Tulokset 1:stä 11:een 11:sta
  1. #1
    Palataanpa ajassa kesään 2013 jolloin selailin nettimotoa ja silmään iski ilmoitus 85-mallisesta gsxr seiskapuolikkaasta jonka mainostettiin olevan helppo museointiprojekti, osiltaan lähes täydellinen ja orginaalikuntoinen. Vannoutuneena suzuki miehenä alkoi kiinnostus tätä legendaarista ensimmäisen vuosikerran kikseriä kohtaan nousta ja kun otin mallista enemmän selvää oli ostokuume jo sitä luokkaa että oli soitettava myyjälle. Myyjä kertoi ostaneensa pyörän, ajanut kerran ja sitten purkanut atomeiksi, i, putsaneen rungon, moottorin ja sitten kiinnostus oli lopahtanut. Tekniikka kuulemma kunnossa koska oli ennen purkamista toiminut moitteita, mutta eipäilys nousi silti koska moottorissa ei nyt ollut öljyjä saatikka kaasuttimia kiinni. Katteet olivat myyjän mukaan erinomaiset mitä nyt pari naarmua löytyy...


    Innostus oli sitä luokkaa että pienet asiat eivät haitanneet ja lähes siltä istumalta lähdettiin 400 kilsan päähän suizaa katsomaan. Siistissä tallissa suiza nökötti siistin oloisen rungon, moottorin ja uusien renkaiden kera. Vanteet ja etulokari oli vastamaalattu joka oli tietysti hyvä juttu. Muut irrallaan olevat osat oli ladottu laatikoihin sekaisin ilman minkäänlaista järjestystä ja tämä ei sitten ollutkaan niin hyvä juttu. Ainakin kaikki osat tuntuivat löytyvän jopa alkuperäinen pakoputki lämmönsuojaritilöinen löytyi. Katteet olivat hyviä ja ei hyviä, lähinnä etukatteet näyttivät surkeiltä, naarmuja sekä halkeamia täynnä ja ties kuinka monesti korjattu..



    Projektoinnin aloitin pakoputkistosta jonka raapaisin puhtaaksi, suhautin uuden maalin niskaan ja puliseerasin lämmönsuojaritilän.



    [url]http://www.moottoripyora.org/keskustelu/attachment.php?attachmentid=12626&stc=1&d=14874070 14[/url

    Kaasuttajat purettiin nippeleiksi sekä puhdistettiin huolellisesti ennen asennusta. Kaasuttimet, putkisto, öljynjäähdytin, öljyt sisään, uusi akku paikallensa ja eikun kokeilemaan. Pitkän startin jälkeenn suiza heräsi kuin heräsikin eloon vaikkakin vain kolmella sylinterillä. Käynnin ontumisen syyt löytyivät sytystulpista sekä heikoista johdoista. Kone kävi nyt aika hienosti eikä mitään venttiileissä tai laakereissa kuullostanut olevan pielessä.

    Ajaminen jäi odottamaan kerta jarrut saatika sähköt eivät ollleet kunnossa. Jarrusatulat olivat aika pahasti jumissa kun männät sai irti vasta rasvaprässin avustuksella. Puhdistelu, herkistely, uudet tiivisteet, maalaus sekä palat saivat nämä uudenveroisiksi.

    Jarrujumpan jälkeen aloin keskittymään kateprojektiin ja tästä sitten koko projekti otti todella pahasti takapakkia jos ainakin aikataulua miettii vaikkakaan projektille ei mitään valmistusajankohtaa koskaan ole ollutkaan..
    Maalit hioiń pois, alta paljastui useita korjauksia jotka olivat pettäneet ja uusia korjauskohtia oli runsaasti tehtävä.

    Hylkäsin koko projektin vuodeksi kun ei ollut inspistä yhtäään jonka jälkeen kampesin itseni projektin pariin mutta tästä ensi kerralla lisää
    Liitetyt kuvat Liitetyt kuvat
    Yamaha ei pamaha
  2. #2
    Sen verran legendaarisesta rätkästä kyse, että entisöinti kannattaa tehdä kunnolla.
    Tuommoinen on arvossaan, kun kunto on A-luokkaa.
    You have been banned for the following reason:
    alko vittuilee

    Date the ban will be lifted: Ei koskaan
  3. #3
    .... niin mentiin aina alkuvuoteen 2015 ennenkuin taas suiza projekti heräsi hetkeksi eloon kun raahasin etukatteet töihin ja talviloma oli otollisinta hoitaa tätä hommaa etiäpäin. Olin jo aikaisemmin tilannut automaalit.netistä mipan valikoimista löytyvän super white maalin pääväriksi, sinisten jäädessä vielä odottamaan omaa vuoroaan.

    Hommahan meni silleen että loppujen lopuksi kelpuutin katteista ainoastaan 3 kappaletta käyttöön ja kaikki muutu uusiksi.. pohjatyöt, maalit, teipit lakat jne. Etusivukate ja alasivukatteet vuorasin jokseeenkin täydellisesti lasikuidulla koska halkeamia oli perkeleesti että mikään pikkufiksi ei tekisi näistä hyvää. Useat kaatumiset, heikot korjaukset ja vanha hauras muovi ei ole hyvä yhdistelmä...

    Yritin laminoida kuidun mahdollisimman tasaisesti katteisiin ettei kittauksesta tai hionnasta tulisi ihan mahdotonta hommaa. Kahden kuitukerroksen jälkeen leikkaisin ylimääräiset pois sekä levittelin ensimmäiset kerrokset kittiä niskaan. Muutaman kittaa/hio kittaa/hio hetken jälkeen vedin päälle kalusteteollisuudessa käytettävän paksun pohjamaalin joka suuresti muistuttaa ruiskukittiä ja peittää hienosti pienempiä pohjatöiden virheitä kuten hiontanaarmuja. Pohjamaalin huolellisen hionnan jälkeen oli vuoro ruiskuttaa punainen hiontaväri joka paljastikin vielä joitan pinnanvirheitä. Nämä hoidettua saatoin alkaa miettiä pintavärin ruiskuttamista.


    Ennen tätä projektia olin ruiskumaalanut yhden tankin sekä sen lisäksi joitain satunnaisia kattetita joten kokemusta ei ihan hirveästi mutta tekemällä oppii parhaiten . Ensin ruiskutin ns. tartuntakierroksen, kävin kahvilla välissä ja jatkoin ruiskuttamalla seuravaan kaksi kierrosta. Tarkastelin ensimmäisenä pohjien onnistumista, sitten ruiskutusjälkeä ja lopuksi roskien määrää. Oikeastaan kaikki onnistui hienosti eikä mikään mennyt munilleen, no tietysti 2 valumaa sekä joitain roskia pinnalle tuli mutta tämähän ei olisikaan lopullinen pinta.
  4. #4
    Herra Heinäkuu JMH:n avatar
    Liittyi Jul 2010
    Paronin Tilukset
    MotOrg ry jäsen
    Häh? Viestien välissä vaihtui nicki. Kuitenkin kuten lario sanoi, niin käytä aikaa ja vaivaa, jos mahdollista. Kunnolla onnistuessaan tällainen duuni on kansainvälisissä lehdissä, joten muista dokumentointi kanssa.
    02 Mille R
    Kaikki kirjoittamani on lähes poikkeuksetta täyttä paskaa, eikä sitä ole tarkoitettu kenenkään silmille, vaan tulisi pikemminkin moderoida helvettiin... ja heti.
    Ajolinjani ovat kuin Hendrixin soolot. Ennalta-arvaamattomia, ja aina erilaiset.
  5. #5
    2015 projekti jäätyi oikeastaan siihen kun sain katteet valkoisiksi ei ollut mukamas taas aikaa vaan muut asiat sekä projekti painoivat päälle. Keväällä sentään posti toi nakkilasta uudet tupet sekä ketjunsuojan.

    2016 kesällä vihdoista viimein tilattua tarrasarja joka jäi odottamaan aina tämän vuoden tammikuuhun ennen käyttöä. Siniset sävyt löysin hämmästyttvästi motonetin hyllystä jotka sopivat kuin nenä päähän..



    Teipatessa huomasin ettei keskimmäisen sivukatteen teipit sopineet mitenkään ja tajusin että ne ovat 87-mallista jossa tuo kate on erilainen. Nyt edelleen odottelen sitä mutta muut katteet ovat saanet lakan päällensä





    Osatkin alkavat olla hyvin hallussa kun onnistuin hankkimaan piiiiitkän etsimisen kaasukahvankatkaisijan. Oikeastaan enää puuttuvat nuo teipit ja jarruletkut jotka jo tilasin mc-scatterila mutta olivat sitten kuitenkin lopussa
  6. #6
    Nämä olivat kuuluisia heikoista katteistaan,niin eka sukupolven 1100 ja 750,halkeilivat muovit ruuvien alta
    .Mutta loistavaa,tuo ainoa oikea tapa 85-750,gixxerille,alkuperäiseksi vaan.Itse omistan 1100 ärrän,joka nyt racelookissa,mut kaikki orggiskilkkeet tallella,myös se saunakiukaan kokoinen änkkäri käyrineen.Näitä pitää vaalia.Ne ovat kaikkien kyykkypyörien isiä.
    Jos kyllästyt lopullisesti,pelastan heti pois ja saatan projektin loppuun.
    Mä tulen kaukaa,kauas menenkin,jää taakse asfaltin pätkä,ja silloin tiedän sen,mä riippuvainen ole en,kun tiellä luukutan prätkää.(Hannele Suominen)
  7. #7
    Projektin vaiheita sekalaisessa järjestyksessä



















  8. #8
  9. #9
    Sellainen päivä tuossa..




    katselkaa lehtiä silmä tarkkana
  10. #10
    Motorg ry:n hallituksen jäsen, jäsenasiavastaava, SMOTO yhteyshenkilö Salmon:n avatar
    Liittyi Mar 2005
    Algebra
    MotOrg ry jäsen
    Hienoja Suzukeja
    Motorg ry:n jäsenasioihin liittyvät kysymykset sähköpostilla osoitteeseen jasenasiat(ät)moottoripyora.org tai salmon(ät)moottoripyora.org
    Kiitos




    GSX-R600 K6
    GSX-R1100 -90
    GSX750F -89
  11.  
  12. #11
    Tommonen rosvo tuli vahdossa, mitähän sille tekisi... onko ehdotuksia?