Maailma on monimutkainen...
Palstan "jousipuristumadenialistien" opin mukaan jousen esijännityksellä aikaan saatava lopputulos riippuu siis siitä, että säädetäänkö esijännitystä iskarin ollessa irti vaiko kiinni pyörässä.
Videolta näemme, että esijännityksen lisääminen puristaa jousta kasaan (tämä siis ruuvipenkkiin kiinnitetyssä iskarissa). Denialistien mukaan jos sama kombo asennetaan pyörään esijännityksen ollessa löysällä, niin esijännitystä sen jälkeen kiristämällä jousi ei puristukaan. Eli lopputulemana olisi aivan eri säädössä oleva pyörä.
Ilmeisesti jos jälkimmäinen iskari otetaan pyörästä irti, niin jousi siinä irrotuksen aikana puristuu samaan mittaan kuin videolla...
Olen aika monesta (kymmenistä) keskivertomoposta vääntänyt esijännityksen takapampusta tappiin, ja siltikään ei edes staattinen painauma ole tippunut nollaan, saati sitten dynaaminen painauma.
Tappi tarkoittaa tässä tapauksessa tyypillistä esijännityssäädön aluetta joka on noin 8 mm + sen verran mitä pampussa sattuu tehtaan jäljiltä olemaan ns asennettua esijännitystä.
Oikea vastaus toki on, että "kovenee" heti, kun ns free-sag alue menee nollaan - mutta kun se ei mene.
Ja sen lisäksi lähes kaikista vehkeistä löytyy top-out-jouset, jotka vielä pehmentävät tuota jousituksen pintatuntumaa. Eli pitävät sen pintatuntuman tontilla, vaikka vääntää esijännityssäätimen tappiin.
"Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
Tästähän saatu lähes vastaohjauksen veroinen keskustelu.
Triumph Bonneville Bobber Black -18
KTM 690 Enduro R -15
Vespa GTS 300 SuperSport -21
Jep
Suzuki Hayabusa L0
Kawasaki ZZR1400 L1
Exät:
Kawasaki er6n
Honda CB500
Suzuki GSX-R 1000 L1
GSX-R 1000 K7
B-king
GSX-R 1000 K7
suzuki gsf1200 k2
suzuki gsf1200 k3
suzuki hayabusa k8
yamaha R1 04
yamaha fz6s 06
yamaha fzs600 98
tzr125
-Tipuin ensimmäisessä pompussa kärryiltä, kun oli niin sekavaa juttua iskareista/jousista....
Kun älyttömät käskee haluttomat tekemään mahdottomat, syntyy projekti.
Myytävää; https://forums.offipalsta.com/album.php?albumid=8912
Liitekuvassa esimerkkinä saman takaiskunvaimentimen kuormitus erisuurilla Preload-säädöillä:
Takaiskarin_esijännitys.png
Esijännitys lyhentää kyllä kuormittamattomassa pampussa jousta. Muotta kuormitettaessa pamppua 200 kg voimalla, jousen kuormitettu pituus on sama 140 mm riippumatta esijännityksen suuruudesta. Vain pampun kuormitettu pituus kasvaa Preload-säädön mukaisesti eli perä nousee.
Enemmän puristunut jousi kantaa enemmän kuormaa, mutta sen jäykkyys ei muutu. Esimerkissä 5 mm esijännitys vaikuttaa niin, että pamppua voi kuormittaa 50 kg verran ennen kuin se alkaa lyhenemään. Vastaavasti 10 mm esijännitys vaikuttaa niin, että pamppua voi kuormittaa 100 kg verran ennen kuin se alkaa lyhenemään. Mutta 200 kg kuormalla jousen pituus on sama kaikissa kuormitustapauksissa.
Jos jousella on kuormana 100 kg ja siihen lisätään kuormaa 100 kg, jousi lyhenee 10 mm. Jos kuormaa on 300 kg ja siihen lisätään 100 kg, jousi lyhenee kuorman lisäyksestä taas 10 mm. Eli jousen jäykkyys on sama kuorman suuruudesta riippumatta. Toki jousessa vaikuttaa kuormaa kasvatettaessa suurempi voima, mutta jäykkyyteen se ei vaikuta. Progressiiviset jouset ovat luku sinänsä, mutta sellaisia ei kyykkypyörien pampuissa käytetä.
Esimerkki on yksinkertaistettu, mutta sama periaate pätee myös oikealla pyörän geometrialla, jossa linkkusuhde ja pyörän/kuskin painon jakautuminen etu- ja takarenkaalle otetaan huomioon.
RSV4 1000 RF, F800GS ja SV650S
www.muoviluoti.fi
kun katsoin että skyhanger vastasi mun viestiin, niin arvasin, että tämä lähtee tällä jo hyvin käyntiin. Ei tarvitse itse kommentoida enempää.
we cannot tolerate zero tolerance!
BMW R1200GS & Speed triple 1050
Johan sen nyt tietää Pihtiputaan mummokin, että moposta tulee jeesuksenmoinen kivireki, jos jousituksen esijännityksen vetää tappiin. Sitä säätöasentoa käytetään vain silloin, kun kyyditetään läskiä tai käydään Alkossa.
Niin sitä juuri pitää nyt selvittää, että kuka sanoi minulle ja mitä, että sain sellaisen käsityksen, minkä sanoin käsityksenäni.
Jes pieni niinpäs-noinpas jutustelu on mukavaa, mutta toivottavasti tästä löytyy kiinnostuneille se tiedon kulmanenkin.
RF900R, ZX6R, (XJ600S)
^Lisää fysiikan opetusta ala-asteelle.....
... remember the times, when sex was safe and bikes were dangerous?
Kuinkakohan monella teorian ymmärtelijällä menee jousitus (alusta) -hommat nappiin muutenkin kuin vain toivotaan toivotaan -tasolla.
Olisi kiva nähdä tuo teoreettinen ideaalijpuseen perustuva taulukko todellisilla mittauksilla lineaarisella ja vähemmän lineaarisella jousella.
Näillähän ei vielä pitkälle pötkitä, sillä jousi vaatii vaimennuksen!
Ja kakka roiskusi.
http://www.miikavenalainen.net
Kun takapään preloadia pienentää 2mm, lähtee sekunti Kemoralla samantien kierrosajasta... testattu juttu!
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
Loputtomasti.
Eka otat 2mm pienemmäks, lähtee sekunti. Sit taas 2mm, jälleen lähtee sekunti. Sit jos loppuu säätövara kesken ni tehdään niinku integer konsanaan --> mennään asteikosta yli eli toiseen ääripäähän eli max preload... siit lähti taas sekunti, sit voi taas ottaa 2mm ja taas lähtee sekunti....
"Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
90% kuskeista ajaa niillä setupeilla mitä on tehtaalla laitettu, korkeintaan voi takajousen preloadia muuttaa jos siinä on pikasäätö. Seuraavat 5% ruuvailee kaikkia säätöjä tietämättä niiden vaikutusta ja "hyvä tuli". Loput 5% on enemmän tai vähemmän hajulla mihin mikäkin vaikuttaa ja miksi, he on niitä jotka näissäkin keskusteluissa tulee hyvin nopeasti esille tietopankkinsa kanssa.
Mulla on tapana uuden pyörän kanssa ensimmäisenä tarkistaa/säätää sag kohdalleen, jos ei mene säädöllä riittävän lähelle niin jousta vaihtoon. Sen jälkeen klikkereiden kimppuun ja mahdollisesti pakkojen shimmaukseen, nämä testit ajetaan yleensä kovapohjaisella krossiradalla. Kun alusta on saatu setuppiin niin sen jälkeen on kiva ajella kun tietää että pyörä käyttäytyy kuten kuuluu, kuorman kanssa voi joutua muuttamaan takapään preloadia ja vaimennusta mutta aika harvoin.
Tutustukaa oman pyörän alustan säätöihin, ottakaa asioista selvää, kysykää ja kyseenalaistakaa asioita ja testatkaa muutoksia kokeneempien opastuksella ja neuvoilla. Oikein säädetty alusta on mukava ajaa ja tottelee myös ääritilanteissa, yhden onnistuneen kotilon väistön laitoin toimivan alustan piikkiin koska siinä mentiin kuskin äärirajoilla ja pyörä teki sen mitä käskettiin.
Kylätason kurapyöräilijä.
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Erityisesti kyykkypyörien jousiratkaisuista en tiedä, mutta mitenkään harvinaisia progressiiviset jouset etuhaarukassa ja progressiivisesti jousta puristavat linkkusysteemit takana eivät moottoripyörissä ole.
Väittäisin jopa, että takajousitusten linkkusysteemit ovat pääsääntöisesti jousta progressiivisesti kuormittavia.
^mm cbr 1000rr vm. 06-07 on prog.jousi pampussa.
... remember the times, when sex was safe and bikes were dangerous?
Eri merkeillä ja eri tyyppisissä pyörissä on eri periaatteella toimivia linkustoja. Minulla ei ole yleisnäkemystä niiden toimintaperiaatteista, mutta oletan kyykkypyörissä pyrittävän lineaarisuuteen. Omasta pyörästä kiinnostaa kyllä mitata miten linkusto toimii.
Viime talvena alustapotikoita asentaessani mietin miten tuon linkkusysteemin toiminnan saisi mitattua. Potikka mittaa taka-akselin pystyliikettä. Pampun irrottamalla mittasin rautalankavirityksellä linkkusuhteen arvoksi 2,1, mutta en keksinyt tapaa mitata ylä- ja alapään kiinnityspulttien välimatkaa swingiä nostettaessa.
Jos pampusta ottaisi jousen pois, niin voisi kokeilla saisiko nyt keulassa olevan potikan asennettua mittaamaan pampun pituuden muutosta samaan aikaan, kun toinen potikka mittaa taka-akselin pystyliikettä. Jää kyllä ensi talven hommaksi.
RSV4 1000 RF, F800GS ja SV650S
www.muoviluoti.fi
Käsittääkseni linkkusysteemi kehitettiin juuri progressiivisuuden tavoittelun takia. Muutoin takapamppu voisi olla yhtä hyvin kiinni suoraan swingissä.
Toki jokainen moottoripyöräkonstruktio, mikä onnistuneempi ja mikä vähemmän, on oma lukunsa.
02 Mille R
Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
Mulle on lukemani, siis muualta, kuin tästä ketjusta, perusteella syntynyt ymmärrys, että jousen esijännityksen säädöllä ei ole, eikä ole tarkoituskaan olla, mitään tekemistä jousen toiminnan kanssa. Mitä sillä on tarkoitus tehdä, on säätää pyörä kulkemaan oikeassa asennossa eri kuormilla. Tämä oikeassa asennossa kulku sitten mahdollistaa sen, että pyörä ja sen alusta toimii valmistajan suunnittelemalla tavalla ajossa.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Minunkin ymmärtääkseni juuri näin.
Lisäksi esim keulassa jos vaikka jarrutuksessa iskunvaimennin menee pohjaan asti mutta jousessa riittäisi vielä kasaanpuristumisvaraa, voi esijännitystä lisäämällä nostaa iskunvaimennusta ylemmäs pohjaamisesta, jolloin jousi saa mahdollisuuden kantaa muutaman millin lisää jarrun painoa, koska jousen kantokyky myös lisääntyy mitä enemmän sitä puristetaan.
RF900R, ZX6R, (XJ600S)