Moottorin luonne eri pyörätyypeissä

[skuikka]

Riippuu vehkeestä. Sykli on siis nopeuskäyrä, ajovastukset ja voimanlähde sitten sanelee kuinka sitä poljinta poljetaan. Nykyaikaisella moottoripyörällä tuo neljännes hoitaa kaiken arkiliikkumisen. Pikkudieselillä ei.

[itl]

No jopas jotain. Onhan täällä taas keskusteluja aiheesta mikä on ihan hyvä asia.

Jos pureudutaan vähän syvemmälle iskunpituuden merkitykseen ja pohditaan kahta eri moottoria, joissa ovat iskutilavuudeltaan samat, kannen sekä imu ja pakopuolen hengittävyys sama, puristussuhde sama, venttiilit samat, nokat samat max. kierrosnopeus on sama mutta toisessa on pitempi isku ja toisessa suurempi sylinterin halkaisija niin kumpi koneista tuottaa suuremman vääntömomentin?

[Kimi70]

No jopas jotain. Onhan täällä taas keskusteluja aiheesta mikä on ihan hyvä asia.

Jos pureudutaan vähän syvemmälle iskunpituuden merkitykseen ja pohditaan kahta eri moottoria, joissa ovat iskutilavuudeltaan samat, kannen sekä imu ja pakopuolen hengittävyys sama, puristussuhde sama, venttiilit samat, nokat samat max. kierrosnopeus on sama mutta toisessa on pitempi isku ja toisessa suurempi sylinterin halkaisija niin kumpi koneista tuottaa suuremman vääntömomentin?

Nyt ei kyllä pysty miettimään noita vääntö asioita ,kun alkoi niin kovasti askarruttamaan,että millä pirulla se pitempi iskuinen saadaan kiertämään yhtä paljon kuin lyhyempi iskuinen..,heh.
Siis oletusarvona että sama kone kyseessä,ainostaan poraus ja iskunpituus erona.

[Mikeyx]

Eikö kuitenkin tärkeintä ole se, miten moottori vastaa kaasuun? Siis se hetki, kun kaasu käännetään täysin auki ja halutaan maiseman vaihtuvan nopeammin.

Sitä ei kaasu pohjassa tehdyt vääntökäyrät kerro.

[Nitrous]

Nyt ei kyllä pysty miettimään noita vääntö asioita ,kun alkoi niin kovasti askarruttamaan,että millä pirulla se pitempi iskuinen saadaan kiertämään yhtä paljon kuin lyhyempi iskuinen..,heh.

Kyllähän se pidempi iskuinenkin kiertää. Käyttöikä vaan tuppaa lyhenemään, kun kierrosrajoitinta nostetaan.

[jaket]

Eikö kuitenkin tärkeintä ole se, miten moottori vastaa kaasuun? Siis se hetki, kun kaasu käännetään täysin auki ja halutaan maiseman vaihtuvan nopeammin.

Sitä ei kaasu pohjassa tehdyt vääntökäyrät kerro.

Itselle juuri tuo on tärkeä. Pehmennetyt fly by wiret on ärsyttäviä. Myös se että kaasun vastetta voi modata on jotenkin vierasta, koska kaasukahvastahan sitä modataan eikä ohjelmalla.

[mcmies]

Kyllähän se pidempi iskuinenkin kiertää. Käyttöikä vaan tuppaa lyhenemään, kun kierrosrajoitinta nostetaan.

Näin on asianlaita.

Mun kokemusten mukaan stroker on tietyllä lailla rajoittuneempi kattila kuin lyhytiskuiset. Ainakaan tämmöisellä stroukatulla maamoottoriV2:lla ei voi ajaa oikein pienillä kierroksilla, koska silloin se hakkaa itsensä paskaksi. Toisaalta ei voi ajaa myöskään oikein suurilla kierroksilla, koska silloin se kuluttaa itsensä paskaksi.

Mutta se kierrosalue, jolla stroker toimii hyvin, siellä se antaa paljon enemmän kuin lyhytiskuinen.

[suizaki]

Itselle juuri tuo on tärkeä. Pehmennetyt fly by wiret on ärsyttäviä. Myös se että kaasun vastetta voi modata on jotenkin vierasta, koska kaasukahvastahan sitä modataan eikä ohjelmalla.

Sitä, miten pyörä vastaa kaasun liikkeisiin eri kaasun asennoista, säädetään aika pitkälti seoksella ja sytytysennakolla. Nuo kun on käyttötarkoitukseen suhteutettuna pielessä, niin ihan sama kuka seppä sitä kahvaa annostelee... vaikeaa on.

[B12]

Sitä, miten pyörä vastaa kaasun liikkeisiin eri kaasun asennoista, säädetään aika pitkälti seoksella ja sytytysennakolla. Nuo kun on käyttötarkoitukseen suhteutettuna pielessä, niin ihan sama kuka seppä sitä kahvaa annostelee... vaikeaa on.

Koskee vanhan liiton kaasarivehkeitä ja vaijerivetoisia. Nykyisin useimmissa on kaasukahvassa potikka ja kaasuläpässä servo. Sillä tehdään ne "ajomoodit", eli ohjelman valinnasta riippuu miten kaasuläppä aukeaa suhteessa kaasukahvan kääntöön.

Oma Kotari on ensimmäinen fly by wire-pyöräni ja pehmennetyt asetukset tuntuvat ainoastaan lussuilta. Olen joskus kokeillut, mutta aina palannut suoravetoisen tuntuiseen asetukseen. Minulla on aina ollut tapana säätäät vehkeet terävälle kaasuvasteelle. Toki vaatii ranteeseen herkän tuntuman eteenkin hiljaa ajettaessa. Ruuhkassa köröttelyyn on moposkootteri tai vastaava paras valinta.

[Nitrous]

Koskee vanhan liiton kaasarivehkeitä ja vaijerivetoisia. Nykyisin useimmissa on kaasukahvassa potikka ja kaasuläpässä servo. Sillä tehdään ne "ajomoodit", eli ohjelman valinnasta riippuu miten kaasuläppä aukeaa suhteessa kaasukahvan kääntöön.

Oma Kotari on ensimmäinen fly by wire-pyöräni ja pehmennetyt asetukset tuntuvat ainoastaan lussuilta. Olen joskus kokeillut, mutta aina palannut suoravetoisen tuntuiseen asetukseen. Minulla on aina ollut tapana säätäät vehkeet terävälle kaasuvasteelle. Toki vaatii ranteeseen herkän tuntuman eteenkin hiljaa ajettaessa. Ruuhkassa köröttelyyn on moposkootteri tai vastaava paras valinta.

Tossa Suizakin jampissa oli progessiivinen kaasukapulan kartta, kun sen multa osti. Ei tykänny vaan nyt tietääkseni on 1:1 kapula ja läppien aukeaminen. Seos ja sytkä vaikuttaa muuten ihan samoin fly by wire vehkeissä, kapulan säädöillä on vaan helppo piilottaa esim. saastekuoppa tai saada laite tuntumaan tehokkaammalta kuin onkaan. Vähän kulmikkuutta kaasuun, että on vaikea pideltävä niin tuntuu voimaa olevan.

Oman kilpurin datalogger kerää sekä ensiö- että toisioläppien asentoa ja tietyissä tilanteissa niiden välillä on aika iso ero vaikka ajossa kaasunvaste tuntuu täysin lineaariselta.

[Kotarikuski]

Multissa on kaasuvaste säädettävissä jokaiselle neljälle moodille erikseen. Tourinki on ollut laiskalle sopivin, sitä en ole rukannut. Enskamoodin säädin täysitehoiseksi, vaikka ei noilla leveillä kumeilla irtosoralla juuri uskalla yli sataakahtakymppiä ajaa.

Sport-moodin terävä kaasuvaste on lähinnä ärsyttävä ja turha kun tehoa ei kuitenkaan saa sen enempää.

Olikin hyvä että tuli asia esiin...pitääkin kokeilla täystehoa urban-moodiin. Siinä vaimennus on herkin.

[Pikku_Kikkailija]

Kiitos kaikille väännöistä