Sivu: 4 / 4:sta EnsimmäinenEnsimmäinen ... 234
Tulokset 91:stä 110:een 110:sta
  1. #91
    Lainaa sami1024 kirjoitti Katso viesti
    Joo se ”tavallisen” ulkoisen releen käämi antaa yllättävän ison kipinän virtapiiriä katkaistaessa, periaatteessa ollaan saman ilmiön äärellä kuin sytytyspuolassa. Suojadiodilla varustettuja releitä pitäisi kyllä löytymän ainakin autosähköliikkeistä, motonetista tai muusta ”tavallisesta tarvikeliikkeestä” en osaa sanoa.

    Edit. Onhan noita:

    https://www.motonet.fi/fi/tuote/4819...20A-4napadiodi
    https://www.motonet.fi/fi/tuote/4819...lediodi-12V30A

    Asentaessa vaan pitää sitten olla tarkkana, että käämin napaisuus menee oikeinpäin tai diodi tekee oikosulun.
    Diodin voi lisätä ihan itsekin, se ei ole kovinkaan tarkkaa, luultavasti joku perinteinen 1N4004 toimii siinä ihan hyvin. Turha alkaa hifistelemään tuossa kohtaa. Diodi niin päin että normaalitilanteessa ei johda sähköä eli rengas plussaa kohti. Tietenkin joku sopiva juotin eikä mikään 250w kolvi joka taas sopii peltitöihin
  2. #92
    Juu, tänään tulee tuossa aamupäivällä ne diodilliset releet. Jospa tuo ongelma ei niillä uusiudu.

    Pitihän se entinen piirilevyn rele preparoida ja tutkia miltä sisällä näyttää. Kyllä sinne pienet hitsausjäljet oli jäänyt. Kiinni se ei enää ollut, varmaankin avatessa irronnut.





  3. #93
    Kela sulkee, jousi avaa, aukeaa joskus näpäytämällä, mutta eihän siitä enää ehjää tule.
    FJR -14
  4. #94
    Erikoinen juttu tuo releen kärähtäminen. Itsekin olen noita purkkeja aika monta asennellut ja tiedän lukuisia muita käytössä. Sekä niin, että purkin releellä ajetaan suoraan pumppua ja sytkäpuolia että juurikin tuollein isompaa relettä välissä käyttäen. Tämä on kuitenkin ensimmäinen ongelmatapaus, mistä olen kuullut. Melko vahvasti veikkaisin valmistusvikaista relettä syypääksi.
    Arttu
  5. #95
    Jospa se oli valmistusvika.

    Laittelin tänään mopon nippuun korjatulla piirilevyllä ja uusilla diodeilla varustetuilla ulkoisilla tekeillä. Kävin samalla läpi kaikki maadoituspisteet.
    Testiajulla huomasin, että koko käyttöalue on pari pykälää rikkaammalla kuin aikaisemmin. Mitään muita muutoksia ei tullut, joten epäilen bensanpaineen nousseen hieman elikkä varmaankin pumppu saa enemmän virtaa jostain syystä.

    Käytin painemittarin linjassa kiinni niin kyllä se paine oli ainakin baarin kymmenyksen kasvanut viime mittauksesta. Outo homma.
  6. #96
    Jos releen kosketin on menossa niin siihen tulee ylimenovastus joka pudottaa jännitettä pumpulla virrasta riippuehn jolloin sen pumpun teho pienenee. Voisi selittää asian.
    FJR -14
  7. #97
    Vähän meinaa tuo ajokauden kunnollinen aloitus potkia vastaan. Ensin oli noita releongelmia ja nyt kun ne saatiin kuntoon niin loppui lataus. Mittaukset osoittivat heti, että latausjännite on kadonnut. Kokeilin uutta jännitteensäädintä, ei auttanut. Ensin muutamat turhat mittailut, jonka jälkeen jo perinteeksi muodostuneen vian varmistus ja vauhtipyörän koppa pois paikaltaan. Käämit olivat mustana niinkuin aikaisemmalla kahdella kerrallakin.



    Elikkä jouduin vaihtamaan staattorin ensimmäisen kerran jossain 36000km kohdalla. Silloin panostin laatuun ja hankin alkuperäisen uuden staattorin. Se kesti seuraavaksi useita vuosia ja 62000km kohdalla se antautui samalla tavalla hiiltymällä. Tässä kohtaa en enää satsannut laatuun, vaan asensin paikalleen Ebaystä hankitun noin 5-osan maksavan tarvikestaattorin. Tämä tarvike antautui nyt noin 3000km jälkeen asennuksen. Sillä ajettu ehkä tämän projektoinnin alaisena 2000km.

    Tilasin nyt vielä yhden tarvikestaattorin ja kokeilen, että oliko vain minun kohdalle sattunutta huonoa tuuria vai oliko tuo tarvike oikeasti noin huono.

    Sain tuossa harmituksesani ajatuksen, että taidan kokeilla käämiä tuon palaneen tarvikkeen uudelleen. Tuskiskelin tuota Internettiä ja sieltä sai sellaisen kuvan, että jotkut ovat saaneet käämittyä itse toimiviakin kokoonpanoja. Purkuvaiheessa pystyi huomaamaan, että ainakin tämän tarvikkeen kuparijohtimen pinnoissa oleva pinnoita/lakka oli todella huonolaatuiseen oloista ja se irtosi ns.ehjistäkin kohdista varsin helposti. Purkuvaiheesta otin itselleni kuvia ja tein paperille itselleni muistin tueksi muistiinpanot käämimistä ajatellen.







    Mitattuja tietoja:

    -18 sakaraa
    -42 kierrosta jokaisessa sakarassa
    -kuparijohtimen kokonaispaksuus: 1,05-1,06mm
    -kuparijohtimen paksuus ilman pinnoitetta: 1,03mm
    -6 sakaraa käämitty samalla johtimella, pituus noin 17,5m tiukalle suoristettuna
    -kokonaistarve siis noin 53m.

    Tässä kokeilussa on tarkoitus kokeilla eli odotukset eivät ole kovin korkealla.
  8. #98
    Ylikuumeneminenhan tuon staattorin polttaa. Palaako se yläosasta (ei öljykylpyä) vai alaosasta (kuumaa öljyä) ?

    Melkein kokeilisin käämiä tuon staattorin alkuperäistä paksummalla langalla. Tilaahan siinä näyttää olevan. Tämä perustuu oletukseen että staattorin tuottama teho riippuu vain kierrosluvusta(staattorin) ja kierrosluvusta(moottorin). Tällöin paksumpi lanka pienempine vastuksineen kuumenisi vähemmän tai ainakin kestäisi kuumenenmista paremmin.

    Saattaisin myös harkita vähempiä kierroksia per sakara. Jos tyhjäkäynnillä saavutettava latausjännite on nyt 14.4v, niin 14.4/42 on noin 0.34V / kierros tyhjäkäynnillä. Neljä kierrosta vähemmän niin saadaan edelleen 13 volttia tyhjäkäynnillä.

    Kierroksilla jännite putoaa sitten huomattavasti enemmän, jotain 4-10V, mutta silloinhan tuolta tulee joku 40-60V joka kaikki hukataan lämmöksi, pääasiassa juuri staattoriin ja osin jännitteensäätimeen. Kun se hukattava teho joka sen staattorin polttaa kumminkin nousee jännitteen neliössä, niin tuolla voisi olla ratkaiseva vaikutus.

    Toki voi olla että lataus ei sitten riitä Mutta joku muutoshan tuohon pitää tehdä. Muuten se palaa taas.
    LTD440, Ex GSF1200 (kaadettu), Ex ZRX1100(varastettiin), Ex ER-5
  9. #99
    Entäs jos laturin kunnostamisen jälkeen laittaisi mosfet säätimen?

    Ymmärtääkseni tuommoinen ei hukkaa 'ylimääräistä' virtaa/jännitettä lämmöksi.
    Yama80cc&100, Honda125x2/450Dohc/750, SuzyT500, KawaZ1903/1135cc
    (Paused '87-'05) Now XX'99 Tickets '75 '84 '14
    161.6mph/LPR'09
    175.8mph/Halli'10&SS1000
    177.1mph/Halli'11&SS1600K
    167,2mph/Halli'13&SS1000
    168.4mph/LPR'14&SS1600K
  10. #100
    Käämien suojaksi jotain hyvin lämöä siteävää lakka,
    saisiko sinne lisää öljy suhkua/suihkuja jäähdytämään
    2013Halli 5x1Maili2016Lappenranta K 3X1Maili
    2013Joensuu 2X1Maili
    2013Lappenranta S7X1Maili
    2014Lappenranta S 6X1Maili
    2015Halli6X1Maili
    2015Lappenranta K 17X1Maili
    2015Kauhava17X1Maili
    2015Räyskälä27X1/4Maili
    2015Lappenranta S 3X1Maili
  11. #101
    Lainaa s151669 kirjoitti Katso viesti
    Ylikuumeneminenhan tuon staattorin polttaa. Palaako se yläosasta (ei öljykylpyä) vai alaosasta (kuumaa öljyä) ?

    Melkein kokeilisin käämiä tuon staattorin alkuperäistä paksummalla langalla. Tilaahan siinä näyttää olevan. Tämä perustuu oletukseen että staattorin tuottama teho riippuu vain kierrosluvusta(staattorin) ja kierrosluvusta(moottorin). Tällöin paksumpi lanka pienempine vastuksineen kuumenisi vähemmän tai ainakin kestäisi kuumenenmista paremmin.

    Saattaisin myös harkita vähempiä kierroksia per sakara. Jos tyhjäkäynnillä saavutettava latausjännite on nyt 14.4v, niin 14.4/42 on noin 0.34V / kierros tyhjäkäynnillä. Neljä kierrosta vähemmän niin saadaan edelleen 13 volttia tyhjäkäynnillä.

    Kierroksilla jännite putoaa sitten huomattavasti enemmän, jotain 4-10V, mutta silloinhan tuolta tulee joku 40-60V joka kaikki hukataan lämmöksi, pääasiassa juuri staattoriin ja osin jännitteensäätimeen. Kun se hukattava teho joka sen staattorin polttaa kumminkin nousee jännitteen neliössä, niin tuolla voisi olla ratkaiseva vaikutus.

    Toki voi olla että lataus ei sitten riitä Mutta joku muutoshan tuohon pitää tehdä. Muuten se palaa taas.
    Niin kyllä se minun muistin varaisesti on palanut aina tuolta yläreunasta mihin ei lennä kun vähän tuota roiskuvaa öljyä. Tilasin lankaa samalla halkaisialla, tupla emaloinnilla. En tiedä kyllä uskaltaako tuota kierrosmäärää mennä muuttamaan. Kai sen on joku olevinaan joskus laskenut, että tuon verran pitää olla. Epäilen itse, että tuon nopean hajoamisen syy on huono materiaali. Tietysti tuo lämpöongelma varmaan puree paremmin tuohon huonoon materiaaliinkin.

    Voisiko tuo Mosfit-jännitteen säädin tosiaan auttaa asiaa? Sekö vähentää tuon staattorinkin lämpökuormaa?

    Öljysuihkujen rakentaminen ei taida tähän hätään onnistua. Löysin nettiä selaamalla todella hyvän lämmönjohtokyvyn omaavan, lämpöä kestävän (180 astetta) ja öljynkestävän epoksin. Ajattelin sillä liimata nuo kelat kiinni lopuksi.
  12. #102
    Kouluttaja Tumppi:n avatar
    Rata & Koulutus
    Liittyi Oct 2004
    Vesilahti
    MotOrg ry jäsen
    Itse käytin ratahommissa vuosia vakiostaattoreita ja -säätimiä ilman ongelmia. Luulisi, että ne olis siinä hajonneet helpommin, kun kulutusta on vähemmän ja kierrokset koko ajan korkealla. Taitaa pari säädintä olla vielä jossain laatikon pohjalla, staattorit meni moottorien mukana kun myin ne pois.

    Hattua kyl tarvii nostaa jos ton staatorin saa itse käämimällä toimimaan Hieno asenne sulla, kaikki osaa ostaa kalliita osia kaupasta ja ruuvata niitä pyörään kiinni, mutta harvat tekee tommosia juttuja!
    The Lakkivaari


    Yamaha R6RR ja BSA A7SS caferacer



  13. #103
    Sähkö puoli tuppa olemaan kovilla öljyn paluu pumppu, bensapumppu(usein melkoin sähkö syöppö), sytyts, boxsi, haukaavat kokoajan paljon sähkä siihen päälee vileä flekti, valot niin pikkuinen latri on kovilla kun koittaa pitää pikku patteissa sähköä kierosten ollessa tyhjä käynin ja täysien välillä ei sinällän ihme että jotain sulaa,
    kannatta tarkistaa myös kaikki liitokset
    2013Halli 5x1Maili2016Lappenranta K 3X1Maili
    2013Joensuu 2X1Maili
    2013Lappenranta S7X1Maili
    2014Lappenranta S 6X1Maili
    2015Halli6X1Maili
    2015Lappenranta K 17X1Maili
    2015Kauhava17X1Maili
    2015Räyskälä27X1/4Maili
    2015Lappenranta S 3X1Maili
  14. #104
    Motorg ry, hallituksen jäsen shyhander:n avatar
    Pääylläpitäjä
    Hallitus
    Liittyi Mar 2010
    Espoo
    MotOrg ry jäsen
    Eikö tässä vehkeessä kuitenkin laturi tee aina täysillä sähköä (kierrosluvun funktiona) oli tarve mikä tahansa, ja jos sitä ei käytetä niin lämmöksi sitten jännitteensäätiomessä. Onhan niitä autolaturihenkisiäkin ratkaisuja missä sähkö'ä tehdään vain tarpeeseen, mutta ei kai näissä semiuusissä kyykyissä..?

    Sinänsä tuli mieleen että vaikuttaako tuo turbon öljyhässäkät öljyn määrään koneen käydessä, ei saisi sitten käämit niskaansa niin paljoa jähdyttävää90-asteista öljyä. Vaikka tää oire tais olla jo ennen turboasennusta..
    ZX6R-05 (RF900R, XJ600S)
  15. #105
    Tuo virrankulutuksen kasvaminen projektoinnin jälkeen viittaisi tietysti suoraan syyksi tuon staattorin palamiseen. Tosiasia on kuitenkin se, että tämä pyörä on polttanut noita alkuperäisiä staattoreita 2kpl ennen projektointia. Molemmat alkuperäiset tosiaan kestivät 30000 kilometriä. Sen takia en suoraan pistäisi tätä tuon projektoinnin piikkiin. Tuon osan ei ainakaan minun tietääkseni pitäisi olla kulutusosa.

    Tosiaankin tuo staattorin uudelleen käämimisen idea syntyi yllättäen. En itsekään usko, että homma onnistuu ennen kuin näen sen itse. Voihan tuota kokeilla, koska muutkin ovat onnistuneet vastaavassa tempussa.

    Tumpille vielä, että on tähän tullut jo tuota bolt-on osaa värkättyä melko isolla rahalla paikalleen. Pikemminkin tässä kohtaa pyritään välillä korjamaan jotain itsekin ja toivotaan että onnistutaan.
  16. #106
    Perinteisellä shunt-tyyppisellä säätimellä, joka tässäkin Yamahassa taitaa alunperin olla, laturin kuormitus on koko ajan likimain täysillä. Säädin rajaa latausjännitettä oikosulkemalla laturin käämejä ja ylimääräinen energia poltetaan lämmöksi käämeissä, säätimessä ja johdotuksissa. Eli tässä tapauksessa sähkön kuluttajien lisääminen pyörään ei lisää laturin käämien lämpenemistä, saattaa jopa vähentää.

    Tuossa aiemmin ehdotellulla "mosfet-säätimellä" sitten tarkoitettiin varmaankin sarja-tyyppistä säädintä, joka toimii toisin päin. Eli rajoittaa laturilta akulle päästettävää virtaa, jolloin laturilta otetaan vain sen verran tehoa kuin on kulutustakin. Tällaisia säätimiä on joissain pyörissä alkuperäisasennuksena käytössä ja jotain tarvikeversioitakin löytyy. Hyöty käämien kestävyydelle riippuu sitten siitä paljonko kulutusta on suhteessa laturin tuottoon. Jos kulutus on lähellä laturin maksimia, niin säätimen vaihto ei vaikuta juurikaan tilanteeseen. Jos taas kulutusta on vähemmän, niin sarja-tyyppinen säädin saattaa helpottaa käämien elämää huomattavastikin.

    Tuossa uudelleen käämimisessä langan määrän ja paksuuden kanssa pelaaminen on vähän sellaista tasapainoilua, jossa tulokset voi olla arvaamattomia. Langan paksuntaminen ja kierrosten vähentäminen saattaisi auttaa. Tässä jännite laskee ja maksimivirta kasvaa. Samalla virralla käämit lämpenevät vähemmän. Toisaalta taas tarvitaan enemmän kierroksia koneeseen ennen kuin saavutetaan täysi latausjännite. Mahdollinen kompastuspaikka on sitten se, että tuollaisella shunt-säätimellä rajoitustilanteessa virta kasvaa. Eli pienemmästä vastuksesta huolimatta käämit saattavat lämmetä yhtä paljon kuin ennenkin ja säädin joutuu kovemmille. Sarja-säätimellä taas tätä ongelmaa ei tule ja ainoaksi haittapuoleksi jää pienempi jännite matalilla kierroksilla.
    Arttu
  17. #107
    Onhan sen kierrosmäärän joku laskenut aikanaan - väärin. Jos niitä kerran palaa. Mutta toki sen määrän muuttaminen on aika kokeilua

    Epoksi voi olla hyvä jos se johtaa tehokkaasti lämpöä. Jos taas ei niin voi pahentaa tilannetta.

    Mosfet-regulaattori voi parantaa tilannetta jos alkuperäinen on tyristorilla aka SCR:llä tehty. Liekö noita enää missään ? Samalainen shunttiregulaattori se silti on.

    Muuten olen sitä mieltä että ei tuollaisen staattorin käämiminen toimivaksi ole mikään Amerikan temppu. Etenkään siihen nähden mitä muuta pyörään on tehty. Eihän sitä tarvitse edes tasapainottaa.
    LTD440, Ex GSF1200 (kaadettu), Ex ZRX1100(varastettiin), Ex ER-5
  18. #108
    Lainaa Yamaha R15PWT kirjoitti Katso viesti
    Tosiaankin tuo staattorin uudelleen käämimisen idea syntyi yllättäen. En itsekään usko, että homma onnistuu ennen kuin näen sen itse. Voihan tuota kokeilla, koska muutkin ovat onnistuneet vastaavassa tempussa.
    Sori offtopik, mut jos hieman haluu hakee omille käämimisilleen nostetta, niin katselee inspiraatioksi esim Pakistani Trucksin akkuvideon: https://www.youtube.com/watch?v=afwO_MZjRjA
    Muutenkin noilla jätkillä on niin helmee settii ettei voi kun nauraa ja ihailla Käden Taitoja.
  19. #109
    Lainaa scuuba kirjoitti Katso viesti
    Sori offtopik, mut jos hieman haluu hakee omille käämimisilleen nostetta, niin katselee inspiraatioksi esim Pakistani Trucksin akkuvideon: https://www.youtube.com/watch?v=afwO_MZjRjA
    Muutenkin noilla jätkillä on niin helmee settii ettei voi kun nauraa ja ihailla Käden Taitoja.
    Melkosia seppiä. 😂
    Superbike #7
  20.  
  21. #110
    Lainaa scuuba kirjoitti Katso viesti
    Sori offtopik, mut jos hieman haluu hakee omille käämimisilleen nostetta, niin katselee inspiraatioksi esim Pakistani Trucksin akkuvideon: https://www.youtube.com/watch?v=afwO_MZjRjA
    Muutenkin noilla jätkillä on niin helmee settii ettei voi kun nauraa ja ihailla Käden Taitoja.
    Ja ympäristö tykkää. Itse muistelen kun vähänkin akkuhappoa osui farkuille niin seuraavan pesun jälkeen ne muistutti nykyajan reikäisiä muotifarkkuja. Silloin se ei ollut muotia.
    FJR -14
Sivu: 4 / 4:sta EnsimmäinenEnsimmäinen ... 234