Sivu: 1 / 3:sta 123 ViimeinenViimeinen
Tulokset 1:stä 30:een 80:sta
  1. #1
    Pakko tehdä tälle oma ketju jotta tämäkin tabu joskus aukeaisi.

    Tämä "esijännitys" on kyllä mahtava puheenaihe vuodesta toiseen. Se mikä tästä tekee huolestuttavaa on se, että ihan kärkipään kisakuskeillakin on 50-50 käsitys asiasta.

    50% porukasta väittää että "preload puristaa jousta kasaan ja sanoohan sen järkikin ja mitä idiootteja te muut olette" ja laittavat todisteeksi kaaviokuva josta selviää että jousi painuu kasaan.

    Toinen 50% väittää yhtä kovaa että "nimitys on väärä, jousi ei painu yhtään enempää kasaan, vaan iskarin varren pituus vain pitenee, mitä ihmeen idiootteja muuta väittävät ovat" ja ihme kyllä myös tämä puolikas antaa nähtäväksi yhtä hienon kaavion josta näkyy selvästi että jousi ei painu vaan varsi pitenee.

    Eli 50-50 tilanne vuodesta toiseen jossa kumpikin osapuoli on yhtä oikeassa ja molemmilla perusteluna yhtä hieno kaavakuva. Toinen näistä on pakko olla väärin mutta kumpi......

    Eli nyt kaikki asiantuntijat kuvaa ja videota ja kaikkea mahdollista faktaa kehiin että mitä siellä oikeasti tapahtuu eikä vain mitään Esson baarin mutua. Koska tää on kuitenkin iskunvaimentajan toiminnan kannalta erittäin oleellinen asia ymmärtää.
    "Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
  2. #2
    Jos lopullista totuutta on etsimässä niin top-out jouset kuuluu olennaisena osana siihen soppaan.
  3. #3
    Lainaa scuuba kirjoitti Katso viesti
    Jos lopullista totuutta on etsimässä niin top-out jouset kuuluu olennaisena osana siihen soppaan.
    Eli ympäripyöreän jargonin sijaan ole hyvä ja valaise idiootteja jotka asiasta eivät tiedä.
    "Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
  4. #4
    Jos on vaikkapa takaiskari, ja ruuvailee siitä irrallaan esijännitystä, niin iskarin pituus ei muutu, vain jousen pituus muuttuu. Ilman esijännitystä iskari painuu helpoiten kasaan pyörään asennettuna, eli perä alhaalla. Maksimi esijännityksellä painuu vähiten kasaan, eli perä ylhäällä.

    Jousen jäykkyys sitten vaikuttaa siihen kuinka paljon se perä painuu absoluuttisesti milleissä noissa ääriasennoissa.
    Viimeksi muokannut: hidas57; 24.04.2021 klo 18:26.
  5. #5
    En ole teknisesti valveutunut, mutta tuo riittää itselleni aiheeseen paneutumiseksi.

    https://www.youtube.com/watch?v=uz_p-iu9C_s
    Kawasaki ZX-10R
    Yamaha R6R
    BMW R1200R LC
  6. #6
    Lainaa Takapainoinen Taapertaja kirjoitti Katso viesti
    En ole teknisesti valveutunut, mutta tuo riittää itselleni aiheeseen paneutumiseksi.

    https://www.youtube.com/watch?v=uz_p-iu9C_s
    Aika paljon virheitä ja puutteita tuossa videossa, mutta osin ihan hyvää infoa.
  7. #7
    Lainaa scuuba kirjoitti Katso viesti
    Aika paljon virheitä ja puutteita tuossa videossa, mutta osin ihan hyvää infoa.
    Ja mikä yllätys, sama mies suuressa viisaudessaan jälleen jättää kertomatta ne puutteet ja virheet korostaakseen ylivertaisuuttaan.

    Käsi ylös joka on hämmästynyt.
    "Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
  8. #8
    Eivät nuo 50-50 jakautuvat väittämät tuollaisinaan sulje toisiaan pois.
    Ja kakka roiskusi.
    http://www.miikavenalainen.net
  9. #9
    Ilmeisesti ainoa asia, josta kaikki lienevät yhtä mieltä on se, että esijännitystä lisättäessä perän painuma vähenee. Eli perän korkeusasema nousee. Tällöin on saavutettu uusi tasapainotila, jossa perän paino ja jousen painuma ovat tasapainossa.

    Lähdetään ruotimaan tapahtumaa kahden ääriesimerkin avulla. Usein nimittäin ilmiöitä on helpompi hahmottaa kun kärjistää niitä.

    Aloitetaan tilanteesta, jossa pyörän perän nousu olisi jollain tavalla estetty. Tällöin kun esijännitystä lähdetään lisäämään, koko säätömutterin liike menee 1:1 jousen puristumaksi - eikö niin? Jos perän nousun esto nyt poistetaan, niin perä nousee ja samalla ainakin osa jousen puristumasta palautuu, ja on saavutettu uusi tasapainotila perän painon ja jousen puristuman välillä.

    Toinen ääriesimerkki: Oletetaan että jollain tietyllä esijännityksen asetuksella jousen pituus pyörässä asennettuna ollessaan - ja siis osin puristuneena - olisi 25 cm. Otetaan iskaripamppu pois pyörästä ja asennetaan jousen tilalle 25 cm pitkä järeä teräsputki. Irrallaan ollessa putki holkkaa väljänä mutta pyörään asennettuna putken yläpää vastaa säätömutteriin. Nyt jos lähdetään kiristämään esijännitysmutteria, niin mutterin liike menee 1:1 perän nousuksi. Näin siksi että putki ei puristu kasaan.

    Niinpä väittäisin että kun jousen esijännitystä kiristetään, niin jousi puristuu hieman kasaan ja samanaikaisesti perä nousee. Ja perän nousu on selvästi suurempi kuin jousen puristuma. Tällöin on saavutettu tasapainotila, jossa perän paino ja jousen uusi puristuma ovat tasapainossa.
  10. #10
    'Toinen 50% väittää yhtä kovaa että "nimitys on väärä, jousi ei painu yhtään enempää kasaan, vaan iskarin varren pituus vain pitenee, mitä ihmeen idiootteja muuta väittävät ovat" ja ihme kyllä myös tämä puolikas antaa nähtäväksi yhtä hienon kaavion josta näkyy selvästi että jousi ei painu vaan varsi pitenee'

    Tämän väittämän virheellisyyden voi todeta kun säätää esim takaiskarin hydraulista esijännitystä irrallaan pöydällä. Iskarin pituus ei muutu, koska jousi pakottaa sen maksimiin jokaisella esijännityksellä, mutta jousen pituus kyllä. Mutta pyörän alla tietty iskarin pituus muuttuu, koska se on tyypillisesti vähän kasassa! Ja esijännityksen lisäys pakottaa iskarin pitemmäksi.
  11. #11
    Lainaa hidas57 kirjoitti Katso viesti
    'Toinen 50% väittää yhtä kovaa että "nimitys on väärä, jousi ei painu yhtään enempää kasaan, vaan iskarin varren pituus vain pitenee, mitä ihmeen idiootteja muuta väittävät ovat" ja ihme kyllä myös tämä puolikas antaa nähtäväksi yhtä hienon kaavion josta näkyy selvästi että jousi ei painu vaan varsi pitenee'

    Tämän väittämän virheellisyyden voi todeta kun säätää esim takaiskarin hydraulista esijännitystä irrallaan pöydällä. Iskarin pituus ei muutu, koska jousi pakottaa sen maksimiin jokaisella esijännityksellä, mutta jousen pituus kyllä. Mutta pyörän alla tietty iskarin pituus muuttuu, koska se on tyypillisesti vähän kasassa! Ja esijännityksen lisäys pakottaa iskarin pitemmäksi.
    Ja sitten taas kuormituksen alaisena normaalissa käyttötilanteessa tuo pitää täysin paikkansa, eli ei ole virheellinen väittämä siinä tapauksessa.
  12. #12
    Lainaa Mikeyx kirjoitti Katso viesti
    Aloitetaan tilanteesta, jossa pyörän perän nousu olisi jollain tavalla estetty. Tällöin kun esijännitystä lähdetään lisäämään, koko säätömutterin liike menee 1:1 jousen puristumaksi - eikö niin? Jos perän nousun esto nyt poistetaan, niin perä nousee ja samalla ainakin osa jousen puristumasta palautuu, ja on saavutettu uusi tasapainotila perän painon ja jousen puristuman välillä.

    Toinen ääriesimerkki: Oletetaan että jollain tietyllä esijännityksen asetuksella jousen pituus pyörässä asennettuna ollessaan - ja siis osin puristuneena - olisi 25 cm. Otetaan iskaripamppu pois pyörästä ja asennetaan jousen tilalle 25 cm pitkä järeä teräsputki. Irrallaan ollessa putki holkkaa väljänä mutta pyörään asennettuna putken yläpää vastaa säätömutteriin. Nyt jos lähdetään kiristämään esijännitysmutteria, niin mutterin liike menee 1:1 perän nousuksi. Näin siksi että putki ei puristu kasaan.

    Niinpä väittäisin että kun jousen esijännitystä kiristetään, niin jousi puristuu hieman kasaan ja samanaikaisesti perä nousee. Ja perän nousu on selvästi suurempi kuin jousen puristuma. Tällöin on saavutettu tasapainotila, jossa perän paino ja jousen uusi puristuma ovat tasapainossa.
    Tuohan taasen johtunee sitä että esiännityksen ja perän nousun välistä suhdetta määrittää linkun välityssuhde. Esim 1 mm lisää esijännitystä on tyypillisesti noin (linkkusuhteesta riippuen) 2 mm lisää perän nousua.
  13. #13
    Lainaa scuuba kirjoitti Katso viesti
    Ja sitten taas kuormituksen alaisena normaalissa käyttötilanteessa tuo pitää täysin paikkansa, eli ei ole virheellinen väittämä siinä tapauksessa.
    Siinä oli tuo väittämä, että jousen pituus ei muutu. Sehän muuttuu aina esijännityksen mukaan!

    Edit: perun lausuntoni!

    Esijännityksen lisäys pyörän alla olevaan iskariin nostaa perää ja pidentää iskaria esijännityksen määrällä. Jousen pituus ei muutu, koska se painuu vain kuorman/pyörän painon mukaan.
    Viimeksi muokannut: hidas57; 24.04.2021 klo 21:53.
  14. #14
    Lainaa hidas57 kirjoitti Katso viesti
    Siinä oli tuo väittämä, että jousen pituus ei muutu. Sehän muuttuu aina esijännityksen mukaan!
    Kyllä ja ei. Kun iskari on maksimi pituudessa ja säädetään preloadia lisää niin silloin jousi puristuu lyhyemmäksi. Kun pyörä lasketaan pukilta alas tai/ja kuski menee pyörän päälle niin jousi on saman mittainen kun ennen preloadin säätöä, mutta perä on korkeammalla-> ulosjoustoa vähemmän ja sisäänjoustoa enemmän.

    Preloadia vähentäessä menee päinvastoin, perä matalammalla, enemmän ulosjoustoa ja vähemmän sisäänjoustoa. Mutta jousi on edelleen saman mittainen kun lun lisätyllä preloadilla siinä kohtaa kun kuski istuu pyörän päälle.
    Kylätason kurapyöräilijä.
  15. #15
    Lainaa Mikeyx kirjoitti Katso viesti

    Niinpä väittäisin että kun jousen esijännitystä kiristetään, niin jousi puristuu hieman kasaan ja samanaikaisesti perä nousee. Ja perän nousu on selvästi suurempi kuin jousen puristuma. Tällöin on saavutettu tasapainotila, jossa perän paino ja jousen uusi puristuma ovat tasapainossa.

    Jousisysteemin (iskunvaimentimen) jäykkyys(jousivakio) on lineaarisen teräsjousen vakio+x

    (Jousivakio on jousen puristamiseen käytetty voima kerrottuna(eli jaettuna) jousen pituuden muutoksella.)

    X=esijännitys, joka lisätään teräsjousen vakioon.

    Iskarin tukivoima sitä kasaan painavalle voimalle on siis teräsjousen vakio(muuttumaton) + esijännitys.

    Painuma = iskarin tukivoimasta vähennetty iskaria kasaan painava voima (käytännössä massa*painovoima).

    Väitätkö esijännityksen säätämisen muuttavan iskunvaimenninta kasaan painavaa massaa tai painovoimaa?


    Ennemminkin perä nousee esijännityksen lisäämistä enemmän, koska perän esijännityksen lisäämisen seurauksena mopon asento muuttuu ja suurempi osa mopon massasta tukeutuu etupyörän kautta maahan.
    Lienee yleisesti havaittu ja ymmärretty, että pelkästään perän painumaa pienentäessä keulan paunuma kasvaa?
    Ja kakka roiskusi.
    http://www.miikavenalainen.net
  16. #16
    Tarviiko jousen pituudesta edes välittää mitään? Esijännityksen lisäys nostaa päällä olevaa kuormaa ylöspäin ja vähennys laskee sitä. Perä/keula nousee tai laskee. Pyörän asento muuttuu.
  17. #17
    Lainaa hidas57 kirjoitti Katso viesti
    Tarviiko jousen pituudesta edes välittää mitään? Esijännityksen lisäys nostaa päällä olevaa kuormaa ylöspäin ja vähennys laskee sitä. Perä/keula nousee tai laskee. Pyörän asento muuttuu.
    Jos mennään Lopulliseen Totuuteen niin tarvitsee.
    Jousi toimii suht lineaarisesti vain tiettyyn rajaan asti/ mitä pitempänä, niin sitä paremmin.
    Ja jos jousen joustovara loppuu ennen kuin iskarin liikematka, niin tulee vastaan mekaaninen pohjaus jousen puolesta.
  18. #18
    Lainaa Miikam kirjoitti Katso viesti
    Jousisysteemin (iskunvaimentimen) jäykkyys(jousivakio) on lineaarisen teräsjousen vakio+x

    (Jousivakio on jousen puristamiseen käytetty voima kerrottuna(eli jaettuna) jousen pituuden muutoksella.)

    X=esijännitys, joka lisätään teräsjousen vakioon.
    Kun esijännitystä kasvatetaan, perän painauma pienenee.
    Yleinen väärinkäsitys on, että se johtuu siitä, että esijännityksen lisäyksellä "Jousisysteemi" jäykistyy.
    Ei jäykisty, vaan "Jousisysteemin" jäykkyys pysyy muuttumattomana.

    Kuvassa laskelma:

    Takavaimentimen_esijännitys.png

    Esijännitystä kasvatettaessa tarvitaan vain enemmän voimaa ennen kuin takapamppu alkaa ylipäätään puristua kasaan.
    Mutta puristumisen alettua, on jousivakio ihan sama.
    Ja esijännityksestä riippumatta jousen kokonaispuristuma on sama, vaikka painauma pienee.
    RSV4 1000 RF, GSX-R1000, SV650S, F800GS
    www.muoviluoti.fi
  19. #19
    Lainaa scuuba kirjoitti Katso viesti
    Jos mennään Lopulliseen Totuuteen niin tarvitsee.
    Jousi toimii suht lineaarisesti vain tiettyyn rajaan asti/ mitä pitempänä, niin sitä paremmin.
    Ja jos jousen joustovara loppuu ennen kuin iskarin liikematka, niin tulee vastaan mekaaninen pohjaus jousen puolesta.
    Tarkoitin sillä ehdolla, että jousen jäykkyys on suunnilleen kohdallaan käyttöön nähden.
  20. #20
    Lainaa hidas57 kirjoitti Katso viesti
    Tarkoitin sillä ehdolla, että jousen jäykkyys on suunnilleen kohdallaan käyttöön nähden.
    No jos mennään käytännön sovellutuksiin, niin pitäähä se jousen vapaa pituus olla sopiva siihen iskarin vapaaseen pituuteen nähden.
  21. #21
    Real Oviedo dos-equis:n avatar
    Liittyi Dec 2007
    tsadi/costa blanca
    MotOrg ry jäsen
    Ei kukaan iskaritehtaan inssi vois vastata tähän?
    ex. cb125-73, cb350f-74, cb500f-74, cx500-81,vf750s-83,gl1100-83, vf500f-84, gsx750f-89, xj900-88, cbr1000f-99, cbr1100xx-06,

    nyk. 21.08.08 busa-k8

    Koronamopo Suomen suveen Suzuki GS500-99...Jää citymopoksi, kyllä mahtuu...jonon kärkeen...
  22. #22
    Lainaa scuuba kirjoitti Katso viesti
    No jos mennään käytännön sovellutuksiin, niin pitäähä se jousen vapaa pituus olla sopiva siihen iskarin vapaaseen pituuteen nähden.
    Eikö näin sitten ole jos käytännön öhlinsiin laitetaan siihen tarkoitettu jousi? Ja jäykkyys sellainen, että esijännityksellä ei tarvii syödä liikaa jousen pituutta oikean ajokorkeuden saamiseksi, eli jousi pidetään mahd pitkänä.
  23. #23
    Lainaa teemu.k.anttila kirjoitti Katso viesti
    Kun esijännitystä kasvatetaan, perän painauma pienenee.
    Yleinen väärinkäsitys on, että se johtuu siitä, että esijännityksen lisäyksellä "Jousisysteemi" jäykistyy.
    Ei jäykisty, vaan "Jousisysteemin" jäykkyys pysyy muuttumattomana.

    Kuvassa laskelma:

    Takavaimentimen_esijännitys.png

    Esijännitystä kasvatettaessa tarvitaan vain enemmän voimaa ennen kuin takapamppu alkaa ylipäätään puristua kasaan.
    Mutta puristumisen alettua, on jousivakio ihan sama.
    Ja esijännityksestä riippumatta jousen kokonaispuristuma on sama, vaikka painauma pienee.
    Eikö se takapamppu silloin nimenomaan ole jäykempi, jos samaan painumaan vaaditaan enemmän voimaa? Mielestäni silloin puhutaan jäykemmästä iskarista("jousisysteemistä"=jousituksesta=linkut, vivut, iskari...), jos samaan liikematkaan, olkoon se sitten painuma kuskin alla tai vaikkapa pohjaaminen, vaadittava voima on suurempi.

    Lineaarisen ideaalijousen vakio toki pysyy muuttumattomana, vaikka kuinka lisättäisiiin esijännitystä. Jousisysteemin kuvittelin olevan sopiva fysikaalinen termi kuvaamaan pyörän kadusta eristävää kokonaisuutta.
    Esijännitys nimenomaan kaikessa yksinkertaisuudessaan lisätään jousivakioon.

    Esimerkeissäsi ei ymmärtääkseni ollut mitään, mikä olisi ollut ristiriidassa aiemmin kirjoittamani kanssa. Käytit ainoastaan monimutkaisempia malleja, jotka ovat lähempänä käytännön sovelluksia.


    Lainaa dos-equis kirjoitti Katso viesti
    Ei mikään iskaritehtaan inssi vois vastata tähän?
    Mihin tässä nyt edes pitää vastata? Ei täällä ole vielä mitään eriäviä mielipiteitä edes esitetty
    Ja kakka roiskusi.
    http://www.miikavenalainen.net
  24. #24
    Eikös itseasiassa, jos pyörässä on lineaarinen jousi ja linkustolla saavutettu progressiivinen iskarin liikerata, esijännitystä kiristämällä jousituksesta tule käytännössä löysempi liikkeen yläpäässä, kun esijännityksen kasvatuksella nostetaan jousitusta linkustolla saavutetun progressiivisuuden löysemmälle alueelle?
  25. #25
    Lainaa Miikam kirjoitti Katso viesti
    Ennemminkin perä nousee esijännityksen lisäämistä enemmän, koska perän esijännityksen lisäämisen seurauksena mopon asento muuttuu ja suurempi osa mopon massasta tukeutuu etupyörän kautta maahan.
    Käytännössä 600/1000 mopoissa toi muutos on jotain luokkaa 0.x milliä. Eli joo kyllähän se muuttuu, mutta täysin merkityksetön seikka sinänsä.

    Sitkeässähän noi vanhan koulukunnan uskomukset painon siirron suhteen etu/takarenkaalle on, siis jos vaihdetaan jousia tai säädetään esijännitystä, tai nostetaan tai lasketaan keulaa/perää.
  26. #26
    Lainaa hidas57 kirjoitti Katso viesti
    Eikö näin sitten ole jos käytännön öhlinsiin laitetaan siihen tarkoitettu jousi? Ja jäykkyys sellainen, että esijännityksellä ei tarvii syödä liikaa jousen pituutta oikean ajokorkeuden saamiseksi, eli jousi pidetään mahd pitkänä.
    Nii mut q sä sanoit ettei jousen pituudella ole merkitystä?
  27. #27
    Lainaa dos-equis kirjoitti Katso viesti
    Ei kukaan iskaritehtaan inssi vois vastata tähän?
    Voisko joku yläastefysiikan sisäistänyt vastata tähän aiheeseen. Ei tartte meinaan olla iskari-inssi tai edes ylioppilas, että osaa ratkaista tämän tason ongelman. Jeesus meidän koulujärjestelmässä on paljon korjattavaa...
    Superbike #7
  28. #28
    Lainaa Nitrous kirjoitti Katso viesti
    Voisko joku yläastefysiikan sisäistänyt vastata tähän aiheeseen. Ei tartte meinaan olla iskari-inssi tai edes ylioppilas, että osaa ratkaista tämän tason ongelman. Jeesus meidän koulujärjestelmässä on paljon korjattavaa...
    Hmm, siinähän oiskin sopiva tehtävä yläasteen (vai onko se yläkoulu vai mit vit) fysiikan kurssille: Laske painaumat mopon massalle m, jousivakioilla x,y,z, ja esijännityksillä 0,5,10mm.

    Ja paljonko lastattu painauma muuttuu jos Jonne lopettaa kebapin syömisen ja laihduttaa 10 kiloa.
  29. #29
    Lainaa teemu.k.anttila kirjoitti Katso viesti
    Kun esijännitystä kasvatetaan, perän painauma pienenee.
    Yleinen väärinkäsitys on, että se johtuu siitä, että esijännityksen lisäyksellä "Jousisysteemi" jäykistyy.
    Ei jäykisty, vaan "Jousisysteemin" jäykkyys pysyy muuttumattomana.

    Kuvassa laskelma:

    Takavaimentimen_esijännitys.png

    Esijännitystä kasvatettaessa tarvitaan vain enemmän voimaa ennen kuin takapamppu alkaa ylipäätään puristua kasaan.
    Mutta puristumisen alettua, on jousivakio ihan sama.
    Ja esijännityksestä riippumatta jousen kokonaispuristuma on sama, vaikka painauma pienee.
    Täällä on aika hyvin käyty läpi juuri tuota yllä kuvattua:
    https://lifeatlean.com/teach-me-susp...thing-preload/
  30.  
  31. #30
    Real Oviedo dos-equis:n avatar
    Liittyi Dec 2007
    tsadi/costa blanca
    MotOrg ry jäsen
    Privateen alkuperäinen kyssäri yo-kokeeseen
    ex. cb125-73, cb350f-74, cb500f-74, cx500-81,vf750s-83,gl1100-83, vf500f-84, gsx750f-89, xj900-88, cbr1000f-99, cbr1100xx-06,

    nyk. 21.08.08 busa-k8

    Koronamopo Suomen suveen Suzuki GS500-99...Jää citymopoksi, kyllä mahtuu...jonon kärkeen...
Sivu: 1 / 3:sta 123 ViimeinenViimeinen