Vasenta kaistaa ja futista 2025

[Batmanninja]

No niin, vuosi 2025 on jo pitkällä ja ajokausi on ihan nurkan takana…maaliskuussa on yleensä ajohommat aloitettu!

Tosin koko talvi on ollut niin lauha että mahtaako tulla vielä pari kolme takatalvea ja vielä metri lunta?

Tapana on ollut laittaa noi edellisten vuosien tarinoiden linkit tähän vuoden alun katsaukseen:

2019:http://www.moottoripyora.org/keskust...taa-ja-futista

2020: http://www.moottoripyora.org/keskust...a-futista-2020

2021: http://www.moottoripyora.org/keskust...a-futista-2021

2022: http://www.moottoripyora.org/keskust...a-futista-2022

2023: http://www.moottoripyora.org/keskust...a-fudista-2023

2024: http://www.moottoripyora.org/keskust...a-futista-2024

Melkoista tajunnanvirtaa…

Noille on kertynyt tätä kirjoitettaessa 209 683 lukukertaa. Holy Moses!!

Fundeerasin että viitinkö vielä jatkaa näitä jorinoita mutta kun ei erikseen ole kukaan kieltänyt eikä modet oo deletoineet niin jatketaan sitten…

Talven aikana tuli pohdittua omaa ajoharrastusta hartaasti, vähän sellaista edestakaisin veivausta että joko alkais lopettaan kokonaan vai mitä uutta oikein keksis? Monelta kantilta on harrastusta tullut vuosien saatossa tehtyä ja pirun mukavaahan se kaikki on ollut. Ikääntymisen myötä on tietysti joutunut himmaamaan ja keventämään melko paljon, ja sekös vituttaa.

Mutta tehdään mitä voidaan ja ainahan voi vaan kruisailla ja nautiskella.

Viime kaudella ja sen päätteeksi tyhjentelin tallia ja tässä talvella hävitin myös sen museoprojektimopon, turbo-Suikan vuodelta 1983. Oli mun taidoille vaan liian vaativa homma ja meni ns. hyvään kotiin ja taitavammalle tekijälle. Niinpä tallissa on nököttänyt yksikseen vaan tuo 2020 Ninja H2. Mun tuleva perikunta ei anna mun myydä sitä

Onneksi pari kaveria on spämmännyt pitkin talvea mulle linkkiä ja vinkkiä että tosta, tosta ja tosta sulle laitetta alle eikö niin…. Näin on pysynyt ostokalsarit märkinä pitkin off seasonia näitä linkkejä aukoessa.

Kun hävitin 2024 kevättalvella sen viimeksi olleen sorateiden pikku adventuren ja ajelin viime kesän asfalttitourinkia 1400 Zetorilla, niin näiden kombosta syntyi sitten ajatus hankkia joku allround, peli joka olisi passeli monelle alustalle ja sellainen, että matkakin taittuisi.

Edellisen kerran (2023) allroundin hankintaan liittyviä pohdintoja oli tässä ketjussa:
http://www.moottoripyora.org/keskust...4ss%C3%A4-2023

Speksi oli siis nytkin suurin piirtein sama mutta kipenen enemmän valmiuksia tourinkiin. Kohti Gessua?

Kävin nettiä läpi ja kiinnostavampia pyöriä alan liikkeissä koeistumassa ja tarjouksia pyytämässä. Käytettyjen hinnat on pilvissä!



Monen veivaamisen, pähkäilyn ja jaarittelun jälkeen päädyin ostamaan uuden, ajamattoman laitteen. Tämä 25 vuotta tuotannossa ollut, mutta toki moneen otteeseen päivitetty on Suzuki DL 650 V-Strom. Pomminvarma päristin jolla kiertää maapallon vaikka useampaan kertaan.



Nyt on taas ukkelissa uutta virtaa ja intoa alkavaan kauteen. Oikein odottaa että pääsee pyörimään näitä Länsi- Uudenmaan sora- ja metsäteitä ja kenties kesän kohokohdaksi uusi Lapin/Norjan reissu, nyt pienempiä latuja kulkien. Ja onhan se mojovaa piakkoin täräyttää tuo Kawa myös tulille ja käydä vetään talven rääpät silmistä..

Fudista on talvella katottu etupäässä töllöstä. Kohta pääsee myös kentän reunalle! Livenä se on parasta!

[Batmanninja]

Jo vain kutittelee ajohaluja nuo rivakasti kuivuvat tiet ja lämmin lounainen tuulenhenkäys!

Kawa tuli käytettyä ulkona auringonpaisteessa ja lyötyä tulille naapurien iloksi. Sen verran rapa vielä lentää ettei ajamaan viitsinyt lähteä.

Tänään myös hain Suikan omaan talliin. Silläkään en vielä ajamaan ehtinyt….ehkä huomenna tai vähintäänkin lähipäivinä. Pitää pikkusen sitä varustella ensin adventure-tourinkiin.
Kaupanteon yhteydessä sovittiin kaatumaraudoista ja keskiseisontatuesta, lankarullat hain alan kaupasta, karkeampaa kumia on tilattuna ja tulossa eteen ja taakse. Pieni takalaukku (=tankkilaukku) onkin hyllyssä valmiina, sen kiinnitän tarakkaan. Tarakka olikin vakiovarusteena fillarissa. Vielä pitää keksiä navigointiin sopiva laiteratkaisu…



Keskiseisontatuki ja kaatumaraudat painoivat huimat 10.5 kg! Hamamatsun jäpikät tainneet värkätä ne valuraudasta!

Painoa on yleensä mopottimissani vähennetty ja miksei tästäkin voisi riisua esim. pelkääjän jalkatapit runkoineen ja vaihtaa isohkon änkkärin kevyempään. Toisaalta nuo jalkatapit suojaa peräpäätä kaatuillessa aika hyvin ja änkkärin vaihto johtaisi sitten ecun säätämisen tarpeeseen ja sitä myötä takuun raukeamiseen…



Keskiseisontatuki on aiemmista vehkeistäni riisuttu pois mutta tässäpä se asennetaan paikoilleen. Sitä tarvitaan jotta ABS saadaan kytkettyä sora-alustalla pois. Japanin insinööritiimi on jättänyt nappulan ABS:n eliminoimiseksi pois - liekö karaokeillassa nautittujen sake-lasillisten jälkihöyryt sumentaneet muuten niin kirkkaan suunnitteluspeksin. No, mutta kun laittaa papattimen keskijalalle, tuikkaa koneen käymään, sitten vaihdetta pykälään ja antaa takanakin hetken pyörähtää, niin kas, ABS kytkeytyy pois. Palautuu ennalleen kun virrat käyttää pois.

No mut tämmöstä kevättä täällä rinnassa. Huomaan olevani innoissani kuin pikkupoika Vaihtelu virkistää!

[vstrom]

En ainakaan omalla kohdalla ole kokenut edellisen sukupolven vstromilla mitään tarvetta abs:n poiskytkentään soralla, jota tulee ajettua n 40% kokonaiskilsoista.
Kun pyörä tankattuna ja varusteltuna painaa about 230-240 kg, niin ajotyyli, jossa takapyörää lukitaan kääntymisen nopeuttamiseksi ei ole tullut mieleenkään. Mutkissa "sitominen" takajarrulla toimii ihan samalla tavalla abseilla kuin ilmankin. Suoraan jarruttaessa ei sen suurempaa eroa kuin autoissakaan. Ehkä kerran tai kaksi kesässä abs reagoi takapyörän suhteen, kun pysähtyy soratien reunaan irtosoralle.

Merkkiin ja malliin katsomatta aika harva ajaa oikeassa elämässä isoilla matkaenduroilla niljakkailla mikkihiiriradoilla veren maku suussa. Noissa tilanteissa takapyörän ajoittainen lukitseminen mutkaan tullessa ajosuunnan nopeaksi vaihtamiseksi on toki mahdollista.

Keskiseisontatuki on näppärä huolloissa ja ketjun rasvauksessa, suosittelen em pohjalta.

[skuikka]

Menee vikatilaan kun käytät keskijalalla ja siksi putoaa pois. Olen lainagessuissa käyttänyt pientä tehokasta magneettia ABS-kehässä. Tekee saman jutun kun signaali näyttää järjettömältä. Magneetin kun ottaa pois, palautuu toiminta ennalleen. Vaatii muutaman kymmenen metriä ajoa että ohjainlaite toteaa virheen. Luulisi toimivan Suitsassakin.
Saman saa myös irroittamalla yhdeltä anturilta piuhan/laittamalla katkaisimen piuhaan.

[TIJ]

Että ABS:ää ei saa pois päältä on varmaan säästötoimenpide. Säästetty nappulan hinta plus säästetty koodaajan työtä kun ei oo tarvinnu rakentaa "oletko ihan varma että haluat ABS:n pois päältä" -varmistusta. Ja asiakkaista todennäköisesti hyvin harva moista mahdollisuutta edes kaipaa.

Kuten yllä sanottu niin tämän päivän ABS:t yleensä toimii tavallisella soratiellä ihan kelvosti.
On toki tilanteita joissa toivois poiskytkennän olevan mahdollista, myös pyörän kokoluokka huomioiden.
Syysmyrsyssä Karhutunturilta alas laskeutuminen tulee mieleen... Tarve se on psykologinenkin tarve.

Keskiseisontatuki on omasta mielestä turhake. Tallissa voi käyttää nostinta ja reissussa ketjurasvaria. Renkaanpuhkeamistilanteessa vaahtoa sisään, oletuksena toki tubeless-gummit. Sit jos oikeesti tulee tilanne että kairassa joutuu irrottelee takapyörää, niin sit impovisoidaan, letterillä männystä tuki tms. Toki jos joku tykkää keskijalasta, niin ei loukkaa mun uskontoa; vaikka painaa, niin se paino on alhaalla.

[Batmanninja]

Ajokausi avattu!... Ja samalla korkattu tuo tehtaan rasvalta tuoksuva uuden uusi Suikka!

Vielä jokunen vuosi sitten ajettiin myös talvella, niin että varsinaista kauden avausta ei oikeastaan ollutkaan. Mutta nyt on nyt ja huomenna kevätpäiväntasaus, onkin korkea aika saada laitteet liikkeelle ja ukko sarviin. Olipa terapeuttista!

Sen verran vissiin on vuosien saatossa tullut ajettua, ettei satulaan hyppääminen ja torven auki kääntäminen sen kummempaa totuttelua vaatinut, kaikki ihan niinkuin ennenkin. Ja leveä virnistys kypärän sisällä! Tuo Hamamatsun tehtaan tuotos on myös niin loogisesti ja omalla tavallaan myös simppelisti rakennettu laite ettei mitään tarvinnut sen kummemmin tutkia, mopo tulille ja pykälää laatikkoon…
No joo, oikeasti piti sentään kojetaulusta katsoa TC:n asetukset, trippimittarit ja range näkyviin - sitten menoksi!

Kelien puolesta kauden avauksen olisi voinut tehdä jo aiemmin, jo viikko-pari sitten, mutta toi mun Suikan varustelu vähän viivästyi, diileriltä tuli ensi väärän mallin osat ja eturengastakin jouduin pienen hetken odottamaan. Mutta ei hätiä mitiä, Suzukin varasto Saksasta toimitti oikeat osat alta aikayksikön ja Riekkoniemeltä tilattu etunenkin tuli alle viikossa kotiovelle saakka. Ajattelin, että osien asennus puhtaaseen pyörään on mukavampaa kuin jos sen ehtii sotkea kuravelliin.




No mut sitten ensituntumat uudesta laitteesta…

Vähän mietitytti noiden nappulakumien alle laitto noin painavaan fillariin, kuinka paljon se huojuu ja vetelee kovalla alustalla? Takasessakin kuvion korkeus peräti 12,5 mm. No mut ajatus oli alkukausi ajella näitä sora- ja metsäteitä, sitten kesällä laittaa orggiskumit takaisin vanteille ja vedellä enemmän asfalttia. Niin että huojukoot miten huojukoon asfaltilla. Nyt ekalla lenkillä ajelin lyhyesti assua, kuivaa soratietä, jäästä sulavaaa savipohjaista liikennöityä soratietä, heikkapohjaista metsätietä, havujen/sammaleen peittämää metsätietä jne. Kumit tuntui toimivan kaikkialla muualla hienosti paitsi tuossa sulavassa savivellissä… siinähän ei toimi varmaan mikään rengas. Ajo maittoi ja vähän teki heti mieli syöttää ihan sikana mutta onneksi varjopaikoissa oli aika liukasta ja jäätäkin vielä. Pari kertaa etunen meinas luistaa varjopaikan jäisellä pinnalla sivuun - pysyi kuski hyvin hereillä! Noin painavan pyörän kanssa ei mielellään ole naamallaan…sattuu vielä vaikka leukaan…

Kokonaisuutena pyörä teki kyllä hyvin positiivisen vaikutuksen! Kaikki namiskat ja ergonomia ihan kohdillaan, seisaallaan ajoa varten tankoa voi aavistuksen verran siirtää eteen/ylöspäin ja jalkatappien kumit on savivellin kanssa aika liukkaat - oikeat endurotapit siis paikoilleen.. Kone vääntää hienosti alhaalta asti ja puhtia on riittämiin, taisi kirjan mukaan olla 71 HP. V-twin annostelee voimaa tasaisesti ja värinöittä. Äänimaailma on hyvä.

Joustot ja säädöt alustassa riitti mun vauhdeille ja ajetuille teille/urille hyvin yhtä pattia lukuun ottamatta - keula pohjasi isompaan pattiin kovaa ajettaessa. Nyt vaan kilsoja lisää, sisäänajovaihe on tällä Suikalla pitkä, kirjan mukaan 1 600 km ja tonnin kohdalla ensihuolto. Kaiken kaikkiaan olen hyvin tyytyväinen tähän saakka koetusta, laatuvaikutelma on virheetön ja käyttöominaisuudet ylittävät odotukset…

[Batmanninja]

Onhan se terapeuttista!

“Ajaminen moottoripyörällä parantaa kaikki vaivat” tapasi vanha motoristiveljeni sanoa….Ja näinhän se on!

Nyt on kolmisen viikkoa Suzukia harvakseltaan ulkoilutettu ja onhan se ollut hauskaa! Käyttökokemukset karttuu ja toistaiseksi olen ollut laitteeseen erittäin tyytyväinen. Tekee juuri sen mitä pyytää ja laatuvaikutelma on edelleen erinomainen.



Asentelin ensiasennusrenkaiden tilalle vähän karkeampia Mitaksen kumeja; eteen Mitas Enduro Trail Plus ja taakse perinteisemmän e09 mallin, lähinnä kokemusten kartuttamisen vuoksi. Nyt ajettujen satojen kilometrien perusteella on jotakin kokemusta karttunut. Reittini on koostunut lähinnä kelirikkoisista sorateistä, eri kuntoisista metsäautoteistä sekä tietysti pakollista siirtymää asfaltilla ja vähän vetoa mutkateitä pitkin.

Hyvä, etten tilannut taaksekin tuota Enduro Trail + kumia. Se on hyvä asfaltilla (paitsi melu) ja sileähköllä savisoratiellä, kovapintaisella hiekkapintaisella/heinittyneellä metsätiellä. Kuulalaakerisoralla, pehmeällä soralla tai pehmellä hiekalla se tuntuu luikertelevan sinne tänne, puskee ja tuntuu, että pito on ns. irti koko ajan. Takana olevasta kumista ei voi oikein mitään moitetta keksiä, toimii kaikilla alustoilla, meteli ei ole paha, mutta kuluuhan se nopeasti. Ajelen alkukautta enemmän näitä lähiseudun hiekkateitä ja kesällä vaihdan ensiasennusrenkaat takaisin alle kun takanen loppuu ja retket suuntautuvat enemmän asfaltille.



On muuten mielenkiintoinen ajettava tollanen juuri lanattu pehmeä sorapintainen isohko tie. Tiekarhulla irrotetaan n. 5..10 cm soraa pinnasta ja jätetään löysäksi patjaksi tielle. Kai se siitä liikenteen myötä sitten tiivistyy…



Poistin matkustajan jalkatapit ettei jalat kolhiudu niihin maastossa ja sitten tilasin pleksiin sellaisen säädettävän jatkopalan. Ajoviima puskee kypärään aika voimalla, siihen täytyy saada parannus. Tuolla lippakypärällä ajelin viime kesänä ZZR 1400 noin 10 000 km eikä pyörteily häirinnyt vaikka Saksan reissulla välillä vapailla nopeuksilla tuli laskettua ihan huolella.

Etulokasuojaa voisi kikkapaloilla hiukan nostaa, takahaarukkaan voisi laittaa jonkun roiskeläpän suojaamaan iskaria ja linkustoa kuralta, syylariin voisi askarrella suojan. Naviratkaisu odottaa jonkun enemmän asiasta tietävän konsultointia. Toistaiseksi olen ajellut ulkomuistista ja Google mapsiä kypäräpuhelimesta kuunnellen.



Ensi viikolla olisikin Suikalla sitten ensihuolto, toivotaan että kelit lämpenee ja olisi tuon Kawan vuoro päästä liikenteeseen.

Veikkausliiga on käynnistynyt, ensimmäinen kierros takana ja Helmarit otti eilen hienon voiton Tammelassa Unkarista Kansojen liigan matsissa.

[Batmanninja]

Pärinä ja kuoleman vaara, nehän oikein konkretisoituu kun ottaa tuon Kawan tallista päivänvaloon. Kauhea mökä ja järisyttävä teho, kiihtyvyys ja ajokokemus…



Kuudes kausi tämän laitteen kanssa saatettiin alkuun pistäytymällä jo perinteisesti Hangossa. Länsi-Uudenmaan poliisitkin olivat sopivasti lakossa Viime viikot kun on kurvaillut tuolla 200 HP vähäisemmällä Suzukilla niin hetken vaatii Kawan kaasuvaste totuttelemista. Reagoi heti - ja paljon!! Alustakin reagoi melko jämäkästi ohjausliikkeisiin ja keväisiin routavaurioihin. Nyt kuudennen kauden alun kunniaksi räpläsin vehkeen asetuksia sen verran, että sain viimein parituksen kuntoon Kawan Rideology Appin avulla älypuhelimen ja pyörän välillä. Joskus se vaan on sopiva hetki....

Suikan kanssa metsäteitä kierrellessä tulee jossain vaiheessa aina umpiperä vastaan ja yhdessä sellaisessa u-käännöstä tehdessä jokin oksa osui sopivasti sivuseisontatuen ajonestoanturiin ja matka tyssäsi siihen. Ja aivan umpiskogessa. No, onneksi sain johtoa kuorittua hampaillani sen verran että sain piuhat liitettyä yhteen, oikosulkuun ja niin matka jatkui. Perille päästyäni irroitin osan ja totesin, että johdot on katkenneet niin anturin tyvestä että ei voi tinailla kuntoon. Niinpä tilasin uuden ja varaosa tulikin nopeasti ja on jo asennettu. Ajamista tuo “vika” ei estänyt.



Tossa aiemmin ketjussa pohdittiin tuota ABS:n poiskytkemisen tarpeellisuutta. Oman tämänhetkisen kokemuksen perusteella se on kyllä tarpeen, ainakin noilla alustoilla ja nopeuksilla millä itse työntelen Suzukia. ABS poiskytkennän katkaisijan saa kuin saakin jälkiasennus osana. Yksi foorumilainen minulle ystävällisesti vinkkasi ja lähteen linkkasi. Voipi olla siis että revin keskituen pois ja asentelen sen katkaisijan. Käytin vehkeen myös sisäänajo/ensihuollossa, se tuli kaupan yhteydessä sovittua myyjäliikkeen kanssa.

Näin ajokauden alussa ja myös sen aikana kannattaa muistaa nuo runsaslukuiset ja arvaamattomat karvaiset tien käyttäjät - riistaeläinkanta tuntuu vuosi vuodelta vain kasvavan ja niitä on ihan pirusti! Ja ruokintapaikkoja näkee tämän tästä kun mopon tai koiran kanssa noita metsäpolkuja kuljeksii. En ymmärrä miksi!
Tyypillisesti joka viikko esim. Stadin - Tammisaaren välillä (90 km) näkee n. 30 peuraa ja pari hirvee. Sama T-saari - Salo välillä (53 km). Niin että “Be careful out there!”



Pääsiäisen jälkeen tiistaina 22.4. Klubin eka kotipeli - ja livenä se on tietysti parasta. Löytyykö nyt käänne parempaan takkuisesti sujuneen alkukauden jälkeen? Korkeakunnas vaihtoon jos vielä tulee pataan? Oulunkylä rules?

[Batmanninja]

On ollut hienoja ajopäiviä!

Olen ajellut ilman ennakkoon laadittuja reittejä lähitienoiden sora- ja metsäteitä, navigoiden osin ulkomuistista mutta suurimmaksi osaksi ajelemalla vain eteenpäin. Tosi rentoa!

Nyt on tehty hakkuita enemmän kuin aiemmin (tuontipuu loppu) ja puuta on paljon teiden varsilla noutamatta. Tästä johtuen monet aiemmin puomilla suljetut pätkät on olleet auki ja on tullut vedettyä uusia, todella hienoja pätkiä. Pitkiä taipalia. Ja aivan umpiskugessa!



Paljon tulee tietysti umpiperiä tällä opilla mutta so what! Hauskaa on ollut.... Täytyy kuitenkin laittaa joku sijaintiappi päälle jos jotain yllättävää sattuu ja tarvii apua, löytää sitten Mononenkin helpommin hakemaan. Ei viitsi reittejä noista yksityisteistä laittaa jakoon, alla esimerkki yleisistä, vähän isommista hiekkateistä. Ei ollut huono tuokaan.



Kuten aiemmin mainitsin, tilasin Kiinan pojilta pientä tingentangelia. Ajoviiman pyörteily on ollut häiritsevää ja sitä vastaa kokeilen tollasta säädettävää lisävisiiriä. 11,95€ kotiin toimitettuna🫣 hirveesti ei häviä jos ei auta...



Aivoille hyvää askaretta kun muoviosia pari minigrip-pussillista mutta ei tietenkään mitään ohjetta.

No sit hommasin vapuksi lisää akarteltavaa, tommonen 7" näyttö johon vois peilata navigointi sovelluksen yms. Kiinitysteline tuli eri toimittajilta mutta samassa paketissa, Hollannista. Tosi nopeasti. Katotaan myöhemmin miten saan nämä naviasiat wörkkimään.



Tallinkin piti siivota talven jäljiltä. Alkaa näyttää alalauteiden miesten tallilta kun munamankeleita on enemmän kuin moottoripyöriä.



Ennen vanhaan alkoi ajokausi Vapusta. Nyt on lähes 1,5 kk aiemmin kauden aloitus. Ilmastonmuutos on ollut kyllä nopea