Oliks se nyt niin että kun esijännitystä kiristetään niin tippuko perä vai toisinpäin?
Suzuki Hayabusa L0
Kawasaki ZZR1400 L1
Exät:
Kawasaki er6n
Honda CB500
Suzuki GSX-R 1000 L1
GSX-R 1000 K7
B-king
GSX-R 1000 K7
suzuki gsf1200 k2
suzuki gsf1200 k3
suzuki hayabusa k8
yamaha R1 04
yamaha fz6s 06
yamaha fzs600 98
tzr125
Lisää esijännitystä-> painuma pienenee-> perä nousee
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Kiitoos
Suzuki Hayabusa L0
Kawasaki ZZR1400 L1
Exät:
Kawasaki er6n
Honda CB500
Suzuki GSX-R 1000 L1
GSX-R 1000 K7
B-king
GSX-R 1000 K7
suzuki gsf1200 k2
suzuki gsf1200 k3
suzuki hayabusa k8
yamaha R1 04
yamaha fz6s 06
yamaha fzs600 98
tzr125
sitä esikiristystä ei kannata kuitenkaan käyttää perän nostamiseen.
menee vaan kovaksi jousitus.
nostoon pitäisi olla eripituiset koiranluut
we cannot tolerate zero tolerance!
BMW R1200GS & Speed triple 1050
Miten esijännityssäätimen kiristäminen saa jousen metallin jäykistymään? Ei mitenkän. Iskunvaimentimen yläpää pääsee nousemaan ja laskemaan vapaasti (kyseisen iskarin liikerajan puitteessa) jousen pitäessä sen tietyllä korkeudella, Tämän vuoksi jousta ei pysty esijännityssäätimellä puristamaan kasaan, vaan iskarin yläpää nousee ja siten myös mp. Jos prätkä olisi rungostaan kahleilla kiinni maassa, niin silloin esijännityksen lisääminen puristaa jousta kasaan.
RF900R, ZX6R, (XJ600S)
Riippuu minkä muotoinen vieteri siellä on. Jos vähänkään jenka ottaa toiseen kiinni tai muuten on progressiivisuutta, niin silloin kyllä jousitus kovenee esijännitystä kiristämällä. Hiukan maustetta tuo sekin, että perää nostettaessa perä kevenee, jolloin jousitus on suhteessa kovempi ja se, että keulakulma muuttuu jyrkemmäksi (käytös muuttuu äkkinäisemmäksi, mikä tuo vaikutelmaa jäykemmästä alustasta).
Niin sitä juuri pitää nyt selvittää, että kuka sanoi minulle ja mitä, että sain sellaisen käsityksen, minkä sanoin käsityksenäni.
Ei varmasti jäykkene, tämä johtuu fysiikän laeista. Niinkauan kun iskunvaimentimessa riittää ulosjoustovaraa, esijännitysruuvin kiristäminen ei purista jousta milliäkään, vaan nostaa iskarin yläpäätä. Jos prätkän kyytiin ladataan enemmän kuormaa kuin ennen, niin tilanne tietysti muuttuu ja jousi kiristyy.
RF900R, ZX6R, (XJ600S)
Niin sitä juuri pitää nyt selvittää, että kuka sanoi minulle ja mitä, että sain sellaisen käsityksen, minkä sanoin käsityksenäni.
Preload -säätöhän nimenomaan säätää jousen pituutta. Ja enemmän puristunut jousi on jäykempi.
Sen takia moinen säätö on olemassa.
Videolla setä näyttää... https://www.youtube.com/watch?v=J01dD727Sy0
^Eikö videossa jousen pituus lyhentynyt?
Hooken laki kuvaa miten jousen puristuessa tarvitaan yhä suurempi voima saamaan aikaan lisää puristumaa. Jousi siis "jäykkenee".
Viimeksi muokannut: Mikeyx; 09.07.2019 klo 11:04.
Jos iskari-jousipaketti on vapaana+täydessä pituudessa, ei se tietysti pääse enää pidentymään ja siksi jousen on painuttava kasaan. Mootttoripyörään asennetuna jousi+iskari on ehkä 1/3 matkastaan jo puristuneena, ja pääsee siksi pitenemään.
Esijänitystä voi miettiä vaikka näin:
Mene etunojapunnerrukseen ja laita jouset käsiesi alle. Puristuuko jouset kasaan jos laitat kämmeniesi ja jousien väliin korotuspalan?
RF900R, ZX6R, (XJ600S)
Selitetään asia auki...toivottavasti niin hyvin, että siipimiehetkin ymmärtävät.
Kun iskari jousineen on irti pyörästä, jousi työntää iskarin uloimpaan ulosjoustoasemaansa. Jos esijännitystä nyt kiristetään, jousen pituus lyhenee mutta iskarin ei. Puristunut jousi on myös jäykempi.
Kun iskari jousineen on asennettuna pyörään, pyörän peräosa painaa jousta hieman kasaan. Suuremmalla esijännityksellä kasaan painuminen on vähäisempää, koska enemmän puristettu jousi on jäykempi. Niinpä pyörän perä on hieman korkeammalla.
... remember the times, when sex was safe and bikes were dangerous?
Tässä tulee mieleen eräs vanhempi rakennusmestari, jonka mukaan talon seinissä ei oikeastaan tarvittaisi lämpöeristeitä ollenkaan, koska "lämpö nousee ylöspäin".
Teen vielä viimeisen yrityksen saada asia ymmärretyksi...
Kuvitellaan iskarin olevan asennettuna pyörään, jolloin se jousineen on hieman puristuneena. Vaihdetaan jousen tilalle joustamaton teräslieriö. Nyt jos esijännityksen säätömutteria yritetään kiristää, niin lieriön pituus ei muutu (mikä siis on vastaväittäjien uskomus jousen pituuden muuttumattomuudesta). Mutta ei kiristysmutterikaan liikahda yhtään sisään päin, koska lieriö ei anna periksi. Eikä iskari myöskään pitene.
Jousen jäykkyys, eli jousivakio, ei muutu, vaikka jousea puristaa kasaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jousivakio
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
250px-Ressort_-_energie_potentielle_1.png
Niin, tuolla kuvaajalla liikutaan aina sama matka P, lähtötilanne eli paikka kuvaajalla taas määrätytyy esikiristyksen mukaan.
Jos teräslierö/tanko ulosmittaa iskarin ulosjoustovaran, niin juuri näin on.
Moottoripyörässä vaan näin ei käytännössä ikinä ole, vaan pelkällä pyörän painolla ulosjoustoa riittää enemmänkin kuin sen mitä esijännityksellä voi säätää.
Tai no otetaan sen verran takaisin, että joissain sporttipyörissä ilmeisesti saa esijännityksellä staattisen painauman (eli painuma ilman kuskia) takaa nollaan, jos tästä vielä pystyy esijännnitystä kiristämään, niin silloin jousi alkaa ottamaan kiristystä vastaan. Tilanne sama kuin iskari olisi pöydällä. Kuski päällä ei liene ihan helpolla saada nollapainumaa taakse, eteen ei varsinkaan.
RF900R, ZX6R, (XJ600S)
Tässä viime viikolla yritin pienentää takapään painaumaa (30mm) ohjekirjassa annettuun arvoon 20-25mm.
Kiristin jousta kiertämällä säätöruuvia arviolta 5mm. Mitä tapahtui? Painauma säilyi samana, mutta perä nousi sen 5mm. Pyörä on BMW S1000RR ja uusi orig. iskari ja jousi. Missä vika? Liian löysässä jousessa?
Vaikka puhuttaisiin täysin irrallaan olevasta jousesta, sen jousivakio kasvaa hyvinkin paljon, kunhan vain puristat jousta riittävästi. Loppuvaiheessa ei riitä edes ruuvipenkissä tehot. Kyse on jousen osalta siitä, liikutaanko jousen lineaarisella alueella jossa kaikki kierteet ovat reilusti irti toisistaan.
Nythän ei ole tosin ollut kysymys tästä vaan siitä, koveneeko jousitus kun esijännitystä kasvattaa. Oikea vastaus on, että kovenee heti, kun ns free-sag alue menee nollaan - ja sehän menee.
Silloin kuljettajan paino puristaa jousta kasaan vähemmän, kuin aiemmin. Kun esijännitystä kasvattaa edelleen päästään tilanteeseen, jossa kuljettajan paino ei aiheuta mitään painumaa jousessa - jousivakio on siis tuolla kuormitusalueella ääretön.
Saadaan siis jousitus, joka on väärään suuntaan progressiivinen; alussa kova ja lopussa pehmeä. Tuollaista ei tietenkään kannata tehdä, vaikka se helposti syntyykin. Siitä tulee peppukipua ihan konkreettisesti, eikä vain internetissä.
Tuo ei ole mikään uskonasia, vaan helposti kokeiltavissa oleva ilmiö. Vääntäkää säädöt tappiin ja raportoikaa, miltä tuntuu (jos kuljettajan paino on kohtuullinen ja pyörä on kahdelle tarkoitettu).
Niin sitä juuri pitää nyt selvittää, että kuka sanoi minulle ja mitä, että sain sellaisen käsityksen, minkä sanoin käsityksenäni.
... remember the times, when sex was safe and bikes were dangerous?
No, keskituella takapyörä ilmassa iskunvaimennin on varmaan pisimmillään, eli stopparia vastaan. Silloin kiristäminen varmastikin saa jousen lyhentymään. Mutta silloin kun pyörä on renkaiden varassa ilman kuskia tai kuskin kanssa, jousi on jo kasassa eli iskari pystyy pitenemään ääriasentoa kohti. Siinä tapuksessa jos kuormaa ei muuteta jousen kiristäminen pidentää iskunvaimentimen kokonaispituutta eli perä nousee. Minun mielestä.
FJR -17
Miksi tästä täytyy joka kerta tehdä niin monimutkaista.
Takajousen esijännitystä lisäämällä perä nousee ja tuntuu ajossa kovemmalta(, vaikkei jousi muutukaan).
Ja kakka roiskusi.
http://www.miikavenalainen.net
Juuhhan on keskustelu. Voin pitää aiheesta 20 min kurssin ennalta ilmoitettuna ratapäivänä, tarvetta näyttäisi olevan. Sisältö;
*Fysiikkaa
*Säädön teoriaa
*Muut huomioitavat muuttujat keulan ja perän osalta
*Käytännön harjoitteita sisältäen tarvittavan pyörän, rullamitan ja työkalut
Hinta 12€ per lärvi (Alv 24%), max 6 osallistujaa.
Kurssin vetäjä pidättää oikeuden poistaa oppilaat paikalta, jotka saapuvat paikalle venymättömän köyden, tradenomin perus fysiikan opintojen tai muiden kiellettyjen aineiden kanssa.
---