Sulkavan suursoutujen motoristin mieleisiin maisemiin pääsee letkeästi esimerkiksi Savonlinnan ja Mikkelin väliseltä valtatie 14:ltä Kallislahden kohdalta alkavaa tietä nro 435 myöten.
Esilämmittelyä kurvailuun saa, kun kääntyy ennen Sulkavaa Imatralle johtavalle 438:lle ja vänkää prätkän noin kilometrin ajon jälkeen Sulkavan kirkonkylää kohti. Sulkavan keskustan kautta matka jatkuu omakoti- ja maalaistalojen reunustamaa kiemuraista pikkutietä länteen kohti Puumalaa, kunnes se yhtyy jälleen 435:een ja varsinainen kallistelukiva alkaa. Siis käännös kohti etelää!
Tie 435 liittyy Juvalta tulevaan 434:een ja reitti jatkuu edelleen etelään päin. Tie on hyväkuntoinen muutamia pikipaikkauksia lukuunottamatta ja upeita vauhtimutkia riittää toisensa jälkeen Mikkeliin menevän tien risteykseen saakka.
Tällä kohdin kannattaa tehdä syrjähyppy Anttolaan ja takaisin. Matkan varrelta löytyy sekä erinomaisia kurvitaipaleita että veret seisauttavia järvimaisemia (esim. Pistohiekka ja Lietvesi).
Jos alla on hiekkatiekelpoinen menopeli, voi sen vielä ohjastaa 4321-tietä Ristiinaan ja sieltä Hurissalon kautta 4323:ta käyttäen takaisin tie 62:lle. Mahtavia maisemia piisaa jälleen enemmän kuin silmä ennättää tajuta.
Tie nro 62 vie Puumalaan, jossa on mainio mahdollisuus virvoittautua vilkkaassa satamassa sijaitsevassa motoristien suosimassa kahvilassa.
Mutta ajamaanhan sitä on tänne tultu! Pikaisen kaffetauon jälkeen suunnataan kohti Imatraa huiman näköalan tarjoava silta ylittäen.
Suunnilleen 5 km jälkeen pyörä ohjastetaan vasempaan Viljakansaareen vievälle tielle. Kietävälänvirran lossin avustuksella siirrytään Partalansaareen ja vauhdikas mutkittelu metsä- ja järvimaisemissa jatkuu, kunnes saavutaan jälleen Sulkavalle.
Sulkavalta Imatralle johtava 438 on varsinkin Lohilahdelle asti mannaa motoristille, joten sekin väylä on syytä ajaa vaikkapa edestakaisin (loppupätkä Ruokolahdelle on aika suoraa junnausta). Pienenä vinkkinä voisi vielä mainita perinjuurin pittoreskin paikan nimeltä Lieviskä (sijainti: Lohilahdelta 438:a vajaat 10 km etelään päin, sitten oikealle hiekkatietä pari kilomeetteriä). Rauhallisessa koskimiljöössä lahoavaa uittoränniä tarkastellen kelpaa rauhoitella ajoekstaasin kiihdyttämää päänuppia.
