Printable View
Lainaa:
lario kirjoitti
Lainaa:
Rekkakalevi kirjoitti
Samaa hommaa Räyskälän lentokentän nurkissa. Toiminta rajattiin aikanaan ympäristöluvassa loppumaan joskus illalla, kun lähialueen mökkiläiset valitti kuinka hinauskone piti mekkalaa, kun hinasi purjekoneita taivaalle iltaisin.
Nähtävästi sittemmin toiminta-ajat taas laajentuneet.
https://yle.fi/uutiset/3-10928692?ut...paign=ylefiapp
Kuinka moni valittajista on ollut alueella ennen kuin lisä-ääniä alkoi kuulumaan...:grin:
Luultavasti hyvin harva. Mun naapuriin Martinlaaksoon (asuin ihan suoraan laskeutumisreitin alla) muutti vuonna 2010 yks mamma. Viikon asuttuaan pisti valituksen että lentokentän laskeutumisreittejä täytyy muuttaa ku hän ei pysty nukkumaan lentokoneen melun takia...Lainaa:
lario kirjoitti
Kannattaiskohan miettiä että mahtaisko alueella kuulua lentokoneen ääniä ku hommaat kämpän lentokentän vierestä ENNEN KUIN muutat?
Mun mielestä tollasilla valituksilla pitäis olla 0 valuee koska jos tyyppi ei ota selvää minne muuttaa ni se on hänen paska hiihtokenkä.
Hait ovat haistaneet veren.
Kouvolan Sanomien juttu:
Viisitoista vuotta lupauksia, unelmia ja vältteleviä vastauksia rahatilanteesta – Lue Kymiringin koko tarina
Tuossa ajetaan kohta. Kesäkuussa 2016 moottoriurheilukeskus Kymiringin alue näytti lähinnä soramontulta, mutta projektipäällikkö Timo Pohjolalla (oikealla) oli suuret suunnitelmat. Hän piti mahdollisena, että Iitissä voidaan vielä joskus järjestää F1-kilpailu.
Ajatus kansainväliset mitat täyttävästä moottoriurheilukeskuksesta Kouvolan seudulla heräsi jo 1980-luvun lopulla. Viime kuussa epäonninen hanke koki tähän asti kovimman takaiskunsa.
Maanantaina 19. elokuuta 2019 noin 4 000 katsojaa seurasi Kymiringin katsomossa, kun Moto GP:n testiajajat ottivat tuntumaa uuteen moottorirataan. Sateisesta säästä huolimatta Kouvolan Sanomien haastattelemat katsojat olivat hyvällä tuulella.
– On hemmetin hienoa, että tällainen rata saatiin Suomeen. Olen odottanut tätä 15 vuotta, sanoi Loimaalta nelihenkisessä seurueessa tullut Kai Kannisto ja kiitti yleisötapahtuman järjestelyjä.
Kymiring-idean isä Timo Pohjola kertoi kokevansa voimakkaita tunteita nähdessään pitkään valmistellun hankkeen kantavan hedelmää.
Kymiringin tie oli ollut kivinen ennen testiajoja, eikä tilanne helpottanut niiden jälkeen. Koronapandemia siirsi kisoja kahdesti, ja toukokuun lopulla uutisoitiin kolmannesta peruutuksesta, tällä kertaa radan turvallisuuspuutteiden vuoksi.
Paperitehtaan sulkeminen antoi sysäyksen
Pohjola kertoi testien aikana tehdyssä haastattelussa esittäneensä ajatuksen moottoriurheilukeskuksesta Kouvolan silloiselle kaupunginjohtajalle Eino Brofeldtille jo vuonna 1989. Kaupunki alkoi suunnitella hanketta Pohjolan ja suunnitteluinsinööri Timo Kunnaksen johdolla.
– Tarkoituksena oli kehittää Tykkimäen moottoriradasta kansainvälinen moottorirata ja saada sinne Superbiken MM-kilpailu.
Kaupunki kuitenkin siirsi hanketta vuodella budjettikäsittelyssään, mikä tarkoitti sitä, että Suomi olisi menettänyt MM-osakilpailun. Pohjolan mukaan hanketta ei kannattanut enää jatkaa.
Uusi sysäys oli Voikkaan paperitehtaan sulkeminen vuonna 2006. Kouvola oli isojen ja työllistävien hankkeiden tarpeessa. Myöhemmin Kymiringinä tunnettu hanke alkoi muotoutua tältä pohjalta.
Kouvolan Sanomissa on julkaistu vuosien varrella satoja lehtijuttuja, jotka käsittelevät tai sivuavat Kymiringiä. Ensimmäinen niistä julkaistiin 1.4.2008. Tuolloin Kouvola oli jo pudonnut kaavailuista pois, ja kansainväliset vaatimukset täyttävää moottoriurheilun harjoittelu- ja kilpailukeskusta soviteltiin nykyiseen paikkaansa Iitin Tillolankankaalle.
Asialla olivat moottoriurheilun kattojärjestöt AKK-Motorsport ja Suomen moottoriliitto. Ne olivat valinneet Timo Pohjolan hankkeen selvitysmieheksi.
Jutussa kerrottiin, että Tillolan alueelle kaavailtiin alun perin raskaan liikenteen koulutuskeskusta. Kun asiaan liitettiin kansainvälinen moottoriurheilu, suunnitelmistakin tuli suurempia. Tekstissä väläytettiin formularataa, jolla voisi ajaa kilpaa kaikissa luokissa.
Kymi Logistic & Motorsport Park
Saman vuoden kesäkuussa AKK-Motorsport ilmoitti tiedotteella Tillolankankaan olevan sopiva paikka moottoriurheilukeskukselle. Hanketta varten muodostettiin ohjausryhmä, jossa oli jäseniä AKK-Motorsportista, Suomen moottoriliitosta, Iitin kunnasta, Kouvolan seudun kuntayhtymästä, Kymenlaakson liitosta ja Kouvolan kaupungilta.
Hanke kulki siinä vaiheessa nimellä Kymi Logistic & Motorsport Park. Kustannusarvio oli 20 miljoonaa euroa ja varhaisimmaksi mahdolliseksi valmistumisajaksi kaavailtiin vuotta 2011.
AKK-Motorsportin puheenjohtaja Kari O. Sohlberg ei uskonut, että radalle saataisiin Formula 1 -kisoja ainakaan lähitulevaisuudessa, mutta Saksan DTM-katuautokisojen järjestämistä hän piti mahdollisena.
Iskevää nimeä kaivattiin
Elokuussa AKK oli jo valmis lähettämään radan karkean suunnitelmaluonnoksen Kansainväliselle autoliitolle FIA:lle. Imatralla järjestetyssä muistoajotapahtumassa julkaistiin radan puolesta 150 nimen vetoomus, jonka oli allekirjoittanut muun muassa ratamoottoripyöräilyn 15-kertainen maailmanmestari Giacomo Agostini.
Ohjausryhmä etsi tukea valtion liikuntaneuvostolta. Neuvosto puolsi hanketta, mutta ei sitoutunut rahoitukseen. AKK-Motorsportin pääsihteeri Jani Backman kaipasi hankkeelle iskevää nimeä.
– Nimessä voisi olla sana tai kaksi. Ehdotuksia otetaan vastaan.
2011: Keskusteluja puolustusvoimien kanssa
Marraskuussa 2011 Iitin kunnanjohtaja Pentti Toivanen kertoi, että puolustusvoimien kanssa oli käyty keskusteluja kuljettajakoulutuksen sijoittamisesta Tillolaan. Hän arvioi, että rakennustöihin voitaisiin päästä keväällä 2013.
– Ei sille mahda mitään, että aikaa tämä vie. Kyseessä on tosi iso kokonaisuus.
Radan kustannuksiksi ilmoitettiin siinä vaiheessa 30 miljoonaa euroa. Kouvolan kaupunki, Iitin kunta, AKK-Motorsport ja Suomen moottoriliitto olivat antaneet hankeselvityksiin 240 000 euroa ja FIA 200 000 euroa. Jatkoselvityksiin oli saatu 220 000 euroa Kymenlaakson liitolta, Iitiltä, Kouvolalta ja yksityiseltä sektorilta. Opetus- ja kulttuuriministeriö oli myöntänyt rakentamiseen 1,5 miljoonaa euroa.
2012: Ministeriön ykköshanke
Vuoden 2012 aikana otettiin käyttöön nimi Kymiring. Kouvolan Sanomissa nimi esiintyy ensimmäisen kerran 8.7.2012 julkaistussa lukijakirjeessä.
Joulukuussa 2012 Kymiringin kerrottiin aiemmin päätetyllä 1,5 miljoonan rahoituksellaan olevan opetus- ja kulttuuriministeriön ykköshanke seuraavana vuonna. Rahoituksen tarve oli kuitenkin suuri, sillä kokonaiskustannusarvio oli kuljettajakoulutuskeskuksineen noussut 47,5 miljoonaan. Ministeriöltä oli haettu kaikkiaan 5,1 miljoonaa euroa.
Iitin kunnanvaltuusto myönsi moottorirahayhtiölle 23 462 euron pääomalainan. Kouvolan kaupunginhallitus sen sijaan päätti, ettei kaupunki toistaiseksi ole mukana hankkeen käytännön valmisteluissa.
Katseet käännetty itään
Helmikuussa 2012 allekirjoitettiin Kymiring oy:n perustamissopimus. Osakkaat olivat maanomistaja A. Ahlström oy, Iitin kunta, AKK Sports ja Suomen moottoriliitto.
Kari O. Sohlberg sanoi, että yksityisen rahoituksen hankinnassa katseet oli käännetty Suomen itäpuolelle.
– Venäjällä ja ennen kaikkea Pietarissa on nähtävissä nousevaa kiinnostusta hanketta kohtaan.
Perustamisuutisessa mainittiin ensimmäistä kertaa Moto GP. Osakilpailun saamista Kymiringiin pidettiin realistisena verrattuna Formula 1:een.
2013: Valtiolta toivottiin 12 miljoonaa
Maaliskuussa 2013 Kymiring ja Iitti solmivat Tillolankankaan asemakaavan käynnistämissopimuksen. Kymiringin sovittiin lähtökohtaisesti vastaavan kaikista kaavoituskustannuksista.
Toukokuussa Kari O. Sohlberg toivoi valtion sitoutuvan hankkeeseen noin 12 miljoonalla eurolla.
– Pidämme tärkeänä, että saisimme valtiovallan mukaan. Tavoitteena on se, että 16—22 miljoonaa maksavan ensimmäisen vaiheen rahoituksesta 40 prosentin luokkaa on julkista rahaa.
Loppuvuodesta Timo Pohjola ennakoi radan olevan kilpailukunnossa 2016, mikäli kaikki etenee suunnitelmien mukaan.
2014: Iitillä liikaa osakkeita
Kesäkuussa 2014 rahoituskaavailut kokivat takaiskun. Kymiring-yhtiön hakema 1,7 miljoonan euron yrityksen kehittämisavustus ja 2,2 miljoonan investointiavustus liikuntapaikkarakentamiseen hylättiin työ- ja elinkeinoministeriössä.
Timo Pohjolan mukaan perusteena hylkäykselle oli Iitin kunnan 49 prosentin omistuspohja Kymiringissä. Kunnan omistuksen vuoksi yhtiö katsottiin suuryritykseksi. Ongelma aiottiin ratkaista lisäämällä yksityisen puolen omistusta yli 75 prosenttiin.
– Uusia osakkaita en voi kommentoida, mutta kiinnostuneita on, Pohjola sanoi.
Samantapaiset en kommentoi -lausunnot tulivat seuraavina vuosina hyvin tutuiksi.
Marraskuussa onni tuntui kääntyvän, kun valtion liikuntaneuvosto päätti puoltaa hankkeelle yhteensä kolmen miljoonan euron avustusta vuosille 2015–2016.
– Kustannusarvio on laskettu siten, että kolmasosa on valtionavustuksia, kolmasosa omarahoitusta ja kolmasosa lainaa ja sijoittajia, Pohjola kertoi.
Kymiringin alueelle kaavailtiin myös tapahtuma-areenaa, hotellia, yrityspuistoa, huvipuistolaitteita, pientä terveyskeskusta ja tuulivoimapuistoa.
Kouvola harkitsee lainan antoa
Joulukuussa 2014 Iitti myi 3 000 Kymiringin osaketta AKK Sports oy:lle ja Suomen moottoriliitolle noin 47 000 eurolla. Kaupan ansiosta kunnan omistusosuus laski 19 prosenttiin.
Kymiring pyysi Kouvolan kaupungilta kahden miljoonan euron lainaa tai takausta vastaavan suuruiselle lainalle. Laina oli tarkoitus käyttää kuljettajakoulutusalueen ensimmäisen vaiheen rakentamiseen. Kouvolan kaupunginhallitus päätti suhtautua myönteisesti ja jäi odottamaan Kymiringin hakemusta.
2015: Aiesopimus Moto GP:stä
Maaliskuussa 2015 yhtiö kertoi suuren uutisen: se oli solminut viiden vuoden aiesopimuksen Moto GP:n kanssa kilpailujen järjestämisestä vuodesta 2017 alkaen.
Asia oli nytkähtänyt eteenpäin, kun Moto GP -sarjan kaupallisten oikeuksien haltijan Dorna Sportsin tapahtumista vastaava toimitusjohtaja Javier Alonso oli vieraillut Iitissä.
Moottoriradan suunnitelmat oli hyväksytty sekä kansainvälisessä autoliitossa FIA:ssa että kansainvälisessä moottoriliitossa FIM:ssä.
Huhtikuussa Kymiringin alueella kaadettiin jo puita. Moottoriradan ympäristöluvasta jätettiin yhdeksän muistutusta, joissa pääasiallisena huolenaiheena oli melu.
Kesäkuussa Timo Pohjola kertoi, että Kymiringiin on tulossa myös urheiluvalmennuskeskus.
– Valmennuskeskukseen tulee huippuluokan laitteet, joilla voidaan mitata esimerkiksi urheilijan reaktioaikaa, keskittymistä ja fysiologisia ominaisuuksia. Sellaisia laitteita ei ole vielä missään muualla Suomessa.
"Hieno nähdä, kuinka asiat tapahtuvat"
Syyskuussa Destia valittiin Kymiringin ensimmäisen kehitysvaiheen pääurakoitsijaksi, mutta kuljettajakoulutuspuolelle odotettiin edelleen työ- ja elinkeinoministeriön rahoituspäätöstä.
Pohjola kaipasi neljän miljoonan valtionosuutta. Hämeen ely-keskus myönsi 500 140 euron kehittämisavustuksen kuljettajakoulutuskeskuksen toiminnan aloittamiseen.
Lokakuussa 2015 Moto GP:n johto ja FIM:n turvallisuusjohtaja vierailivat Kymiringin alueella.
– Olen ollut niin pitkään mukana , että on hieno nähdä kuinka asiat todellakin tapahtuvat. Ei ole epäilystäkään, etteikö Iitissä ajettaisi 2017 kesällä Moto GP -osakilpailu, Javier Alonso kehui.
Yksityisestä rahasta ei varmuutta
Joulukuussa Kymiring sai kahden miljoonan euron valtionavustuksen. Autoteollisuuden testausympäristön rakentamiseen odotettiin vielä 3,5 miljoonan euron valtiontukea. Muilta osin rahoitus oli Pohjolan mukaan kunnossa.
Ensimmäisen vaiheen kokonaisbudjetti oli 22 miljoonaa euroa. Vaihe sisälsi maa- ja pohjarakennustyöt, ajoharjoitteluradat, moottoriradat ja varikkorakennukset.
Kymiringin hallituksen puheenjohtajaksi valittu Kari O. Sohlberg kertoi, että Pohjolan puheista huolimatta yksityisen puolen rahoittajista ei ollut vielä mitään varmuutta. Alustavia keskusteluja oli käyty, mutta neuvotteluja ei ollut aloitettu.
– Odotellaanpa rauhassa kaavan lainvoimaisuutta ja sitten lähdemme lähestymään potentiaalisia sijoittajia. Enempää en tässä vaiheessa sano.
2016: Rakennustyöt alkavat
Kymiringin kaava sai lainvoiman joulukuussa 2015. Radan rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2016.
Heinäkuussa Kymiringin ympäristölupa hyväksyttiin. Lupamääräyksiin sisältyy muun muassa kolme hiljaista viikonloppua kesäkauden aikana. Yksi näistä on juhannus.
Tässä vaiheessa oli selvää, ettei rata valmistuisi kesään 2017 mennessä, joten Moto GP -sarjan MM-osakilpailua kaavailtiin Suomeen vuonna 2018 tai 2019. Dorna Sportsin kanssa tehtiin sopimus kilpailun järjestämisestä.
Timo Pohjolan mukaan kisojen aikana olisi turha etsiä viime hetkellä hotellihuonetta koko Kymenlaaksosta tai Lahdesta.
– Saksassakin kisat täyttävät kaikki majoitusliikkeet sadan kilometrin säteellä, joten kisat tulevat meilläkin näkymään varmasti pääkaupunkiseutua myöten.
Elokuussa ensimmäisen vaiheen kustannusarvion kerrottiin nousseen 25 miljoonaan euroon. Kymiringin urakkaan liittyi kiinteästi myös valtatie 12:n korjaus, johon sisältyi uusi eritasoliittymä Tillolaan. Silloista liittymää ei katsottu riittäväksi moottoriurheilukeskuksen käyttöön.
Kouvolan lainasta valitettiin
Syyskuussa Kouvolan kaupunginvaltuusto päätti kahden miljoonan euron pääomalainan myöntämisestä Kymiringille yhtiön toimitettua luotettavan selvityksen siitä, miten hankkeen omarahoitusosuus rahoitetaan.
Marraskuussa yksityishenkilö teki lainapäätöksestä valituksen Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Hän piti päätöstä kuntalain ja EU-säädösten vastaisena ja katsoo, että laina tulisi tulkita valtiontueksi, josta olisi pitänyt tehdä ilmoitus EU:lle.
Joulukuussa Kymiring sai tiedon, ettei työ- ja elinkeinoministeriö myönnä 3,5 miljoonan euron valtiontukea. Timo Pohjolan mukaan valtionhallinnosta oli ilmoitettu, että rahoittaminen hoidetaan muilla järjestelyillä. Hän ei tarkentanut, mitä nämä järjestelyt olisivat.
2017: Eduskunta hyväksyi 3,5 miljoonaa
Eduskunta hyväksyi Kymiringille 3,5 miljoonan euron avustuksen heinäkuussa 2017 äänin 137–33. Tuolloinen oikeus- ja työministeri Jari Lindström oli yksi keskeisimmistä poliitikoista, jotka ajoivat asiaa. Tuen ehtona oli, että moottoriradan kokonaisrahoitus voidaan varmistaa kahden vuoden määräaikana.
Samalla eduskunta myönsi 14 miljoonaa euroa valtatie 12:n Tillolan ja Keltin välisen tieosuuden kunnostamiseen. Eritasoliittymän kustannukset, 3,2 miljoonaa, eivät sisältyneet summaan.
Liittymämuutosten kustannuksista sovittiin myöhemmin. Valtio päätyi maksamaan puolet, Iitti 38,5 prosenttia ja Kouvola 11,5 prosenttia. Kouvolan maksuosuus oli 445 000 euroa ja Iitin 1,9 miljoonaa euroa. Iitti oli sopinut laskuttavansa kustannukset Kymiringiltä.
Elokuussa Dorna Sports ilmoitti solmineensa Kymiringin kanssa sopimuksen Moto GP -kilpailuista vuosina 2019–2023, jos rata saadaan valmiiksi. Pääjohtaja Carmelo Ezpeleta kehui tiedotustilaisuudessa Suomea moottoriurheilumaana, mutta ei kertonut, oliko hänelle avattu hankkeen yksityistä rahoitusta. Myös Kymiringin edustajat vaikenivat jälleen aiheesta.
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka kertoi, että Kouvolan palveluja aiotaan markkinoida Moto GP -yleisölle yhdessä Iitin ja Lahden kanssa. Iitti oli lähtenyt mukaan Lahden seudun matkailuyhtiöön Lahti Regioniin.
Kouvolan lainapäätös kumottiin
Lokakuussa Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi Kouvolan päätöksen kahden miljoonan euron pääomalainasta. Oikeuden mukaan valtuusto oli myöntänyt lainan ilman kuntalain edellyttämää vastavakuutta.
Lisäksi päätöstä tehtäessä ei ollut selvitetty riittävästi mahdollisen valtiontuen olemassaoloa ja EU:n valtiontukimääräysten ja -säännösten mahdollista soveltuvuutta.
– Pitää pohtia tämänhetkisen tilanteen ja tietojen mukaan, miten yhteistyötä Kymiringin kanssa mahdollisesti jatketaan. Tarkastelu pitää päivittää vastaamaan tätä hetkeä, Toikka sanoi.
Kaupunki ei ollut saanut Kymiringiltä selvitystä yksityisestä rahoituksesta.
Kouvolan kaupungin pääomalaina oli ollut keskeinen osa kuljettajakoulutuskeskuksen rahoitusta.
Marraskuussa kerrottiin puolustusvoimien tehneen sopimuksen Kymiringin ajoharjoitteluradan käytöstä vuosina 2018–2020. Rata-alueen päällystämistä ei vielä tässä vaiheessa ollut aloitettu.
2018: "Aina ei mene kuin Strömsössä"
Vuonna 2018 Kymiringille alkoi kasaantua painetta yksityisen rahoituksen puuttumisen vuoksi. Tillolan ja Keltin välisen tieosuuden remontista tehdyt urakkasopimukset uhkasivat raueta. Liikennevirasto päätyi neuvottelemaan remontille kuukauden jatkoajan.
Kymiring jätti tammikuussa valtionavustushakemuksen opetus- ja kulttuuriministeriöön. Kyse oli 3,5 miljoonan euron avustussummasta, jonka ehtona oli 10 miljoonan euron yksityinen rahoitus.
Kouvolalla oli yhä halua rahoittaa Kymiringiä. Helmikuussa kaupunki palkkasi konsultin selvittämään, miten se voisi tapahtua ilman juridisia ongelmia.
Maaliskuussa Kymiring kertoi lopulta saaneensa yksityisen rahoituksen kuntoon. Kari O. Sohlbergin mukaan rahoitus koostui yhtiön omistajien eli AKK Sportsin, Suomen moottoriliiton, A. Ahlström Kiinteistöjen ja Iitin kunnan pääomituksesta. Uutena rahoittajana mukaan oli lähtenyt rakennusyhtiö Rakennusvarma.
– Emme erittele tarkemmin rahoittajien osuuksia. Rahoituksen kasaamisessa on kestänyt luvattoman kauan, mutta usko on ollut luja. Kaikki ei aina mene kuin Strömsössä, mutta nyt ollaan ainakin tältä osin maalissa, Sohlberg sanoi.
Asuntoja maailmantähdille
Rahoituksen varmistuminen mahdollisti 3,5 miljoonan euron valtionavustuksen saamisen ministeriöltä.
Iitti oli ennen rahoituksen varmistamista alkanut valmistella 500 000 euron lisämäärärahaa Kymiringiin. Suunnitelmat eivät muuttuneet, ja valtuusto hyväksyi lisämäärärahan toukokuussa.
Kunnanvaltuutettu Hannu Suhonen (vasen ryhmä) valitti päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, mutta oikeus katsoi päätöksen olleen lainmukainen.
Uudella sijoittajalla Rakennusvarmalla oli suuria suunnitelmia Kymiringin suhteen. Se aikoi rakentaa kilparadan varteen 60 vapaa-ajan asuntoa yrityksille ja yksityisille radan käyttäjille.
Asuntojen alustavat myyntihinta-arviot liikkuivat 200 000 ja 1 000 000 euron välillä.
— Yksi kohderyhmä ovat moottoriurheilun maailmantähdet. Ostamalla asunnon he saavat radankäyttöoikeuden, toimitusjohtaja Petri Vuokila sanoi.
Hänen mukaansa ensimmäiset alustavat varaukset olivat tulleet kansainvälisen tason julkkiksilta.
Puolustusvoimat viipyi hetken
Kesäkuussa Dorna Sports ilmoitti, että Kymiringin ensimmäinen Moto GP -osakilpailu ajetaan todennäköisesti vuonna 2020.
Elokuussa rakennustyöt olivat Tillolankankaalla vauhdissa, mutta asfaltoitua rataa oli valmiina vain yksi, puolustusvoimien harjoittelukäyttöön väliaikaisesti tehty osuus.
– Meillä on hyvin aikaa tehdä kaikki, vaikka teemme kaiken viimeisen päälle, Timo Pohjola totesi.
Puolustusvoimat vetäytyi Kymiringistä kymmenen harjoittelukerran jälkeen pysyvän harjoitteluradan puuttumisen vuoksi.
2019: Lahti myönsi pääomalainan
Dorna Sports vahvisti maaliskuussa 2019, että Kymiringissä ajetaan Moto GP -testiajot elokuussa. Motorsport.com-uutissivusto oli päivää aiemmin kertonut ajojen perumisesta radan keskeneräisyyden vuoksi.
Toukokuussa Kouvolan vs. kaupunginjohtaja Tuukka Forsell kertoi Kouvolan Sanomille, ettei kaupunki etsi enää keinoja Kymiringin rahoittamiseen. Hoitovapaalla ollut Marita Toikka kiisti irtautumisen muutamaa päivää myöhemmin.
– Olen varmistanut sen, että poliittinen tahtotila on olla edelleen mukana hankkeessa rahallisella panoksella.
Lahden kaupunginvaltuusto päätti myöntää kahden miljoonan euron pääomalainan tapahtumayhtiö Koko Lahdelle. Tarkoitus oli hankkia tytäryhtiö Lahti Eventsin kautta Kymiringin osakkeita.
Seitsemän kaupungin luottamushenkilöä ja yksi muu kaupunkilainen valittivat päätöksestä. Heidän mielestään riskisijoitusten tekeminen ja naapurimaakunnan yritystoiminnan tukeminen eivät kuuluneet kaupungin toimialaan. Iitti oli tuolloin vielä osa Kymenlaaksoa.
Testiajot toteutuivat
Elokuussa 2019 järjestetyt kaksipäiväiset Moto GP -testiajot keräsivät paikalle yhteensä noin 8 000 katsojaa. Rata oli ajokunnossa, mutta katsomorakennelmat tilapäisiä.
– Mielestäni 80 prosenttia radasta on oikein hyvää, mutta loput 20 prosenttia tarvitsee hiukan muutoksia. Toivottavasti Kymi Ringin rataa muutetaan hieman, sillä radalla on jonkin verran pimeitä mutkia, testiajaja Bradley Smith arvioi.
Dorna Sportsilla ei ollut vaatimuksia radan muuttamiseksi.
Kymiringin toimitusjohtaja Markku Pietilä sanoi katsomoiden olevan jatkossakin tilapäisiä, koska katsomopaikat muuttuvat tapahtuman mukaan.
– Jos radalla ajetaan toukokuusta lokakuuhun, valtaisia betonikatsomoja ei tehdä. Hotelli-investointi tulee varmaankin jonakin päivänä, mutta vaikkapa viittä tai kuutta tapahtumaa varten kukaan ei investoi 30:tä miljoonaa euroa.
Pietilä arvioi Moto GP:hen valmistautumisen vaativan vielä 10 miljoonan euron investoinnit. Tuttuun tapaan hän ei avannut rahoitusmalleja.
Lahti Events tiedotti neuvotelleensa Kymiringille motocrossin MM-sarjan Suomen osakilpailun vuosille 2020–2022.
Hotellit täyttyivät hetkessä
Kansainvälinen moottoriliitto julkaisi vuoden 2020 alustavan kilpailukalenterin ja Kymiringin Moto GP -osakilpailu sai päivämäärän 12.7.2020.
Kaksi päivää myöhemmin Kouvolan Sanomat uutisoi, että Kouvolan ja Iitin majoituspaikat oli varattu täyteen kisaviikonloppuna. Myöhemmät peruutukset eivät lannistaneet lajin faneja, sillä samanlaisia uutisia hotellien täyttymisestä julkaistiin myös seuraavina vuosina.
Lokakuussa moottoriradalla järjestettiin juoksutapahtuma Kymiring Running Day, johon osallistui noin 300 juoksijaa.
Samassa kuussa Rakennusvarma haettiin konkurssiin. Kilparadan varteen suunnitellut 60 luksusasuntoa jäivät toteuttamatta. Kymiringin mukaan Rakennusvarman omistusosuus oli ollut alle kaksi prosenttia, eikä konkurssilla ollut vaikutusta moottoriradan tulevaisuuteen.
Moto GP -kilpailujen liput tulivat myyntiin joulukuussa. Ensimmäisten 8 tunnin aikana kaupaksi meni noin 7 000 peruslippua ja 800 VIP-pakettia.
2020: Ensimmäinen koronaperuutus
Vaikka innostus kasvoi odotetun kilpailupäivän lähestyessä, Kouvolan päättäjät suhtautuivat Kymiringiin penseästi. Kouvolan Sanomien tammikuussa 2020 tekemässä kyselyssä 77,5 prosenttia kaupunginvaltuutetuista katsoi, että Kouvolan on syytä unohtaa Kymiringin rahoittaminen.
Maaliskuussa Suomi heräsi koronapandemian karuun todellisuuteen ja yhteiskunnan normaalit toiminnot alkoivat pysähtyä. Moto GP:n yllä häilyi epävarmuus, kunnes se huhtikuun lopussa ilmoitettiin siirrettäväksi seuraavalle vuodelle.
Toukokuussa Lahdelle kävi samoin kuin Kouvolalle aiemmin: Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi päätöksen kahden miljoonan euron pääomalainasta Kymiring-yhteistyötä varten.
Hallinto-oikeuden mukaan oli mahdollista, että valtuuston päätöksessä tarkoitettu pääomasijoitus sisältää valtiontukea, mikä olisi vaatinut ilmoitusta Euroopan komissiolle.
Kymiringille pankkilainaa
Heinäkuussa tuli tieto myös motocrossin Suomen MM-osakilpailun siirtymisestä seuraavaan vuoteen. Radalla järjestettiin kuitenkin pienimuotoisempia tapahtumia, kuten Porsche Sports Cup -viikonloppu ja kaikille harrastajille avoimia ajoharjoittelupäiviä.
Myös ensimmäinen virallinen kilpailu järjestettiin elokuussa, kun radalla ajettiin ratamoottoripyöräilyn SM-sarjan osakilpailuviikonloppu.
Marraskuussa kerrottiin, että Kymiring oli saanut rahoitusvaikeuksiensa kattamiseen 12,6 miljoonan euron lainan. Summasta muutama miljoona tuli A. Ahlström Kiinteistöiltä, loppu oli pankkilainaa.
Moto GP:n seuraavan vuoden ajankohdaksi vahvistettiin 9.–11.7.2021 ja motocrossin MM-sarjan ajankohdaksi 21.–22.8.2021. Lahti Events kertoi Dorna Sportsin valtuuttamien asiantuntijoiden tehneen radalla uuden turvallisuustarkastuksen.
2021: Tiedotustilaisuudessa ei kommentoitu
Maaliskuussa 2021 Kymiring järjesti tiedotustilaisuuden radalle rakennettavasta yksityisestä 5G-verkosta. Medialle lähetettiin ennakkoon pitkä lista aiheista, joita tilaisuudessa ei kommentoida. Näihin kuuluivat muun muassa verkon rahoitus ja valmistumisajankohta sekä radan koronavarotoimet.
Markku Pietilä myönsi, ettei listan laatiminen ollut "ihan moderni tapa".
– Tiedotustilaisuus oli lähinnä Nokian ja Edzcomin tilaisuus. Olimme siinä vain yksi osapuoli. Muuten olisi helposti käynyt niin, että 5G jää tilaisuudessa sivuasiaksi.
Huhtikuussa Kymiringin uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Riku Rönnholm, joka oli jo vuosien ajan ajanut aktiivisesti ratahankkeen asiaa Iitin kunnanjohtajana. Hän aloitti tehtävässä kesäkuussa.
Kouvolan Sanomien haastattelussa Rönnholm nimesi radan saamisen kisakuntoon tärkeimmäksi asiaksi liiketoiminnan kannalta. Alueen laajemmat suunnitelmat etenivät hänen mukaansa omalla painollaan.
– Esimerkiksi ajoharjoitteluradan päälle ei olla vedetty rakseja, vaan se on edelleen kehittämiskohteena. Uskoisin, että se jonkun vuoden sisällä rakentuu.
Moto GP peruuntui taas
Kouvolan Sanomat pyysi kuntavaalikoneessaan iittiläisiä ehdokkaita ottamaan kantaa väitteeseen "Kymiring on Iitille niin tärkeä, että sitä tulee tukea kaikin tavoin". 52,5 prosenttia vastanneista oli samaa mieltä ja 42,5 prosenttia eri mieltä. 5 prosenttia oli kannastaan epävarmoja.
Toukokuussa tuli tieto Moto GP -osakilpailujen peruuntumisesta myös vuoden 2021 osalta. Perusteina olivat pitkittynyt koronatilanne ja siitä johtuneet, järjestelyjä vaikeuttavat matkustusrajoitukset.
Kymiringin ja Dorna Sportsin yhteistyösopimus muutettiin kattamaan vuodet 2022–2026.
– Kymiringin kannalla olennainen kysymys on, että saimme uuden sopimuksen myötä tavallaan pari vuotta lisäaikaa, Markku Pietilä kommentoi.
– Meillä olisi ollut vielä kaksi kuukautta aikaa rakentaa rataa ennen kisaa. Se olisi tarkoittanut osittain myös kiireellä tekemistä ja samalla lisää kustannuksia.
Myös ratamoottoripyöräilyn MM-sarjan Suomen osakilpailu siirtyi jälleen vuodella. SM-osakilpailu toteutui.
itti luopuu osakkeistaan
Lokakuussa Kymiringin Moto GP -osakilpailu sai kolmannen kerran päivämäärän, tällä kertaa 8.–10.7.2022.
Marraskuussa julkistettiin Kymiring-yhtiön tilinpäätös vuodelta 2020. Kouvolan Sanomat kertoi yhtiön tehneen 150 000 euroa tappiota vuonna 2017, 23 000 euroa voittoa vuonna 2018, 247 000 euroa tappiota vuonna 2019 ja 255 000 euroa tappiota vuonna 2020. Voitollinen vuosi johtui radan saamasta 3,5 miljoonan euron valtioavustuksesta.
Riku Rönnholm kertoi, että osaa investoinneista oli lykätty odottamaan Moto GP:n toteutumista. Radalla ei esimerkiksi ollut vielä juoksevaa vettä. Työkoneiden ei haluttu häiritsevän keskuksen muuta toimintaa.
Rakentamisen kustannukset olivat siihen mennessä noin 30 miljoonaa euroa.
Joulukuussa Iitin kunta alkoi valmistella luopumista omistusosuudestaan Kymiringissä. Kunnalla on noin 17 prosenttia osakkeista. Iitin lisäksi nykyisiä omistajia ovat A. Ahlström Kiinteistöt, AKK Sports, Suomen moottoriliitto ja entinen toimitusjohtaja Markku Pietilä.
2022: Epäilykset heräsivät
Vuoden 2022 edetessä kevääseen innostus alkoi taas nousta, kun Moto GP -osakilpailut näyttivät vihdoin toteutuvan. Majoituspaikat täyttyivät. Kouvolan kaupunki pyrki aktivoimaan yrittäjiä ja suunnittelemaan tapahtumia kisaviikon ajaksi.
Huhtikuun lopulla saksalainen Motorsport Magazin kirjoitti, että osakilpailun peruminen on mahdollista rata-alueen keskeneräisyyden vuoksi. Riku Rönnholm vakuutti kaiken sujuvan aikataulussa.
Etelä-Suomen Sanomien toimittaja Juha Honkonen kävi toukokuun puolivälissä tutustumassa alueeseen. Ajaminen radalla tuntui hyvältä, mutta ympäristö näytti lähinnä sorakuopalta. Honkonen kirjoitti, ettei maallikko pysty päättelemään, onko kaikki kunnossa.
"Tunnelma ei ole katossa"
Edessä oli Kansainvälisen moottoripyöräilyliiton FIM:n lopputarkastus. Honkonen ei yrityksistä huolimatta saanut Kymiringiltä tietoa sen tuloksista. Hän soitti suoraan FIM:lle ja sai kuulla, ettei erityisiä turvallisuuspuutteita ole havaittu ja että järjestelyt voivat jatkua normaalisti.
Tieto ei pitänyt paikkaansa. 25. toukokuuta Kymiring tiedotti, ettei rata ollut läpäissyt FIM:n tarkastusta ja että kilpailu siirtyy vuoteen 2023.
Seuraavalla viikolla ilmoitettiin myös ratamoottoripyörien SM- ja Legends-sarjojen osakilpailuviikonlopun perumisesta.
Rönnholmin mukaan suurimmaksi puutteeksi osoittautuivat riittämättömät rengasvallit.
– Ei voi sanoa, että tunnelma mitenkään katossa olisi. Harmillinen homma paitsi meidän, myös urakoitsijoiden ja kaikkien muidenkin kannalta.
Iitin kylänraiteilta tavoitetut asukkaat olivat vaihtelevasti pettyneitä tai välinpitämättömiä. Remonttityömaalla ahkeroinut Juho Kaasalainen kiteytti epäuskon, joka lienee seurannut Kymiringiä koko sen historian ajan.
– Jos tuollainen hiekkamonttu on, niin sanomattakin on selvää, ettei sinne tule viittäkymmentätuhatta ihmistä Amerikoista.
Rahaa palanut noin 30 miljoonaa
Kymiringiä on tähän mennessä rakennettu noin 30 miljoonalla eurolla.
Hanke on saanut avustuksia valtiolta 7 miljoonaa euroa ja Hämeen ely-keskukselta 0,5 miljoonaa euroa. Iitti on myöntänyt 0,5 miljoonan euron pääomalainan. Erilaisiin alkuvaiheen selvityksiin hanke sai useilta julkisilta tahoilta yhteensä vajaat 700 000 euroa.
Moottorirata on vaatinut myös uuden eritasoliittymän rakentamisen. Sen kustannukset olivat 3,2 miljoonaa euroa, joista Kouvolan osuus oli 445 000 euroa ja Iitin 1,9 miljoonaa euroa. Kouvola on myös kaavoittanut valtatie 12:n eteläpuolelle moottorirataan tukeutuvan Miehonkankaan teollisuusalueen.
Kymiringin ja Dorna Sportsin välinen sopimus on edelleen voimassa. Nyt tähtäin on vuodessa 2023, mutta alueen saaminen Moto GP -kelpoiseksi vaatii vielä miljoonien lisärahoituksen. Dorna myös perii kilpailujen järjestäjiltä miljoonien lisenssimaksut.
Brittiläinen moottoriurheilutoimittaja David Emmett sanoi Kouvolan Sanomien haastattelussa, ettei haasteista selviäminen ole Kymiringille mahdotonta. Hän arvioi onnistumisen todennäköisyyden 50 prosentiksi.
Dornan dirika Ezpeletaa oli hiljattain haastateltu... Kymiringistä sanoi jo entuudestaan tunnetut seikat, mutta Brnosta lausui:
Q: Is there a chance that Brno will return?
A: No, with Brno there is absolutely no conversation, and we also ended up very badly with them. They simply did not pay for the last Grand Prix, in addition to not doing works and a series of other things. Brno is, for the moment, absolutely ruled out.
Todennäköisimmin Dorna pyrkii vastaisuudessa paremmin varmistamaan omat saatavansa.
Sääli, Brnossa on yleensä ollut hieno tunnelma, hienoja kisoja, ja paljon väkeä.
Karel Abrahamin isähän omistaa ainakin osan radasta, olisiko ollut jotain puliveivausta kyseessä?
Voisiko vastauksen ymmärtää niin että haluavat jatkossa lisenssimaksut etupainotteisesti. Mikäli rahaa ei näy tilillä ennen kisoja ei radalle kisoja tuodakaan.Lainaa:
Mikeyx kirjoitti
Itse ymmärsin tuon niin, että jos tekee oharit kerran, tulevaisuus MopoGP:n suhteen oli sitten siinä. Kyllähän se varmaan on monelle radalle helpointa kerätä pääsylipputulot ja maksaa sitten, kuin ottaa lainaa maksuja varten.Lainaa:
Patukka kirjoitti
Koska siellä oli viimeset kisat?Lainaa:
OOWEE kirjoitti
2020.Lainaa:
scuuba kirjoitti
Dornallahan on pitkään ollut vääntöä Brnon radan kanssa, olisiko sitten tuo 2020 kisa joka ajettiin tyhjille katsomoille katkaissut kamelin selän, noin vertauskuvallisesti.
FIM, Dorna sekä kuskit vaativat Brnon radan päällystämistä (n. 4M€), mihin omistaja ei saanut Tshekin valtiota avustajaksi. Siihen lisäksi kisalisenssin pompsahdus 6->9 M€, ja rahkeet loppuivat kesken. Eli viimeisen ajetun kisan lisenssimaksu oli tiettävästi 6M€.
Onko muuallakin moottoriurheiluvihamielisiä valtioita...
Eikun ne on ahdistuneita pessimistejä, jotka vuodattavat omaa pahaa oloaan.
Brnon lisenssimaksusta onkin monenlaista summaa liikenteessä. Tuon lähteen mukaan -20 lisenssi olisi ollut 4M€ (koronan vuoksi tiputettu 1 miljoonaan). Vuoden -21 kisa olisi ollut 6M ja siitä eteenpäin 9 M€.
However, due to the coronavirus, it was run without spectators for a reduced fee. From the original more than four million euros (around 110 million CZK), it fell to one million euros (about 27 million CZK), with the next year going to the audience for six million euros (about 162 million CZK). However, Dorna demands the repair of the Masaryk Circuit track as a condition. This year, the riders complained about its quality.
In addition, from 2022, Dorna wants to increase the license fee to nine million euros (about 243 million CZK).
https://www.world-today-news.com/the...ace-next-year/
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008892115.htmlLainaa:
Jote kirjoitti
Juu ei saa yksityiset urheilufirmat ja pytingit veronmaksajien rahaa Suomessa. Kyllä jämpti on niin. :p
Tuota vähä itsekkin ajattelin, ett jos osu korona prime timeen, niin voi budjetti mennä ihan totaalisen vituix, mut Dornaa ei kiinnosta olosuhteet.Lainaa:
OOWEE kirjoitti
Kaksi urakoitsijaa hakee ratayhtiö Kymiringiä konkurssiin
Kymiring Oy on kahdelle yritykselle velkaa yhteensä runsaat puoli miljoonaa euroa. Kymiring ei vielä kommentoi asiaa, koska yhtiö ei ole saanut konkurssihakemusta tiedoksi.
https://yle.fi/uutiset/3-12515806
Who could have seen that coming...:blink:
Kuten on tullut jo mainittua, niin omistajien on kysyttävä itseltään haluavatko he menettää vielä enemmän rahaa kuin sen mitä ovat jo satsanneet.
Veikkaan että haluavat.
Hesari kirjoittaa aiheesta hiukan laajemmin kuin yle: https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008915527.htmlLainaa:
Mikeyx kirjoitti
Jos Kymi-ring tästä konkurssiuhasta selviääkin niin asian, pahojen maksuvaikeuksien, tultua julkisiksi on todennäköistä että yhtiölle ei jatkossa kukaan tee töitä tai toimita tavaraa ilman ennakkomaksua. Harva yritys haluaa ottaa riskiä kun tiedossa on tunnetusti epävarma maksaja. Lainoittajatkin saattavat olla nihkeitä lisärahoituksen antamiseen.
Eiköhän tämä ala olla lopun alkua....
Lainaus hesarin jutusta:
MACRA OY:N toimitusjohtaja Jari Suomela kertoi Etelä-Suomen Sanomille, että maksamatta jääneitä laskuja on kerääntynyt toukokuusta alkaen. Perittävää on vajaat 400 000 euroa.
”Kun laskut ovat maksamatta, eivätkä asiat muuten etene, mennään sitten näin. Tämä on ollut enemmänkin sääntö kuin poikkeus kyseisen asiakkaan kanssa”, Suomela sanoi.
Hänen mukaansa tilanne on toistunut jo kolmesti aikaisemmin.
”Maksuvaikeuksia on ollut koko Kymiringin rakentamisen ajan. Menneinä vuosina on ollut vastaavanlaisia tilanteita. Maksuja on saatu pitkän odottelun kautta.”
Yrittäjä on kuitenkin ollut pitkään mukana.
oisko uskonut siihen, että hommat menee kuten luvattu ja mediaan hehkutettu.
Kyseessä on kuitenkin ollut monivuotinen projekti.
No, konkurssilla putsataan velat pois ja joku uusi yrittäjä pääsee aloittamaan "puhtaalta pöydältä" kevyemmällä taseella. Onhan näitä, vaikkapa Katinkulta.
Kiva olisi, että velkojat ei jäisi hommassa kovin pahasti tappiolle.
Ei olisi ollenkaan kiva olla maansiirtofirmassa töissä, kun pomo tulis sanomaan, että koska kymiring ei maksa, niin pitää vähentää työntekijöitä.
Eihän siitä konkkaa tule!
Kun toisessa vaakakupissa on 30 M€ ja toisessa 0,6 M€, niin kyllä omistajat tuon verran kaivavat pusseistaan. Se on sitä uponneiden kustannusten harhaa.
Ulukomaillakin jo tiijjetään...
https://www.speedweek.com/motogp/new...sunfaehig.html
Millaiset lienee fiilikset Lahdessa, jolla on sorakuoppaan jemmattuna tiettävästi 2 M€?
Ei minkäänlainen ongelma. Nostetaan kaukolämmön hintaa, hulevesimaksuja, sähkön siirtohintaa, vesimaksuja ja muita kunnan piiloveroja. Lahti events voi tehdä miljoonatappioita ja kuntalaiset maksavat.Lainaa:
Mikeyx kirjoitti
Naputtelin just MotoGP:n kyselyn (survey) että mitä mieltä sarjan nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Osa kysymyksistä sivusi menneitä ja tulevia GP-kisoja ja minne niitä pitäisi saada. Ei löytynyt Suomea listoilta missään kohtaa. Jos ajattelee parasta, niin ehkä putosi rakoihin kun kisa on jo kalenterissa mutta ei järjestetty. Toinen vaihtoehto on synkeämpi.
Kouvolan Sanomat 12.6.2022 Kimmo Puhakka
Maanantaina 19. elokuuta 2019 noin 4 000 katsojaa seurasi Kymiringin katsomossa, kun Moto GP:n testiajajat ottivat tuntumaa uuteen moottorirataan. Sateisesta säästä huolimatta Kouvolan Sanomien haastattelemat katsojat olivat hyvällä tuulella.
– On hemmetin hienoa, että tällainen rata saatiin Suomeen. Olen odottanut tätä 15 vuotta, sanoi Loimaalta nelihenkisessä seurueessa tullut Kai Kannisto ja kiitti yleisötapahtuman järjestelyjä.
Kymiring-idean isä Timo Pohjola kertoi kokevansa voimakkaita tunteita nähdessään pitkään valmistellun hankkeen kantavan hedelmää.
Kymiringin tie oli ollut kivinen ennen testiajoja, eikä tilanne helpottanut niiden jälkeen. Koronapandemia siirsi kisoja kahdesti, ja toukokuun lopulla uutisoitiin kolmannesta peruutuksesta, tällä kertaa radan turvallisuuspuutteiden vuoksi.
Paperitehtaan sulkeminen antoi sysäyksen
Pohjola kertoi testien aikana tehdyssä haastattelussa esittäneensä ajatuksen moottoriurheilukeskuksesta Kouvolan silloiselle kaupunginjohtajalle Eino Brofeldtille jo vuonna 1989. Kaupunki alkoi suunnitella hanketta Pohjolan ja suunnitteluinsinööri Timo Kunnaksen johdolla.
– Tarkoituksena oli kehittää Tykkimäen moottoriradasta kansainvälinen moottorirata ja saada sinne Superbiken MM-kilpailu.
Kaupunki kuitenkin siirsi hanketta vuodella budjettikäsittelyssään, mikä tarkoitti sitä, että Suomi olisi menettänyt MM-osakilpailun. Pohjolan mukaan hanketta ei kannattanut enää jatkaa.
Uusi sysäys oli Voikkaan paperitehtaan sulkeminen vuonna 2006. Kouvola oli isojen ja työllistävien hankkeiden tarpeessa. Myöhemmin Kymiringinä tunnettu hanke alkoi muotoutua tältä pohjalta.
2008: Formularata Iittiin
Kouvolan Sanomissa on julkaistu vuosien varrella satoja lehtijuttuja, jotka käsittelevät tai sivuavat Kymiringiä. Ensimmäinen niistä julkaistiin 1.4.2008. Tuolloin Kouvola oli jo pudonnut kaavailuista pois, ja kansainväliset vaatimukset täyttävää moottoriurheilun harjoittelu- ja kilpailukeskusta soviteltiin nykyiseen paikkaansa Iitin Tillolankankaalle.
Asialla olivat moottoriurheilun kattojärjestöt AKK-Motorsport ja Suomen moottoriliitto. Ne olivat valinneet Timo Pohjolan hankkeen selvitysmieheksi.
Jutussa kerrottiin, että Tillolan alueelle kaavailtiin alun perin raskaan liikenteen koulutuskeskusta. Kun asiaan liitettiin kansainvälinen moottoriurheilu, suunnitelmistakin tuli suurempia. Tekstissä väläytettiin formularataa, jolla voisi ajaa kilpaa kaikissa luokissa.
Kymi Logistic & Motorsport Park
Saman vuoden kesäkuussa AKK-Motorsport ilmoitti tiedotteella Tillolankankaan olevan sopiva paikka moottoriurheilukeskukselle. Hanketta varten muodostettiin ohjausryhmä, jossa oli jäseniä AKK-Motorsportista, Suomen moottoriliitosta, Iitin kunnasta, Kouvolan seudun kuntayhtymästä, Kymenlaakson liitosta ja Kouvolan kaupungilta.
Hanke kulki siinä vaiheessa nimellä Kymi Logistic & Motorsport Park. Kustannusarvio oli 20 miljoonaa euroa ja varhaisimmaksi mahdolliseksi valmistumisajaksi kaavailtiin vuotta 2011.
AKK-Motorsportin puheenjohtaja Kari O. Sohlberg ei uskonut, että radalle saataisiin Formula 1 -kisoja ainakaan lähitulevaisuudessa, mutta Saksan DTM-katuautokisojen järjestämistä hän piti mahdollisena.
Iskevää nimeä kaivattiin
Elokuussa AKK oli jo valmis lähettämään radan karkean suunnitelmaluonnoksen Kansainväliselle autoliitolle FIA:lle. Imatralla järjestetyssä muistoajotapahtumassa julkaistiin radan puolesta 150 nimen vetoomus, jonka oli allekirjoittanut muun muassa ratamoottoripyöräilyn 15-kertainen maailmanmestari Giacomo Agostini.
Ohjausryhmä etsi tukea valtion liikuntaneuvostolta. Neuvosto puolsi hanketta, mutta ei sitoutunut rahoitukseen. AKK-Motorsportin pääsihteeri Jani Backman kaipasi hankkeelle iskevää nimeä.
– Nimessä voisi olla sana tai kaksi. Ehdotuksia otetaan vastaan.
2011: Keskusteluja puolustusvoimien kanssa
Marraskuussa 2011 Iitin kunnanjohtaja Pentti Toivanen kertoi, että puolustusvoimien kanssa oli käyty keskusteluja kuljettajakoulutuksen sijoittamisesta Tillolaan. Hän arvioi, että rakennustöihin voitaisiin päästä keväällä 2013.
– Ei sille mahda mitään, että aikaa tämä vie. Kyseessä on tosi iso kokonaisuus.
Radan kustannuksiksi ilmoitettiin siinä vaiheessa 30 miljoonaa euroa. Kouvolan kaupunki, Iitin kunta, AKK-Motorsport ja Suomen moottoriliitto olivat antaneet hankeselvityksiin 240 000 euroa ja FIA 200 000 euroa. Jatkoselvityksiin oli saatu 220 000 euroa Kymenlaakson liitolta, Iitiltä, Kouvolalta ja yksityiseltä sektorilta. Opetus- ja kulttuuriministeriö oli myöntänyt rakentamiseen 1,5 miljoonaa euroa.
2012: Ministeriön ykköshanke
Vuoden 2012 aikana otettiin käyttöön nimi Kymiring. Kouvolan Sanomissa nimi esiintyy ensimmäisen kerran 8.7.2012 julkaistussa lukijakirjeessä.
Joulukuussa 2012 Kymiringin kerrottiin aiemmin päätetyllä 1,5 miljoonan rahoituksellaan olevan opetus- ja kulttuuriministeriön ykköshanke seuraavana vuonna. Rahoituksen tarve oli kuitenkin suuri, sillä kokonaiskustannusarvio oli kuljettajakoulutuskeskuksineen noussut 47,5 miljoonaan. Ministeriöltä oli haettu kaikkiaan 5,1 miljoonaa euroa.
Iitin kunnanvaltuusto myönsi moottorirahayhtiölle 23 462 euron pääomalainan. Kouvolan kaupunginhallitus sen sijaan päätti, ettei kaupunki toistaiseksi ole mukana hankkeen käytännön valmisteluissa.
Katseet käännetty itään
Helmikuussa 2012 allekirjoitettiin Kymiring oy:n perustamissopimus. Osakkaat olivat maanomistaja A. Ahlström oy, Iitin kunta, AKK Sports ja Suomen moottoriliitto.
Kari O. Sohlberg sanoi, että yksityisen rahoituksen hankinnassa katseet oli käännetty Suomen itäpuolelle.
– Venäjällä ja ennen kaikkea Pietarissa on nähtävissä nousevaa kiinnostusta hanketta kohtaan.
Perustamisuutisessa mainittiin ensimmäistä kertaa Moto GP. Osakilpailun saamista Kymiringiin pidettiin realistisena verrattuna Formula 1:een.
2013: Valtiolta toivottiin 12 miljoonaa
Maaliskuussa 2013 Kymiring ja Iitti solmivat Tillolankankaan asemakaavan käynnistämissopimuksen. Kymiringin sovittiin lähtökohtaisesti vastaavan kaikista kaavoituskustannuksista.
Toukokuussa Kari O. Sohlberg toivoi valtion sitoutuvan hankkeeseen noin 12 miljoonalla eurolla.
– Pidämme tärkeänä, että saisimme valtiovallan mukaan. Tavoitteena on se, että 16—22 miljoonaa maksavan ensimmäisen vaiheen rahoituksesta 40 prosentin luokkaa on julkista rahaa.
Loppuvuodesta Timo Pohjola ennakoi radan olevan kilpailukunnossa 2016, mikäli kaikki etenee suunnitelmien mukaan.
2014: Iitillä liikaa osakkeita
Kesäkuussa 2014 rahoituskaavailut kokivat takaiskun. Kymiring-yhtiön hakema 1,7 miljoonan euron yrityksen kehittämisavustus ja 2,2 miljoonan investointiavustus liikuntapaikkarakentamiseen hylättiin työ- ja elinkeinoministeriössä.
Timo Pohjolan mukaan perusteena hylkäykselle oli Iitin kunnan 49 prosentin omistuspohja Kymiringissä. Kunnan omistuksen vuoksi yhtiö katsottiin suuryritykseksi. Ongelma aiottiin ratkaista lisäämällä yksityisen puolen omistusta yli 75 prosenttiin.
– Uusia osakkaita en voi kommentoida, mutta kiinnostuneita on, Pohjola sanoi.
Samantapaiset en kommentoi -lausunnot tulivat seuraavina vuosina hyvin tutuiksi.
Marraskuussa onni tuntui kääntyvän, kun valtion liikuntaneuvosto päätti puoltaa hankkeelle yhteensä kolmen miljoonan euron avustusta vuosille 2015–2016.
– Kustannusarvio on laskettu siten, että kolmasosa on valtionavustuksia, kolmasosa omarahoitusta ja kolmasosa lainaa ja sijoittajia, Pohjola kertoi.
Kymiringin alueelle kaavailtiin myös tapahtuma-areenaa, hotellia, yrityspuistoa, huvipuistolaitteita, pientä terveyskeskusta ja tuulivoimapuistoa.
Kouvola harkitsee lainan antoa
Joulukuussa 2014 Iitti myi 3 000 Kymiringin osaketta AKK Sports oy:lle ja Suomen moottoriliitolle noin 47 000 eurolla. Kaupan ansiosta kunnan omistusosuus laski 19 prosenttiin.
Kymiring pyysi Kouvolan kaupungilta kahden miljoonan euron lainaa tai takausta vastaavan suuruiselle lainalle. Laina oli tarkoitus käyttää kuljettajakoulutusalueen ensimmäisen vaiheen rakentamiseen. Kouvolan kaupunginhallitus päätti suhtautua myönteisesti ja jäi odottamaan Kymiringin hakemusta.
2015: Aiesopimus Moto GP:stä
Maaliskuussa 2015 yhtiö kertoi suuren uutisen: se oli solminut viiden vuoden aiesopimuksen Moto GP:n kanssa kilpailujen järjestämisestä vuodesta 2017 alkaen.
Asia oli nytkähtänyt eteenpäin, kun Moto GP -sarjan kaupallisten oikeuksien haltijan Dorna Sportsin tapahtumista vastaava toimitusjohtaja Javier Alonso oli vieraillut Iitissä.
Moottoriradan suunnitelmat oli hyväksytty sekä kansainvälisessä autoliitossa FIA:ssa että kansainvälisessä moottoriliitossa FIM:ssä.
Huhtikuussa Kymiringin alueella kaadettiin jo puita. Moottoriradan ympäristöluvasta jätettiin yhdeksän muistutusta, joissa pääasiallisena huolenaiheena oli melu.
Kesäkuussa Timo Pohjola kertoi, että Kymiringiin on tulossa myös urheiluvalmennuskeskus.
– Valmennuskeskukseen tulee huippuluokan laitteet, joilla voidaan mitata esimerkiksi urheilijan reaktioaikaa, keskittymistä ja fysiologisia ominaisuuksia. Sellaisia laitteita ei ole vielä missään muualla Suomessa.
"Hieno nähdä, kuinka asiat tapahtuvat"
Syyskuussa Destia valittiin Kymiringin ensimmäisen kehitysvaiheen pääurakoitsijaksi, mutta kuljettajakoulutuspuolelle odotettiin edelleen työ- ja elinkeinoministeriön rahoituspäätöstä.
Pohjola kaipasi neljän miljoonan valtionosuutta. Hämeen ely-keskus myönsi 500 140 euron kehittämisavustuksen kuljettajakoulutuskeskuksen toiminnan aloittamiseen.
Lokakuussa 2015 Moto GP:n johto ja FIM:n turvallisuusjohtaja vierailivat Kymiringin alueella.
– Olen ollut niin pitkään mukana , että on hieno nähdä kuinka asiat todellakin tapahtuvat. Ei ole epäilystäkään, etteikö Iitissä ajettaisi 2017 kesällä Moto GP -osakilpailu, Javier Alonso kehui.
Yksityisestä rahasta ei varmuutta
Joulukuussa Kymiring sai kahden miljoonan euron valtionavustuksen. Autoteollisuuden testausympäristön rakentamiseen odotettiin vielä 3,5 miljoonan euron valtiontukea. Muilta osin rahoitus oli Pohjolan mukaan kunnossa.
Ensimmäisen vaiheen kokonaisbudjetti oli 22 miljoonaa euroa. Vaihe sisälsi maa- ja pohjarakennustyöt, ajoharjoitteluradat, moottoriradat ja varikkorakennukset.
Kymiringin hallituksen puheenjohtajaksi valittu Kari O. Sohlberg kertoi, että Pohjolan puheista huolimatta yksityisen puolen rahoittajista ei ollut vielä mitään varmuutta. Alustavia keskusteluja oli käyty, mutta neuvotteluja ei ollut aloitettu.
– Odotellaanpa rauhassa kaavan lainvoimaisuutta ja sitten lähdemme lähestymään potentiaalisia sijoittajia. Enempää en tässä vaiheessa sano.
2016: Rakennustyöt alkavat
Kymiringin kaava sai lainvoiman joulukuussa 2015. Radan rakennustyöt alkoivat kesäkuussa 2016.
Heinäkuussa Kymiringin ympäristölupa hyväksyttiin. Lupamääräyksiin sisältyy muun muassa kolme hiljaista viikonloppua kesäkauden aikana. Yksi näistä on juhannus.
Tässä vaiheessa oli selvää, ettei rata valmistuisi kesään 2017 mennessä, joten Moto GP -sarjan MM-osakilpailua kaavailtiin Suomeen vuonna 2018 tai 2019. Dorna Sportsin kanssa tehtiin sopimus kilpailun järjestämisestä.
Timo Pohjolan mukaan kisojen aikana olisi turha etsiä viime hetkellä hotellihuonetta koko Kymenlaaksosta tai Lahdesta.
– Saksassakin kisat täyttävät kaikki majoitusliikkeet sadan kilometrin säteellä, joten kisat tulevat meilläkin näkymään varmasti pääkaupunkiseutua myöten.
Elokuussa ensimmäisen vaiheen kustannusarvion kerrottiin nousseen 25 miljoonaan euroon. Kymiringin urakkaan liittyi kiinteästi myös valtatie 12:n korjaus, johon sisältyi uusi eritasoliittymä Tillolaan. Silloista liittymää ei katsottu riittäväksi moottoriurheilukeskuksen käyttöön.
Kouvolan lainasta valitettiin
Syyskuussa Kouvolan kaupunginvaltuusto päätti kahden miljoonan euron pääomalainan myöntämisestä Kymiringille yhtiön toimitettua luotettavan selvityksen siitä, miten hankkeen omarahoitusosuus rahoitetaan.
Marraskuussa yksityishenkilö teki lainapäätöksestä valituksen Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Hän piti päätöstä kuntalain ja EU-säädösten vastaisena ja katsoo, että laina tulisi tulkita valtiontueksi, josta olisi pitänyt tehdä ilmoitus EU:lle.
Joulukuussa Kymiring sai tiedon, ettei työ- ja elinkeinoministeriö myönnä 3,5 miljoonan euron valtiontukea. Timo Pohjolan mukaan valtionhallinnosta oli ilmoitettu, että rahoittaminen hoidetaan muilla järjestelyillä. Hän ei tarkentanut, mitä nämä järjestelyt olisivat.
2017: Eduskunta hyväksyi 3,5 miljoonaa
Eduskunta hyväksyi Kymiringille 3,5 miljoonan euron avustuksen heinäkuussa 2017 äänin 137–33. Tuolloinen oikeus- ja työministeri Jari Lindström oli yksi keskeisimmistä poliitikoista, jotka ajoivat asiaa. Tuen ehtona oli, että moottoriradan kokonaisrahoitus voidaan varmistaa kahden vuoden määräaikana.
Samalla eduskunta myönsi 14 miljoonaa euroa valtatie 12:n Tillolan ja Keltin välisen tieosuuden kunnostamiseen. Eritasoliittymän kustannukset, 3,2 miljoonaa, eivät sisältyneet summaan.
Liittymämuutosten kustannuksista sovittiin myöhemmin. Valtio päätyi maksamaan puolet, Iitti 38,5 prosenttia ja Kouvola 11,5 prosenttia. Kouvolan maksuosuus oli 445 000 euroa ja Iitin 1,9 miljoonaa euroa. Iitti oli sopinut laskuttavansa kustannukset Kymiringiltä.
Elokuussa Dorna Sports ilmoitti solmineensa Kymiringin kanssa sopimuksen Moto GP -kilpailuista vuosina 2019–2023, jos rata saadaan valmiiksi. Pääjohtaja Carmelo Ezpeleta kehui tiedotustilaisuudessa Suomea moottoriurheilumaana, mutta ei kertonut, oliko hänelle avattu hankkeen yksityistä rahoitusta. Myös Kymiringin edustajat vaikenivat jälleen aiheesta.
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka kertoi, että Kouvolan palveluja aiotaan markkinoida Moto GP -yleisölle yhdessä Iitin ja Lahden kanssa. Iitti oli lähtenyt mukaan Lahden seudun matkailuyhtiöön Lahti Regioniin.
Kouvolan lainapäätös kumottiin
Lokakuussa Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi Kouvolan päätöksen kahden miljoonan euron pääomalainasta. Oikeuden mukaan valtuusto oli myöntänyt lainan ilman kuntalain edellyttämää vastavakuutta.
Lisäksi päätöstä tehtäessä ei ollut selvitetty riittävästi mahdollisen valtiontuen olemassaoloa ja EU:n valtiontukimääräysten ja -säännösten mahdollista soveltuvuutta.
– Pitää pohtia tämänhetkisen tilanteen ja tietojen mukaan, miten yhteistyötä Kymiringin kanssa mahdollisesti jatketaan. Tarkastelu pitää päivittää vastaamaan tätä hetkeä, Toikka sanoi.
Kaupunki ei ollut saanut Kymiringiltä selvitystä yksityisestä rahoituksesta.
Kouvolan kaupungin pääomalaina oli ollut keskeinen osa kuljettajakoulutuskeskuksen rahoitusta.
Marraskuussa kerrottiin puolustusvoimien tehneen sopimuksen Kymiringin ajoharjoitteluradan käytöstä vuosina 2018–2020. Rata-alueen päällystämistä ei vielä tässä vaiheessa ollut aloitettu.
2018: "Aina ei mene kuin Strömsössä"
Vuonna 2018 Kymiringille alkoi kasaantua painetta yksityisen rahoituksen puuttumisen vuoksi. Tillolan ja Keltin välisen tieosuuden remontista tehdyt urakkasopimukset uhkasivat raueta. Liikennevirasto päätyi neuvottelemaan remontille kuukauden jatkoajan.
Kymiring jätti tammikuussa valtionavustushakemuksen opetus- ja kulttuuriministeriöön. Kyse oli 3,5 miljoonan euron avustussummasta, jonka ehtona oli 10 miljoonan euron yksityinen rahoitus.
Kouvolalla oli yhä halua rahoittaa Kymiringiä. Helmikuussa kaupunki palkkasi konsultin selvittämään, miten se voisi tapahtua ilman juridisia ongelmia.
Maaliskuussa Kymiring kertoi lopulta saaneensa yksityisen rahoituksen kuntoon. Kari O. Sohlbergin mukaan rahoitus koostui yhtiön omistajien eli AKK Sportsin, Suomen moottoriliiton, A. Ahlström Kiinteistöjen ja Iitin kunnan pääomituksesta. Uutena rahoittajana mukaan oli lähtenyt rakennusyhtiö Rakennusvarma.
– Emme erittele tarkemmin rahoittajien osuuksia. Rahoituksen kasaamisessa on kestänyt luvattoman kauan, mutta usko on ollut luja. Kaikki ei aina mene kuin Strömsössä, mutta nyt ollaan ainakin tältä osin maalissa, Sohlberg sanoi.
Asuntoja maailmantähdille
Rahoituksen varmistuminen mahdollisti 3,5 miljoonan euron valtionavustuksen saamisen ministeriöltä.
Iitti oli ennen rahoituksen varmistamista alkanut valmistella 500 000 euron lisämäärärahaa Kymiringiin. Suunnitelmat eivät muuttuneet, ja valtuusto hyväksyi lisämäärärahan toukokuussa.
Kunnanvaltuutettu Hannu Suhonen (vasen ryhmä) valitti päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, mutta oikeus katsoi päätöksen olleen lainmukainen.
Uudella sijoittajalla Rakennusvarmalla oli suuria suunnitelmia Kymiringin suhteen. Se aikoi rakentaa kilparadan varteen 60 vapaa-ajan asuntoa yrityksille ja yksityisille radan käyttäjille.
Asuntojen alustavat myyntihinta-arviot liikkuivat 200 000 ja 1 000 000 euron välillä.
— Yksi kohderyhmä ovat moottoriurheilun maailmantähdet. Ostamalla asunnon he saavat radankäyttöoikeuden, toimitusjohtaja Petri Vuokila sanoi.
Hänen mukaansa ensimmäiset alustavat varaukset olivat tulleet kansainvälisen tason julkkiksilta.
Puolustusvoimat viipyi hetken
Kesäkuussa Dorna Sports ilmoitti, että Kymiringin ensimmäinen Moto GP -osakilpailu ajetaan todennäköisesti vuonna 2020.
Elokuussa rakennustyöt olivat Tillolankankaalla vauhdissa, mutta asfaltoitua rataa oli valmiina vain yksi, puolustusvoimien harjoittelukäyttöön väliaikaisesti tehty osuus.
– Meillä on hyvin aikaa tehdä kaikki, vaikka teemme kaiken viimeisen päälle, Timo Pohjola totesi.
Puolustusvoimat vetäytyi Kymiringistä kymmenen harjoittelukerran jälkeen pysyvän harjoitteluradan puuttumisen vuoksi.
2019: Lahti myönsi pääomalainan
Dorna Sports vahvisti maaliskuussa 2019, että Kymiringissä ajetaan Moto GP -testiajot elokuussa. Motorsport.com-uutissivusto oli päivää aiemmin kertonut ajojen perumisesta radan keskeneräisyyden vuoksi.
Toukokuussa Kouvolan vs. kaupunginjohtaja Tuukka Forsell kertoi Kouvolan Sanomille, ettei kaupunki etsi enää keinoja Kymiringin rahoittamiseen. Hoitovapaalla ollut Marita Toikka kiisti irtautumisen muutamaa päivää myöhemmin.
– Olen varmistanut sen, että poliittinen tahtotila on olla edelleen mukana hankkeessa rahallisella panoksella.
Lahden kaupunginvaltuusto päätti myöntää kahden miljoonan euron pääomalainan tapahtumayhtiö Koko Lahdelle. Tarkoitus oli hankkia tytäryhtiö Lahti Eventsin kautta Kymiringin osakkeita.
Seitsemän kaupungin luottamushenkilöä ja yksi muu kaupunkilainen valittivat päätöksestä. Heidän mielestään riskisijoitusten tekeminen ja naapurimaakunnan yritystoiminnan tukeminen eivät kuuluneet kaupungin toimialaan. Iitti oli tuolloin vielä osa Kymenlaaksoa.
Testiajot toteutuivat
Elokuussa 2019 järjestetyt kaksipäiväiset Moto GP -testiajot keräsivät paikalle yhteensä noin 8 000 katsojaa. Rata oli ajokunnossa, mutta katsomorakennelmat tilapäisiä.
– Mielestäni 80 prosenttia radasta on oikein hyvää, mutta loput 20 prosenttia tarvitsee hiukan muutoksia. Toivottavasti Kymi Ringin rataa muutetaan hieman, sillä radalla on jonkin verran pimeitä mutkia, testiajaja Bradley Smith arvioi.
Dorna Sportsilla ei ollut vaatimuksia radan muuttamiseksi.
Kymiringin toimitusjohtaja Markku Pietilä sanoi katsomoiden olevan jatkossakin tilapäisiä, koska katsomopaikat muuttuvat tapahtuman mukaan.
– Jos radalla ajetaan toukokuusta lokakuuhun, valtaisia betonikatsomoja ei tehdä. Hotelli-investointi tulee varmaankin jonakin päivänä, mutta vaikkapa viittä tai kuutta tapahtumaa varten kukaan ei investoi 30:tä miljoonaa euroa.
Pietilä arvioi Moto GP:hen valmistautumisen vaativan vielä 10 miljoonan euron investoinnit. Tuttuun tapaan hän ei avannut rahoitusmalleja.
Lahti Events tiedotti neuvotelleensa Kymiringille motocrossin MM-sarjan Suomen osakilpailun vuosille 2020–2022.
Hotellit täyttyivät hetkessä
Kansainvälinen moottoriliitto julkaisi vuoden 2020 alustavan kilpailukalenterin ja Kymiringin Moto GP -osakilpailu sai päivämäärän 12.7.2020.
Kaksi päivää myöhemmin Kouvolan Sanomat uutisoi, että Kouvolan ja Iitin majoituspaikat oli varattu täyteen kisaviikonloppuna. Myöhemmät peruutukset eivät lannistaneet lajin faneja, sillä samanlaisia uutisia hotellien täyttymisestä julkaistiin myös seuraavina vuosina.
Lokakuussa moottoriradalla järjestettiin juoksutapahtuma Kymiring Running Day, johon osallistui noin 300 juoksijaa.
Samassa kuussa Rakennusvarma haettiin konkurssiin. Kilparadan varteen suunnitellut 60 luksusasuntoa jäivät toteuttamatta. Kymiringin mukaan Rakennusvarman omistusosuus oli ollut alle kaksi prosenttia, eikä konkurssilla ollut vaikutusta moottoriradan tulevaisuuteen.
Moto GP -kilpailujen liput tulivat myyntiin joulukuussa. Ensimmäisten 8 tunnin aikana kaupaksi meni noin 7 000 peruslippua ja 800 VIP-pakettia.
2020: Ensimmäinen koronaperuutus
Vaikka innostus kasvoi odotetun kilpailupäivän lähestyessä, Kouvolan päättäjät suhtautuivat Kymiringiin penseästi. Kouvolan Sanomien tammikuussa 2020 tekemässä kyselyssä 77,5 prosenttia kaupunginvaltuutetuista katsoi, että Kouvolan on syytä unohtaa Kymiringin rahoittaminen.
Maaliskuussa Suomi heräsi koronapandemian karuun todellisuuteen ja yhteiskunnan normaalit toiminnot alkoivat pysähtyä. Moto GP:n yllä häilyi epävarmuus, kunnes se huhtikuun lopussa ilmoitettiin siirrettäväksi seuraavalle vuodelle.
Toukokuussa Lahdelle kävi samoin kuin Kouvolalle aiemmin: Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi päätöksen kahden miljoonan euron pääomalainasta Kymiring-yhteistyötä varten.
Hallinto-oikeuden mukaan oli mahdollista, että valtuuston päätöksessä tarkoitettu pääomasijoitus sisältää valtiontukea, mikä olisi vaatinut ilmoitusta Euroopan komissiolle.
Kymiringille pankkilainaa
Heinäkuussa tuli tieto myös motocrossin Suomen MM-osakilpailun siirtymisestä seuraavaan vuoteen. Radalla järjestettiin kuitenkin pienimuotoisempia tapahtumia, kuten Porsche Sports Cup -viikonloppu ja kaikille harrastajille avoimia ajoharjoittelupäiviä.
Myös ensimmäinen virallinen kilpailu järjestettiin elokuussa, kun radalla ajettiin ratamoottoripyöräilyn SM-sarjan osakilpailuviikonloppu.
Marraskuussa kerrottiin, että Kymiring oli saanut rahoitusvaikeuksiensa kattamiseen 12,6 miljoonan euron lainan. Summasta muutama miljoona tuli A. Ahlström Kiinteistöiltä, loppu oli pankkilainaa.
Moto GP:n seuraavan vuoden ajankohdaksi vahvistettiin 9.–11.7.2021 ja motocrossin MM-sarjan ajankohdaksi 21.–22.8.2021. Lahti Events kertoi Dorna Sportsin valtuuttamien asiantuntijoiden tehneen radalla uuden turvallisuustarkastuksen.
2021: Tiedotustilaisuudessa ei kommentoitu
Maaliskuussa 2021 Kymiring järjesti tiedotustilaisuuden radalle rakennettavasta yksityisestä 5G-verkosta. Medialle lähetettiin ennakkoon pitkä lista aiheista, joita tilaisuudessa ei kommentoida. Näihin kuuluivat muun muassa verkon rahoitus ja valmistumisajankohta sekä radan koronavarotoimet.
Markku Pietilä myönsi, ettei listan laatiminen ollut "ihan moderni tapa".
– Tiedotustilaisuus oli lähinnä Nokian ja Edzcomin tilaisuus. Olimme siinä vain yksi osapuoli. Muuten olisi helposti käynyt niin, että 5G jää tilaisuudessa sivuasiaksi.
Huhtikuussa Kymiringin uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Riku Rönnholm, joka oli jo vuosien ajan ajanut aktiivisesti ratahankkeen asiaa Iitin kunnanjohtajana. Hän aloitti tehtävässä kesäkuussa.
Kouvolan Sanomien haastattelussa Rönnholm nimesi radan saamisen kisakuntoon tärkeimmäksi asiaksi liiketoiminnan kannalta. Alueen laajemmat suunnitelmat etenivät hänen mukaansa omalla painollaan.
– Esimerkiksi ajoharjoitteluradan päälle ei olla vedetty rakseja, vaan se on edelleen kehittämiskohteena. Uskoisin, että se jonkun vuoden sisällä rakentuu.
Moto GP peruuntui taas
Kouvolan Sanomat pyysi kuntavaalikoneessaan iittiläisiä ehdokkaita ottamaan kantaa väitteeseen "Kymiring on Iitille niin tärkeä, että sitä tulee tukea kaikin tavoin". 52,5 prosenttia vastanneista oli samaa mieltä ja 42,5 prosenttia eri mieltä. 5 prosenttia oli kannastaan epävarmoja.
Toukokuussa tuli tieto Moto GP -osakilpailujen peruuntumisesta myös vuoden 2021 osalta. Perusteina olivat pitkittynyt koronatilanne ja siitä johtuneet, järjestelyjä vaikeuttavat matkustusrajoitukset.
Kymiringin ja Dorna Sportsin yhteistyösopimus muutettiin kattamaan vuodet 2022–2026.
– Kymiringin kannalla olennainen kysymys on, että saimme uuden sopimuksen myötä tavallaan pari vuotta lisäaikaa, Markku Pietilä kommentoi.
– Meillä olisi ollut vielä kaksi kuukautta aikaa rakentaa rataa ennen kisaa. Se olisi tarkoittanut osittain myös kiireellä tekemistä ja samalla lisää kustannuksia.
Myös ratamoottoripyöräilyn MM-sarjan Suomen osakilpailu siirtyi jälleen vuodella. SM-osakilpailu toteutui.
Iitti luopuu osakkeistaan
Lokakuussa Kymiringin Moto GP -osakilpailu sai kolmannen kerran päivämäärän, tällä kertaa 8.–10.7.2022.
Marraskuussa julkistettiin Kymiring-yhtiön tilinpäätös vuodelta 2020. Kouvolan Sanomat kertoi yhtiön tehneen 150 000 euroa tappiota vuonna 2017, 23 000 euroa voittoa vuonna 2018, 247 000 euroa tappiota vuonna 2019 ja 255 000 euroa tappiota vuonna 2020. Voitollinen vuosi johtui radan saamasta 3,5 miljoonan euron valtioavustuksesta.
Riku Rönnholm kertoi, että osaa investoinneista oli lykätty odottamaan Moto GP:n toteutumista. Radalla ei esimerkiksi ollut vielä juoksevaa vettä. Työkoneiden ei haluttu häiritsevän keskuksen muuta toimintaa.
Rakentamisen kustannukset olivat siihen mennessä noin 30 miljoonaa euroa.
Joulukuussa Iitin kunta alkoi valmistella luopumista omistusosuudestaan Kymiringissä. Kunnalla on noin 17 prosenttia osakkeista. Iitin lisäksi nykyisiä omistajia ovat A. Ahlström Kiinteistöt, AKK Sports, Suomen moottoriliitto ja entinen toimitusjohtaja Markku Pietilä.
2022: Epäilykset heräsivät
Vuoden 2022 edetessä kevääseen innostus alkoi taas nousta, kun Moto GP -osakilpailut näyttivät vihdoin toteutuvan. Majoituspaikat täyttyivät. Kouvolan kaupunki pyrki aktivoimaan yrittäjiä ja suunnittelemaan tapahtumia kisaviikon ajaksi.
Huhtikuun lopulla saksalainen Motorsport Magazin kirjoitti, että osakilpailun peruminen on mahdollista rata-alueen keskeneräisyyden vuoksi. Riku Rönnholm vakuutti kaiken sujuvan aikataulussa.
Etelä-Suomen Sanomien toimittaja Juha Honkonen kävi toukokuun puolivälissä tutustumassa alueeseen. Ajaminen radalla tuntui hyvältä, mutta ympäristö näytti lähinnä sorakuopalta. Honkonen kirjoitti, ettei maallikko pysty päättelemään, onko kaikki kunnossa.
"Tunnelma ei ole katossa"
Edessä oli Kansainvälisen moottoripyöräilyliiton FIM:n lopputarkastus. Honkonen ei yrityksistä huolimatta saanut Kymiringiltä tietoa sen tuloksista. Hän soitti suoraan FIM:lle ja sai kuulla, ettei erityisiä turvallisuuspuutteita ole havaittu ja että järjestelyt voivat jatkua normaalisti.
Tieto ei pitänyt paikkaansa. 25. toukokuuta Kymiring tiedotti, ettei rata ollut läpäissyt FIM:n tarkastusta ja että kilpailu siirtyy vuoteen 2023.
Seuraavalla viikolla ilmoitettiin myös ratamoottoripyörien SM- ja Legends-sarjojen osakilpailuviikonlopun perumisesta.
Rönnholmin mukaan suurimmaksi puutteeksi osoittautuivat riittämättömät rengasvallit.
– Ei voi sanoa, että tunnelma mitenkään katossa olisi. Harmillinen homma paitsi meidän, myös urakoitsijoiden ja kaikkien muidenkin kannalta.
Iitin kylänraiteilta tavoitetut asukkaat olivat vaihtelevasti pettyneitä tai välinpitämättömiä. Remonttityömaalla ahkeroinut Juho Kaasalainen kiteytti epäuskon, joka lienee seurannut Kymiringiä koko sen historian ajan.
– Jos tuollainen hiekkamonttu on, niin sanomattakin on selvää, ettei sinne tule viittäkymmentätuhatta ihmistä Amerikoista.
Rahaa palanut noin 30 miljoonaa
Kymiringiä on tähän mennessä rakennettu noin 30 miljoonalla eurolla.
Hanke on saanut avustuksia valtiolta 7 miljoonaa euroa ja Hämeen ely-keskukselta 0,5 miljoonaa euroa. Iitti on myöntänyt 0,5 miljoonan euron pääomalainan. Erilaisiin alkuvaiheen selvityksiin hanke sai useilta julkisilta tahoilta yhteensä vajaat 700 000 euroa.
Moottorirata on vaatinut myös uuden eritasoliittymän rakentamisen. Sen kustannukset olivat 3,2 miljoonaa euroa, joista Kouvolan osuus oli 445 000 euroa ja Iitin 1,9 miljoonaa euroa. Kouvola on myös kaavoittanut valtatie 12:n eteläpuolelle moottorirataan tukeutuvan Miehonkankaan teollisuusalueen.
Kymiringin ja Dorna Sportsin välinen sopimus on edelleen voimassa. Nyt tähtäin on vuodessa 2023, mutta alueen saaminen Moto GP -kelpoiseksi vaatii vielä miljoonien lisärahoituksen. Dorna myös perii kilpailujen järjestäjiltä miljoonien lisenssimaksut.
Brittiläinen moottoriurheilutoimittaja David Emmett sanoi Kouvolan Sanomien haastattelussa, ettei haasteista selviäminen ole Kymiringille mahdotonta. Hän arvioi onnistumisen todennäköisyyden 50 prosentiksi.
https://www.kouvolansanomat.fi/paikalliset/4662538