Tämän kesän ulkomaanreissu suuntautui Ranskaan, jossa osallituimme Vulcan Riders Associationin kansainväliseen kokoontumiseen. Juhlapaikkana oli Isigny-sur-Mer Normandian rannikolla, jossa nähtävää riittäisi vaikka koko kuukaudeksi. Erityisesti, jos sotahistoria kiinnostaa.
Menomatka Finnlinesillä Helsingistä Travemundeen ja siitä sitten pieniä ja välillä hieman isompiakin teitä pitkin Lüneburg-Hildesheim-Northeim (yöpyminen)-Marburg-Wetzlat-Koblenz (yöpyminen)-Konz-Schengen-Longwy (yöpyminen, Ranska)-Sedan-Hirson-Saint Quentin (yöpyminen)-Ham-Gisors-Evreux-Blonville-sur-Mer (yöpyminen)-Isigny-sur-Mer. Ainoa moottoritiellä ajo Luxemburgin läpi ajaessa. (Tarkennuksia reittiin ehkä myöhemmin).
Paluumatka: Isygny-sur-Mer - Saint Quentin (matkalla ainoa moottroritieosuus noin 100 km, yöpyminen) -Chimay-Couvin-Givet-Bastogne-Prüm (yöpyminen) -Cochem-Willingen (yöpyminen)-Celle (yöpyminen)-Travemünden satama. Pääsääntöisesti pieniä teitä, välillä B-teitä pitkin.
Huomioita matkan varrelta:
- En pidä saksalaisten liikennekulttuurista. Ihmeellistä ryntäilyä, mutta onneksi on kuitenkin joustavaakin.
- Ranskalaiset ovat hemmetin joustavia ja kohteliaita liikenteessä. Tiet Ranskassa on selvästi huonommassa kunnossa kuin Saksassa, jossa pienet polutkin tuntuu olevan hyväkuntoisen asfaltin peitossa.
- Vaikka ranskalaiset eivät puhu kovinkaan hyvin (tai mielellään) englantia, niin he tekevät kaikkensa, että asiat selviää ja homma toimii.
- Ranskan maaseudulla saa oikeasti etsiä ruokaa ja bensaa. Tuntuu, kuin heillä ei olisi mitään missään. Erityisesti sunnuntait on jänniä, kun kaikki ne vähätkin kaupat on kiinni. Toki kaupungeissa tilanne on toinen.
- Belgian maaseutu on kuin pommin jäljiltä. Ihan kuin hylättyä seutua, vaikka elämää on.
- Bastogne War Museum (Belgia) oli hieno paikka! Suosittelen lämpimästi. Belsen-Bergen (Saksa) oli myös sopivan ahdistava paikka helteisen reissun keskellä. Mukavan karu museo.
- Oli muuten helteinen reissu, joka päivä taisi olla yli + 25
On tuo Normandian seutu vaan komeaa. Upea rannikko, komeaa maaseutua ja mukavia pikkukaupunkeja. Tietysti tuo maihinnousualue on luku sinänsä. Uusinta reissu kyllä mielessä itämässä.
Kiitos mukavista pätkistä, vähän eri näkökulmia.
Piiitkästä aikaa reissuvideota valmistui. Maisemien suhteen nämä oli reissun tylsimmät päivät, jonka vuoksi tämä editointikin vaati ylimääräistä ponnistelua.
Vaikka videolla sää näyttää pilviseltä, niin lämpöä piisasi. Ei metriäkään motaria, vaan sen sijaan löydettiin sellaiselle pyörätien levyiselle asfaltoidulle metsätaipaleelle noin 10-20 km ajaksi. Leppoisaa kurvailua ilman kiirettä ja hampaankiristystä menivät nämäkin päivät.
Northeimissa sattui olemaan joku kaupunkijuhla keskustassa, mutta yhtään sivummalla olevat ravintolat menivät kiinni klo 21. Löydettiin sitten sellainen vanha panimorakennus, jossa toimi joku nuorisokeskus. No kysyttiinpä sitten, että saisiko sieltä oluset ja tadaa, kyllä saimme. Olimme paikan ainoat asiakkaat (muut oli siellä kyläjuhlassa vissiin), saimme pienen panimokierroksen ja liki ruhtimaalista palvelua. Kizmiaz!
Vuoden toiseksi viimeinen video, mutta parin päivän verran vielä videota tulossa talven aikana. Välillä tehtävä jotain muuta, kun itseäkin alkaa kyllästyttämään.
Näin vuoden loppuun video reissun kuumimmasta päivästä, jossa reitti kulki Willingenistä pienten kylien ja kaupunkien kautta todella kauniiseen Celleen. Ja reissu etenee jälleen reippaan The Interrupters-nylkytyksen tahtiin!
Viimeinen reissuvideo, jossa matka etenee Cellestä Travemünden satamaan. Matkalle Bergen-Belsen-keskitysleirillä vierailu. Ja tulipa käytyä sataman lähellä sijaitsevassa Louis-myymälässä, josta ostimme rouvalle uudet sivulaukut kera Vulcan S:ään sopivien kiinnitysrautojen. Ilman lisäkuluja lähettivät kotiin.