tavalliseen juuri se, että materiaalivahvuuksiin ja tuohon lämmön siirtymiseen on kiinnitetty huomiota.
Mitä kelkkapuolen kypäriin tulee, niin itsellä oleva Lazer Revolution (myyty myös BRP:n logoilla) on yksi hyvä kandidaatti jota kaiketi edelleen myydään. Kaksikerrosvisiiri ja hengitysmaski ovat erittäin toimiva yhdistelmä ainakin kelkkakäytössä tuonne -20 asteeseen saakka, sitä kylmemmässä en ole ajanut.
Ennen vanhaan Pinloc oli huurreruutu tuossa Moottori lehden sivulla kolme .
Viime talven ajot pärjäsin C3:n pinloc:illa .
Pakkasta oli riittävästi mutten muista oliko nyt kahta kymppiä.
Noista halpis-kypärävaloista vielä. Onko joku testannut ja todennut hyväksi jonkun tämmösistä? http://dx.com/s/helmet+led?categoryId=947
Ite oon tilannut täältä: http://www.lightmalls.com/ ja todennut hyviksi.:thumbup:Lainaa:
uiop kirjoitti
Muistutukseksi itselleni ja ettei ole ihan ot: muistakaa öljytä virtalukko ennnen pakkasia. Selvisin onneksi nitkuttelemalla viime viikonloppuna tilanteesta.
Tänään tuli tehtyä eka kunnon kylmästartti -15 lämpötilasta. Eihä se nyt ihan heti ekalla eikä tokalla lähtenyt, mutta sahaamatta kuitenkin. Josko se pomo kuitenkin antais työntää prätkän halliin kovilla pakkasilla. Ei se talviajo taajama-alueella muuten vaadi mitään ihmeellisiä varusteita. Itsellä ihan samat kamat kuin syksyllä, mutta ainoastaan yks kerros enemmän alla. :) On se vaan hienoa tasaisella lumipinnalla viedä pyörää pienessä luistossa.
on just sopivasti lunta ja hiekkaa seassa ,ei vielä tarvi edes nastoja:jippikaijee:Lainaa:
Mika91 kirjoitti
nyt ei -18 asteessa edes naksahtanut startilla NX tulille
no enhän molis mihinkään lähtenny ,postilaatikolla vain olisin pyörähtänny ja testannu valoja ko maa on vihdoinkin valkeana:thumbsup:
toivottavasti myös pysyy
Mulla tuo vastaava,kiinnikkeillä ei tee mitään,muuten hyvä ja kirkasLainaa:
uiop kirjoitti
http://dx.com/p/sl-8008-cree-xm-l-2a...-silver-234917
Ja vaikka tällä videolla ei pärriä näy, niin tässä tulee tuo kolonna-ajo, sekä "Kapin paikalliset" olosuhteet selväksi, samoin kun noiden rekkojen osuus- ja vastuukysymykset :D
Lisäksi tuttuja väyliä useimmille...:orgmp:
http://tv.nrk.no/serie/broeyt-i-vei/...isode-3#t=1m5s
Tuli niin mieleen yksi filminpätkä lähellä Rigsgrensseniä.
Mutta sillon ei ollu ko videonauhaa ja sekin piti melkoisen rutinan.
Se oli legendaarista.
Ai juu, seku oltiin tulos sielt Lofooteilta ja sit ei päästy ylitte iliman sitä Vegvesenin aura-autoa, jota piti käyä kysymässä sieltä heän tukikohdasta....:D Vaan sithä myö päästii, ko sitä seurattiin http://static.moottoripyora.org/smile/mopo.gif http://static.moottoripyora.org/smile/mopo.gif ....Lainaa:
Oula kirjoitti
Aika hyytävät olosuhteet.
:thumbup:Lainaa:
mchuurre kirjoitti
Tuliliivin, (suom. sähköliivin), virranulosottoa, ei sitten kannata kiinnittää, (lue ankkuroida), pyörään, vaan paras keino pysyä lämpimänä on pitää ulosotossa metri, puolitoista vapaata kaapelia.
Tällöin voit juoda, syödä, tankata, heittää puheluita, jne. samalla kun takista nousee savu !:D
(pitkään sitä ei tietenkään tehdä, vain seistä paikallaan thuliliiveissä, ko pakko päästä taas viilempään..)
Ja sitten muutama sananen termarin käytöstä:
Termospullo lienee varmasti kaikille tuttu juttu, mutta muutama lisätarkennus lienee aina paikallaan, vaikkakaan temperaturet eivät ole olleet vielä mitenkään hirmu alhaiset, mutta jospa se siitä vielä....:D
-Termospullo mp-käytössä on ehdoton lisävaruste, etenkin kun lähdetään suorittamaan "kaukoliikennettä".
Mielestäni se tulee heti thuliliivien jälkeen toisena, joten sitä ei ole syytä unohtaa kotikomeroon.
-Terästermari kestää talviteiden röykytyksen tms. hieman raaemmankin käsittelyn, eli ne "Airamit" voidaan sitten kyllä unohtaa. Termari kannattaa AINA esikuumentaa, eli se täytetään kahdella vedellä: esikuumennus ja vasta sitten hetken päästä, varsinaisella kuumalla, juomavedellä.
-Termari kannattaa lisäksi kääriä, (ainakin itselläni on tapana), esim kahteen villasukkaan ja edelleen, sen paikka on pakoputken puoleisessa sivulaukussa. Termarin läheisyyteen vielä kun asettelee sen juomakuksan, sekä pipon vielä termarin päälle käärittynä, onkin taukopaikalla kaikki tarvittava jo valmiina, etenkin kun siinä kuksapussissa on se kaakaojauhe, (tai kahvi), valmiina.
-Itse vielä täyttelen termarin huoltoasemien kahvioissa, jossa kiehuvan kuuma vesi, ei yleensä maksa mitään. Tällöin voi kuumaan veteen tehdä jopa lämpöisen ruuan, eli JOS on tilanahtaus sivulaukuissa, voidaankin jopa Trangia polttoaineineen jättää kokonaan matkasta pois. Näin esim itselläni oli viime matkallani,,,:orgmp:
-Eli JOS termarissa säilyttää vain kuumaa vettä, sen kaakaon/kahvin sijaan, voi sitä käyttää aterian valmistamiseen, (lämminkuppi tms. jauhejutskat), nopeaa ja edullista!
Hyvä vinkki. Noilta huoltoasemilta olen kanssa tankannut termarin täyteen kahvia.Lainaa:
mchuurre kirjoitti
Mutta toi vesijuttu ruuan laittoon oli ihan uusi hyvä idea.
Sitten hieman rinkula-asiaa, vaikka eihän tänä talvena pääteillä nastoja ole juurikaan tarvinnut, sitä suolaa kun kylvetään aivan joka paikkaan ja vähäsenkin kun pikkasen on pukannut uutta lunta..
Rengas-jutskat ovat tietenkin vähän samanlainen juttu, kuin se öljyasia, että hyvin pitkälti myös "tunne-asia", mutta laitan tähän nyt muutamia omakohtaisia kokemuksia, rohkaistakseni niitä, jotka ovat kenties kuvitelleet, että se talviajo voisi olla hauskaa, tai että siitä voisi jopa nauttia ! Korjata saa vapaasti ja antaa myös omia vinkkejä & tuntemuksia, ihan rohkeasti vain.
Mutta että saataisiin vihdoin tämäkin asia tänne......jos vaikka se takatalvi vielä pamahtaisi!
No nastoillako vaiko ilman?
Tieliikennelaki ei velvoita talvisaikaan, (3 kk:tta), käyttämään nastoja, tai edes M+S-renkaita, vaikka tälläkin foorumilla usein joku sitä väittääkin. Karkeakuviointi siis riittää. Kaikkiin pyöriin kun ei ole M+S-renkaita saatavilla, syystä että koot ja mitat ovat rajalliset. Omakohtaisesti voin suositella vaikkapa Marathonia, Lasertech:iä, tai vaikkapa Metronic:ia K100:seen, eivät ole poliisit olleet huolissaan. Eli tuo karkeus on loppupeleissä aina katsojan silmissä.
Nastat tottakai, antavat lisävarmuutta ajamiseen, mutta ilmankin pärjää, (joten kuten). Itse aloittelin talviajohommat niin, että kausi vain piteni ja piteni, ei malttanut lopetella silloin kuin muut, sekä aikaistui, ei malttanut odotella yhtä pitkään kuin muut, joten usein tulikin tilanteita eteen, että lumella tai / ja jäällä oli pakko ajaa, etenkin, koska yleensä olin reissussa. Norweegiaan tai Scandiaan menossa, tai sieltä tulossa. Kevätlumi satoi yleensä suojalumena, jolloin suojalumen kitkaisuuden huomasi selvästi, ja etenkin, kun suojalumi satoi sulalle, jo aiemmin lämmenneelle asfaltille, ei matkapyörällä ollut yleensä mitään ongelmia. Rengas kuin rengas, pitää suojalumella huomattavasti paremmin, kuin luulisi! No sitten kun talviajo alkoi kiinnostamaan yhä enemmän, piti kalusto tietenkin vaihtaa, (hankkia lisää..), hieman talviseen ajoon soveltuvampaa, jolloin se varsinainen hauskuus tulikin sitten paremmin esille.
Endurotyyppiseen pyörään sai lisäksi nyt helposti M+S-renkaita, joten sekään ei ollut enää ongelma.
Nastojen määrä on mielestäni suoraan verrannollinen vauhtiin, eli ns. moponastoillakin, (Kuvassa n:o 6), pärjää, vauhdillakin, jos niitä on paljon, tai vastaavasti, muutamillakin nastoilla pärjää, jos jutailee rauhassa ja vain suoraa tietä. Moponastat rauhoittaa yllättävän paljon kulkua, vaikka niitä olisi vain renkaan keskellä, pieniä ja muutama.
http://img5011.photobox.co.uk/972094...3b0604e2f9.jpg Tälläkin eturenkaalla on käyty mm Nikkaluoktassa sekä Skibotenissa, (3 lapinreissua takana), ja vielä mennään...
http://img5011.photobox.co.uk/634076...a3d99fd7a8.jpg
Ja tällä takusella meinasin lähteä ABBM 2014-jutaukselle, jos ei tule lunta enempää?
Mitkä nastat sitten?
http://s5.postimg.org/5towdl48z/DSC05329.jpg
Valikoimaa riittää...
http://s5.postimg.org/661i0pvib/P1150435.jpg
Nastojen valinta on taas riippuvainen siitä, missä mennään. Eli enduronastat, (Kuvassa n:o 1), on sinne spooreihin, jäälle, eli "tien ulkopuolelle" selvästi. Jääratanasta tietenkin jääradalle, mutta rallinasta toimii kaikissa noissa jollain tapaa, tosin hyvin, ja omiaan se on vain tiellä. Nastojen pituuksissa, ulkonemissa sekä kovuuksissa on monenlaisia eroja, mutta jos tarkastellaan vain sen pituutta, lienee selvää, että jääratanasta, (ohut piikki), ei kestä tiellä, se katkeaa sekä ajettavuus on aivan mahdotonta. Enduronasta pitää ja puree etenkin vastasataneen lumen jälkeen tiellä erinomaisesti, mutta tiellä jossa on vain ohut kerros lunta, tai vaikkapa vain kovettunut jää, on enduronastat jälleen huojuttamassa pyörää joka suuntaan, joten matka-ajo voi olla yhtä tuskaa. Enduronastaa ei täten voi pitkälle matkalle ajatella, koska ne meneekin poikki, tai sitten pitää löytää niitä valkoisia, pieniä teitä koko matkalle, mutta tuollainen matkanteko ottaakin sitten jo aikaa.....zzzz.
http://s5.postimg.org/qk7ff5t4z/DSC05316.jpg
Rallinasta, (Kuvassa n:ot 2 ja 3), on parhaimmillaan tieuralla, jossa on ohuesti lunta, kovaa lunta, tai sitten se pelkkä jää.
Rallinasta on mielestäni ainoa vaihtoehto pitkälle, talvimatkalle, sillä voi tietenkin sitten tarvittaessa, (ja kun on pakko), jutailla myös sulalla asfaltilla, eikä pyörä ihmeemmin vielä huoju. Lopullinen käyttäytyminen ohjataan sitten renkaiden oikeilla rengaspaineilla, joista ennemmän tuonnempana.
Suurella nopeudella ajattaessa, mikäli nastoilla ei ole lumi- tai jäähdyttävää lumialustaa, nastat kuitenkin aina kuumenee ja silloin liimaus irtoaa pois. Nasta pääsee lisäksi heilumaan joka ennen pitkää kovertaa renkaaseen ympärilleen tilan, joka suurenee ja suurenee, kunnes nastaa ei enää mikään pidä paikoillaan ja se irtoaa. Nastan erilainen peräkartio, (ankkuri), sen muodosta riippuen, voi hidastaa tai nopeuttaa irtoamista eri tavoin. Asfalttiajossa nastoja säästääkseni, ajan itse max 80km/h em. asioista johtuen. Tietenkin myös rangaspaineilla on suuri vaikutus nastojen sekä renkaiden palojen käyttäytymiseen: kovilla paineilla, vain keskinastat purevat/kuluvat, ja pienillä paineilla, myös reunanastat joutuvat työhön mukaan....
Nastoja voi tietenkin myös sekoitella, oman mieltymyksen mukaan. Esim rallinastaa keskelle, (kulutuskestoa), ja sitten enduronastaa reunoille, (pitoa ääritilanteissa / syvässä lumessa). Kannattaa kokeilla. Omalta kohdaltani voin sanoa vain sen negatiivisen asian tuollaisesta sekoituksesta ja se on se, kun eturengasta kääntää, niin silloin ne korkeammat reunanastat ottavat käännöksen aikana kiinni, jolloin ohjaus "tarraa", eli pyörä kun kallistuu. Toki tähänkin tottuu.
Itse olen täydentänyt omia renkaita vielä ruuvattavilla irtonastoilla, joita myyvät esim. rauta- ja maatalousliikkeet. Tosin ovat vielä jonkin verran hinnoissaan, mutta sanoinkin, että olen täydentänyt, jolloin niitä ei kovin montaa esim. reunoille mene. Käteviä kun voi sitten renkaan loputtua ruuvata irti ja siirtää vaikka toiseen, edellyttäen, että se kantaosa on vielä ehjä, (saa vääntimen vielä käymään siihen).
Olen lisäksi pitänyt noita ruuvattavia, (Kuvassa n:o 7), myös matkalla mukana, koska jos sattuisi, että rengas menisi reissussa, eikä nastarengasta saisi mistään. Voin ostaa tavallisen palakuvioisen jonka sitten vain nastoittaisin, olisihan se "pelastusrengas" takaisin kotio! Parempi kuin pelkkä pala.
No mikä rengas sitten nastoille?
Mielestäni, aivan mikä tahansa, missä on riittävästi syvyyttä nastoja varten. Tubeless tai tubetype. Pala- tai muuten vain karkeakuvio. Kuitenkin, matkalle vain matalapalainen, koska korkeapalaiset eivät ainakaan raskaan, pyöräni alla kestä, (R1100GS). etenkin kun otetaan kaikki laukut, (3kpl), täyteen tavaraa, makuupussit, aluset, yms:t, joten painoa kertyy! Korkeat palat ovat vaarassa murtua, kuten on meikäläisen etu- ja takarenkaalle joskus käynytkin. Tietenkin myös alhaiset lämpötilat, voivat murtaa renkaan paloja, mutta joka tapauksessa tässä pari kuvaa:
http://www.albumini.fi/Foto-3N4JWRVI.jpg
Pitää hyvin, kun on uutta satanutta lunta korkeiden palojensa ansiosta, mutta - mutta....
http://www.albumini.fi/Foto-QFXVI7KM.jpg
Duro Heavy Duty, vain yhden talven reissut takana....Huomaa enskanastat sivulla!
Samoin palojen muoto, on mielestäni ratkaiseva. Kovin karkeapalainen, siis pinta-alaltaan isopalainen, on liukas ellei peräti luikas. Esim TKC- on juurikin isopalainen johon en itse ole ollut tyytyväinen. Tosin kunnon nastoilla siitäkin varmasti tulee pitävä, mutta rallinastoilla ei, tai ainakin niitä pitää olla PALJON.
http://s5.postimg.org/m8fns1077/DSC05770.jpg
TKC:t
http://img3017.photobox.co.uk/354501...cd350f66d9.jpg
Tämän hetken valintani on Big Block:it, joiden palojen murtumisia ei tarvitse pelätä. Nastatkin vielä tallessa, vaikka nämä ovat käyneet jo kahdesti mm Nordkapissa. Nastana ns. rus-ice, joilla tietääkseni ajavat jäärataa venäjällä.....
Nastojen määrä tosin aivvan laittoman suuri, (340 kpl, tms), mutta poliisisetä on tyytyväinen kun yleensä siellä on niitä. Eivät ole vielä lähteneet laskemaan nuita..
http://img5011.photobox.co.uk/051713...d9e261001d.jpg
Ja etunen, Big Block (R1100GS), samoilla nastoilla.
Rengaslukot ja paineet:
Lukkoja, (1 tai 2), tarvitaan silloin, kun ajokäyttö on rajua, epätasaisella alustalla jolloin rengas paineet ovat pieniä. Normiajossa, jolloin rengapaineetkin ovat ~1.00k -> enemmän, ei renkaan pyöriminen vanteellaan ole todennäköistä. Matalat paineet ovat tarpeen enduroajossa tai muuten kun kahlataan spooreissa tai metsässä. Itse en ole enduroharrastaja, joten tähän voi lajinomaksi tunteva antaa lisää vinkkejä. Omakohtainen kokemus rajoittuu vain Trial-ajoon, ja siinäkin harrastusmielessä.
Matka-ajossa rengaspaineet hieman nousevat kitkasta johtuen, kuten kesälläkin. Pienellä pakkasella, n -5c:ssä nousu on n 0.50k.
Alkuun, ja toisilla renkailla, pidin paineita ed. n 1.40k, ja takana n 1.60k. Toki tähän vaikuttaa sekä kuorma että ajoalusta. Tiekarhun karhitsemalla kovalla ja jäisellä uralla, nykyiset omat Big Block:it rauhottuivat vasta n 2.00k:n jälkeen, ja takana on nytkin 2.40k. Silloin urat eivät juuri enää haittaa. Mutta JOS pidän 1.50k edessä ja takana, ajo on kuin juopuneella, tosin silloin reunanastatkin purevat alustaan jolloin pito paranee.
Pitää muistaa, että, (niin kesä- kuin talvi-), rengas on aina kompromissi, jossa muuttuvia tekijöitä ovat:
-ohjautuvuus, (uraherkkyys). Vaikuttaa kuviointi, mutta myös nastoitus. Ilmanpaineita muuttamalla voidaan vaikuttaa jonkin verran.
-pito, (talvirenkaassa pito lumella vs. jäällä, vs. pito syvässä lumessa). Ilmanpaineita muuttamalla voidaan vaikuttaa jonkin verran.
-kesto, (nastojen pysyvyys), ajokm määrä.
-äänekkyys, (nastoilla tai ilman),
-materiaalin pehmeys vs. kovuus, (murtumisherkkyys), rengas toimii osana iskunvaimennusta.
-ja tietenkin se hinta. (Nastamäärä & laatu)
Muuta kuin kokeilemalla tämäkin asia selviää....
Tuossa vielä vähän lisää ruuvattavia nastavaihtoehtoja ja jopa parenpia, kuin ne puuruuvimalliset no.7.
http://www.ikh.fi/Renkaat_pyorat_jaa...stat/Jaanastat