Vähän ihmetyttää noi maanrakennusfirmat edelleen, kun ovat töitä tehneet, vaikka saatavissa ollu vaikeutta ennenkin.
^oletettavasti heille on lupailtu rahasarven aukeavan MotoGP -kisan jälkeen.
Nuo raksaurakat menevät tavallisesti maksuerätaulukon mukaan, joissa tietystä valmiusasteesta maksetaan tietty erä urakan kokonaissummasta. Siinä ei pitäisi kovin paljoa pystyä kumpikaan kusettamaan, jos maksueristä pidetään kiinni, kuten systeemin tarkoitus on. Toki isoissa urakoissa on isot maksuerätkin.
Triumph Bonneville Bobber Black -18
KTM 690 Enduro R -15
Vespa GTS 300 SuperSport -21
Sulla kun on varmaan parempaa tietoa noista oopperajutuista, niin voisitko hieman auttaa kun en täysin ymmärrä tuota mainitsemaasi lippujen myyntiä ja tapahtumien tuottamista? Meneeköhän siinä kuviossa jokin pieleen kun sitä pitää tukea kaikkien yhteisestä potista n. 150000€ vuoden jokaisena päivänä, pyhät arjet. P.kaupunkiseudun kunnat antaa lisäksi sen 5-6 milkkua/vuosi. Onko teillä siellä liian halvat liput vai niin paskaa settiä lavalla ettei myy?
Kansallisooppera on täysin valtion varoilla pyörivä kulttuuri-instituutio. Jos verrataan sen kuluja Kymiringiin niin voidaan todeta oopperan saaneen vuonna 2020 enemmän valtion tukea (n. 55M€) mitä koko Kymiringin rakentamiseen on tähän mennessä käytetty rahaa. Siis yhden vuoden aikana!
-- Brake later and open the gas earlier --
Niin se tekee.
Meidän kaupunki tukee paikallisia oopperajuhlia yli 300 000 eurolla joka vuosi.
Kysymys kuuluu.
Onko Kansallisoopperan saama tuki muualta pois?
Ps. Entäs RSO ja vaikkapa baletti...
Nyt kun on tullut dataa Alastaron alueen kehityksestä, niin näkee kaksi erilaista lähtökulmaa tällaisen moottoriurheilukeskuksen kehittämiseen.
Vaikka on se Alastarokin tainnut pari kertaa mennä nurin...
Toki tässä täytyy muistaa se, että jos mä voittaisin Eurojackpotissa päävoiton ja rakentaisin Kymiring II:n ni eihä mulla olis mitään tarvetta ottaa velkaa, ja rata rakentuisi omakustanteisesti jolloin rakentaminen ei viivästy eikä ole maksuvaikeuksia tms.
Tässä projektissahan vetäjät lähti suunnilleen tasoa tyhjätaskuina isolla velalla tekemään proggista joka kaatui siihe kun sitä omaa rahaa ei sit vaikean tilanteen edessä tullutkaan.
Suomessa on kymmeniä ihmisiä joilla löytyisi rahaa rakentaa Kymiring 0 velalla valmiiksi, mutta niitä ihmisiä ei se tuottamattomuusaspekti vain kiinnosta.
Alastaron tapauksessa Tupala on tehnyt erinomaista työtä että ratayhtiö on pysynyt vakaana vaikeinaki aikoina, ja vaikeita päätöksiä on joutunu tekemään muunmuassa drag stripin kanssa. Ja nyt ku kylkeen isketään sijoittaja jolla on omaa nappulaa lainan sijaan ni tottakai tapahtuu nopeasti ja paljon.
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
Lukekaapa mitä maksoi oikorata Kerava Lahti. On siltaa ja erikois-laattaa yms. Noin 5.7milj/km
Ei voi käsittää mihin tuo raha on hukattu tuolla kymiringin työmaalla. Levi mökkeihin tai kukkapenkkiin jonnekkin
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j...19m-BpSbhx2hAh
Viimeksi muokannut: carrillo; 13.07.2022 klo 15:32.
Toki oikorata nopeutti ziljoonien junalla välillä Lahti-Helsinki pendelöivien henkilöiden käyttämää matkustusaikaa lähes 20 minuuttia suunta!
Carrillon kirjoituksen pointti taisi kuitenkin olla siinä, että jos tuo oikorata siltahelvetteineen maksoi vajaan 6M€/km, niin tuolla Kymiringille jo nyt uponneella rahalla olisi saanut viitisen kilometriä junarataa. Ja maalaisjärjellä kuvittelisi, että kilparadan teko hiekkakuoppaan on ”vähän” halvempaa kuin tuo junarata silltoineen ja julmettuine betonimäärineen, niin kenen taskuun ne kymin miljoonat sitten on hävinneet…?
Aina silloin tällöin tulee mieleen, että voi kun itsekin pystyisi katselemaan ympäröivää maailmaa pelkästään oman persereikänsä läpi; nähden vain ja ainoastaan miten jokin tietty asia vaikuttaa pelkästään omaan elämään ja olemaan huomioimatta asian laajempaa kontekstia ja vaikutusta muihin toimijoihin.
Ehkä tuo puute helpottaa iän mukana? Silloin liityn siipimiehiin.
Täytyy myöntää, että tuo aikajana jäi oikoratavertauksen osalta itseltä huomiotta. Mutta voi tuota upotettua rahamäärää toki peilata myös Kymiringin ympärillä tehtyyn tiehankkeeseen joka on ajallisesti huomattavasti tuoreempi (2018-2019). Siihen saatiin 17,2 miljoonalla 6,8km kokonaan uutta tietä, 5km nelikaistaiseksi levennettyä keskikaidetietä vanhan valtatien pohjalle, neljä siltaa, yksi uusi eritasoliittymä ja toisen parannustyöt, reilu kilometri melusuojausta ja jotain yksityistieliittymien muutoksia tai siirtoja.
https://vayla.fi/vt-12-tillola-keltti
Tuossa onkin jo ihmetelty miksi yrittäjät ovat jatkaneet töitä vaikka maksut ovat olleet myöhässä. Veikkaan että ratayhtiö on ollut hyvä lypsylehmä. Paljon lisähommia tuntitöinä ja koneet puolikaasulla. Maanrakennusalalla tuo on aika tuttu ilmiö ja kaupunkien hommissa tuo on arkipäivää. Ei selviä kaupungin tuntityöläinen urakkavauhdissa toisella työmaalla. Tämä on nähty monet kerrat.
Komeaa on kalusto Scuuban mainitsemalla Kruununsillat työmaalla. Kymmeniä ja kymmeniä koneita, joista arkisin ainakin pari on käynnissä samaan aikaan.
On hämmästyttävää kuinka paljon aikaa kasettikuormallinen mursketta kestää siirtää kymmen metriä uudenkarhealla 21 tonnisella ympäripyörivällä.
Toivottavasti ilmastoiduissa ohjaamoissa on hyvät viihdelaitteet, ettei aika tulisi niin pitkäksi työpäivän aikana.
Etelä-Suomen Sanomat:
Lahden kaupungin tapahtumayhtiön Lahti Eventsin taival on ollut viime aikoina täynnä takaiskuja. Korona pakotti kaikki yleisötapahtumat pitkäksi toviksi tauolle halvaannuttaen siten myös Lahti Eventsin toiminnan. Pahimman vaiheensa ylitse Lahti Events ja sen emoyhtiö KOKO Lahti selvisivät vain omistajansa taloudellisen tuen turvin.
Kattavista koronarajoituksista hankkiuduttiin Suomessakin eroon viime kevättalvella. Siten myös erilaisia yleisötapahtumia on riittänyt taas vanhaan malliin. Tämä on ehtinyt jo helpottaa Sibeliustaloa ja messukeskusta isännöivän KOKO Lahden maksuvalmiutta siinä määrin, ettei yhtiö ole enää tarvinnut kaupungilta jatkoa luottolimiittinsä korotukselle.
Ikävä kyllä Lahti Eventsin kassavirtaa rajoitusten purkaminen ei ole elvyttänyt yhtä hyvin. Pahimmaksi riippakiveksi on osoittautunut Kymiring, jonka kanssa Lahti Eventsillä on sopimus moottoriradan tapahtumien järjestämisestä. Kymiring ei saanut rataansa riittävän valmiiksi täksi kesäksi, minkä seurauksena kaksi isoa kilpailua piti perua kokonaan ja yksi siirrettiin Hyvinkäälle.
Tapahtumien peruuntumiset on otettu huomioon osapuolten keskinäisissä sopimuksissa, minkä pohjalta Lahti Events perää nyt Kymiringiltä miljoonaluokan korvauksia menetystensä paikkaamiseksi. Prosessi ottaa aikansa, joten turvatakseen Lahti Eventsin maksuvalmiuden kaupunki korotti hiljattain yhtiönsä luottorajaa 2,4 miljoonalla eurolla.
Velkasaneeraus toi KymiRingille aikalisän
Lahti Eventsin harmiksi kolme paikallispoliitikkoa jätti päätöksestä oikaisuvaatimuksen, joten sitä ei voida toistaiseksi panna toimeen. Yhtiön muut sitoumukset edellyttävät silti kassan pikaista vahvistamista, joten Lahti Events joutuu nyt miettimään omistajansa kanssa, kuinka rahoitusvalmius saadaan turvattua muilla keinoin.
Siedettävän ratkaisun soisi löytyvän olkoonkin, että osa päättäjistä lopettaisi jo tyystin Lahti Eventsin tukemisen verorahoilla. Se olisi hätiköity liike, koska se merkitsisi äkkiloppua yhtiölle, jolla on lähiviikkoinakin järjestelyvastuullaan useita tapahtumia.
Toki Lahti Eventsin vaikeudet antavat aiheen arvioida perusteellisesti, kannattaako kaupungin ylläpitää omaa tapahtumayhtiötä, vai ovatko riskit niin suuret, että asia kannattaisi jättää suosiolla yksityisille toimijoille. Lopulliset johtopäätökset kannattaa silti tehdä vasta sitten, kun velkasaneeraukseen hakeutuneen Kymiringin tulevaisuudesta saadaan varmempaa tietoa. Yhä on olemassa sekin mahdollisuus, että Kymiring selviää ahdingostaan, vaikka sitä on nyt vaikea uskoa.
Olen aina välillä pohtinut noita kaupunkien ja kuntien touhuja.
Jotenkin ihmetyttää se ainainen huseeraaminen markkinatalouden pelikentällä, josta pääsääntöisesti tulee pataan ja veronmaksajille kuluja.
Olisiko sittenkin parempi, että kaupungit ja kunnat keskittyisi niihin omiin hommiin ja antaisi markkinatalouden tehdä sitten ne muut.
Asun kaukana Lahdesta, mutta kyllä ne meidänkin päättäjät osaa tuhlata veronmaksajien rahoja.
Mutta mikäs siinä on tuhlatessa, kun ei ole penniäkään omia rahoja kiinni, verovaroilla kuitataan tappiot ja seuraavan aamuna omat duunit jatkuu normaalisti.
Olen oikeassa elämässä ollut jonkin verran mukana yritysten välisessä kaupassa ja se eroaa internetsin maailmasta siten, että lähtökohtana ei yleensä ole "kusettaminen", "lypsäminen" tai muu vastaava - rajataan tästä nyt vaikka julkiset hankkeet pois koska niistä ei itsellä niin kokemusta ole.
Ei yritysten välisessä kaupassa hommat lopu läheskään aina siihen kun ensimmäinen lasku erääntyy.
Tässähän sekä ostaja että myyjä ovat varmastikin tienneet, että koko projektin rahoitus ei ole vielä kasassa kun koneita on käynnistelty. Jos lehdessä sanotaan, että rahoituksen kanssa "ollaan kalkkiviivoilla" tai "lupaavissa neuvotteluissa" niin sehän tarkoittaa ettei maalissa olla. Tämän riskin sitten myyjä hinnoittelee miten hinnoittelee jos hinnoittelee.
Jos katsotaan pelkästään takasuoran turva-aluetta niin joku sieltä on ajanut maata niin vietävästi, että aika moneen joulupöytään on niillä korvauksilla kinkkua saatu. Ei sen tarvitse olla mitään lypsämistä, että toinen saa turva-aluetta ja toinen vaikka nyt sitä kinkkuaan.
Urakoitsijathan ovat julkisesti sanoneet, että maksut ovat välillä menneet pitkäksi mutta kuitenkin aina aiemmin saatu. Nyt on sitten vain tapahtunut jotain - kenties motogp:n peruminen tältäkin suvelta - minkä takia eivät enää ole laskujen maksuun uskoneet mutta ei se tarkoita, että joku tässä olisi maailmanluokan kuplaa suunnitellut - vai tarkoittaako?