Miksi customit lihovat ?

[JMH]

Vähän niin kuin tähän tyyliin: https://www.youtube.com/watch?v=EVxByLO_6cA

Pääsee Kaliforniassa kesäaikaan nopeasti otsikoihin.

[Kaimaani]

Vähän niin kuin tähän tyyliin: https://www.youtube.com/watch?v=EVxByLO_6cA

Loud pipes save lives.

[Kaimaani]

Hmm. Teho, Vääntö, Kierrosluku, kertomerkki, yhtäsuuruusmerkki, mitäs mä näistä voisin kasailla ? Vai juonko vain kalijaa?

Eihän se huippuvääntökään kerro koneesta yhtään mitään. Myönnän toki, että sopivan laakea vääntökäyrä tuottaa moottorin jolla on kiva ajaa ns. arkiajoa, miksei leppoisahkoa mutkatiecruisailuakin. Voima käytössä aina ja kaikkialla eikä tartte vinguttaa. Sopisi siis mulle hyvin. Jos tarttee vinguttaa niin muuttuu koko ajotyyli sen myötä ja siitä ei näillä taidoilla hyvä seuraa.

Freedom ja hapsut alkaa mennä HD-miehen seikkailujen puolelle

No näinhän se on. Mutta pointtini aloitukseesi olikin se, että vaikka teho laskeekin, ei suorituskyky välttämättä huonone. Koska vääntö. Itse joskus nautin jopa Wingillä kurvailusta, vaikka eihän sillä mihinkään ehdi. Eikä ole edes hapsuja.

[Miikam]

No näinhän se on. Mutta pointtini aloitukseesi olikin se, että vaikka teho laskeekin, ei suorituskyky välttämättä huonone. Koska vääntö. Itse joskus nautin jopa Wingillä kurvailusta, vaikka eihän sillä mihinkään ehdi. Eikä ole edes hapsuja.

Vääntö sitä ja vääntö tätä. Kun liikettä saadaan aikaiseksi edes hetkeksi aikaa, on aina kyseessä teho.
Jos vääntöä lisätään tietyllä moottorin käyntinopeudella, lisääntyy silloin myös teho samalla nopeudella.

Suorituskyky=vääntö*kierrokset(=teho)

Vääntökäyrän täytyy olla nouseva tasaisen kiihtyvyyden saavuttamiseksi, koska nopeuden myötä vastukset kasvavat (ilmanvastus nopeuden neliöön).

Väännön "tunteesta" puhuttaneen silloin, kun moottori reagoi melko nopeasti ja vahvasti kaasuun, eikä kiihtyvyys kasva kierrosten noustessa. Eli mopo pyrähtää hieman eteenpäin, muttei oikeasti jaksa kulkea mihinkään. Epätasaisesti harvakseltaan tutiseva kakkoskone aiheuttanee kovimmat vääntövibat. Lihavissa kruisailupyörissä tunne taitaa aina olla suorituskykyä tärkeämpää. Niinpä ajo-ominaisuudet pilaamalla saadaankin fiiliksiä ilman suorituskykyä.

[Kaimaani]

Vääntö sitä ja vääntö tätä. Kun liikettä saadaan aikaiseksi edes hetkeksi aikaa, on aina kyseessä teho.
Jos vääntöä lisätään tietyllä moottorin käyntinopeudella, lisääntyy silloin myös teho samalla nopeudella.

Suorituskyky=vääntö*kierrokset(=teho)

Vääntökäyrän täytyy olla nouseva tasaisen kiihtyvyyden saavuttamiseksi, koska nopeuden myötä vastukset kasvavat (ilmanvastus nopeuden neliöön).

Väännön "tunteesta" puhuttaneen silloin, kun moottori reagoi melko nopeasti ja vahvasti kaasuun, eikä kiihtyvyys kasva kierrosten noustessa. Eli mopo pyrähtää hieman eteenpäin, muttei oikeasti jaksa kulkea mihinkään. Epätasaisesti harvakseltaan tutiseva kakkoskone aiheuttanee kovimmat vääntövibat. Lihavissa kruisailupyörissä tunne taitaa aina olla suorituskykyä tärkeämpää. Niinpä ajo-ominaisuudet pilaamalla saadaankin fiiliksiä ilman suorituskykyä.

Kröhöm. Liike saattaa vaatia tehoa, tämä näkynee huipuissa ok. Mutta muuten olen sitä mieltä (ceterum censeo) että:

(Renkaalle tuleva vääntö / Paino) - vastukset ja hukat = Kiihtyvyys

[Mikeyx]

Kun tästä näyttää taas tulevan "teho vai vääntö" -vääntöä, niin otetaan kertauksena:

Oletataan että kaksi samanlaista mp:tä ajaa rinnakkain samalla nopeudella. Toinen kuski ajaa isolla vaihteella, jolloin moottorin kierrosluku on 3000 rpm. Toinen ajaa pienellä vaihteella kierrosnopeuden ollessa 6000 rpm. Tuolloin

- molempien pyörien moottorit tuottavat saman tehon
- molempien pyörien takapyörälle välittyy sama vääntömomentti ja siten tien pintaan sama vetävä voima
- 3000 rpm käyvä moottori joutuu tuottamaan kaksinkertaisen momentin, koska tuplakierroksilla käyvän pyörän vaihteisto tuplaa momentin

[Kaimaani]

Kun tästä näyttää taas tulevan "teho vai vääntö" -vääntöä, niin otetaan kertauksena:

Oletataan että kaksi samanlaista mp:tä ajaa rinnakkain samalla nopeudella. Toinen kuski ajaa isolla vaihteella, jolloin moottorin kierrosluku on 3000 rpm. Toinen ajaa pienellä vaihteella kierrosnopeuden ollessa 6000 rpm. Tuolloin

- molempien pyörien moottorit tuottavat saman tehon
- molempien pyörien takapyörälle välittyy sama vääntömomentti ja siten tien pintaan sama vetävä voima
- 3000 rpm käyvä moottori joutuu tuottamaan kaksinkertaisen momentin, koska tuplakierroksilla käyvän pyörän vaihteisto tuplaa momentin

Täma on hyvä esimerkki. Tästä syystä dieselmoottoriset autotkaan ei juuri kiihdy nopeammin kuin bensat vaikka niiden moottori tuottaa usein paljon enemmän vääntöä kampiakselilta.

Tässä nopeasti kyhätty epätieteellinen esitys:
Teho voidaan periaatteessa (ja jopa käytännössä) ilmaista polttoaineen tuottamana lämpötehona tiettynä ajan hetkenä (ehkä Ws). Tällä lämpöteholla ja sen häviöillä tuotetaan mäntää alaspäin painava voima, joka muutetaan kiertokangen avulla kampiakselia pyörittäväksi vääntömomentiksi. Tämä vääntömomentti johdetaan vaihteiston eri välityssuhteiden kautta takarenkaalle, joka johtaa renkaan pyörivän voiman eteenpäin työntäväksi voimaksi F. Voima F työntää keksintöä suuntaan α niin kauan kunnes häviöt ja vastus tulevat yhtä suureksi kuin voima F.

[TA]

Täma on hyvä esimerkki. Tästä syystä dieselmoottoriset autotkaan ei juuri kiihdy nopeammin kuin bensat vaikka niiden moottori tuottaa usein paljon enemmän vääntöä kampiakselilta.

Tässä nopeasti kyhätty epätieteellinen esitys:
Teho voidaan periaatteessa (ja jopa käytännössä) ilmaista polttoaineen tuottamana lämpötehona tiettynä ajan hetkenä (ehkä Ws). Tällä lämpöteholla ja sen häviöillä tuotetaan mäntää alaspäin painava voima, joka muutetaan kiertokangen avulla kampiakselia pyörittäväksi vääntömomentiksi. Tämä vääntömomentti johdetaan vaihteiston eri välityssuhteiden kautta takarenkaalle, joka johtaa renkaan pyörivän voiman eteenpäin työntäväksi voimaksi F. Voima F työntää keksintöä suuntaan α niin kauan kunnes häviöt ja vastus tulevat yhtä suureksi kuin voima F.

Korjaus:

Voima F työntää keksintöä suuntaan α kiihtyvällä nopeudella niin kauan kunnes häviöt ja vastus tulevat yhtä suureksi kuin voima F

[vetomies]

Korjaus:

Voima F työntää keksintöä suuntaan α kiihtyvällä nopeudella niin kauan kunnes häviöt ja vastus tulevat yhtä suureksi kuin voima F

Joo mutta katoppäkö kiihtyvyys hidastuu koko ajan kun voimien ero pienenee. Et siis voi saavuttaa ikinä laitteen huippunopeutta äärellisessä ajassa. 45 minuuttia kyyryssä kaasu pohjassa niin vain mäntään sulaa reikä, mutta huiput on vielä saavuttamatta.

[Spirit]

Väännön "tunteesta" puhuttaneen silloin, kun moottori reagoi melko nopeasti ja vahvasti kaasuun, eikä kiihtyvyys kasva kierrosten noustessa. Eli mopo pyrähtää hieman eteenpäin, muttei oikeasti jaksa kulkea mihinkään. Epätasaisesti harvakseltaan tutiseva kakkoskone aiheuttanee kovimmat vääntövibat. Lihavissa kruisailupyörissä tunne taitaa aina olla suorituskykyä tärkeämpää. Niinpä ajo-ominaisuudet pilaamalla saadaankin fiiliksiä ilman suorituskykyä.

Lihavana kruisailupyöräilijänä voisin todeta sen olevan jotenkin noin.

Malmikasa liikahtaa kuitenkin mukavasti ohituksiinkin, vaikka tietyissä tilanteissa voimaa ei voi olla liikaa.

Aloittajalle, jos vanhemmat miellyttää niin onhan niitä saatavilla, vaikka kyllähän käytössä tulee kulumia.

[Miikam]

Integroikaa tehokäyrät (takapyörältä), niin saatte selville moottorin kyvykkyyden kuljettaa mopoa.

Tai sitten dynossa lasketaan aika tyhjäkäynniltä(tai käyttökrlpoisen tehoalueen alusta) rajottajalle. Näitä vertaillessa täytyy tietysti olla samat nopeudet eri mopoilla.

Lihavana kruisailupyöräilijänä voisin todeta sen olevan jotenkin noin.

Itsehän olen vielä sen verran hoikka, että pidän suht korkealle kiertävästä veekakkosesta. Alakiekoilla (4000rpm) saa vahvahkon mutta hieman tutisevan "väännön" ja 6-9000rpm paikkeilla tehokäyrä nousee hurjimmin (=maksimivääntö). 10k paikkeilla tuntuu, että koko laitos räjähtää
Vajaa 250 kuutosella rajottajalle nakupyörällä - ja paikalla tuulee

Näin talvella on hauska unelmoida vedoista, mutta todellisuudessa vähempikin riittäisi, kunhan myös massa alenisi, eikä ajon ominaisuudet heikkenisi.

[Nitrous]

Integroikaa tehokäyrät (takapyörältä), niin saatte selville moottorin kyvykkyyden kuljettaa mopoa.

Helpompi piirtää vaan ajotilapiirros, jos on vääntökäppyrä tiedossa. ;)

Liitteenä 10R kawan ja 600 CBR:n käppyrät alkaen n. 5000rpm eri vaihteilla. Tosta näkee aika hyvin, että kiihtyvyys on on suoraan vääntökäyrä kerrottuna välityssuhteella ja skaalattuna alaspäin vastuksilla.

Elikkäs väännöllä nää kaikki vessat kiihtyy, teho on vaan kiva johdannaissuure, joka auttaa hahmottamaan kuinka kovassa nopeudessa sitä vääntöä on tarjolla.

[vetomies]

Tuota varten vain pitää tehdä aika mittavia rullauskokeita eri vastuskomponenttien selvittämiseksi. Niiden yhteydessä taas on vähän vaikeaa vastustaa kiusausta kokeilla saman tien, miten ylös neulan saa väännettyä.

[Nitrous]

Tuota varten vain pitää tehdä aika mittavia rullauskokeita eri vastuskomponenttien selvittämiseksi. Niiden yhteydessä taas on vähän vaikeaa vastustaa kiusausta kokeilla saman tien, miten ylös neulan saa väännettyä.

Jos oikein muistan niin ilmanvastus on määritetty mitatun kiihtyvyyden perusteella 100/150/200/max. nopeuksista radalla. Vierintävastus ja renkaan luisto isoissa nopeuksissa jätetty huomiotta.

[itl]

Elikkäs väännöllä nää kaikki vessat kiihtyy, teho on vaan kiva johdannaissuure, joka auttaa hahmottamaan kuinka kovassa nopeudessa sitä vääntöä on tarjolla.

Harvinaisen hyvin sanottu. Suorituskykyä voi tosiaan arvioida sekä vääntömomentin, että tehon funktiona. Itse pidän tehoa parempana mittarina. Mutta yhtä kaikki, kiihtyvyyden ja lopulta huippunopeuden määrittää vetävällä pyörällä vaikuttava vääntömomentti suhteessa kulkuvastuksiin.

[s151669]

No en mä nyt arvannut perinteistä teho-vääntö keskustelua aloittavani

Lisää bensaa liekkeihin siis: tässä puhuu teho vastaan vääntö
https://www.youtube.com/watch?v=kA0E7kRhd6M
tai sitten jokin ihan muu.

Loud pipes save lives.

Vääntökone on muuten (videon perusteella) hiljaisempi

Aloittajalle, jos vanhemmat miellyttää niin onhan niitä saatavilla, vaikka kyllähän käytössä tulee kulumia.

On juu. Vähän vaan kaipaisi uudemman huolettomuutta.

Integroikaa tehokäyrät (takapyörältä), niin saatte selville moottorin kyvykkyyden kuljettaa mopoa

Kyllähän se totuus asuu näillä main.

Ja aivan varmasti voidaan askarrella tilanne jossa huipputeholtaan pienempi pyörä liikahtaa nopeammin vaikka välin 60-90 tai jotain muuta vastaavaa _jos_ se vain sattuu paremmalle kohdalle tehokäyrää - eli tehokkaampaa pyörää ajetaan keinotekoiseen tilanteeseen nähden väärällä vaihteella.

Näin talvella on hauska unelmoida vedoista, mutta todellisuudessa vähempikin riittäisi, kunhan myös massa alenisi, eikä ajon ominaisuudet heikkenisi.

Joo. Lunta vaakasuoraan ja -9. Kevättä odotellessa.

[lario]

Piti käydä otsikko lukemassa, kun jutuista en mitää ymmärrä...

[Miikam]

No en mä nyt arvannut perinteistä teho-vääntö keskustelua aloittavani

Lisää bensaa liekkeihin siis: tässä puhuu teho vastaan vääntö
https://www.youtube.com/watch?v=kA0E7kRhd6M
tai sitten jokin ihan muu.

Massa ja vetoareenan pinta?


Valitettavasti väännöstä seuraa aina tehoa, jos sillä pyöritetään esimerkiksi mopon takarengasta edes hetken aikaa.

Miksei missään ikinä ilmoiteta vääntölukemia takapyörältä (aikaan sitomatta)?

[Miikam]

Helpompi piirtää vaan ajotilapiirros, jos on vääntökäppyrä tiedossa. ;)

Liitteenä 10R kawan ja 600 CBR:n käppyrät alkaen n. 5000rpm eri vaihteilla. Tosta näkee aika hyvin, että kiihtyvyys on on suoraan vääntökäyrä kerrottuna välityssuhteella ja skaalattuna alaspäin vastuksilla.

Elikkäs väännöllä nää kaikki vessat kiihtyy, teho on vaan kiva johdannaissuure, joka auttaa hahmottamaan kuinka kovassa nopeudessa sitä vääntöä on tarjolla.

Jossain päin internettiähän oli sovellus, jossa oli interaktiivisesti esitettynä eri mopedien ajotilapiirroksia. Sillä oli kiva vertailla välitysten vaikutuksia - kuinka saan kusiaisen kiihtymään kuutosella yhtä hyvin kuin tonnarin ja mitä se tekee huippunopeudelle. Nyt vain ei muistu mieleeni osoite... enkä osaa googlestakaan löytää. Joku motorcycle acceleration database tms

[Nitrous]

Valitettavasti väännöstä seuraa aina tehoa, jos sillä pyöritetään esimerkiksi mopon takarengasta edes hetken aikaa.

Juurikin näin, tästä syystä se onkin johdannaissuure, jolla kuvataan tehtyä työtä aikayksikköä kohti.

Teho vs. vääntö asiaa voi havainnollistaa vaikka näin: Takarengas ei välttämättä pyöri, vaikka renkaalla olisikin vääntömomenttia. Tällöin moottori kyllä tuottaa tehoa, mutta tuo teho hukkuu häviöihin (kitka, painovoima yms.), jolloin takarenkaalla on kyllä momenttia, mutta ei tehoa. (Kuvittele vaikka liikkeellelähtö jyrkkään mäkeen.) Jos teho olisi se pyörää liikuttava suure, olisi paikoiltaan liikkeelle pääseminen suhteellisen hankalaa.

Myös tuolla traktorivideolla vetosuunnan muutos olisi ollut aika haastavaa, jos teho olisi määräävä tekijä.

P.S. Tiedän, että vääntömomentti on myös johdannaissuure, mutta se on tässä tapauksessa helpommin ymmärrettävä kuin puhua voimasta ja renkaan säteestä.

P.P.S. Vissiin talvi alkaa purra, kun alkuperäsestä aiheesta ollaan aika kaukana.

[vetomies]

Näkyi olevan pitkässä momenttiavaimessa 500 Nm vääntöä. Ensi kesäksi kiinnitän sen taka-akseliin ja räikkään sillä vauhtia pyörään. Siinä alkaa olla Kemoralla 100 Nm kyykkymiehet ihmeissään kun rataa lähdetään kiertämään. Vääntö nimittäin ratkaiseee, eikä mitkään vinkukierrosten dynolukemat!

[Rosewood]

Otsikkoon palaten,

lihovatlihovat, justiinsa ruuvasin intikkaan takalaukut, sissybarin ja pleksin takaisin, märkäpaino lienee n. 410 kg ny...mutta vielä liikkuu hapsut ja tupsut hulmuten oheisella käppyrällä, hymy korvissa

[itl]

Sillä oli kiva vertailla välitysten vaikutuksia - kuinka saan kusiaisen kiihtymään kuutosella yhtä hyvin kuin tonnarin ja mitä se tekee huippunopeudelle.

Tästä päästäänkin siihen oleelliseen seikkaan, että takapyörällä vaikuttavaa vääntömomenttia voidaan kasvattaa välityksillä vaikka kuinka paljon mutta tehoa ei voida ja sillä on suora vaikutus huippunopeuteen.

Jos kusiaiseen laitetaan sellaiset rattaat, että se kiihtyy tonnarin kanssa rinta rinnan (tiettyyn nopeuteen saakka), niin kusiaisen huippunopeus jää selvästi pienemmäksi.

[Nitrous]

Näkyi olevan pitkässä momenttiavaimessa 500 Nm vääntöä. Ensi kesäksi kiinnitän sen taka-akseliin ja räikkään sillä vauhtia pyörään. Siinä alkaa olla Kemoralla 100 Nm kyykkymiehet ihmeissään kun rataa lähdetään kiertämään. Vääntö nimittäin ratkaiseee, eikä mitkään vinkukierrosten dynolukemat!

Höh...aika vähän toi 500Nm, kun noi kyykyt tuottaa helposti 1000+Nm takaselle pienillä vaihteilla. 😂

[Eroz]

Kumpi moottori vie vehjettä rivakammin: Sellainen jossa on 200Nm vääntö kierrosluvulla 1500rpm vai sellainen jossa on 20Nm vääntö 15000rpm? Oletetaan vaikkapa häviötön variaattorivoimansiirto joka pitää käyntinopeuden tuossa optimissa siihen perään voimansiirroksi. Kertokaa jahka tulos on selvillä.

[jaket]

siitä voi miettiä momenttia, että jos laittaisi momenttiavaimen taka-akseliin jossa mutteri olisi vasemmalla ja kääntäisi siitä niin että keulan pitäisi nousta. niin eihän se 100Nm edes heilahda.

[Kaimaani]

Näkyi olevan pitkässä momenttiavaimessa 500 Nm vääntöä. Ensi kesäksi kiinnitän sen taka-akseliin ja räikkään sillä vauhtia pyörään. Siinä alkaa olla Kemoralla 100 Nm kyykkymiehet ihmeissään kun rataa lähdetään kiertämään. Vääntö nimittäin ratkaiseee, eikä mitkään vinkukierrosten dynolukemat!

Jep. Mukaan kannattaa ottaa myös uusinta tekniikkaa että ulos saa tarvittaessa myös tehoa. Tällaiset laitteethan voivat oikeissa olosuhteissa tuottaa jopa tuhansia hevosvoimia.

250px-Schema_Windenergieanlage.png

[vetomies]

Höh...aika vähän toi 500Nm, kun noi kyykyt tuottaa helposti 1000+Nm takaselle pienillä vaihteilla. 

Sitähän voi yrittää psyykata, mutta räikkämiestä ei pelota. Reservissä on nimittän vielä kuorma-auton renkaanvaihtosetin 6000 Nm momentinkertoja.

[vetomies]

Kumpi moottori vie vehjettä rivakammin: Sellainen jossa on 200Nm vääntö kierrosluvulla 1500rpm vai sellainen jossa on 20Nm vääntö 15000rpm? Oletetaan vaikkapa häviötön variaattorivoimansiirto joka pitää käyntinopeuden tuossa optimissa siihen perään voimansiirroksi. Kertokaa jahka tulos on selvillä.

Tuohon yhtälöön käytännössä vaikuttaa jonkin verran maamoottorin järjetön massa; moottorin hitausvoimat auttavat liikkeellelähdössä ja estävät nopeuden heilahteluja, vaikkei moottori itsessään bensan polttamisen kautta tuottaisi lainkaan tehoa/vääntöä. Sen seurauksena sitten mainosmies kertoo moottorin tarjoavan "jopa 28% täyteläisemmän ajokokemuksen".
Toinen vaikuttava asia voi olla vääntöalueen suhteellinen laajuus. Jos toista voi käyttää 1200-2000 rpm ja toista esimerkiksi 15000-17000 rpm, on edellisellä todellisuudessa huomattavasti laajempi käyttöalue, koska kierrokset kuitenkin tasoitetaan välityksillä renkaalle.

[itl]

Kumpi moottori vie vehjettä rivakammin: Sellainen jossa on 200Nm vääntö kierrosluvulla 1500rpm vai sellainen jossa on 20Nm vääntö 15000rpm? Oletetaan vaikkapa häviötön variaattorivoimansiirto joka pitää käyntinopeuden tuossa optimissa siihen perään voimansiirroksi. Kertokaa jahka tulos on selvillä.

Yhtä rivakasti kulkevat, jos molempia ajetaan jatkuvasti huippuväännön kierrosluvulla ;)