Aprilia RSV Mille R 2002: Projekti 140

[JMH]

Lastu commanderin kartalla maksaa vain postit. Kuuluu palveluun. Semmoinen lähtee siis talvella tulemaan.

Sitten auttakees tän kanssa. Nyt siinä on DCPR9E iridium tulpat. Minkäslainen olis vielä tymäkämpi, ja mistä sellaisen hommaisi? NGK:lla on laser series tulppia, mutta tuolla koodilla ja kuumuusasteella ei tullut pienellä haulla vastaan.

[Ghostrider]

Mitenkäs muuten puolille tulee virta? Onko orkkispiuhoja pitkin, vaiko jo releytetty?

[JMH]

Mitenkäs muuten puolille tulee virta? Onko orkkispiuhoja pitkin, vaiko jo releytetty?

Orkkis. Kansien vaihtumisen myötä yksi tulppa/ kansi jäi pois, joten yhdelle puolalle tulee kahdet piuhat. Iskevät kipinää samaan aikaan.

[T1mppa]

Nyt siinä on DCPR9E iridium tulpat. Minkäslainen olis vielä tymäkämpi, ja mistä sellaisen hommaisi?

Tuon koodin perusteella sulla on siinä ihan tavallinen tulppa. Eli pistä oikea iridiumi kiinni Jos iridiumia haluat vielä kovemmaksi, ni sit selvittäisin mikä on oikea tulpan lämpötila ja tarvittaessa muuttaisin. Jos on jo oikea, ni sit selvittäisin voisiko niitä puolia laittaa releiden taakse.

Tavallinen tulppa
https://www.ngk.com/product.aspx?zpid=9708

iridium-tulppa
https://www.ngk.com/product.aspx?zpid=9709

Tavallinen performance-tulppa, joka on lopetettu ja iridium on sen korvannut.
https://www.ngk.com/product.aspx?zpid=45437

[JMH]

Niin, siinä on normia vastaava iridium.

Mikä ton releen idea on?

[shyhander]

Eikös tuo lämpötila ole vain se miten hyvin sen eriste johtaa lämpöä, eli miten se posliinimikälie pysyy puhtaana ja sitäkautta eristyskyky olisi kunnossa? Eli jos tulppa on puhdas, ei lämpöarvoon tule koskea? Kipinään sillä kuumuudelka ei ole vaikutusta?..

[TommoKe]

Ei toi tulpasta nyt kiinni ole. Tavallisilla ja huomattavan kuluneillakin tulpilla on hyvin seokset syttyny. Mutta jos haluaa kokeilla, niin sellasia monikärkitulppia vois ajatella. Joka valmistajalla löytyy niitä melko varmaan. Ngk tulpan kirjain yhdistelmä on lämpöarvon perään EK. Eli tota etsimään DCPR9EK.

[Ghostrider]

Mikä ton releen idea on?

Sama kuin ajovalojen releytyksessä, eli saada isompi jännite perille. Orkkispiuhoja pitkin puolien sähkö kulkee jos jonkin tappokatkaisimen ja sivulajan kytkimen kautta, eli siinä paukkulangassa syntyy väkisinkin jännitehäviötä. Releen kautta kun vedetään sähkö puolalle, saa puolakin suoraan akkujännitteen, sitä myöten kipinäkin paranee. Hintaa kun muutokselle ei juuri tule, kannattaa mun mielestä tehdä vaikka varmuuden vuoksi, jos kipinän riittävyys epäilyttää.

[T1mppa]

Eikös tuo lämpötila ole vain se miten hyvin sen eriste johtaa lämpöä, eli miten se posliinimikälie pysyy puhtaana ja sitäkautta eristyskyky olisi kunnossa? Eli jos tulppa on puhdas, ei lämpöarvoon tule koskea? Kipinään sillä kuumuudelka ei ole vaikutusta?..

Juu, oot oikeessa, että jos toimii niin ei tarttee koskea.

Tässä ympäripyöreetä infoa tulppien lämpötiloista.
http://www.ngk-sparkplugs.jp/english...q03/index.html

Sitten lämpötilaan vaikuttaa myös se, miltä se kärki näyttää. Ja alla kuvassa ääriesimerkit sekä mahdolliset haitat.

Tossa sanoisin, että toi "vehicle speed" pitäisi olla RPM.

Mutta jos haluaa kokeilla, niin sellasia monikärkitulppia vois ajatella. Joka valmistajalla löytyy niitä melko varmaan.

Joo samaa mieltä, että kipinä ei taida olla pullonkaula, mutta voi sitäkin parantaa pimeinä talvi-iltoina. Toi monikärki vois olla vaihtoehto. Iridiumia ei taida löytyä monikärkisenä, mutta tavallisesta versiosta löytyy.

[JMH]

Kuumempia tulppia ei tohon konversioon suositella, kun puristukset ovat kasvaneet. Ei edes stanukoneelle ratakäytössä. Virtoja puolalle mietin, koska nythän sinne tulee tuplasyöttö.

Pidetään releasia kuitenkin mielessä. Jalan asentoanturi on korvattu silmukalla, mutta tappokatkaisimen vois avata ja puhdistella sekä hämmästellä.

[TommoKe]

Ongelmanahan oli vain toinen sylinteri? Kannattaa keskittyä suoraan siihen liittyviin asioihin.

[Attitude]

Jos mittaa puolalle tulevan jännitteen seuraavissa tilanteissa, niin siitähän pitäisi selvitä jännitehäviöt vrt. akun jännite samalla hetkellä:
- Virrat päällä, moottori ei ole käynnistetty
- Starttaus vaiheessa
- Moottori käynnissä

[sami1024]

Sama kuin ajovalojen releytyksessä, eli saada isompi jännite perille. Orkkispiuhoja pitkin puolien sähkö kulkee jos jonkin tappokatkaisimen ja sivulajan kytkimen kautta, eli siinä paukkulangassa syntyy väkisinkin jännitehäviötä. Releen kautta kun vedetään sähkö puolalle, saa puolakin suoraan akkujännitteen, sitä myöten kipinäkin paranee. Hintaa kun muutokselle ei juuri tule, kannattaa mun mielestä tehdä vaikka varmuuden vuoksi, jos kipinän riittävyys epäilyttää.

Meneekö italiaanossa tosiaan puolien virta noin monimutkaista ja epävarmaa reittiä? Ainakin japsiruiskuissa puolien virta tulee tyypillisesti eculta, ja samoin nuo tappokatkaisija ja sivujalan/kytkinkahvan piiri ovat vain ecun ohjaustietoja, joiden perusteella se katkaisee bensapumpun tai kipinän. Näin ollen releistys ei välttämättä vaikuta mitään lopputulokseen.

[sami1024]

Jos mittaa puolalle tulevan jännitteen seuraavissa tilanteissa, niin siitähän pitäisi selvitä jännitehäviöt vrt. akun jännite samalla hetkellä:
- Virrat päällä, moottori ei ole käynnistetty
- Starttaus vaiheessa
- Moottori käynnissä

Puolan läpi kulkee jatkuvan virran sijasta kymmeniä nopeita kipinän synnyttäviä virtapulsseja sekunnissa (kierrosluvusta riippuen), joten tavallisella jännitemittauksella virtapiirin tapahtumista voi tehdä kovin vähän päätelmiä. Oskilloskoopilla voisi nähdä, notkahtaako jännite kipinähetkellä kovinkin paljon, mutta mittauksen tulkinta voi olla haastavaa.

[sami1024]

Orkkis. Kansien vaihtumisen myötä yksi tulppa/ kansi jäi pois, joten yhdelle puolalle tulee kahdet piuhat. Iskevät kipinää samaan aikaan.

Onko tuo kahden tulpan piuhojen rinnankytkentä yleisesti tunnettu ja toimivaksi todettu menettelytapa? Itse jotenkin kuvittelisin, että ecu voisi tykätä kyttyrää tai tehdä outoja asioita, kun normaalisti toisistaan eristetyt virtapiirit ovatkin yhteydessä toisiinsa. Tavallaan voisi ajatella myös niin, että ecun näkökulmasta puolan sähköiset arvot ovat ”puolittuneet tai tuplaantuneet” normaalista. Näin ollen itse pitäisin tätä potentiaalisena aiheuttajana ongelmille, vaikka ongelmaa ei jostain syystä molemmissa sylintereissä esiinnykään.

[JMH]

En oo sähkömies, joten saa koskettaa vaikka on märkä.

Katselinpa nopeasti kaaviota. ECU:lta tulee karvat jokaiselle puolalle. Sieltä sitten yhteyksiä polttoainepumppuun, sammutinreleseen, joka saa kait käskyjä sieltä täältä ja virtalukkoon.

Oli MV kuvaa tietsikan ruudulta, ja jokainen päätekikkula piti erikseen numerolistalta käydä katsomassa. Karkeasti järkevää omalla mutulla.

[JMH]

Onko tuo kahden tulpan piuhojen rinnankytkentä yleisesti tunnettu ja toimivaksi todettu menettelytapa? Itse jotenkin kuvittelisin, että ecu voisi tykätä kyttyrää tai tehdä outoja asioita, kun normaalisti toisistaan eristetyt virtapiirit ovatkin yhteydessä toisiinsa. Tavallaan voisi ajatella myös niin, että ecun näkökulmasta puolan sähköiset arvot ovat ”puolittuneet tai tuplaantuneet” normaalista. Näin ollen itse pitäisin tätä potentiaalisena aiheuttajana ongelmille, vaikka ongelmaa ei jostain syystä molemmissa sylintereissä esiinnykään.

On käytetty. Toinen vaihtoehto on, että laitetaan puolan tilalle vastus.

Kone kävisi aivan nätisti ilman mitään virityksiä, mutta sitten ECU vain herjaisi viallisesta puolasta. Kai sitäkään tekisi kuin joka käynnistyksessä hetken.

Ei ihan käy järkeen, että tuo kuvailemasi ongelma ilmenisi vain täyskaasuvedolla ja about 1000 rpm rajarista.

Niin ja antaa tulla vain. Tässä koko ajan tieto kumuloituu. Toistetaan eka peliliikepäätös jo. Commander tuosta lähtee hyllylle talven aikana.

[sami1024]

Ei ihan käy järkeen, että tuo kuvailemasi ongelma ilmenisi vain täyskaasuvedolla ja about 1000 rpm rajarista.

Sähkö on siitä jännä elementti, että korkeilla taajuuksilla ja nopeasti vaihtuvilla virroilla voi tapahtua yllättäviä asioita varsin odottamattomista syistä. Pahimmillaan joku häiriö voi olla joku sopiva yhdistelmä taajuutta, johdon pituutta, johdon kulkureittiä suhteessa runkoon, sitä kuinka läheltä joku toinen vaihtuvaa virtaa sisältävä johto kulkee, tai vaikkapa sitä, että edellämainittujen sattumien summan lisäksi joku komponentti vaan on sallittujen valmistustoleranssien toisessa äärilaidassa.

Olen täysin samaa mieltä siitä, että tuo kaksien johtojen käyttö on erittäin epätodennäköinen syy tai selitys, mutta voittaahan jotkut lotossakin miljoonia.

[jarhe]

Jos johtosarjat ja liittimet eli puolien virransyöttö ja ohjaukset on kunnossa niin oskilloskooppi kainaloon ja tsekkaan se puolan ohjaus (siis ECU) dynolla, ei sitä muuten tiedä pätkiikö se vai ei. Tulppavikaan ei jaksa uskoo, tekis molemmissa. Haisee ECUlle.
Missäs kohtaa rajoittimen pitäis tulla peliin?

[JMH]

ECU vaihtuu talvella, ku commanderi poistuu. Mul on toinen.

[jarhe]

Kyllähän mä ton luinkin, aattelin vaan jos haluaa asian varmistaa

[JMH]

Kyllähän mä ton luinkin, aattelin vaan jos haluaa asian varmistaa

Niin. Vasta lokakuu. On aikaa jahkailla ennen penkitystä joskus huhtikuussa, ja maailmaan bittejä mahtuu.

[scuuba]

Edelleenkin veikkaisin jotain resonanssia tms, koska etupyttyhän ei kuole, vaan se vain puutuu vain vähäsen ja vain tietyllä kapealla kierroslukualueella.

[Ghostrider]

Meneekö italiaanossa tosiaan puolien virta noin monimutkaista ja epävarmaa reittiä? Ainakin japsiruiskuissa puolien virta tulee tyypillisesti eculta, ja samoin nuo tappokatkaisija ja sivujalan/kytkinkahvan piiri ovat vain ecun ohjaustietoja, joiden perusteella se katkaisee bensapumpun tai kipinän. Näin ollen releistys ei välttämättä vaikuta mitään lopputulokseen.

Eiku totta joo, mä funtsin tuossa wanhojen kaasaripyörien johdotuksia... Hyvä että korjaus tuli ennen isompia piuhatalkoita

[skuikka]

Alan kallistua tuon scuuban teorian puoleen. Miksi kipinä kyykkäisi juuri tuossa? Jos kipinässä ei jännite riittäisi, olisi todennäköisimmin ongelma huippuväännön kohdalla. Huippuvääntö=paras täytös=kovin paine puristuksessa=suurin läpilyöntijännitevaatimus kipunalle. Jos cdi ei ehtisi latautua, miksi se sitten toimii vielä kovemmilla kiekoilla? Toki vääntö on silloin aika alhaalla.
Huipputehon seudulla tuo on, eli bensantarve on tietty isoimmillaan.... Mutta toinen muki rokkaa. Koitin pyöritellä jotain utopistisa siitä että kun se etupytyn suutin taitaa olla vähän peremmällä bensalinjassa, vaan Occam pyörisi haudassaan moisesta.
Toiset imutorvet molempiin pyttyihin tai vaan etuseen, eri pakosarjat, niillä muuttuu viritystaajuus, sillähän sen testaisi.

[JMH]

Eiku totta joo, mä funtsin tuossa wanhojen kaasaripyörien johdotuksia... Hyvä että korjaus tuli ennen isompia piuhatalkoita

Joo. Kyllä mä sitä kaaviota tutkin.

Gabro apriliafoorumilta on kanssa vähän ymmyrkäisenä. ECU:a sekin mietti.

Sitten on vielä noi aiemmin mainitut mystiset resonanssiasiat. Voi olla sellaisestakin kiinni.

Eiköhän sapluuna oo valmis. ECU vaihtoon ja commanderi pois. Katotaan tilannetta siinä kohtaa uudelleen.

Onneks toi rykäisy on niin lähellä rajaria, ettei noita tonne ees kannata kierrättää, kun maksimivääntö on @ 7 600.

[Nitrous]

Joo. Kyllä mä sitä kaaviota tutkin.

Gabro apriliafoorumilta on kanssa vähän ymmyrkäisenä. ECU:a sekin mietti.

Sitten on vielä noi aiemmin mainitut mystiset resonanssiasiat. Voi olla sellaisestakin kiinni.

Eiköhän sapluuna oo valmis. ECU vaihtoon ja commanderi pois. Katotaan tilannetta siinä kohtaa uudelleen.

Onneks toi rykäisy on niin lähellä rajaria, ettei noita tonne ees kannata kierrättää, kun maksimivääntö on @ 7 600.

Mystinen resonanssiasia selviää kun mittaat imutorvien pituudet venttiililtä imutorven alkuun. Epäilen kyllä, että syy ei ole tuossa. Joku sähkönen resonanssi menee taas sit mun osaamisen ohi.

Edit. Tuliko toi katko kaikilla kaasun asennoilla?

[JMH]

Mystinen resonanssiasia selviää kun mittaat imutorvien pituudet venttiililtä imutorven alkuun. Epäilen kyllä, että syy ei ole tuossa. Joku sähkönen resonanssi menee taas sit mun osaamisen ohi.

Edit. Tuliko toi katko kaikilla kaasun asennoilla?

Keväällä ainoastaan 100% kaasulla. Nyt syksyllä ei vedetty kuin täysrykäisy.

[garagesale]

Kesällä 2001 748R kilpuriani vaivasi vastaava vika. Korkeilla kierroksilla takapytty yski. Vkla esiintyi sekä radalla että penkissä. Vaihdettiin ecua, puolia, ruiskusuuttimia, laitettiin bensanpainemittaria, jne. Lopulta vaihdoin myös sytytysvirtaa ohjaavan releen. Ja ongelma poistui. Edelleenkään en tajua miten yhden ja saman releen kautta menevä sytytysvirta voi pätkiä vain takapyttyä, mutta tänä tarina on tosi.

[JMH]

Kesällä 2001 748R kilpuriani vaivasi vastaava vika. Korkeilla kierroksilla takapytty yski. Vkla esiintyi sekä radalla että penkissä. Vaihdettiin ecua, puolia, ruiskusuuttimia, laitettiin bensanpainemittaria, jne. Lopulta vaihdoin myös sytytysvirtaa ohjaavan releen. Ja ongelma poistui. Edelleenkään en tajua miten yhden ja saman releen kautta menevä sytytysvirta voi pätkiä vain takapyttyä, mutta tänä tarina on tosi.

Mulla on varmaan kaikkia releitä toiset kappaleet käytettyinä hyllyssä. Minäpä selvittelen, mistä sähkö juoksee ja vaihtanen releen.

Sinuhe aikoinaan sen jo sanoi. Varmuus on paras.