RicardoGoesAmerica

Day zero

Kesä 2016

Ricardo oli pitkän mietinnän jälkeen päättänyt lähteä Kaliforniaan moottoripyorä road tripille. Reitiksi hahmottui ympyrä San Franciscon ympäriltä, jossa detskut saattoi sää paikan päällä määritellä.

Reittihahmotelma


Alan sanasto oli halussa, loudpipessaveslives ja ilmeinen vaihtoehto oli ottaa HD alle. Vaihtoehtoja oli monta; EagleRiderilla San Franciscon keskustassa sattui olemaan tarjous, joten siihen päädyin. Firma oli maineensa veroinen, vastaukset tuli 24h sisällä, kaikki OK, mutta mitään matkan suunnitteluapua ei heidän kautta saa. Tässä pienemmät paikat auttavat varmaan enemmän.

http://www.eaglerider.com/sanfrancisco

Pyörän vuokrat tuntuivat yleensä pyörivän 99 taalan paikkeille + vakuutukset . Paikan päällä sitten selvisi, että HD Oakland on ihan Oaklandin lentokentän vieressä ja lentokenttähotellin hississä oli heidän vuokrapyöristä mainos, saattaisi olla hyvä yhdistelmä.

http://www.oaklandh-d.com/

Lennon voitti Norwegian, ei ollut halvin, mutta kokonaismatka-ajassa ja Arlanda vaihtopaikkana oli minulle paras tarjolla olevista. Kone oli myös uusi ja hyvin varusteltu, jokaisella oma mini ruutu: leffoja ja sarjoja katseltavana. 10 tuntia kului siivillä.

Arlandan päässä 10 tunnin nautinto edessä



Lentokentän muodollisuuksissa (odotuksessa) meni tunti. Oaklandin päässä San Francison metro, BART nimeltä, odotti. Olivat Helsinkiä edellä ja jo pienen pätkän automatisoineet; lentokentältä päälinjalle meni kuskitta.

BART OAK lentokenttä


Aamulla hotellilla teki mieli syödä terveellisesti ja yritin rakentaa itselleni kinkkusämpylän. No meni hiukan Homerin osastolle, paistettu ja 1cm paksu "kinkkuviipale".

Ham



Päivää ennen pyörän noutoa Yose Eagliriderilta soitti ja kertoi, että varaamani pyörä ei läpäissyt heidän turvatarkastusta (= toinen asiakas ilmeisesti halusi minun varaamaan pyörän), joten he vaihtoivat Road Kingin Road Glidiksi. Tästä en ollut alkuun kovin tyytyväinen, mutta paikan päällä selvisi ettei pyörillä ollut hirveän paljon eroja. Hiukan arvelutti Road Gliden maskin mahdolliset pyörteet, mitkä myöhemmin osoittautui turhaksi.

San Fran katunäkymä


Eagleriderin vieressä oli paikallinen varustekauppa, josta olisi voinut ostaa puuttuvaa tavaraa. Huomiovärin käyttö oli vaatteissa hyvin esillä ja apukuskin saa hyvin pidettyä mukana kypärässä olevasta turvanarusta.

Vasustekauppa

Day 1 San Fran - Point Arena

Ensimmäinen ja tärkein haaste tänä päivänä oli päästä kaupungista ulos, Eagleriderin kaveri ja pyörän navigaattori olivat hiukan eri mieltä reitistä ja näitä yhdistelemällä ei päästy ihan optimi tulokseen. Sunnuntailiikenne ei ollut pahin mahdollinen, lähtö kello 12.

Ekat metrit


Pyörä pysy onneksi hyvin käsissä, mutta pysähdykset jyrkkiin mäkiin tekivät päivän alun hikiseksi ja pienet reitttimuutokset nostivat pulssia.

Mäkeä ylös


Käännös


Mäkeä taas ylös


ja alas


Pian kuitenkin näkyi Golden Gate ja satamäärin autoja. Näköalatasanteelle ei ollut mitään asiaa, autot seisoivat kääntyvien kaistalla ja parkkipaikka ei vetänyt edes yhtä HD'ta.

Golden Gate 1


Golden Gate 2

Day 1 jatkuu

Myös rantareitti näytti tukkoiselta, joten tein päätöksen ajaa hiukan eteenpäin ennen kuin koukkaan rannikkotielle, valitettavasti navigaattori ei ollut ajatustenlukija ja alkoi loputon ehdottelu.

Puolen tunnin ajon jälkeen tuli sopiva exit, annoin naville periksi ja siirryin ajamaan rannikkoa kohti. Exit oli hyvä, tie sen jälkeen pienehkö ja huonokuntoinen, mutta seikkailua sitä tultiin hakemaan.

Lyhyen matkan jälkeen meri tuli näkyviin ja matka HW1 pohjoiseen alkoi. Matkassa oli valitettavasti vieläkin sunnuntailiikennettä mikä piti nopeudet alhaisina ja aistit valppaana.

Rantatiellä


Rantiellä mutkaa ylös



Levähdyspaikalla törmäsin paikalliseen pyöräilijään, joka alkoi kuultuaan mistä olen kotoisin, kertomaan kuinka hullu meidän naapurimaan presidentti on. Tähän kerroin ettei heidän tämän hetkiset ehdokkaat kovin totisia ole. Tästä alkoi sitten viiden minuutin saarna kuinka hän on kristillinen ja ei voi koskaan äänestää sitä järkevämpää niistä kahdesta, huhhuh .... aina löytyy selitys ja kolikolla on kaksi puolta.

Levähdyspaikka


Point areenan hotelli oli hyvin piilossa vanhan kaupparakennuksen takana.

Hotellin ramppi


Lehmä parkissa



Hotellin omistajat pitivät lomaa ja tuuraaja oli todella tympeä, "Have a nice day" ei koskaan mennyt naamaan asti. Joten up yours too.... Huone oli OK, parhaat päivät nähnyt, mutta siisti.

Illalla paikallisessa ravintolassa tarjoilija kusetti viel 2 $ lisää tippiä, joten en maininnut siitä toisesta oluesta jonka hän unohti laskuttaa, Have a nice ....

Päivän viimenen kuva laiturilta, päivä pulkassa

Day 2 Point Arena - Fortuna
Alkuperäinen ajatus oli ajaa rannikkoa pitkin Eurekan kaupunkiin. Valitun hotellin tarjous ajaa asiakkaat illalla ravintolaan ja hakea takaisin saivat minut hiukan tarkemmin tutustumaan kaupunkiin. Eureka pärjää erittäin hyvin rikollis, huume ja kodittomien tilastoissa, tämän johdosta määränpääksi valikoitui sittenkin pienempi Fortuna.
Aamulla taivas oli sininen ja lämpö nousi pikkuhiljaa, tie jatkui mukavan nopean mutkaisena rannikkoa pitkin.

Pieniä kaupunkeja matkan varrella


Hyvää tietä


Jatkuu


Tie nuolee merta


Ja taivasta



Mutkista varoitettiin hyvin suositusnopeusrajoituksin ja matka eteni hyvin. Matkalla näkyi hyvin miksi Trumpilla on paljon kannattajia, täällä on kulmakuntaa missä on paljon tehtävää.

Matkan puolessavälissä tie taittui sisämaahan päin ja vuoristoinen metsäinen neulansilmä- tie alkoi. Puoli tuntia sai taittaa HD'tä vuoroin vasemmalle ja oikealle metsän keskellä. Tätä ei ollut ihan odotettu, onneksi tie oli tyhjä ja sai omassa rauhassaan ajella. Luotto pyörään kuitenkin kasvoi.



Tie kääntyy sisämaahan


Mutkat jatkuu metsässä



Rekkoja tulee vastaan


Vuoristotien päädystä pääsin taas ajelemaan hiukan nopeammin kunnes käännyin highway of the giants tielle. Metsäinen tie, jota varjostivat isot puut, piti tarkkaan ajaa koska puut nuolivat muutamista kohtaa tietä.

Avenue of the GIants



Hiukan ennen Fortunaa oli varoitustaulussa kehotus olla ottamatta ketään kyytiin (vankila) paon takia, muistutus että ollaan isossa maailmassa.
Fortuna paljastui pieneksi kyläksi, hotelli oli remontin keskellä ja huone hyvässä kunnossa. Ruokapaikkoja ei ollut montaa, valitussa paikassa puolella asiakkaissa oli tatuointi, meno kovaa ja pickupit dominoivat parkkipaikkaa. God Save America.
Hiukan ihmetytti paikallisten tapa ulkoiluttaa koiria, koira pickupin lavalle ja mies baariin, toivottavasti saavat muutenkin ulkoilua. Ainakaan kukaan ei vahingossa ota väärä pickuppia.

Day 3 Fortuna - Susanville

Päivä alkoi navigaattorin kanssa erimielisyydellä. Navigaattori voitti ja pääsin vielä pohjoisemmaksi ajamaan Eurekan läpi ja tielle 292. Eureka näytti päällisin puolin hyvältä paikalta skipata, valtaosin aika karuhko laatikkokaupunki. Tie 292 oli mahtavaa ajaa, nopeahko vuoristotie, joskin tien korjaukset hiukan hidastivat aika ajoin. Yksi massiivinen työmaa oli vetänyt koko tienpohjat auki molemmilta kaistoilta kilometrin verran ja pääsin kokeilemaan HD:n maasto-ominaisuuksia. Onneksi en kaatanut pyörää.

Reddingin jälkeen sää lämpeni ja tiet suoriustuivat, matka alkoi taittua hiukan nopeammin. Lassenin puisto (tie 44) oli hiukan kotoisan oloinen, rentouttavan nopea. Silmiinpistävää oli tällä alueella olevien taukopaikkojen siisteys.

Susanville paljastui mitäänsanomattomaksi kaupungiksi. Tienvarrella oli kuvia "meidän pojista ja tytöistä" palvelemassa maata kaukaisissa paikoissa. Ostoskeskuksessa oli värväystoimisto, jalankulkijoita ei näkynyt ja hotelli oli ihan perusmotelli.

Motelli



Iltakävelyllä ollessani parin sadan metrin päässä oli kaksi poliisiautoa pysähtynyt ja poliisit huusivat pyssyt tanassa jollekin "get out of your vehicle". No näitä on telkkarissa sen verran nähty etten viitsinyt jäädä paikan päälle katsomaan mitä tapahtuu.

Poliisiohjelmaa livenä


Parkissa, onkohan aamulla vielä paikalla


Seuraavana aamuna paljastui, että hotellin patjassa oli vakioasukkaita ja aamulla oli jaloissa punaisia kutisevia paakkuja. Hyi hitto, olisi kannattanut maksaa hiukan enemmän hotellihuoneesta.

Susanville, maybe never again.

Day 4 Susanville - Lake Tahoe

Kukaan ei ollut yöllä varastanut pyörää ja matka jatkui Lake Tahoeta kohti. Tie oli viivasuoraa ja maisemat alkuun avarat. Harvoin näkee näin isoja tasankoja, todella hienoa maisemaa. Valitettavasti vaan päivä oli tuulinen ja sai tehdä töitä pyörän pystyssä pitämisessä.

Hiukan ennen Lake Tahoeta tie muuttui taas mielenkiintoisemmaksi ja vuoriseksi. Lake Tahoe paljastui isona, tuulisena ja hiton kylmänä. Korkeus, tuuli ja veden kylmyys tekivät ilmasta tosi kylmän.

Lake Tahon lähellä


Lake Tahoen ympäri


Sen lisäksi toinen takajarruvalon suoja oli irronnut ja paljas lamppu paloi takana ( HD laatua?). Yksi poliisin lempipysäytys syy korjattiin alkuun punaisella teipillä. Hotelli löytyi pienen kunniakierroksen jälkeen, kun navigaattori ei suostunut kiertämään oikealta järveä. Pirullinen vekotin. Luulin jo, että se oli alkanut uudelleen reitittää,mutta ohjasikin sitten isolle kierrokselle ja takaisin mistä tulin järvelle, no sai sitten tahtonsa läpi.

Lake Tahoen mutkatie


Lake Tahoe on koko ajan vieressä


Lake Tahoe South Side


Poliisitiheys oli järven ympärillä tosi korkea, ei sopiva paikka mittauttamaan nopeuksia.

Hotellilla



Ajon jälkeen maistui pieni välipala.

Day 5 Lake Tahoe

Väli- ja huoltopäivä. Lake Tahoen ympärillä on runsaasti hotelleja ja näin hieman off season sai halvalla majoituksen. Hyvä paikka pitää pientä taukoa ja rentoutua.

Valitettavasti beachille ei ollut asiaa, ilma oli liian kylmää ja tuuli jäätävää.

Lake Tahoe South Side Beach


Lake Tahoe South side


Aamulla ajelin Carson Cityyn paikkauttamaan HD'n jarruvaloa. Sen jälkeen suoritin Lake Tahoen ympäriajon. Läntisen puolen tiet ovat hieno vastakohta vastarannan nopeille teille.

Matkalla


Homma hoidettu, HD'llä uudet taka/vilkkuvalot


Melkein tuli Alpit mieleen, kun kapeahko tie kurvittelee järven ympärillä. Parista kohtaa sai matkalehmää todella taittaa mutkaan.

Lake Tahoen ympäri


Eka paku


Taas olivat sheriffit runsain joukoin liikkeellä vahtimassa. Täällä kannattaa malttaa kaasukahvaa.

Varustehuolto


Vesilasitkin ovat isoja

Day 6 Lake Tahoe - Sonora

Lake Tahoen alueella oli vielä aamulla viileää, mutta taivas oli sininen ja lupasi lämmintä päivää. Kesti tovin päästä Lake Tahoen alueelta ulos, mutta sen jälkeen alkoi nautinnollinen kruisailu, tiet oli hyviä, liikenne vähäistä ja saattoi pitää reipasta nopeutta. Aamulla oli pientä epäselvyyttä oliko navigaattori reitittänyt haluamalleni tielle, mutta suunta oli ainakin oikea.

Matkalla


Monitor Pass jäi seuraavalle kerralle


Bear Valleyta kohti


Puolen tunnin päästä alkoi tie nousta, nopeus tippua, keskiviiva kadota ja päästiin 4 tietä vuorten yli. Tämä ei ollut ehkä paras ratkaisu matkasohvalle. Tien kapeus, isot pudotukset ja neulansilmät pitivät mielenkiinnon yllä eikä tullut räplättyä kameraa. Silmiinpistävän vähän liikennettä, koko ylityksen aikana näin 10 autoa ja polkupyöräilijää. Tie kävi 9000 jalassa, lunta oli paikoin vielä maassa ja ilma kylmähkö. Bear Valleyn kohdalla tie alkoi taas levetä ja nopeutta sai taas nostettua.

Tie nousee ja keskiviiva on kadonnut


Nousu jatkuu ja tie muuttuu kiemurtelevaksi


Tauko ylhäällä lammen luona


Sonorossa oli lämmin päivä, 27C ja huone ei ollut valmis. Hotelli oli taas sarjassa parhaat päivät nähnyt. Jännä tapa pistää kokolattiamattoa ulos hotellin käytävälle. Pienehkö kosteuden haju pisti nenään.

Sonoron kaupunki


Hotellilla


Muuten kaupunki oli mukava, täynnä ravintoloita, baareja ja elämää. Taikku paikka vei voiton. Hiukan epämiellyttävä tapa kuitenkin, kun tulostavat kuitille kuinka paljon on 15, 20 ja 30% tippiä.

Sonora

Day 7 Sonora - Mariposa vai Yosemite (melkein)


Sonoran aamu alkoi jo klo 9 maissa olla lämmin ja päivästä oli luvassa kuuma.

Lähtö aamulla hotellilta, lämpö vielä siedettävä.


Sonoran jälkeen kurvasin Jamestowniin pääkadun kautta Yosemiten suuntaan.

Jameksen kaupunki





Tiet oli hyvässä kunnossa ja vuorten yli on mukava ajaa. Reitin varrella oli monta mukavan tuntuista kylää ja Yosemiten lähestyessä oli laajoja vanhoja metsäpaloalueita. Vauhti pysyi koko ajan 40-55 mailissa. Vasta ihan Yosemiten puiston portilla tökkäsi ja jouduin harjoittelemaan hidasajoa HD'n kanssa. Puiston sisäänpääsy kustansi 20$ ja taulut varoittivat ruuhkista. Tie veti kuitenkin hyvin ja pahaa aavistamatta jatkoin puistoon, jossa piti pitää ruokatauko. Mariposan kahvilla ja toastilla ei pitkään jaksanut.


Yosemitea kohti




Yosemite




Melkein perillä

Day 7 jatkuu
Valitettavasti Southside Drive tienhaaran jälkeen tökkäsi ja seuraava tunti meni eteen - pysähdys - odotus - eteen 2 metrin tahdissa.


Ruuhkan alku


Pidetään kaikki (moottoripyörätkin oikealla kaistalla)


En koskaan päässyt ihan puiston perälle asti vaan käännyin ekasta ja ainosta tienhaarasta takaisin. (Tie oli yksisuuntainen.) Takana oli jono vaan kasvanut. Paikat joista olin vaan tunti aikaisemmin tullut vauhdikkaasti alas seisoivat autot jonossa. Myöhemmin kuulin, että heppu nimeltä Obama oli paikan päällä ja aiheuttanut viikonlopun lisäksi omat mausteensa. Hyvä on hepun nauttia niin kauan kuin vielä voi.

Puistosta ulos oli tietenkin tyhjää tietä ja vuoristossa ei ollut liian kuuma. Matka taittui nopeasti ja pienessä kahvilassa sai vihdoinkin lounaan.

HD tykittää ulos


Portilla (ulos)


Last place for gas




Mariposasta löytyi Best Western, joka vaikutti siistiltä, uima-allas tuli tarpeeseen, kun ulkona oli lähemmäs 30C.
Hieno päivä ajella Kaliforniassa.

Mariposa





Hotelli (kallein koko matkalla, vknloppu + Yosemite)

Ricardo sanoi:

Day 3 Fortuna - Susanville

Päivä alkoi navigaattorin kanssa erimielisyydellä. Navigaattori voitti ja pääsin vielä pohjoisemmaksi ajamaan Eurekan läpi ja tielle 292. Eureka näytti päällisin puolin hyvältä paikalta skipata, valtaosin aika karuhko laatikkokaupunki. Tie 292 oli mahtavaa ajaa, nopeahko vuoristotie, joskin tien korjaukset hiukan hidastivat aika ajoin. Yksi massiivinen työmaa oli vetänyt koko tienpohjat auki molemmilta kaistoilta kilometrin verran ja pääsin kokeilemaan HD:n maasto-ominaisuuksia. Onneksi en kaatanut pyörää.

Reddingin jälkeen sää lämpeni ja tiet suoriustuivat, matka alkoi taittua hiukan nopeammin. Lassenin puisto (tie 44) oli hiukan kotoisan oloinen, rentouttavan nopea. Silmiinpistävää oli tällä alueella olevien taukopaikkojen siisteys.

Susanville paljastui mitäänsanomattomaksi kaupungiksi. Tienvarrella oli kuvia "meidän pojista ja tytöistä" palvelemassa maata kaukaisissa paikoissa. Ostoskeskuksessa oli värväystoimisto, jalankulkijoita ei näkynyt ja hotelli oli ihan perusmotelli.

Motelli

Iltakävelyllä ollessani parin sadan metrin päässä oli kaksi poliisiautoa pysähtynyt ja poliisit huusivat pyssyt tanassa jollekin "get out of your vehicle". No näitä on telkkarissa sen verran nähty etten viitsinyt jäädä paikan päälle katsomaan mitä tapahtuu.

Poliisiohjelmaa livenä

Parkissa, onkohan aamulla vielä paikalla

Seuraavana aamuna paljastui, että hotellin patjassa oli vakioasukkaita ja aamulla oli jaloissa punaisia kutisevia paakkuja. Hyi hitto, olisi kannattanut maksaa hiukan enemmän hotellihuoneesta.

Susanville, maybe never again.

Napsauta laajentaaksesi...

Hieno reissu sinulla, itseltä jäi länsirannikko käymättä, vaikka vuoden Detroitin vieressä Ann Arbor:ssa aikaa vuoden vietinkin. Noissa halvimmissa hotelleissa majailee myös köyhemmistä maista tulevia asukkeja, joten niitä kannattaa välttää, jollei sattumalta tykkää täistä, luteista yms. AAA-autoliiton merkillä varustetut ketjuhotellit ovat yleensä hieman parempia, mutta silti edullisia...

Day 8 Mariposa

Sunnuntai meni lepopäivän merkeissä, aamupäivän osalta pientä kruisailua ja iltapäivä poolilla. Yosemiteen olisi ollut kiva mennä, mutta varoitustaulut 50 mailin päästä jo varoittivat ruuhkista. Eiköhän tämä opittu jo eilen.

Mariposan bensan hinta


Mariposan puistokonsertti.

Day 9 Mariposa - Cayucos

Päivällä oli luvassa 39 C, joten aamu alkoi heti klo 6.30 kun aamiaistarjoilu alkoi, ravitsevan laihan kahvin ja kahden toastin jälkeen alkoi kisa kuumuutta vastaan. Ensimmäinen etappi oli Oakhurstiin, joka sujui mukavan raikkaassa ilmassa ja vuoristoisella tiellä, sen jälkeen alkoi pitkät suorat ja lämpö alkoi nousta.

Lähtiessä lämpötila oli vielä siedettävä



Fresnon kohdalla puusilmä pakukuljettaja yritti vielä teloa, kun viime hetkellä päätti ettei exit ollut hänen. Onneksi vasen kaista oli vapaa niin vältyttiin pahemmasta. Jätin kansainväliset kiitosmerkkit näyttämättä, kun paikallisten aseenkantoluvat ovat hiukan höveliäämpiä, kuin härmässä. Fresnon jälkeen tiet suoriustuivat vielä enemmän ja alkoi olla todella kuuma.

Maisemaa tai sen puutetta matkan varrelta, kuuma oli.



Rannikon lähestyessä lämpötila tippui yhtäkkiä 10 C ja alkoi olla mukavan vilpoista. Moron kallion kohdalla pieni käännös ja pari mailia rantaa pitkin niin päädyttiin Cayucossiin.

CA HW1


Cayucos



Hotelli paljastui todella hyväksi. Erikoisuutena ulko-ovissa oli kaksi tirkistysreikää, toinen ihmisille ja toinen lemmikeille ja sängystä oli merinäköala.

Hotelli



Ovi



Kuuman päivän jälkeen olisi tehnyt mieli pulahtaa mereen, mutta varoitukset pistivät mietteliääksi.

Beachi



Ilmoitustaulu



Maisemaa


Illallinen merinäköalalla

Day 10 Cayucos - Santa Cruz

Odotettu hieno päivä CA-SR1 alkoi viileähkössä ilmassa ja epävarmuudella kuinka pitkä päivä oli tulossa. Liikennettä saattaisi olla paljon ja muistissani oli viime sunnuntaina liikenne rannikkotiellä.

Kaupungista ulos


Rannikkotielle


Tie nuoli melkein koko matkan rannikkoa, maisemat olivat upeita ja nopeudet pysyivät maltillisena. Liikenne oli pelättyä vähäisempää ja matkani taittui liiankin nopeasti. Rannikolla on monta pientä majapaikkaa, joissa olisi ollut varmaan mielenkiintoista ja hintavaa yöpyä.

CA-1 suorana




CA-1 mutkalla


CA-1 merellä


Big Surin kohdalla tankattiin kalleinta bensaa matkalla, 4.999 $/gallona. Carmel tuli yllättäen eteen ja tie muuttui viimeiseksi tunniksi tylsäksi Highwayksi ja liikennettä alkoi olla enemmän.

Santa Cruz oli mukava paikka pysähtyä ennen Franciscoa, beachiä, boardwalkkia ja elämää löytyi. Yksi ranta oli koiraranta ja oli mukava katsoa, kun rekut leikkivät beachillä.

Beach (koira)

Beach (ihminen)

Boardwalkin elämä

Day 11 Santa Cruz - San Francisco

Viimeiset 100 km oli pilvistä, aurinkoista ja sumuista vuoron perään. Eilispäivän tuuli oli tyyntynyt ja tuonut rannikolle sumuisen\usvaisen ilman.

HD beachillä


Matkalla






Rannikkotiellä oli aamuisin yllättävän vähän liikennettä ja matka sujui nopeasti, liiankin nopeasti. San Franciscon kaupungin raja tuli vastaan, asutus lisääntyi ja tie muuttui 5 kaistaiseksi.

San Fran

Day 11 jatkuu

Onneksi navigaattori oli hyvin perillä ja piti kiitettävästi huolta risteyskohtien kaista- valinnoista. Vaikka olin yrittänyt katsoa etukäteen reitin, niin viime hetkellä otettiin aikaisempi liittymä ja siirryin viimeisissä kilometreissä San Franciscon kaduille paikallisliikenteen sekaan. Eagleriderin korttelissa on Shelli, mutta etukäteen maksetun polttoaineen takia pääsin suoraan kurvaamaan liikkeeseen sisään ja luovuttamaan pyörän. Pyörän tarkastus oli tarkahko, mutta puutteita ei löytynyt. Ilmeisesti tankki ja pakoputket syynätään tarkasti naarmujen varalta.
Laukkuvarastossa oli noin 40 laukkua, ilmeisesti business kannattaa tai sitten tänne on jääneet matkalla vuosien varrella kadonneiden matkailijoiden laukut kummittelemaan.

Eagleriderin vuokraamo


Viimeiset metrit ja parkkiin, ihmevekotin pysyi koko ajan pystyssä.


Pyörän luovutus oli kello 12 ja vielä oli iltapäivä aikaa viettää kaupungilla.


Cable Car jono, en jaksanut


Käännetään


Kiinalaisia turisteja ottamassa valokuvia China Townista



San Franciscossa vietetyn iltapäivän jälkeen Norwegian vei Arlandan kautta takaisin Suomeen, hieno matka takana....

The End.

Mukava tarina, kyllä näitä mielikseen lueskelee, kauden (nähtävästi viivästyvää, koska kelit) alkua odotellessa.

Kiitos viihdyttävästä rapskasta.

Hyvä reissu ja hyvin toteutettu raportti!!