Sivu: 3 / 4:sta EnsimmäinenEnsimmäinen 1234 ViimeinenViimeinen
Tulokset 61:stä 90:een 109:sta
  1. #61
    Updeittiä kaasarien säätämisestä.

    Eli siis lähtötilanne oli, että tilasin jenkkilästä Sigman jet-kitin jonka piti olla optimoitu meikäläisen kokoonpanolle. Eli siis erillisfilsut & 4-2 avoin putkisto.

    Noh, kun setti tuli niin ruuvasin siellä olleet kamat kiinni ja ajattelin aloittaa pienimillä pääsuuttimilla mitkä tilauksen mukana tuli. Niiden piti olla ohjeen mukaan 142:set mutta olivatkin yllätyksekseni145.set. Enivei, noilla aloitettiin ja sama mitä temppuja tein neulojen kanssa > ei hommasta tullut mitään. Pyörä ei kiertänyt oli 6000 sitten millään...

    Turhauduin pikkuhiljaa ja ajattelin josko kokeilee myös setin mukana tulleita 155 suuttimia. Niillä homma meni vielä huonompaan suuntaan ja yhden pidemmän rääpäsyn jälkeinen tulppien tsekkaus viittasi vahvasti rikkaisiin seoksiin.

    Aloin olla epätoivoinen, kun edes sinneppäin säätöjä ei muka alkanut löytyä. Sigman setin piti kuitenkin olla laatua ja räätälöity.

    Viimeisenä konstina heitin kaasareihin sisään alkuperäiset 132 koon pääsuuttimet nostetuilla neuloilla ja johan alko homma rokkaamaan. Kone kiertää vedoissa loppuun saakka, tosin soppa alkaa kyllä loppua siellä missä niitä tehoja pitäisi toden teolla olla. Mutta siis jotain järjellisiä tuloksia vihdoin... Mitä tästä opimme? Olisi pitänyt vaan alkaa hakea säätöjä sieltä normiasetuksista. Olin pitkän aikaa ihan kuutamolla ku menin suoraa sokeasti luottamaan Sigman lähtöpalikoihin.

    Nyt tilauksessa on siis pykälää standardia isommat (138 koon) pääsuuttiimet. Noilla + neulajumpalla alkaa varmasti oleen aika hyvin kohdallaan jo. Jossain välillä 132-145 se onni siis on tässä suhteessa.

    Ja hei, tilauksessa on myös uudet luistin jouset. Sillä todella marginaalinenkin jousien lyhentäminen oli selkeä virhe. Tulipahan kokeiltua, koska oppia ikä kaikki.

    Kaasarit on nyt olleet varmaan sen 10 kertaa pöydällä ja takaisin paikallaan. Onneksi tää vehje ei ole perheessä se varsinainen ajopyörä > joten homma ei ota niin pinnan päälle. Rauhassa puuhataan ja opitaan näitä juttuja samalla. Olen kuitenkin jo tässä vaiheessa vakuuttunut, että tän voi saada toimimaan hyvin myös näillä erillis-suodattimilla. Vaatii vaan sinniä säätää, koeajaa ja säätää lisää. Helpompiakin teitä varmasti olisi, mutta oppimisprosessin kannalta tämä on nannaa.

    Uudet suuttimet ja jouset on jo matkalla maailmalta. Tracking koodien mukaan saattavat viipyä reissuillaan jopa marras-joulukuulle. Eli projekti on tähän saakka jäissä säätämisen osalta. Aika keskittyä muiden, lähinnä visuaalisten yksityiskohtien näpräämiseen.
  2. #62
    Jännä homma että Dynojetin stage-3-ohjeet käskevät laittaa juurikin 140-suuttimet, vaihtaa luistien jouset ja porata luistin reiät isommiksi.
    https://www.dynojet.com/amfile/file/.../product/3260/
  3. #63
    Lainaa micco kirjoitti Katso viesti
    Jännä homma että Dynojetin stage-3-ohjeet käskevät laittaa juurikin 140-suuttimet, vaihtaa luistien jouset ja porata luistin reiät isommiksi.
    https://www.dynojet.com/amfile/file/.../product/3260/
    Juu, vielä en tietty osaa lopullisesti sanoa... Mutta tää Dynojetin ohje nyt tuntuis sentään olevan sinneppäin versus Sigman vastaava.

    Luistin reijät porattiin Sigmassakin ja kaasunvastaavuuden parantamiseen oli optiona tuo jousien maltillinen lyhentäminen. Jota päätin kokeilla > lopputuloksena kyllä varmaan vastaa ylöspäin hienosti > palautuu tosin vähemmän hienosti. Makia ajossa himmailla risteyksiin ku kierrokset pysyy 3000 tonnissa ja tulee sieltä alas vasta vaihteella / kytkimellä käskyttämällä.
  4. #64
    Lainaa Zeniitti kirjoitti Katso viesti
    Juu, vielä en tietty osaa lopullisesti sanoa... Mutta tää Dynojetin ohje nyt tuntuis sentään olevan sinneppäin versus Sigman vastaava.

    Luistin reijät porattiin Sigmassakin ja kaasunvastaavuuden parantamiseen oli optiona tuo jousien maltillinen lyhentäminen. Jota päätin kokeilla > lopputuloksena kyllä varmaan vastaa ylöspäin hienosti > palautuu tosin vähemmän hienosti. Makia ajossa himmailla risteyksiin ku kierrokset pysyy 3000 tonnissa ja tulee sieltä alas vasta vaihteella / kytkimellä käskyttämällä.
    Lyhentäminenhän jäykistää niitä jousia, eli jostain muusta luulisi olevan kyse.
    Lajin halpuus viehättää.
  5. #65
    Lainaa Zeniitti kirjoitti Katso viesti
    Juu, vielä en tietty osaa lopullisesti sanoa... Mutta tää Dynojetin ohje nyt tuntuis sentään olevan sinneppäin versus Sigman vastaava.

    Luistin reijät porattiin Sigmassakin ja kaasunvastaavuuden parantamiseen oli optiona tuo jousien maltillinen lyhentäminen. Jota päätin kokeilla > lopputuloksena kyllä varmaan vastaa ylöspäin hienosti > palautuu tosin vähemmän hienosti. Makia ajossa himmailla risteyksiin ku kierrokset pysyy 3000 tonnissa ja tulee sieltä alas vasta vaihteella / kytkimellä käskyttämällä.
    ZZR1100 just teki tuota ja onkelma ratkesi pilottiruuvien avaamisella. Laitoin rontisti 1,5-> 2.5 mutta vähän vähempikin olisi riittänyt. 30 pulttia pitää vaan avata ja pari letkuklemmaria yms että C-mallissa pääsee edes erikoistyökalulla säätämään kaasareita joten ei huvittanut neppailla. Gpz:ssa ei tarvi purkaa mitään joko kaupan erikoistyökalulla (90 asteen ratasmeisselihäkkyrä) tai kotikutoisella (1/4" karalla oleva meisselihylsy johon vetää sormella tuntuvan merkin jotta asennon tuntee sormissaan).

    Ilmavuoto on sitten toinen optio.

    Tai sitten ne jouset. Nehän luistin laskevat. Mutta seoksen laihuus kyllä myötävaikuttaa. Missä asennossa pilotit olivat?
    Kawasaki Gpz900R '86, ZL1000 Eliminator '87, ZZR1100C '90, Ltd454 '88, KZ440D '75
    H#nda CR 250R '96 (viimein valmis)
    Aprilia RSV Tuono '03, RS250 '97
    ex: Kawasaki Z750 LTD Twin '83, ZZR1400 '09, Aprilia RSV Mille '03, Tuareg 125 '88
  6. #66
    Ja lyhentäminen ei kyllä jäykistä jousta yhtään tässä tapauksessa, kun liikkeen pituus säilyy samana. Tähän haluaisin saada perustelun jos ihan tosissaan asiaa aletaan miettimään.
    Kawasaki Gpz900R '86, ZL1000 Eliminator '87, ZZR1100C '90, Ltd454 '88, KZ440D '75
    H#nda CR 250R '96 (viimein valmis)
    Aprilia RSV Tuono '03, RS250 '97
    ex: Kawasaki Z750 LTD Twin '83, ZZR1400 '09, Aprilia RSV Mille '03, Tuareg 125 '88
  7. #67
    Lainaa Eroz kirjoitti Katso viesti
    Ja lyhentäminen ei kyllä jäykistä jousta yhtään tässä tapauksessa, kun liikkeen pituus säilyy samana. Tähän haluaisin saada perustelun jos ihan tosissaan asiaa aletaan miettimään.
    Tätä keskustelua ei ole vielä moneen kertaan käyty alusta-osiossa...
  8. #68
    Kierrejousi on vääntösauvajousi joka on mutkalla. Pitkä sauva kiertyy samalla kuormalla enemmän, kuin lyhyt. Toisin sanoen lyhyt jousi on jäykempi. Kysyttävää?
    Niin sitä juuri pitää nyt selvittää, että kuka sanoi minulle ja mitä, että sain sellaisen käsityksen, minkä sanoin käsityksenäni.
  9. #69
    Lainaa Eroz kirjoitti Katso viesti
    ZZR1100 just teki tuota ja onkelma ratkesi pilottiruuvien avaamisella. Laitoin rontisti 1,5-> 2.5 mutta vähän vähempikin olisi riittänyt. 30 pulttia pitää vaan avata ja pari letkuklemmaria yms että C-mallissa pääsee edes erikoistyökalulla säätämään kaasareita joten ei huvittanut neppailla. Gpz:ssa ei tarvi purkaa mitään joko kaupan erikoistyökalulla (90 asteen ratasmeisselihäkkyrä) tai kotikutoisella (1/4" karalla oleva meisselihylsy johon vetää sormella tuntuvan merkin jotta asennon tuntee sormissaan).

    Ilmavuoto on sitten toinen optio.

    Tai sitten ne jouset. Nehän luistin laskevat. Mutta seoksen laihuus kyllä myötävaikuttaa. Missä asennossa pilotit olivat?
    Nyt äkkiseltään muistelen jotta pilotit on tällä hetkellä 2 tai 2,5 auki. Mut täytyy tuo tarkistaa jahka seuraavan kerran pääsee ruuvamaan uusilla suuttimilla.

    Siinä mielessä on tosiaan todella armollinen ruuvattava tämä, että ainoastaan suuttimien vaihtoon tarvii kaasareita käyttää irti. Kaiken muun saa hyvin tuuskattua paikallaan. Mä olin onneksi myös sen verran pitkänäköinen, että laittelin kaasareihin kaikki uudet kuusiokolopultit > on näppärä veivata eestaan noiden kanssa.

    Jousien lyhentäminen varmaan jäykistää jousta, jos ajatellaan pelkästään jousta. Mutta tässä tapauksessa kun sen funktio on työntää luistia alas eikä itse tila jossa jousi työnsä tekee, lyhene ollenkaan... Niin mun logiikalla tämä nipsaisu kyllä auttamatta vähentää sitä voimaa jolla jousi luistia alas painaa, varsinkin juuri liikkeen loppuvaiheessa. Tästä syystä se Sigman kitissäkin neuvottiin lyhentämään, liikkuu herkemmin > sanovat > siinä on riskinsä > sanovat myös.

    Tosiaan kuten todettu, jousen napsaisu teki kaasusta todella laiskan nimenomaan alaspäin. Kierroksia kyllä nappaa hienosti ja ehkäpä hitusen nopeammin kuin ennen lyhentämistä. Mitään ongelmaa kaasun kanssa ei ollut ennen jousien lyhentämistä ja kone kävi alakierroksilla kuten kuuluu. Tämä kikka painii siis sarjassa: Turhia kokeiluja jotka olisi voinut jättää tekemättäkin...
    Viimeksi muokannut: Zeniitti; 09.10.2020 klo 13:36.
  10. #70
    Pilotruuvien säätmiseen pikkuvinkki: Värjää tussilla ruuvinkannan toinen puoli, jotta peilillä katsoen näet onko ruuvi todellakin kiertynyt. Joskus on vaikea olla varma liikuiko ruuvi sitä haluttua puolta kierrosta...
  11. #71
    Lainaa Mikeyx kirjoitti Katso viesti
    Pilotruuvien säätmiseen pikkuvinkki: Värjää tussilla ruuvinkannan toinen puoli, jotta peilillä katsoen näet onko ruuvi todellakin kiertynyt. Joskus on vaikea olla varma liikuiko ruuvi sitä haluttua puolta kierrosta...
    Hyvä vinkki, kiitos!

    On kieltämättä aika tunnotonta ruuvailla kun tila on ahdas, sormet siellä seassa työkalun kanssa miten sattuu ja kuuma kone polttelee rystysiä.
  12. #72
    Lainaa Zeniitti kirjoitti Katso viesti
    Juu, vielä en tietty osaa lopullisesti sanoa... Mutta tää Dynojetin ohje nyt tuntuis sentään olevan sinneppäin versus Sigman vastaava.

    Luistin reijät porattiin Sigmassakin ja kaasunvastaavuuden parantamiseen oli optiona tuo jousien maltillinen lyhentäminen. Jota päätin kokeilla > lopputuloksena kyllä varmaan vastaa ylöspäin hienosti > palautuu tosin vähemmän hienosti. Makia ajossa himmailla risteyksiin ku kierrokset pysyy 3000 tonnissa ja tulee sieltä alas vasta vaihteella / kytkimellä käskyttämällä.
    Luistit eivät aiheuta kierroksien jäämistä päälle. Luultavasti tyhjäkäyntiseokset ovat liian laihalla ja tästä syystä tyhjäkäyntiruuvista on jouduttu säätämään tyhjäkäynti isolle että jaksaa käydä. Tällöin tyhjäkäynti voi välillä jäädä huutamaan. Kun kaasarit ovat säädöissään ja laite käy nättiä tyhjäkäyntiä, voit ottaa vaikka luistit pois kokonaan kaasareista eikä tämä vaikuta tyhjäkäyntiin lainkaan.
  13. #73
    Lainaa micco kirjoitti Katso viesti
    Luistit eivät aiheuta kierroksien jäämistä päälle. Luultavasti tyhjäkäyntiseokset ovat liian laihalla ja tästä syystä tyhjäkäyntiruuvista on jouduttu säätämään tyhjäkäynti isolle että jaksaa käydä. Tällöin tyhjäkäynti voi välillä jäädä huutamaan. Kun kaasarit ovat säädöissään ja laite käy nättiä tyhjäkäyntiä, voit ottaa vaikka luistit pois kokonaan kaasareista eikä tämä vaikuta tyhjäkäyntiin lainkaan.
    No perkema, voiko se nyt sitten olla jotta haukun väärää puuta? Kiitos tästä tiedosta...

    Sehän on kyllä fakta, että kaasarit eivät ole tällä hetkellä säädöissään vaan vasta sinneppäin ja taatusti laihalla. Joten ehkä parempi odotella noita tilattuja suuttimia ja muodostaa pysyvämpää mielipidettä vasta jahka pääsee taas ropamaan niiden kanssa.

    Kiitos ku jaatte kokemuksianne ym. Mä olen aina ollu kovin kiinnostunu näistä kaasarihommista ja mitä enemmän ropaa / onnistuu / epäonnistuu ni sitä paremmin tulee varmuutta tekemiseen.
  14. #74
    Ilmenikö kierrosten leijailu luistien rei'ittämisen jälkeen?
  15. #75
    Lainaa Mikeyx kirjoitti Katso viesti
    Ilmenikö kierrosten leijailu luistien rei'ittämisen jälkeen?
    Ei. Vaan heti jousien lyhentämisen jälkeen... Tosin nyt kun porukoiden kokemuksia lueskelee, niin voi olla että haukun siltikin tässä väärää puuta? Selitys voisi nimittäin löytyä myös noista laihoista seoksista.

    Nyt ei ole motivaatioo lähteä korjailemaan koska mulla ei ole oikeen kokosia pääsuuttimia vielä käytettävissä ja koeajokelit on p*rseestä. Odottelen postista 138 suuttimet ja sen jälkeen katsotaan miten lähtee taas homma kehittymään... Tarkistan pilotit ja lähden esmes 2,5 kierroksella auki kokeilemaan. Muistaakseni 2 on se arvo mitä korjausmanuska antaa vakioarvoiksi ja olikohan Sigman ohjeissa että 2,5 auki. Luulisi että noiden arvojen puitteissa ollaan taatusti jos ei JUST ni ainakin alueella jossa kaasunvasteen pitäisi olla normaali.
    Viimeksi muokannut: Zeniitti; 09.10.2020 klo 16:30.
  16. #76
    Lyhennettiinkö jousia katkaisemalla pätkä pois? Jos tehtiin noin, niin silloin luisti ehken joutuu palautumaan alimpaan asentoonsa ihan painovoiman turvin kitkaa vastaan. Silloin seos saattaa laimentua, koska kaasuläpän ja rungon välys ei ole sama kuin nuorena neitsyenä.
  17. #77
    Lainaa Mikeyx kirjoitti Katso viesti
    Lyhennettiinkö jousia katkaisemalla pätkä pois? Jos tehtiin noin, niin silloin luisti ehken joutuu palautumaan alimpaan asentoonsa ihan painovoiman turvin kitkaa vastaan. Silloin seos saattaa laimentua, koska kaasuläpän ja rungon välys ei ole sama kuin nuorena neitsyenä.
    No siis juurikin katkaisemalla Sigman ohjeiden mukaisesti "ensin ihan vähän" ja sitten enemmän jos tuntuu et on tarvetta? Noh, musta tuntuu että tarvetta ei ole ja uudet jouset on tilattu.

    Tämän hetken kokoonpanossa, jossa siis vakiopääsuuttimet (132) on paikallaan. Niin pyörä on selkeästi laihalla 50% kaasun asennosta eteenpäin. Neuloja on nostettu 3:n prikan verran ja pelaa näin alhaalta miltei keskialueelle ihan hyvin.

    Mut toi kaasun palautuvuus meni sen sileän tien ku noihin luistijousiin menin testimielessä kajoamaan. Siihen saakka palautti kyllä tyhjäkäynnille ihan hyvin sama miten viturallaan seoksissa oltiinkaan menty. Siis koko kaasun tuntuma meni ehkä herkemmäksi ylöspäin, mutta ihan vituralleen ku kahvasta päästät irti ja odotat kierrosten laskevan... Laskee joo lopulta, mutta aivan liian laiskasti jotta tommosella viittis ajella.

    Sigman ohjeissa mainitaan myös luistien liikkeestä, että jousien lyhentämisen ohessa luisteja voisi porailla halutessaan vielä lisää? Noh, mä en enää kyllä tän syvemmälle tuohon soppaan ole valmis. Sitä paitsi, eikös se ole saatava kaasarit ensin säätöihin ennen ku niitä voi kuvitella parantelevansa? Tässäkin mielessä tää jousien lyhentäminen tässä vaiheessa oli perseestä, mutta kun seikkailunhaluinen on mieli... Niin siellä lepää

    Todettakoot tähän vielä, että luistit itsessään liikkuu mainiosti. Tsekkasin peilin kanssa kaikki ennen jousien lyhentämistä jne. Lisäksi peilillä katottuna ku konetta paikallaan kierrätti ja suuttimet oli noita Sigman omia 145 & 155 kokoja, ni huomas selkeesti ku jossain > 4500 kierroksen paikkeilla neula alkoi nousta esiin pillistä > ni sieltä tuli kyllä niin paljo soppaa kurkkuun et kiertäminen loppui siihen. Tän näki oikeen pirun selkeesti omin mykiöin. Siitä tulikin mieleeni että prkl, mulla on nyt vaan liian isot pääsuuttimet tässä ja palasin noihin vakio kokoihin testimielessä. Ero on SELKEÄ! Mutta siis nyt laihalla... Sain kuitenkin haarukoitua missä mennään.

    Tuon peilitestin ohessa mittasin myös bensatasot kammioissa ja ne on OK.
  18. #78
    Muistin mukaan 135-142 ja välillä olevat toimivat yleensä
    vaikka olis jo hiukan jotain muutakin tehty kuin pelkkä putken vaihto
    muistikuva on muinaiselta 80 luvulta
    2013Halli 5x1Maili2016Lappenranta K 3X1Maili
    2013Joensuu 2X1Maili
    2013Lappenranta S7X1Maili
    2014Lappenranta S 6X1Maili
    2015Halli6X1Maili
    2015Lappenranta K 17X1Maili
    2015Kauhava17X1Maili
    2015Räyskälä27X1/4Maili
    2015Lappenranta S 3X1Maili
  19. #79
    Lainaa vetomies kirjoitti Katso viesti
    Kierrejousi on vääntösauvajousi joka on mutkalla. Pitkä sauva kiertyy samalla kuormalla enemmän, kuin lyhyt. Toisin sanoen lyhyt jousi on jäykempi. Kysyttävää?
    On kysyttävää. Tällä logiikalla jäykin jousi olisi mahdollisimman lyhyt. Ajatellaan, että luistin jousi on yläasennossa puristunut neljäsosaan pituudestaan, ja luistin alhaalla ollessa se on puristunut vain puoleen vapaasta pituudestaan. Leikataan siis luistin jousesta vaikka 75% pois. Tällöin mokoma jousi ei paina luistia alas sitten yhtään, missään luistin asennossa. Kaavasi ei siis ole pätevä ja tulos indikoi päinvastaista, alkuperäisen väitteeni mukaisesti. Haluatko yrittää uudelleen?

    Vinkkinä, esittämäsi ehkä pätee tilanteeseen, jossa jousen vapaa pituus tässä tapauksessa y-akselilla pysyy vakiona, mutta jousen suoristettu pituus lyhenee. Äärimmäinen esimerkki olisi suora tanko. Jousesta leikkaamalla tuskin saa mitenkään lopputuotetta jossa vapaa pituus pysyy samana. Ehkä alustafoorumilla on päädytty johonkin voodooseen, mutta kaavan haluaisin yhä nähdä jousen lyhentämisen jäykistävästä vaikutuksesta leikkaustapauksessa.

    Tämän verran oli kysyttävää.
    Kawasaki Gpz900R '86, ZL1000 Eliminator '87, ZZR1100C '90, Ltd454 '88, KZ440D '75
    H#nda CR 250R '96 (viimein valmis)
    Aprilia RSV Tuono '03, RS250 '97
    ex: Kawasaki Z750 LTD Twin '83, ZZR1400 '09, Aprilia RSV Mille '03, Tuareg 125 '88
  20. #80
    Lainaa Eroz kirjoitti Katso viesti
    On kysyttävää. Tällä logiikalla jäykin jousi olisi mahdollisimman lyhyt. Ajatellaan, että luistin jousi on yläasennossa puristunut neljäsosaan pituudestaan, ja luistin alhaalla ollessa se on puristunut vain puoleen vapaasta pituudestaan. Leikataan siis luistin jousesta vaikka 75% pois. Tällöin mokoma jousi ei paina luistia alas sitten yhtään, missään luistin asennossa. Kaavasi ei siis ole pätevä ja tulos indikoi päinvastaista, alkuperäisen väitteeni mukaisesti. Haluatko yrittää uudelleen?

    Vinkkinä, esittämäsi ehkä pätee tilanteeseen, jossa jousen vapaa pituus tässä tapauksessa y-akselilla pysyy vakiona, mutta jousen suoristettu pituus lyhenee. Äärimmäinen esimerkki olisi suora tanko. Jousesta leikkaamalla tuskin saa mitenkään lopputuotetta jossa vapaa pituus pysyy samana. Ehkä alustafoorumilla on päädytty johonkin voodooseen, mutta kaavan haluaisin yhä nähdä jousen lyhentämisen jäykistävästä vaikutuksesta leikkaustapauksessa.

    Tämän verran oli kysyttävää.
    Oletetaan jousivakion olevan vaikka 0,01 N/mm. 200 mm pitkän jousen pituudesta otetaan 10 prossaa pois, jolloin jousivakioksi saadaan 0,011 N/mm. Jouset on puristettuna 50 mm mittaisiksi, jolloin puristuma alkuperäisellä jousella 150 mm ja lyhennetyllä 130mm. Jousen aiheuttama voima luisti alhaalla lyhentämättömänä 1,5 N ja lyhennettynä 1,43 N. Luistin nousu yhdellä millimetrillä vaatii täysmittaisella jousella voimaa 0,01 N ja lyhennettynä 0,011 N, eli enemmän, koska lyhyempi jousi on jäykempi.

    En kaavaa jaksa tuosta vääntää, mutta ehkä aukeaa?
    Lajin halpuus viehättää.
  21. #81
    Lainaa Kötöstelijä kirjoitti Katso viesti
    Oletetaan jousivakion olevan vaikka 0,01 N/mm. 200 mm pitkän jousen pituudesta otetaan 10 prossaa pois, jolloin jousivakioksi saadaan 0,011 N/mm. Jouset on puristettuna 50 mm mittaisiksi, jolloin puristuma alkuperäisellä jousella 150 mm ja lyhennetyllä 130mm. Jousen aiheuttama voima luisti alhaalla lyhentämättömänä 1,5 N ja lyhennettynä 1,43 N. Luistin nousu yhdellä millimetrillä vaatii täysmittaisella jousella voimaa 0,01 N ja lyhennettynä 0,011 N, eli enemmän, koska lyhyempi jousi on jäykempi.

    En kaavaa jaksa tuosta vääntää, mutta ehkä aukeaa?
    F=kx
    Luistin jousella on vakio liikematka, johon jousi on valmiiksi puristettu, jos jousesta ottaa palan pois jousen esijännitys pienenee tai menee jopa nollaan ts. luistin liikematkalla jousen tuottama voima myös pienenee (vaikkakin jousivakio on kasvanut katkaisemisesta johtuen).

    Esim.taas auton tai prätkän jousissa auton massa painaa jousen kasaan ja lyhennetyllä jousella jousituksen liikematka pienenee ja alusta on kovempi kasvaneesta jousivakiosta johtuen.
  22. #82
    Lainaa okvp kirjoitti Katso viesti
    F=kx
    Luistin jousella on vakio liikematka, johon jousi on valmiiksi puristettu, jos jousesta ottaa palan pois jousen esijännitys pienenee tai menee jopa nollaan ts. luistin liikematkalla jousen tuottama voima myös pienenee (vaikkakin jousivakio on kasvanut katkaisemisesta johtuen).
    Niin juu, multahan unohtui tuosta tuo luistin liikkeelle saamiseen vaadittava voima kokonaan vaikka se tuossa onkin

    No, luistin aukeamaan lähteminen helpottuu lyhentämällä, mutta aukeamisen kokonaismäärä jäänee yleensä pienemmäksi. Palautumiseen tuskin vaikuttaa, sen verran ylipitkiä on vastaan tulleiden CV-kaasarien jouset olleet.
    Lajin halpuus viehättää.
  23. #83
    Lainaa 1340R86 kirjoitti Katso viesti
    Muistin mukaan 135-142 ja välillä olevat toimivat yleensä
    vaikka olis jo hiukan jotain muutakin tehty kuin pelkkä putken vaihto
    muistikuva on muinaiselta 80 luvulta
    Tänks, rohkaisevaa
    Viimeksi muokannut: Zeniitti; 21.10.2020 klo 13:36.
  24. #84
    Lainaa Kötöstelijä kirjoitti Katso viesti
    Niin juu, multahan unohtui tuosta tuo luistin liikkeelle saamiseen vaadittava voima kokonaan vaikka se tuossa onkin

    No, luistin aukeamaan lähteminen helpottuu lyhentämällä, mutta aukeamisen kokonaismäärä jäänee yleensä pienemmäksi. Palautumiseen tuskin vaikuttaa, sen verran ylipitkiä on vastaan tulleiden CV-kaasarien jouset olleet.
    Itseasiassa se katkaistu jousi tuottaa koko liikematkaltaan vähemmän vastustavaa voimaa, koska luistin liikematka säilyy samana. Jousi on aina vähemmän puristunut luistin ollessa kohdassa x, koska jousi on lyhyempi.

    Eli kun luisti liikkuu kaasuttimessa paine-eron voimalla ja siinä on kartion muotoinen neula kiinni, seos rikastuu neulan koko kartion matkalta, jos luistin jousta lyhennetään.
  25. #85
    Lainaa vetomies kirjoitti Katso viesti
    Kierrejousi on vääntösauvajousi joka on mutkalla. Pitkä sauva kiertyy samalla kuormalla enemmän, kuin lyhyt. Toisin sanoen lyhyt jousi on jäykempi. Kysyttävää?
    ..ja kun jousta lyhentää, lyhenee jousi. Kysyttävää 2.0?
    Yama80cc&100-Honda125x2/450Dohc/750-SuzyT500-KawaZ1903/1135cc
    Paused '87-'05 Ex XX'99/'05-'21 Tickets '75 '84 '14
    Now '14 VFR1200F
    161.6mph/LPR'09
    175.8mph/Halli'10&SS1000
    177.1mph/Halli'11&SS1600K
    167,2mph/Halli'13&SS1000
    168.4mph/LPR'14&SS1600K
  26. #86
    Lainaa okvp kirjoitti Katso viesti
    Itseasiassa se katkaistu jousi tuottaa koko liikematkaltaan vähemmän vastustavaa voimaa, koska luistin liikematka säilyy samana. Jousi on aina vähemmän puristunut luistin ollessa kohdassa x, koska jousi on lyhyempi.
    Tein Excelin aiheesta ja ostan tän, mukavaa olla väärässä. Ero toki pienenee koko ajan, eli pienillä luistinaukeamilla vaikutus isompi. Mutta hyvä vinkki toi jousen lyhentäminen ja hyvä tietää, koska lähitulevaisuudessa ohjelmassa on samanikäisen GPZ550:n kaasaripaini

    Tää 900R on kyllä aika paljon hienompi...
    Lajin halpuus viehättää.
  27. #87
    Päivitetäämpä taas tätä showta.

    Uudet luistinjouset ja 138 pääsuuttimet tulivat ylättäen postissa jo viime viikolla. Kelit oli tuolloin vielä sen verran kohdallaan, että pääsin ruuvaileen rojut paikalleen ja vetaseen testiajoja. Nyt pelaa jälleen kaasunvaste myös alaspäin kuten kuuluu, eli mulla jää tästä kyl semmonen mielikuva, että noilla luistijousilla oli tähän MERKITTÄVÄ vaikutus. Niiden maltillinen lyhentäminen ei tässä tapauksessa ollut positiivinen juttu ollenkaan.

    138 pääsuuttimet sen sijaan edelleen liian isot. Meni kyllä kotvanen ja "muutama testiveto" varmuudeksi eri neulan asennoilla ennen ku uskoin näin todella olevan... Mylly ei vaan kierrä ylärekisteriin millään noillakaan. Vaihdoin vakio 132.set lopuksi takaisin ja niillä + nostetuilla neuloilla alarekisteri on mallikas aina 6000rpm saakka, sekä kone kiertää ylös saakka. Tosin siellä veto on "persdynon" mukaan liian ohutta, ollaan ihan "siinä kinttaalla" toimiiko vai ei.

    Kokeilujen jälkeen siis tilauksessa on 135.set pääsuuttimet. Kaiken mun kupolissa majailevan maalaisjärjen mukaan, niillä täytyy päästä maaliin.

    Kaikesta tästä säätämisestä päällimmäisenä mieleen jää: Miten ihmeessä Sigman jetkitti voi olla noin hevisti päin prinkkalaa? Sinne kuitenkin annetaan tiedot pyörän kokoonpanosta, ilmanalasta missä sillä meinataan ajella jne. ja silti pääsuutin koot on tyyliin 10-20 liian isoja?

    Tässä ku olen foorumeja läpi kahlaillut, niin olen törmännyt mm. ilmiöihin joissa maailmata tilattujen suuttimien koot ei korreloi välttämättä keskenään? Onko niissä siis muotoeroja? Eroja eri valmistajien kokojen välillä esmes... Tiedä häntä? Mutta tän Sigman kitin kohdalla luistin poraus toimii, sekä 42 koon pilotit on olleet koko ajan OK. Pääsuuttimien totaalinen metsässä olo on aiheuttanut töitä, lähinnä sen takia etten uskonut niiden voivan olla noin päin helvettiä.
  28. #88
    Erilaisilla suuttimilla saattaa olla erilainen kokonumerointi.

    Yleisin on ihan suuttimen halkaisijaan perustuva (hatusta Mikuni, Weber, Dell'orto ja moni muu). Keihinillä on ihan eri ja ilmeisesti virtaukseen perustuva. sitten esim Dynojetilla on omansa, mikä on lähellä esim Mikunia, mutta ei ihan.

    Osamilliporilla noita ennen porailtiin paljon ja ihan hyvällä menestyksellä. Suutinrotsisarjakin löytyy, kun tuhannesosia aletaan halkomaan. Suurentaminen on helppoa, pienentäminen huomattavasti vaikeampaa.
    Triumph Bonneville Bobber Black -18
    KTM 690 Enduro R -15
    Vespa GTS 300 SuperSport -21
  29. #89
    Tosiaan eri valmistajilla on aikojen sattossa ollut mitä kummalsiempia tapoja numeroida suutimia
    joskus tuntuu että jollain lottokonella arvottu ne numerot mihin sopeutumien vatti totutelua jos on tottun
    esim 130= 1.3mm

    huomikos se sigma laskuri myös erot sen suhteen
    että eri mantereillaa sattaa olla tehoversio
    (vaikkapa nokilla/sytkällä/puristuksella tehtynä suutimien lisäksi)
    saastejärjestelmä sekä bensanlaatu eroja,
    2013Halli 5x1Maili2016Lappenranta K 3X1Maili
    2013Joensuu 2X1Maili
    2013Lappenranta S7X1Maili
    2014Lappenranta S 6X1Maili
    2015Halli6X1Maili
    2015Lappenranta K 17X1Maili
    2015Kauhava17X1Maili
    2015Räyskälä27X1/4Maili
    2015Lappenranta S 3X1Maili
  30.  
  31. #90
    Epäilys kyllä herää, mitä rapakon takana on ajateltu ja mikä on ollut lähtökohta. Service manual PDF kertoo minulle, että 132 pääsuutin on kaikissa tuonikäisissä, paitsi Sveitsin ja jenkkien malleissa 135, ja Kalifornia-mallissa 138.

    Eräs lähtökohdan vääryys voi olla siinä, että sulla on 4-2 putkisto joka menee kait "full systemin" piiriin valmistajan lomakkeessa mutta ei vastaa suorituskyvyltään 4-1:stä. Eräs Australian virittäjävelho, jolla on 165 takapallohevosen raaseri-GPZ (klassikkoluokassa hyvin pärjäillyt omalla mantereellaan ja läheisellä Philipin saarella) juuri paatosti aiheesta että 4-2-1 olisi eniten poikaa, siten että sylinterit 1-4 ja 2-3 vedetään yhteen ensin. Joten, harmi sanoa hankinnan jälkeen, voipi olla että voimapuolella tavanomainen 4-2 systeemi sylintereillä 1-2 ja 3-4 saattaa osua huuhtelut kehnosti ja siksi bensapuolikin jää vähän vajaaksi. Tietenkin tavallisten kuolevaisten tarpeisiin hepoja saanee ihan tarpeeksi tavan 4-2 systeemillä kunhan säädöt saa kohdilleen.

    Kuvia tarinan laitteesta nostamaan fiilistä

    gpz.jpg

    d95800cc-a224-4d9f-9724-7080090e167a-xlg.jpg
    Kawasaki Gpz900R '86, ZL1000 Eliminator '87, ZZR1100C '90, Ltd454 '88, KZ440D '75
    H#nda CR 250R '96 (viimein valmis)
    Aprilia RSV Tuono '03, RS250 '97
    ex: Kawasaki Z750 LTD Twin '83, ZZR1400 '09, Aprilia RSV Mille '03, Tuareg 125 '88
Sivu: 3 / 4:sta EnsimmäinenEnsimmäinen 1234 ViimeinenViimeinen