Into piukeena Italiaan.
Vaikka siellä jo oltiin käyty pariinkin otteeseen tän reisun aikana, tahattomasti ja tahallaan,
niin aamutuimaan mopon päälle ja menoksi.
Itävalta jäi parinkymmenen kilometrin jälkeen taakse ja heti oltiin Italiassa.
No eihän me siihen jääty, vaan matka kohti Gardaa jatkui.
Tarvision laskettelumesta jäi tien varteen ja kaupunki oli komean näköinen.
Carabinieerit päivystivät tien laidalla, meillä nopeus väheni
ja Batman vanhana konnana veti kättä lippaan, pollarit kopauttivat kantapäät yhteen,
morjenstivat takaisin ja matka jatkui.
Poliiseillehan kannattaa aina morjestaa, silloin he eivät osaa epäillä mitään.
Navivastaava vaihtui koska appsi ei halunnut olla samaa mieltä meidän kanssa,
joten Karmen alkoi neuvoa, seikkailuasetuksilla mentiin.
Tournanteja riitti, kiivettiin johonkin tosi korkealle ja pitihän sieltä tulla alaskin, tournanteja riitti taaskin.
Karmen pystyisi varmaan ohjaamaan meitä vaikka minne,
nyt jälkeenpäin yrittänyt katsoa mitä kautta meidän matka meni.
Italiassa kun oltiin, niin panostettiin matkallakin hyvään ruokaan.
Pieve di Cadoren Spar -kaupasta tuoreet pizzapiccolot. Kyllä osaavat ruoanlaiton.
Eväät kaupasta tulee halvemmaksi. Ja säästyy myös aikaa.
Jatkettiin isompia teitä, ei kuitenkaan motaria ja sitten alkoi sataa vettä.
Taas säästettiin, ei otettu sadepukuja käyttöön, mullakin ihan uudet kamat.
Sade ei kuitenkaan meitä kastellut ja olihan taas vaikuttavan näköisiä vuoria kun tultiin Gardalle.
Naviaattoritädit ohjasivat meidät rengaskauppaan, ihan tarkoituksella.
Pappamalliin pitää uusi takanen. Oisko suditeltu? En usko, ei ainakaan olla käyty katsomassa jälkiä.
Kaupasta ei löytynyt heti oikeaa ympyrää, tehtiin tilaus, sovittin hinta ja vaihtoaika.
Ajettiin majapaikkaan ja saatiin erittäin ystävällinen vastaanotto.
Specialmassagerelaxationcenterin henkilökuntaan kuuluva naisihminen tarjosi palvelujaan viekoittelevin ilmein.
No myö oltiin jo päivä ajeltu, joten kyytiä oltiin saatu riittämiin, torjuttiin tarjous.
Sen sijaan suihkun kautta kevyemmät releet niskaan ja syömään.
Eväissä ei säästelty.
H2 SX SE -18
ZX-6R -05
projekti GPz750 turbo -84
^kiitos kannustuksesta! Jos kiinnostaa tulevan reissusi budjettimielessä, laskin tuossa polttoainekulut ajetulle 5 145 kilometrille.
Bensat teki yht. 850,01 € eli 0.1652 €/ajettu kilometri. Tankkasin E98...102 oct aina kun sitä vain oli saatavilla, pakosta E95 (taisi olla sen E95 alle useamminkin, kun käynti meni niin heikoksi). Kallein tankkaus oli Itävallan-Italian rajan tuntumassa Autobahnalla, 2.60 €/l, muutoin parin euron tuntumassa. Keskikulutus mulla päälle 8 l/100 km, hapekasta ajoa.
Tietulleja ei maksettu kuin yhden kerran muutama euro + vuokra-autoreissulla Milanosta noin 14 €.
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Huoltohommia, 1/2
Reissussa rähjääntyy…
Paluumatkalla matkatavarat koostuu pääosin likapyykistä. Aika typerää niitä kuskata 1500 km kotiin pyykkikoneeseen.
Punnitsin ihan mielenkiinnosta tuon mun pakaasin, oli 6.6 kg sis. laukku ja sen sisältö. Varmaan puhtaana vaatteet ois kilon kevyemmät.
Kuten aiemmin jo totesin, kiinnitystsydeemi pitää miettiä ennen seuraavaa turneeta paremmaksi/teettää tavarateline, johon joku lodju sitten pulteilla kiinni. Noi remmikiinnitykset hirvittää kovemmissa kyydeissä…
Pyörää joutui tosiaan pesemään lähes viisi tuntia reissun skeidoista, että alkoi omaan silmään kelpaamaan. Eturengas menee vaihtoon, laitan keväällä talteen ottamani viimevuotisen Power 5 siihen loppukaudeksi nyt pompottavaksi kuluneen Diablo Rosso IV tilalle.
Kun torstaina ajelin Vuosaaren lauttarannasta tukikohtaan, alkoi kypäräpuhelin pätkimään. Käytin sen irti, avasin, kokosin. Toimi hetken ihan oikein...mutta alkoi sitten taas pätkimään. Uutta varmaan tilalle - näitä ei varmaan kukaan korjaa?
Kypärä tarvii myös uuden visiirin kun tuuletusventtileistä osa jäi autobaanalle ja piti teipata umpeen. Pesin kypärän ulkoa ja sisältä siihen tarkoitetulla kuivapesuaineella. Hyvä tuli. Nahkapuvun hikisen vuorin pesin tietysti myös.
Vaikka olisi luullut, että kun tuli reiluun pariin viikkoon kurvailtua se reilu 5 000 km ei olisi huvittanut hetkeen ajella. Väärin! Heti viikonloppuna ajelin muutamia satoja kilsoja.
Matkan jälkeiselle maanantaiaamulle olikin mopolle huolto varattuna. Kyseessä oli 24 000 km määräaikaishuolto, vähän mulla kilsat pitkäksi menneenä. Ns. iso huolto, mm. venttiilit, ahtimen tarkistus, nesteet…ohjeaika 8.5 tuntia.
Olen itse tehnyt pienemmät välihuollot 6 000 km välein. Mun luottohuoltomies vaihtoi talvella leiriä ja nyt oli kokeilussa minulle uusi toimija.
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Huoltohommia 2/2 yms.
Varasin hyvissä ajoin huollon netissä, lähes 1 kuukautta etukäteen. Täytin siellä vaaditun lomakkeen ja niin lähti “huoltovarauspyyntö” matkaan. Ruksasin täpän “sijaispyörä tarvitaan” ja kirjoittelin lisätietoihin, että minulla on oma pestävä vaihtoilmanputsari mukana.
Pian kilahti msm puhelimeeni ja huoltoaika vahvistettiin. Asia kunnossa? No melkeen…
Maanantaiaamuna ajelin kesäasuntopaikkakunnalta satakunta kilometriä maalikylille ja ajattelin ajella sijaispyörää asioiden toimittamisessa kaupungissa päivän…mutta ensin selvisi, että huollon ohjeaika on 8.5 tuntia eikä se valmistu samalle päivää ja sitten selvisi ettei sijaispyörää heillä olekaan tarjota. “Eikö kukaan ottanut yhteyttä?”, minulta kysyttiin.
Tai olihan sentään yksi sijaispyörä - joku vanha piikki! WtF!
No, ei hätiä mitiä, hyppäsin bussiin ja jatkoin junalla takaisin meren rantaan. Onneksi ei ollut mihinkään kiire ja muuta ohjelmaa koko viikolle sovittuna, pyörää en tarvisi mihinkään. Tehkööt rauhassa. Torstaina soittelin sinne että joko sen perjantaina saisi hakea. Kasaan päin oli kuulemma menossa ja lupasivat vielä varmistaa, että tulee valmiiksi. No, perjantaina soitteilin taas ja valmishan se oli. Hyvä. Hyppäsin junaan ja ajelin taas kirkolle. Siisti ja tahraton pyörä odotteli pihalla. Ketju oli kiristämättä ja pyytämäni yksi pyöreäksi vääntämäni kuusiokolo vaihtamatta. Ei kai kaikkea voi saada? Leimat huoltovihkoon, maksu ja Hookakkonen maantielle. Loppu hyvin, kaikki hyvin?
Aiemminkin jo tässä ketjussa mainitsin tuosta ilmanputsarin vaihtovälistä - putsatkaa ihmeessä n. 3000 km välein. Ei missään nimessä 12 tkm huoltoväliä tälle.
Mulla putsari näytti nyt tältä:
Tässä kummasti laidoilta kulunut ja pompottavaksi mennyt Diablo Rosso IV:
Lauantaiaamuna ennen kukonlaulua suunnattiin Kymiringille, Hondalle kyytiä!
Mukava viikonloppu, käytiin stadissa/Espoossa yö välillä, vetoautoon tuli 734 km viikonloppuna ja ratakierrokset jäi kyllä melko vähiin sadekuurojen ja lippumieshukien vuoksi. Mutta mukavaa oli! Nuorempi pilotti jäi pari sekkaa viime vuoden parhaista ajoistaan, mutta Honda kiisi silti nopean ryhmän aikoja ihan puhtaasti. Mulla oma viime vuoden paras aika parani 99 sadasosaa eli lähes sekunnin Keskinopean nopeampaa päätä. Kirittävää olisi, nyt tuli paljon virheitä, myös vaihtovirheitä edelleen…
Reissukuvien ja -videoiden käsittelyä/editointia olen aloitellut myös. Täytyy katsoa, osaisiko noista Boostin ottamista videoista tehdä jonkun lyhyen koosteen.
(Kuvat minä, S^Hansu, Tomi Saksa/Fotomi)
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Taas on tullut harrastettua!
Parsin H2:n huoltohommat valmiiksi, vaihdoin eturenkaan ja kiristin ketjun. Jälkimmäiseen menikin varmaan 5 minuuttia. Ei se siis ihme ole, että huoltoliike ei sitä saanut viidessä päivässä tehtyä. Kovaa ajoa sitten taas. Siviilimallin ZZR-ukkelin puhuttelussa olinkin tässä yks päivä kun Klubin matsista tulin, mukavahan se on virkamiehen kanssa jutustella moottoripyöristä ja niiden ominaisuuksista.
Viime viikolla kävin Kallio Racingin ratapäivillä Alastarossa. Oli lämmin päivä kurvailla, mittari näytti parhaimmillaan +30.5 C. Mutta hikisestä rupeamasta huolimatta kumit toimi kuumassa hienosti, rata ja varikko taas kerran erinomaisessa kondiksessa ja pyöriä paikalla melko vähän. Sai syöttää ihan omaa ajoa suurimman osan seteistä.
Laiskuuttani jätin Kymiringille vaihtamani pidemmät välitykset paikoilleen, ajattelin että vaihdan sitten settien välillä “Alastaro-välityksiin” takaisin. Ensimmäiset mutkat tuntuikin ettei pyörä pääse vetoalueelle lainkaan eikä liiku sitten mihinkään - lisää hanaa siis ja Maximum Attack …ja surprise surprise - setin päätyttyä totesin RaceChronosta että heti tuli uusi PB! Ja päivän mittaan parantelin siitä vielä pari sekkaa Nyt on hapsutakkiraja todella lähellä.
Paikalla oli taas kerran hienoja laitteita. Takapainoisen Taapertajan upean kymppiärrän lisäksi Scott Reddingin ja Chaz Davisin WSBK V4 Ducatit ! WtF! No mut ainakin replicat. Ja Kallion vehkeet tietty ansaitsee kuvan jos toisenkin. Ja huomatkaa, taustalla on maarakennustyöt käynnissä ja radan laajennustyöt ymmärtääkseni menossa!
Seuraavaksi pitää vaihtaa uusi setti kumeja alle. Tossa olisi Conti Race Attack Competition Medium iskemättömänä hyllyssä. Mitä paineita niihin laitetaan? Kylmä+kuuma?
Löysin tommoiset tehtaan suosituspaineet - toimiiko meikäläisillä alustoilla ja lämpötiloissa?
ContiRaceAttack Comp.
Front
Cold
2.1 bar
Hot (80 °C)
2.25 bar
Rear
Cold
160 – 1.5 bar
180 – 1.4 bar
190 – 1.3 bar
Hot
not above 1.7 bar
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Hondan renkaista vielä...
Nyt menee alle kauden kolmas takanen ja toinen etunen. Metzelerin TD Medium Slicksillä meni etusella peräti 400 kierrosta ja 1254 km (RaceChrono) 1531 km (matkamittari). Kumi näyttää maallikon silmään vielä täysin hyvältä.
Ensimmäisellä takasella meni 197 kierrosta ja 567 km (RaceChrono), toisella takasella 202 kierrosta ja 705 km (RaceChrono). Molemmissa olisi vielä kääntämällä jonkin verrran kierroksia ajettavana....
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Viime viikon adrenaliiniannos tuli haettua MP-tuki ry.:n ratapäiviltä, Alastaroa vedettiin tälläkin kertaa.
Porukkaa oli hyvin paikalla, olihan kolmipäiväinen tapahtuma juuri ennen Suomen ja Eestin CR:n mestaruusosakilpailua. Monella pilotilla näyttikin olevan yritystä ihan limiitille asti, kun tosi moni setti päättyi kaatoon. Itse olin paikalla vain yhden päivän.
Aikojen perusteella mut tuupattiin Hondan kanssa keskiryhmään, kolmessa ryhmässä ajettiin. Olin taas tehnyt pyörään pienen pieniä muutoksia - jalkatapit taaimmaiseen mutta samalla pysyen ylimmäisessä asennossa jotta polvikulmaa saisi edes vähän lievemmäksi (CBR600RR on matala/pieni/kevyt ja mä 186cm). Olin siirtänyt vaihdekiksiä taas vastaavasti alaspäin, niin että vaihtojalan liike sattuisi paremmin ja liikerata riittäisi mun huonoille nivelille. Uudet renkaat olin laittanut myös alle, nyt siis Conti Race Attack Comp. Medium, jossa 60-sarjan profiilin 180 mm leveä kumi takana. Pitäisi aavistuksen verran nöyremmin taittua mutkiin kuin Metzelerin 180/55. Ekan setin ajelin iisisti - ns. renkaat sisään. Sitten hanaa!
Tekemäni pikku muutokset toimikin hienosti - ainakin kello tykkäsi, sillä heti toka setillä, kun aloin vetään kunnolla, meni todella lähelle aiempaa Personal Bestiä eikä yhtään vaihtovirhettä/välivapaata! Tosin sekä takajarrun että vaihdepuolen kicksit raapii maata edelleen…
Liikennettä radalla oli melko paljon ja sopivia 600cc peesattavia ei oikein näkynyt. Tonnareita on turha peesata, ne kun häipyy suorilla hetkessä horisonttiin, vaikka kierrosaikojen puolesta voisikin teoriassa peesata.
Keskityin siis etsimään tyhjää väliä siihen kuuluisaan omaan ajoon, koettaen pitämään mielessäni niin monen minulle antaman neuvon: “Aja kovempaa”. Kierroksella 20 sitten rako löytyi ja aiempi PB parani taas pikkuisen.
Hyvä minä!
Videokameraa yritin käyttää, mutta ajovideon sijaan muistikortilla näytti olevan sarja still-kuvia Hondan kabiinista horisontin kaatuessa vuoroin oikealle, vuoroin vasemmalle. No, ensi kerralla uusi yritys - aina ei voi onnistua!
Olosuhteet ratapäivillä oli vimpan päälle kunnossa. Kaatojen takia keskeytettyjen sessioiden ja mun lippumieshukin vuoksi ehdin ajaa vajaa 40 kierrosta - ihan sopivasti. Olihan taas mukavaa ajaa moottoripyörällä!
(Tapatalk piti poistaa ja asentaa uudelleen niin alkoi toimimaan) Kuvat by me harjoituslähdöstä
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Maximum Attack!
Tänä vuonna mulla on 11 ratapäivää takana ja onkin ilmennyt sellainen ihme, että ajat on alkaneet kehittymään. Siis parantumaan. Honda on ollut 13 päivää radalla, liekö sitten se mopo vai kuski muuttanut tekemistään?
Nyt on tullut sellaisia (Alastaro) 1:32…1:31 aikoja, ihan rennohkolla ajolla. Lauantaina sain toisella setillä 1:30,86 (PB). Huippunopeus jää 192,4 km/h (gps), välitykset oli nyt 16/42.
1:2xxx alkuista on alkanut tietysti himottaan, mutta ei nyt viime viikonloppuna atakki vielä riittänyt - tai sitten sitä oli liikaa
Nää videokuvaukset, Youtuubi-julkaisut ja racechronon paritukset on mulle ihan uutta, enkä nyt viitsi (osaa vielä) tuupata eetteriin muuta kuin tän viime viikonlopun lauantai-aamun ekan setin. Tämä ei ole ollenkaan paras, mutta ehkä vois olla eniten kommentoitavaa ns. Tietäjillä. Omasta mielestäni oma ajoni on aina ollut melkoista roiskimista, mutta silti nykyään kello näyttää useita kierroksia samoja sekuntilukuja.
Kovempaa (n. 20 km/h) ja huomattavasti tarkemmin vaan pitäisi ajaa, että 1:25…1:29 aikoja alkais tulla (?) Tuntuu haastavalta saada tuota kusiaista sellaiseen liitoon, mutta ei voi pyörääkään syyttää, kun toinen pilotti (sama paino/pituus) samoin säädöin on ajanut sillä 1:25jtn.
Edit: vaihdoin videopätkän lyhyempään, tämä alla oleva on ehkä sunnuntain kolmas setti ? Rainan alusta noin puoleen väliin menee ohituspaikkoja etsiessä ja linjat mitä sattuu.
Lopuista viime viikonlopun settien videoista (5 settiä videolla/9 ajettu) olisi helppo jnkn osaavan koostaa sellainen “TOP 10-virhevideo”, eli mitä kaikkea voi sählätä kierroksen aikana, esim.:
-vaihtovirheet, rytmi sekaisin, missaat ajatuksen koko hommaan, katsot saapastasi!
-vaihtovirheet, missaat taiton sisään ja joudut päästään ykkösestä suoraan
-atakkia aivan liikaa ja kakkosessa etunen luistaa alta, pyörä pystyyn ja vauhti pois
-ohitat kahvilan mutkassa kusiaisella tonnarin ja yrität ajaa suoralla sitä niin kovaa karkuun että joudut laskemaan ykkösen suoraan
-jarrussa kurvin tukkiminen muilta - kun muualla kuin jarrussa ei pääse ohi
-poseeraat kuvaajalle ja yrität kyynärpäätä maahan ja vedät sen vuoksi niin leveäksi että meet lähes hiekoille
-tätä rataa….
Videolinkki: https://www.youtube.com/watch?v=8A0G0q_set4
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Videolinkki lisätty - Alastaro keskinopea, 07.08.22 sunnuntain 14:40 alkanut setti?
Kommentoida saa!
Kuvat copyright Maija Niemi
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Millaisilla paineillä lämppäreistä / ajosta menit tuolla Contilla? itellä ylikuumeni ihan hulluna, 80C / 1,8 bar lämppäreistä > 2,0 bar varikolle tullessa. Lähtivät luistamaan ihan hennollakin kaasulla. Sen verran vitutti, hävetti ja sattui selkään että jäi ajot ja painekokeilut kesken.
Pahoittelut omasta sekoilusta keskinopean ryhmän kuskeille. Itellä on näköjään pakka ihan sekaisin Ahveniston lipoista enkä osaa enää kääntyä oikealle, kierrosaikojen ollessa 10-15 sekkaa normaalista. T. Harmaa vanha Mille, & musta/puna/valkoiset nahat.
UwU Jäsenvastaava UwU
Gsx-r 600 Bukkake Kawai!
Aprilia RSV Mille R -03
Oh senso. potrei essere ancora un po' Kobe?
Mulla oli edessä 2.15 ja takana 1.6 Bar, lämppäreistä lähtiessä. Palatessa en mitannut, siististi renkaat kului. Yksi tilanne oli tosiaan kakkosessa sunnuntaina kun yritin liian kovaa, etunen luisti ja jouduin nostaan pyörän pystyyn ja kaasu pois. Nostin etusen painetta sen jälkeen pikkusen. (+0.1 Bar). Hyvin toimi kumit, ei voi moittia!
Lisää ajoa vaan, peikoille kyytiä!
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Perustekeminen näyttää suhteellisen hyvältä. Videon kuvakulma ei ole paras mahdollinen, mutta muutama huomio mitä tuossa näkyy:
Mutkiin taittaminen. Välillä taitto lähtee 1-2 metriä radan ulkoreunasta ja ajoittain hitaasti. Teet sillä mutkasta paljon tiukemman mitä se onkaan. Toisaalta kun linja pysyy suhteellisen hyvin, niin sisäänmenovauhtia saa olla, oikeasta kohdasta terävästi taitettuna, huomattavasti lisää.
Pyörän kääntyminen. Hitaissa paikoissa et malta pyörän antaa kääntyä keskimutkassa, jolloin avauslinja menee leveäksi etkä pääse kaasulle kunnolla. Toisaalta nopeissa mutkissa et avaa kaasua tarpeeksi aikaisin ja rataa jää käyttämättä tai linja menee pussille ulostulossa. Nämä seikat helpottuu kun saat taiton lähtemään oikein ja kääntymisen alkamaan taittohetkestä.
Yksi seikka mikä kannattaa opetella on vaihto alaspäin nopeasti vaihde kerrallaan. Silloin saat moottorijarrun tasaisesti koko jarrutukseen, eikä tarvitse miettiä koska uskaltaa nostaa kytkimen. Todennäköisesti mutkan sisäänmenonopeus kasvaa pelkästään tällä. Tällä ei hirveästi ole merkitystä, mutta helpottaa pyörän käsittelyä vauhdin noustessa.
Juttu on kovin yksilöllinen, mutta suosittelen kokeilemaan taittomerkkiä mutkissa. Esimerkiksi Alastaron nopeassa oikeassa on asfaltissa levennys. Yritä saada pyörä mahdollisimman suorassa mahdollisimman lähelle sitä levennystä ja tee taitto yhdellä päättäväisellä liikkeellä kohti sisäkanttaria. Eli kohdista katse taittomerkkiin ja vasta taiton jälkeen kohti mutkaa, tai oikeammin seuraavaa suoraa. Sieltä mutka aukeaa ja pääset nopeasti kaasulle.
Noi pienet jutut kun hiot kohdilleen, niin varmasti menee 1:30 puhki ihan reippaasti, kunhan ajolinja pysyy muutosten jälkeen kasassa.
The Lakkivaari
Yamaha ei pamaha
Ja taas vedettiin!
Tapahtumarikas viikonloppu takana, kun Kymiringillä tuutattiin lauantai-sunnuntai niin että korvat soi vieläkin. Lauantaiaamuna keräsin ajohaluja ensin lippupisteeltä ja intoa olikin kuin teinipojalla kun ratsaille sieltä vuoroltani pääsin. Parin-kolmen setin jälkeen totesin että madafaka, kello ei tykkää ja riskitaso nousee, takanen lipsuu ja virheitä satelee. Siis pari napsua atakkia pois ja korvat höröllään kuuntelemaan nopeampien neuvoja. Kuulemma pitäisi "ajaa kovempaa" Oliko tämä jotenkin uutta?
No, lauantain viimeisellä setillä tuli sitten viikonlopun parhaat ajat ja oma personal best. (2:14,22) Reilu kolme sekkaa lähti edelliskerrasta, eli tänä vuonna Kymillä aiemmin ajetuista 20 kierroksesta. 2:10 uudeksi tavoitteeksi?
Tommosta menoa tällä kertaa, alla linkki videoon, saa kommentoida:
https://youtu.be/94qxpToTrpM
Sunnuntaina koitin lähteä ekalle setille rauhallisesti, linjan ajo mielessä ja tietenkin sen parantaminen. Kun mulla tuppaa valumaan leveäksi ja aikaa tuhraantuu…Vaihtovirheitä oli edelleen myös paljon. Eka setti menikin plänin mukaan, mutta toka setillä, kun lisäsin atakkia, niin lähti etunen luisuun, siinä viimeisessä alamäkivasurissa, tiukassa kanttauksessa. Sain ihmeen kaupalla seivattua! Nilkka otti vähän kipeetä ja ajoin pit-lanen kautta takaisin radalle. Ja kyllä se pito Conteista tosiaan loppui. Ajelin pilttuuseen ja ryhdyin rengasjumppaan. Kolmen vartin päästä olikin uudet Metzelerin TD-kumit alla ja mieli paloi radalle …kaksi settiä jäljellä….
Selkeästi jäi "läheltä piti lippa" rajoittamaan, kelloon tuli 4…5 sekkaa lisää eikä pyörä kantannut senkään vertaa että polvi olisi tavannut asfalttia missään vaiheessa rataa.
Vikalle setille keskityin ajatusten voimalla pilttuussa, päätin mielessäni että uudet kumit on ne tutut Metsukat ja niihin voi luottaa, Maximum Attack vaan päälle!
Ja hyvinhän se meni, luistopeikko unohtui ja ajoi sujui taas entiseen malliin. Parannusta ei vaan tullut kun eteen tuli hitaampi ajoneuvo, joka suorilla sujautti ohi, pysäköi sitten jarrussa ja mutkaosuuksilla mun eteen. WtF! Uuteen yritykseen chaanssi ehkä ens kesänä*#@&
No joo joo, eihän tässä nyt tarvii ihan niin tosissaan ajaa…Nuorempi pilotti kävi lauantaina sutaseen Hondalla kylmiltään 8 sekkaa mun ajan alle, niinku referenssiksi. Niin että saa tuota omaa ajoa vielä hinkata...ennen kuin esim. pyörään tarvii alkaa koskemaan...
Olihan taas pirun hauskaa! Järjestelyt toimi hienosti! Ja Tumpille ja Juusolle kiitokset edellisen postin kommenteista!
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Rataa ja kotimaan tourinkia
Viime lauantai - sunnuntai kierrettiin taas ympyrää Alastaro Circuitilla. Kerrassaan hauskaa - pitkästä aikaa - olihan kokonaiset 6 päivää taukoa
Tauon aikana pikku säätöjä varustuksiin, uutta polvipalaa Eurobikerista, Louisilta varvassuojaa, Hondaan nestehuolto ja kuskille jenkeistä uudet Johnson & Johnsonin tekemät öögat, asentaja löytyi Mehiläisestä
Muuttuneet parametrit ja superHD-kuva aiheutti ensimmäisillä kierroksilla pientä kalibroinnin tarvetta - mutta siitäpä se sitten nopeasti asettui ja kellokin näytti samoja aikoja kuin ennenkin. Atakkia mulla oli taas vähintäänkin tarpeeksi, mutta 1:29 alkuista ei syntynyt vieläkään. Mun lippuvuoron ajan Honda kiersi rataa "lainakuskin" käskyttämänä. Pilotilla potentiaalia nopeeseen ryhmään?
Sunnuntaina sitten piinattiin mopoa peräti kolmen kuskin toimesta, kolmessa eri ryhmässä ja sitä vartenhan se Soichiro Hondan porukka niitä Japanissa kasaa. Piru että oli taas hauskaa!Paddockilla pohdittiin kovempi kulkuisemman ratakamppeen hankintaa...vaikka 1:26 Hondalla kuitenkin tuutattiin...
(kuva Jenni Sorvisto)
Sunnuntai-illalla paluu aivan uupuneena himppeen, mutta mutta…. päivällä taukojen aikana tuli viestiteltyä kamraatin kanssa ja niinhän sitä tuli heikkopäissään luvattua lähteä heti maanantaina muutaman päivän kotimaan touringille….niinpä muutamia satoja kilsoja tänään vedettyäni nyt täältä erään Sisä-Suomen hotellin terassilta koodailen. Keli mitä parhain ja samaa luvassa ti-ke ainakin länsipuolelle maata.
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Kotimaan tourinki jatkuu.
Pirun hauskaa on tuolla Kawallla ajaa - taukoa tulikin melkein 1.5 kk. Alussa meinasi voima päästä yllättämään - avasin "Honda CBR 600RR -tyyliin - rulla täysin auki" jossain risteyksessä kun matkaan olin juuri lähtenyt, pyörähän tuli silmänräpyksessä syliin ja tankki mojautti keuhkoista hapet pihalle niin että hetken sai haukkoa henkeä... Keskittyä pitää....pinsettiote syöttörullasta on hyvä...No mutta hieno ja herkkä laite, moderni ja vaivaton ajaa tourinkia kun muistaa olla harkitsevan määrätietoinen.
Eilen iltapäivällä aloitettu reitti (käytännössä eilen vain siirtymä) jatkui tänään sadetutkia ankarasti tutkien ja kuuroja vältellen. Reitin varrella tuli vähän kylästeltyä ja stongaa ei taivuteltu ihan täysipainoisesti. Seurustelut mukaan lukien oltiin kuitenkin ratsailla ns. virkamiehen työpäivän verran, eli yhdeksästä puoli seitsemään, 9.5 tuntia. Kilsoja oon taittanut eilisestä n. 637.
Sääennuste huononi yön aikana melkoisesti ja aiheutti aamulla ylimääräistä päänvaivaa ja re-routingia. Onnistuin välttämään sateen melkein 100% koko päivän ajan, vain muutama minuutti sateli jossain välissä - ei mitään merkitystä.
Aamulla tutkitaan taas sadetutkat ja matka jatkuu
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Sään kanssa tosiaan haasteita. Ajokaveri veti raakat johtopäätökset ennusteista ja iski nuviinsa koordinaateiksi Oulun, sateelta karkuun, minä sitä vastoin valitsin päinvastaisen suunnan, eli suuntasin Turkkuseen. Ja sieltä edelleen tukikohtaan.
Vähän piti jo kilsoja rajoittaa, kun takakumi alkaa näyttää suht sileältä. Jokunen saturainen kuitenkin tuli ajettua.
Sen verran optimistinen olen loppukesän säiden suhteen ja tietenkin ajohaluja mulla on, että tilasin aamulla vielä yhden setin renkaita Riekkoniemeltä. Muutaman tunnin päästä tuli ilmoitus, että kumit on lähetetty ja matkalla...
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Kauden päätös (?)
Viikonloppuna vedettiin vielä kertaalleen Alastarossa ja tietysti aivan eniten kovaa! Ei millään malttaisi kautta vielä lopettaa!
MP-tuen päivillä oltiin ja molempina päivinä myös Jokkiksen SM-kisalähdöt. Mukavaa oheisohjelmaa oli siis nähtävillä ja toki itsekin sai ajaa vähintäänkin sen lääkärin määräämän määrän, ajoaika kun oli 10:00-20:00.
Oma ajo kulki hyvin, mitä nyt reidet oli jumissa jälleen syyskuussa kesätauon jälkeen aloitettujen salitreenien jäljiltä. Nostattelin vielä ajohalujani olemalla heti aamutuimaan liputtamassa pari tuntia. Sitten tuli oma vuoro lähteä syöttämään!
Heti portin auettua tietenkin Maximum Attack ja eka setillä kesän paras aika . Myöhemmin lauantaina vielä pikkusen parantelin siitä, toki vain jokusen kymmenesosan, mutta silti parantaen.
Tossa ekan setin alkua: https://youtu.be/zV4KDRBcZqk
Kaikki setit meni melko tasaisesti samoja aikoja, hajonta n. sekunnin sisään jos ei ollut mitään ylimääräistä, tai vähemmänkin.
Ajettiin toisen pilotin kanssa vuoropäivinä lievän rengaspulan vuoksi ja sunnuntaina Hondan piinaamista jatkoi nuorempi kuski. Tuhottiin viikonloppuna kaikki puolikuntoiset renkaat ja jarrupalat, tähän oli hyvä ratakausi lopettaa!
Yhteenveto ajokauden 2022 osalta
Joitakin pikku ajoja voi toki katupyörällä vielä tulla, mutta ne on marginaalisia.
Katupyörällä on tullut ajettua 9 683 km. Kauden kohokohta oli tietysti tuo meidän euroturnee Boostin kanssa.
MotoGP-kisoissa piti olla toimitsijan hommaa, mutta eipä ollutkaan, se kohokohta peruuntui. Kisaturistireissu jäi myös puuttumaan - toisaalta vielä ehtisi…sekä MotoGP että WorldSBK sarjat on kesken, niin että mikä ettei joku viikonloppu esim. Espanjassa olisi mahdollista lentäen. Mut onhan se vähän eri asia kuin mennä omalla mopolla…
Enemmän olisi kuitenkin pitänyt järjestää ohjelmaa katupyörän kanssa. Otetaanko opiksi?
Ratahondaa kuritettiin yht. 19 ratapäivää ja 2 535 km (racechronon mukaan), yhteensä 846 kierrosta moottorirataa. Matkamittariin tuli vähän enemmän vaihdettujen välitysten vuoksi, 2 968 km. Hyvä kausi! Aivan mahtavaa vetää! Ja varikolla pirun hauskaa höpötellä niitä näitä lajitoverien kanssa. Hondan (ja myös Kawan) tekniikka pelasi täysin moitteetta koko kauden. Itse ajoin 16 ratapäivää, 2 päivänä ajettiin kahden tai jopa kolmen pilotin voimin ja 3 päivää ajoi nuorempi kuski pelkästään.
Kulupuoli 2022
(ilman vetoauton bensoja ja ratapäivien majoituksia, peräkärryn vakuutuksia). Sis. bensat, renkaat, varaosat, huollot, vakuutukset, euroturnee kokonaisuudessaan:
Kaikkiaan harrastukseen (kahdella pyörällä) on mennyt tähän saakka 6 401,39 €. Keväällä oli pieniä kuluja vielä kolmannen fillarinkin osalta, siis se hävitetty KTM 250 EXC-F. Marginaalisia, max. muutaman kympin kuluja yhteensä. Vuotta aiemmin harrastukseeni (3 mopolla) meni tasan 2 000€ enemmän kuin nyt.
H2:lle teetin ison huollon merkkihuollossa, se oli aika kallis (1 338,44 €). Toisaalta myös parin myydyn pyörän osalta tuli kassaan rahaa enemmän kuin meni yhteensä, niitä ei ole huomioitu.
Euroturneeseen meni melko tarkalleen 2 000 €, (bensa 850 € lisäksi ruoka, majoitukset, yms.). Sen päälle 2019 maksetut ja siitä asti siirrellyt lauttaliput, mun osuus n. 400€.
Ratapäivien osalta otin aika monta lippumieslippua, ihan vaan senkin vuoksi kun ei enään välttämättä jaksa 10:00-20:00 kahtena päivänä syöttää omalla maksimilla täyttä aikaa. Samalla tuli myös melko paljon säästöä kuluihin. Renkaita tuli ostettua kymmenkunta, tosin niistä kulut meni osittain 2021 puolelle ja nuorempi pilotti osallistui myös rengastalkoisiin. Ratapyörän (kilvellinen) vakuutuksiin meni päiväkohtaisella vakuutuksella kaudessa 55,35 € (!)
Trafin liikennekäytöstäpoisto/otto-maksuja 72 € sen päälle. Varaosia/huolto-osia ei Hondan kanssa tunnetusti juurikaan tarvita.
Oliko tuon rahan väärtiä? No oli varmasti!!
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Kauden 2022 lisäaika….(osa 1)
No vielähän sitä pääsi moottoripyörällä puikottaan tämän vuoden puolella….vähän niinkuin tuomarin määräämää lisäaikaa. Pitkästä aikaa on ensimmäinen talvi, ettei mulla ole kurapyörää talvikäytössä, mutta ajohalut on edelleen korkealla. Jotain aina pitää järjestää - omaksi iloksi!
Laitettiin toinen huusholli (ja suora sähkölämmitys) pelkille minimilämmöille, jääkaapit, lämminvesivaraajat sun muut kiinni. Tunnetusti nuukana miehenä ja näillä sähkönhinnoilla säästin niin paljon, että saatoin ottaa hyvällä omallatunnolla liki 3 kk:n paketin Kanarialle, Teneriffalle tarkemmin
Saarilla olen käynyt talvisin liki 20 kertaa, mutta nyt kun työhommien puolesta olen enemmän tai vähemmän joutomies ja inhoan kylmää-pimeää, talvimatkojen pidentäminen on ollut viimein mahdollista. Viime talvena olin reilut 5 viikkoa. Nyt 10 viikkoa Holahola ja ticotico!
Kelithän täällä saarilla on aina takuuvarmat - nytkin heilunut koko ajan 21…27°C (varjossa!), ylhäällä vuorella toki vähemmän. Mantereella olisi mopoilumielessä mielenkiintoisempaa, mutta se kymmenen astetta vähemmän….grrrr - holotna!
Viime viikot on meitä fudisfaneja hemmoteltu aivan mahtavalla ohjelmalla. Pakko on ollut unohtaa Qatarin kisojen ihmisoikeusjutut ja korruptiot ja mennä jalkapallo edellä boikotteja kiertäen. Aivan pirun jännittäviä matseja, yllättäviä tuloksia ja taiturimaisia suorituksia on nähty. Ja vielä tulee muutama huippumatsi lisää!! Aaah!
No mut noita välipäiviä varten, kun matseja ei ole mitä seurata, otin muutamaksi päiväksi vuokrafillarin. Saaria olen ajanut aiemmin, ja jo tälläkin reissulla, ristiin rastiiin niin mooottoripyörällä, autolla kuin scoballakin. Tiet ja nähtävyydet on siis mulle pääosin tuttuja eikä kauheasti tarvitse navigointiin tai reittisuunnitteluun paneutua. Netistä ja myös vuokraamoista löytyy hyvin vinkkejä sopivista reiteistä. Tosta esim. yksi: https://motorcyclehire-tenerife.com/...erife-driving/
Mulla on tukikohtana niinikään entuudestaan tuttu Puerto de la Cruz, vähän isompi kylä eikä mikään rantamesta, vaikka niitäkin kyllä löytyy. Tässä on ihan lähinurkilla monta auto- ja motovuokraamoa. Kaikki ei löydy Google-haulla, nää ei panosta kauheasti webbiin kun asiakasta lappaa kadulta sisään solkenaan ympäri vuoden. Auton vuokraamisessa webbi toimii toki ok, esim. olen käyttänyt tuota suurta Cicar-vuokraamoa, hyvä, uusi kalusto ja asialliset hinnat. Avomallin hybridi 500 Fiiu on nyt 30 €/vrk kun otat kolmeksi päivää. Yksi päivä kerrallaan 40€. Riesana tässä keskustassa huonosti löytyvät parkkipaikat yöksi.
Mopot/scobat 125 cc on hinnoiltaan saman verran kuin auto, isommista moposta huudellaan sitten 85..125€/vrk. Nyt kävin muutamassa vuokraamossa pariin otteeseen jututtamassa ukkoja ja vertaamassa kalustoa/hintoja. Siinä kun tovi puheltiin jalkapallosta, moottoripyöristä, lumisesta Helsingistä jne. niin kolmen päivän hinta putosi reilut 100€… Tämmöisestä MJ99-vuokraamosta otin, olen käyttänyt tätä aiemminkin - ei webbisivuja, ei osumaa googlemapshaulla, mentävä käymään. Asiointi onnistuu kuitenkin espanjan sekaisella englannilla.
Heillä oli omat, siistit, uudet pyörät ja myös asiallinen käytön opastus. Hyvä palvelu.
Mopomiehen peruselintarvikkeet ja bensa on täällä tosi halpaa, samoin ulkona syöminen. 95E on näyttänyt heiluvan tuossa 1,10…1,40€/l huitteilla. Eli n. kahden-kolmen oluttölkin verran per litra. Bensaan ei saa suuria kulumaan, saarella kun kilometrejä ei tuhansittain kerry.
Enimmäkseen istualtaan ajettava sorapyörä/pikkuadve on ollut mulla mahdollisesti hankintamielessä koko vuoden mietinnössä siitä asti kun KTM:n kisaenskan keväällä hävitin. Suunnitelmana oli siis löytää joku tämäntapainen pappamalli alle, ihan vakavaa kokeilua varten. Josko enskapoluilta siirtyisi sora/metsäteille kun asfalttihommat on offseason? Joskus ysärillä mulla oli Kawan KLE hetken, mutten sitä silloin on oikein osannut tarpeeksi huonoilla teillä ajaa.
Paljon täällä on tollasta Kiinan kalustoa tyrkyllä. Miksei joku tommonen adveBenelli (trx) vois olla ihan kokeilemisen arvoinen, uusien hinnat Suomessa ainakin erittäin kilpailukykyisiä verrattuna esim. vanhoihin Itävallan ihmeisiin.
Ajokiksi tällä kertaa valikoitui tommonen 500cc Honda CBX. Alkuperäinen ajatus oli saada 650cc Kawa Versys, mutta se ei ollutkaan enään saatavilla kun lyhyellä varoitusajalla päätin vuokrausjakson päivät. Toi mahtaa olla pikkukortillakin ajettava ja 35kW.
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Suunnittelin sitten kuitenkin etukäteen muutamia reittejä ja latailin ne Google-mapsiin. Laitoin vielä kännykästä Yamahan MyRide-ajolokin päälle. Vähän soveltaen sitten lopulta nuo suunnitellut reitit ajelin. Tietöistä tuli vähän muutoksia ja kenties joku sakkokierroskin.
Ekana päivänä tuli vedettyä aamupäivällä tämmöinen legi:
Lounas välillä nassuun ja iltapäivällä nykäisin vielä tuommoista.
Lopusta pätkäisin sitten poikki ja palasin suorinta tietä tukikohtaan kun kello kävi niin joutuin ja oli muuta sovittua ohjelmaa.
200 km ja liikkeellä tuli oltua kuitenkin yli 6 tuntia pysähdyksineen. Nettoaika noin 4 h 2 min.
Olihan aivan pirun hauskaa! Mutkasta mutkaan ja taas uudestaan. Motoristin päivä!
Ajamisen vaikutelmista myöhemmin lisää.
Muutama kuva alla reitin varrelta, maisemat on jäätävän hienot ja korkeimmillaan olin n. 2500 m kait. Tulivuoren huippu on 3715 m.
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Kateeksi käy!
Heitetään nyt tähän pakollinen vinkki: tf-523 kannattaa tsekata, jos on kiinnostunut mutkateistä.
Moto Morini 9 1/2
Kawasaki zx12r (lunariin x2)
Kawasaki ZRX 1100 (löytyy vielä tallista)
Honda cbx 650 Nighthawk
Kiitos vinkistä, katsotaan josko tuo pätkä osuis reitin varrelle...
Näyttää tuolla vuokra-ajokilla ajetun jo reilut 50 000 km. Ensi kilometrit tuli ajeltua varovasti, tunnustellen että kaikki toimii niinkuin pitääkin.Sen jälkeen mutkapätkille, nousua ylöspäin ja heti ensi neulansilmissä havahtui, että madafaka, eikös tässä ole jarruja lainkaan!
No, olihan niitä jarruja, mutta kun on tottunut todella hyviin jarruihin omissa vehkeissä ja yhden sormen otteeseen radallakin niin CB500X:ssä tarvitaan vähän enemmän puristusvoimaa (2 sormea) ja itseluottamusta voi vielä kasvattaa polkaisemalla takajarrua avuksi. Saattoihan se tietysti olla myös, että Ninjamiehellä oli naksu tai pari intoa ja attackia eli suomeksi vauhtia liikaa kun pitkän tauon jälkeen pääsi serpentiinejä painimaan.
Varsinaisesti painista ei tuon vehkeen kanssa voi puhua, kevyt, pienitehoinen, matalahko istumakorkeus, helppo ajettavuus. Ylämäkeen toivoi tietysti lisää voimaa, alaspäin serpentiinejä mennessä tommosella kevyellä pystypyörällä on kyllä nautinto vetää, omilla kyykkypyörillä se alaspäin meno on ollut aina vähän niin ja näin….Kallistusvara riitti hyvin, mitä nyt vaihdekiksin puoleinen tennarinkärki raapi välillä asfalttiin. Mutta kun vauhtia pitää reilummin muuttuu meno aika huojuvaksi…
Kävin koittaan vähän off-roadiakin tai paremminkin soratietä (laavaa). Hyvin se meni sielläkin, karkeampaa rengasta tietysti olisi saanut olla. Stongan asentoa muuttamalla saa ajoasennon soveltumaan myös seistaaltaan ajoon.
Omia varusteita ei ole mukana, nyt mennään vuokraamon avoruukulla ja ajohanskoilla. Farkut ja lenkkarit jalassa, pari fleecetakkia päällekkäin. Huonoista varusteista tulee nuoruus mieleen ja toinen hyvä puoli on että ne hillitsee kummasti vauhteja. Jonkun verran näkyi paikallisia vetomiehiä moderneilla kilokyykyillä ja täydessä sotisovassa. En pysynyt perässä Mutta hienosti raikui rivineloset vuoristossa!
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Toisen ajopäivän ajot jäi n. 160 kilometriin. Ajelin tuonne saaren koillisnurkkaan. 5,5 h liikkeellä ja nettoajoaika 3 h 15 min. Siirtymät ajelin pienempiä ja melko ruuhkaisia teitä pitkin asuttuja alueita. Mukava katsella tavallisten saarelaisten arkisia touhuja ja asuinalueita. Pysähtelin ottamaan runsaasti kuvia ja pidin vauhdit matalina. Siinä se lämmin päivä (+29°C) mukavasti kului ylhäällä viileämmässä.
Varsinaiset vetopätkät alkoi tuolta Las Mercedes'in hoodeilta. Siellä on luonnonpuistoa ja monet hienot näköalapaikat. Tiet TF-12 Anagan huipulle ja toiseen suuntaan eli San Andresiin/Santa Cruziin ja TF-134 El Draguilloon on aivan mahtavia. Saaren länsi/koillisnurkkaa ei pääse kiertämään ympäri vaan 134-tie loppuu El Draguilloon ja on palattava omia jälkiä jonkun matkaa takaisin. Puolen päivän aikaan lounastin Playa del Beninjossa, rähjäinen rantabaari missä loistava päivän kala -annos ja kiva palvelu. Nää upeat rannat täällä nurkalla on lähes autioita, mitä nyt muutama surffihippi parkitsee nahkaansa suolavedellä paahtavan auringon alla.
MyRide temppuili ja iltapäivän ajoloki ei tallentunut - paitsi nythän se onkin siellä . Mutta tossa yllä aamu ja GoogleMapsiin tehty iltapäivän legi (ilman siirtymiä). Ja muutama kuva kans…kelpaa noissa maisemissa ajella!
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....
Maximum Attack!
Kolmanteen ajopäivään ajattelin lähteä ratapäiviltä tutulla otteella - heti täysiä! Ei stoppeja, ei kuvausta, ei maisemia vaan hanaa! ...Turistiminä syrjään ja pidetään motoristiminän päivä!
Aamupäivän legiksi valitsin TF-21:n, La Orotavasta Teide-vuoren kautta Granadilla de Abonaan. Santa Madre vieköön että tulikin vedettyä
Tiehän on ihan mahtava, sellaista jouhevaa mutkaa eikä ihan täysin serpentiinejä vaan välillä vedetään rinnettä pitkin vaakatasossa, varsinkin etelän puolella. Asfaltti on erinomainen ja liikennettä aamusta vähän. Toki pohjoisen puolella varjopaikat oli vielä yön jäljiltä kosteita ja vastapalloon killottava kirkas aurinko lisää vielä haasteita arvioitaessa sopivaa tilannenopeutta. Tämä pätkä on ehdottomasti ajamisen väärtti ja tarjoaa myös mahtavia maisemia, näköalapaikkoja ja nähtävyyksiä.
Toki mun mielestä kannattaa pitää ajopäivät erikseen ja turistipäivät ominaan, ihan vaan turvallisuuden vuoksi. Mutkapätkien syöttö ja maisemien tsiigaaminen ei sovi kauheen hyvin yhteen, pian löytää ittensä kallion kyljestä. Tiet on myös täynnä turistien pikkuvuokra-autoja, joissa kuski saattaa kattella enemmän maisemia kuin vastaan tulevaa liikennettä.
No joo, nyt kolmantena ajopäivänä tuli kallistusvarat vastaan ja jalkatapit molemmin puolin raapi tatamiin kun kanttailin hurmiossa mutkasta toiseen. Ajolokin data kertoo kallistuskulmiksi R58, L57. Huolimatta reippaasta marssitahdista, kumit piti hienosti, ei mitään lipsumista. Edessä näytti olevan joku Pilot Road CT2, takana Bridgestone Battalax HyperSport.
Pidin pienen tauon Granadilla de Abonassa ja reititin iltapäivän pätkät naviin (käytössä kännykän Google Maps, pelkkä puheohjaus nappikuulokkeisiin). Navigointi onnistui muuten kaikkina ajopäivinä hienosti - tietöiden/asfaltointitöiden takia jtnkn sakkokierroksia kuitenkin joutui ottamaan
Iltapäivän legi lähti TF-28 pitkin, vuorenrinteessä saaren eteläpuolella oleva mukava mutkapätkä, siinä mennään etupäässä vaakatasossa mutkasta toiseen, ei juuri nousuja/laskuja. Hyvä vetopätkä eikä liikennettä juuri nimeksikään. Siitä jatkoin MrWilsonin suosittelemalle TF-523:lle. Se olikin vähän leveämpää ja todella kovavauhtista pätkää. Nyt olis pitänyt olla tehoja enemmän vehkeissä että tiestä olisi saanut kaiken irti. Nyt otettiin Hondasta kaikki irti!
Hieno vetopätkä kaiken kaikkiaan! 523 lopusta eli vuoren huipulta laskeuduin sitten TF-24 pitkin La Esperanzaan, nopea ja hyväkuntoinen pätkä sekin, pelkkää nautintoa kurvista toiseen. Loppu olikin sitten siirtymää takaisin tukikohtaan, pyörän palautus vuokraamoon ja valmistautuminen illan futismatsin kisastudioon Kilsoja tuli 187,7 ja nettoajoaika 3 h 43 min, brutto 5,5 h.
No mut tää oli varmasti nyt 2022-kauden päätös. Kiitos kaikille ajokavereille kauden -22 kurvailuista, niin radalla, letkoilla, turneilla kuin muutenkin. Ja on tietty mukavaa, että nää meidän eri vuosien "matkakertomukset" on saanut niin paljon lukukertoja. Mukavaa tulevaa 2023- ajokautta, toivottavasti lämmin kevät koittaa aikaisin!
Peace!
Edit: kävin ajamassa toisella kertaa uusia ja teitä ja osin samoja, kiireettä ja maisemia ihaillen. Ajoin myös tuon TF-24 tien toisin päin, La Esperanzasta ylös Teidelle. Tie tarjoaa mahtavia maisemia ja raikasta havupuumetsän ilmaa. Muutama kuva lisäksi.
Huom! Tarinat jatkuu 2023 aikana tässä ketjussa:
http://www.moottoripyora.org/keskust...88#post6740588
Ninja H2 2020
Suzuki XN85 Turbo (projekti?)
exiä aika monta....