Adventurepyörää hankkimassa - risut & ruusut

[Kotarikuski]

Kokemusta ei ole, mutta Ducati DesertX olis aika rehellinen adventure pyörä, tää on mun ehdotus.

linkki: https://www.youtube.com/watch?v=jyyUdFFjat4

Pätevän näköinen vehje. Tuo ysipuolikas V2 on hyväntuntuinen moottori ja kohtuukulutuksinen. Haittapuolia jos kattoo niin jos maavaraa on noinkin paljon niin painopisteenkin on pakko olla melko ylhäällä. Tosin siinä nyt ei ole vaihtoehtoja kun joustomatkaakin tarvitaan. Korkea oli tosin myös mun 1190R, eikä siinä huomannut painopisteen korkeutta.

Kuivapaino on yllättävän lähellä MTS V4:ää. Tiedä sitten onko DesertX painava vai MTS kevyt. Navigaattorille ei ole pleksin takana häävisti tilaa, ei sitä tosin ole juuri muissakaan pyörissä. Olisi kyllä hyvä jos tuossakin mittaristopaneelissa olisi mahdollisuus asentaa se vaakaan, niin että sen yläpuolelle sais navin.

Jenkkihinta näytti olevan 16k$ ja risat. Olisko täällä sitten 25k€...

[mrBarrelNut]

Jos nyt oikein aloittajan viestin tulkitsin niin yksi rajoittava tekijä adventurepyörän hankintaan on kuskin pituus. En tosiaan aloittajan budjetista tiedä, mutta uudessa Pan America Specialissa on valinnaisvarusteena mukautuva ajokorkeusjärjestelmä, joka siis laskee maavaraa pysähdykseen tultaessa. Alla olevassa videossa 165cm kuljettaja testaa pyörää (myös vakiopenkki on alemmassa asennossa, vielä matalampi penkki saatavilla lisävarusteena):

[XX-xenon]

mites nuo ducatin huoltohinnat nykysin menee? mikähän se vanhempi malli oli, niin siinä oli kyllä aika suolaiset huoltohinnat..

[JMH]

MV Agustan Lucky Explorer 5.5 tai 9.5 huokuu samaa henkeä jahka ilmestyvät.

[B12]

mites nuo ducatin huoltohinnat nykysin menee? mikähän se vanhempi malli oli, niin siinä oli kyllä aika suolaiset huoltohinnat..

Kai siinä vähän sellaista Ferrari-lisää on huoltohinnoissa. Oman Streetfighterin huolto-ohjelmassa on paljon purkamista ja rasvailua ym. Ne jos kaikki tekee vieraalla, tunteja kuluu ja eurojakin. Itse kun tekee, ei mene kuin vapaa-aikaa ja olutta.

[lario]

TM 2019
VERTAILU: KESKIKOKOISET MATKAENDUROT
BMW F 850 GS
DUCATI Multistrada 950 S
HONDA CRF 1000 L Adventure Sport
KAWASAKI Versys 1000 SE
KTM 790 Adventure
TRIUMPH Tiger 800 XRt
Edullisin on Honda, jonka 1 003 euroa on vähän. Arvio kuulosti niin niukalta, että tarkistimme summan eräältä Honda Africa Twinin omistajalta. Hän kaivoi kuitit parilta viime vuodelta esille, ja totta, hinnat pitivät paikkansa.

Kallein huollettava on Kawasaki. Sen huollattaminen kahden kauden aikana ajettujen 30 000 kilometrin matkalla maksaa viisikymmentä senttiä vaille 1 700 euroa.
graafi_yllapitokulut_png.png

Toisessa vastaavassa testissä (jota en kaiva esille) toimittajat olivat yllättyneet Ducatin huoltohinnoista, kun olivat pitäneet Ducatia kalliina huoltohommien suhteen.

Joten, jos Ducatiin aikoo ryhtyä, varsinkin uuteen, niin voihan sitä ennen valintaa kysyä vaikka seuraavat viiden vuoden huoltohinnat, kun tietää oman ajomäärän.

[Kaimaani]

Itse kun tekee, ei mene kuin vapaa-aikaa ja olutta.

Ja kun menee olutta tarpeeksi jää vielä osiakin yli.

[B12]

Ja kun menee olutta tarpeeksi jää vielä osiakin yli.

Perimätieto kertoo, että Suomen sellutehtaat on tehty umpikännissä. En epäile etteikö näin olisi. Äänekosken uusi tehdas ei enää ole sitä sarjaa.

[Lare2]

Omat melko rajalliset kokemukset aiheesta: Ostin vuosi sitten vanhan Honda Transalpin (700) ja tutustuin vasta silloin "seikkailupyörien" maailmaan. Sitä ei ole tehty enää aikoihin mutta käytettyjä liikkuu vielä paljonkin kun kestävä ja luotettava pyörä kyseessä. Ihan mukava peli ja tällainen 174 cm pätkä pystyy saamaan päkiät molemmilta puolilta maahan yhtäaikaa normisatulalla. Tehotonhan se on, eli kaahaamiseen ja isokokoisille kuskeille + painavalle lastille ehkä joku isompi on parempi.

Kokeilin viime kesänä kaverin Tenere 700 ja onhan niissä selkeä ero. Transalp on pehmeämpi, tehottomampi ja vähän vanhanaikaisen oloinen. Tenere on selvästi räyhäkkäämpi ja tiukempi pakkaus, tosin myös satulan kovuuden osalta ei mikään mukavin vaihtoehto pitkän matkan taittamiseen. Transalpin pehmeällä penkillä on mukava körötellä rentoa matkavauhtia pidempäänkin.

Lämpökahvoja ei ole, enkä niitä ole oikein kaivannutkaan. Kunnon käsineet on riittäneet kahvasuojien kanssa keväästä syksyyn. Alle +5 asteissa ei ole tullut juuri ajeltuakaan.

Renkaiden merkitys on tietysti aika suuri. Toistaiseksi alla on ollut 90/10 renkaat, eli vahvalla katupainotuksella. Kyllä niillä sorateitäkin ajelee, mutta jos ihan kinttupoluille on tarkoitus mennä tai kunnolla maastoon, rengastukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Suurin osa seikkailumopoista taitaa kuitenkin viettää enimmän osan ajasta asfaltilla, jonkin verran hiekkateillä ja vähemmistönä on varsinaiset metsien koluajat.

Kunnolliset kovat sivu- ja takalaukut on olleet käytössä ja reissun päällä aivan ehdottomat.

Suosittelen silti samaa polkua kuin monet muutkin ja mitä itsekin olen kulkenut. Ensin on hommattava joku pyörä sen perusteella, minkälaisia ominaisuuksia kuvittelee kaipaavansa. Sitten yhden kesän jälkeen alkaa pikku hiljaa ymmärtää mitä oikeasti tarvitsee ja ainakin minulla meni siinä kohtaa pyörä vaihtoon. Eli sen ensimmäisen ei kannata edes ajatella olevan "se oikea". Hanki ensin joku halpa joka on vähän siihen tyyliin mitä olet ajatellut, sitten vaan paljon ajoa ja kohta tiedät täsmälleen mitä kaipaat siltä seuraavalta.

[nnikoa]

Kiitos kaikille vinkeistä!

Tässähän kävi niin että talliin tuli -14 R1200GS. Taitaa mennä aikalailla suoraan syvään päähän..
Pyörä vaikutti niin hyvältä kokonaisuudelta että oli liian vaikea olla ohittamatta.

Nyt sitten kevättä odotellen ja reittejä suunittellen.

[Hombre]

Onnea ja menestystä valinnan kanssa!

Ei huono valinta on pakko sanoa alkuun.

Itse pohdin viimesyksynä selkä vaivojen helpottumisen jälkeen voisiko mopo olla mahdollinen?
Sitten iskin silmäni KTM 390 ADV pyörään, jep kiva polkujen tallaaja.
Sitten ajatus lähti lentoon, olisiko sittenkin 890 ADV parempi?
Lopulta sairas mieli kertoi, että edellä mainitut jää heti löysiksi.

Joten ostin 1290 R ADV mopon, missä on todellakin enemmän pideltävää kuin ranteet antaa periksi.
Hauskuus tulee ajomoodeista, millä pyörää voi kesyttää käyttäjälle.

Toki asfaltilla tulee ikävä edellistä mopoa,
se oli Bandit 1200 Turbo, mikä on sairain laite jolla olen ajanut.
Helvetisti tehoa ja ei ajo-ominaisuuksia niihin.
Muuten helvetin hauska laite.

[skuikka]

En ole 1200:aa ajanut mutta 1250 jaksaa yhä hämmästyttää miten ketterä se on sellaiseksi lehmäksi. En siis moista omista mutta tulee työjuttujen takia välillä ajeltua noilla. Stongan kun käänsi niin taakse kun vaan mahtuu niin sanoisin omalla hassulla tavallaan hauskaksi.