Tulokset 1:stä 4:een 4:sta
  1. #1
    Herätelläänpä vähän tätäkin osiota..





    Tuorein tulokas, eli viime kesänä hankittu Suzuki GSX1300 B-King.
    Ostohetkellä mittarissa 21tkm. Vuosimallia 2008 ja ABS-jarruilla. Micronit vaihdettu järkyttävän kokoisten ja painoisten vakiopönttöjen tilalle. Kilventeline on myös vaihdettu huomattavasti nätimpään ja takavalo on siirtynyt katteeseen.
    Oma näkemys siitä, millaisena tämän olisi tehtaalta kuulunut tulla. Toki kaikki päästö- ja melusäädökset vaikuttavat vaimentimien kokoon.


    Ehdottomasti paras pyörä kokeilemieni joukosta.

    PAINO!??
    Painaa paperilla paljon (kuivapaino...235kg?), mutta ajossa todella ketterän oloinen pyörä. Ei se ketteryys nyt mitään Duke690/MT07 luokkaa ole, mutta toisaalta paljon vakaampi kuin edellä mainitut. Toki parkkipaikalla työnneltäessä paino tuntuu, mutta ei ole häirinnyt, kun on sen verran kokoa itsellä.



    MOOTTORI JA TEHO?
    Ruutia on todella paljon (184hv/9500rpm), mutta teho tulee hyvin tasaisesti ulos. Sitä on alhaalla, sitä on keskellä, sitä on ylhäällä.
    Vääntöä piisaa, eikä maantienopeuksissa tarvitse edes ohittaessa pykältää, kun lähtee vääntämään kutosella aivan nätisti.
    Harvoin tulee tätä pyörää kierrätettyä punarajalle.
    Ykkösellä kiihdyttäessä nousee eturengas väkisinkin ilmaan ja kaasua täytyy höllätä. Kakkosella n. satkun vauhdista kaasun nopeasti sulkemalla ja avaamalla saa nousemaan myös.
    Moottori on luja, kakkosgenren busasta tuttu mylly.



    ALUSTA, JOUSITUS, AJOMUKAVUUS?
    Ajoasento on todella hyvä, tämmöiselle n. 180cm kuskille. Ilmavirtaa ei juuri huomaa onnistuneen aerodynamiikan vuoksi. Tuntuu, kuin istuisi pyörän sisällä.
    Jarrut ovat hyvät (niinkuin melkein kaikissa suht moderneissa pyörissä katukäyttöä varten) ja ABSsät toimivat hienosti.
    Jousitus on säädettävä ja oikein mukava.
    Kyytiläinenkin on viihtynyt takapenkillä, vaikkei se korkealla oleva kakkosnelonen alansa huippua ihan edustakaan. Muutaman kymmenen kilometrin taipaleet onnistuvat melko mukavasti ja se pisaa omassa käytössä.



    YLLÄPITOKULUT?
    Ensimmäisenä bensan kulutus. Jos nätisti ajaa, nin pyörä on kokoisekseen ihan suhteellisen taloudellinen. 5,5l keskikulutus kyytiläisen kanssa ei kuulosta pahalta, kohtalaisen reippaassa mutkapätkäajossa, sisältäen muutaman ohituksen?
    Toki yksin ajessa vähän reippaammin kulutus nousee +-7l paikkeille.

    Vakuutukset ovat yllättävän halvat. Halvemmat kuin monessa pienemässä ja vähempitehoisessa nakupyörässä ja reilusti halvemmat, kuin kyykkypyörissä.

    Renkaita, varsinkin takarenkaita tämä pyörä syö. Korkea paino ja teho taitaa olla syyllisiä. 4tkm sporttisella takarenkaalla on jo aika hyvin. Vakio rengastus on 200/50, 120/70. Vaihtamalla taakse 190/55 renkaan saa mukavasti ketteryyttä lisää.

    Huoltokustannukset ovat ihan kohtuulliset. Filttereiden, ketjurataspakettien ym. hinnat ihan normaalia tasoa. Huoltokierto on 6000km. Öljyiksi ostin Motulin 7100 10W40 ja niitten toimivuudesta sitten juttua myöhemmin.
    Keväällä olisi tarkoitus tarkistuttaa venttiilit, vaihtaa öljyt, öljyn- ja ilmansuodatin, sekä tulpat.




    ULKONÄKÖ JA MUUTA
    Ulkonäkö jakanee mielipiteitä. Oman pyörän ulkonäöstä tykkään, vakiona peräpää on aika ruma.
    Ulkonäköä on kehuttu ikäskaalalla 15-70v useamman henkilön toimesta. Olisikohan Kingi ollut ilmestyessään vähän liian edellä aikaansa? Kuka tietää, mutta asennetta pyörästä löytyy.

    Välitykset ovat pitkät. Eri vaihteiden mittarinopeuset 1./140km/h 2./185km/h 3./225km/h.
    Tyhjäkäkäynnilläkin pyörä kulkee ykkösellä lähemmäs 20 km/h. Omaan pyörään tulossa yhtä piikkiä pienempi eturatas mukavamman kaupunkiajon edistämiseksi.

    ABS, 2 tehokarttaa, luistokytkin, radiaalijarrut. Pyörässä on juuri sopivasti varustelua ja elekrtoniikkaa.

    Äänet ovat Micronin slipareilla hyvät. Pienillä kierroksilla melko hiljainen, mutta happea antessa kuuluu kyllä.

    Pyörän on ennustettu olevan tulevaisuuden klassikko. Enkä epäile, sillä onhan B-kingiä valmistettu vain 2007-2012. Suomessa ei hirveän montaa yksilöä taida olla.
    Tästä pyörästä tuskin tulen koskaan luopumaan.







    Vuonna 2011 tuli soratiepörräilyyn hommattua äijän kanssa Suzuki DR600S.

    589cc yksisylinterinen iso paukutin kiksistartilla.

    Voi olla hieman kinkkinen käynnistettävä, jos aiemmat poljinkäynnistesten pyörien kokemukset rajoittuvat tossumopoihin.

    Specsit
    Ilmajäähdytteinen yksisylinterinen nelitahtimoottori kahdella tasapainoakselilla
    Teho 33kW (45hv) @ 6800rpm
    Tilavuus: 589 cm3
    Mäntä: halkaisija 94 mm, iskupituus 85 mm
    Puristussuhde: 8,5:1
    Käynnistys: Poljin, automaattinen ja manuaalinen puolipuristin
    Venttiilit: 2 pako- ja 2 imuventtiliä yhdellä ketjukäyttöisellä nokka-akselilla
    Sytytys: kärjetön Suzuki "PEI"
    Laturi: 12V 80W
    Akku: 12V 5Ah
    Kaasutin: Mikuni VM38SS (jossain aiemmassa vuosimallissa Mikuni BS40SS)
    Jäähdytysjärjestelmä: Ilma/öljy + öljynjäähdytin
    Muut tekniset tiedot[muokkaa]

    Jarrut: Edessä levyjarru, takana rumpujarru
    Joustovara: edessä 240 mm, takana 222 mm
    Istuinkorkeus: 875 mm
    Maavara: 275 mm
    Akseliväli: 1465 mm
    Ohjauskulma: 60º
    Etujättö: 125 mm
    Kuivapaino: 139 kg (ajokunnossa täyteen tankattuna 160kg)
    Renkaat: edessä 90/90 x 21", takana 130/80 x 17"
    Bensatankki: 21 l, varatankki 4,5 l
    Moottoriöljy: SAE 10W-40 API SE tai SF, tilavuus 2,3l





    Spekseistä huomaa, että eihän se mikään raketti ole. Tähän yksilöön on vaihdettu laserin slipari, avarampi alkukäyrä, wössnerin ylikokomäntä, suuttimet ja ilmanottoa parannettu. Hyvänä päivänä teho saattaa olla vähän alta 50hp luokkaa.
    Kyllä tuollakin pääsee ihan ripeästi soralla. Maantiellä tärisee paikat irti hampaista, johtuen sylinterien lukumäärästä, sekä soralla hyviksi todetuilla TKC80 nappularenkailla.

    Pyörä on kevyehkö, mikäli pysytellään tieksi laskettavilla reiteillä. Vääntöä löytyy, vai tuntuuko se vaan siltä, kun ylhäällä ei ole paukkua? Joka tapauksessa, sora liikkuu ja eturengas kevenee.
    Jousitus on pehmeä, ajoasento mukava ja jarrut huonot.

    Ajokauden jatkuminen on varmistettu sähköjä vaille täydellisellä, rempatulla ja ylimääräisellä moottorilla, sekä toisilla vanteilla renkaineen.
    Ei tosiaan kannata tälläistä pyörää ostaa, jos peukalo on keskellä kämmentä.
    Suzuki GSX1300BK 2008
    Suzuki DR600 1987
    Suzuki GT550K 1973
    Suzuki Pv50(80) 1986
  2. #2
    Jatkoa edelliseen...


    Yamaha DT125R

    Omien piikkiaikojen ajokki, joka on jäänyt talliin ikuisuusprojektiksi.
    Tällä tuli pari vuotta ajeltua piikkiaikoina, kuvanmukaisessa kunnossa.

    Nyttemmin pyörään on istutettu GG EC125:n jykevä keula (50mm liukuputkilla), vanteet ja jarrut (brembo).






    Tavoitteena saada suhteellisen kevyt enduro pienille poluille, freeride-meiningillä. 25hv teho ei päätä huimaa, mutta lyhkäsillä välityksillä pärjää maastossa.
    Plussana vielä nostalgia, kun muistelee omia hetkiä deeteen sarvissa. Ensimmäinen ajokki, jolla pääsin liikenteeseen.





    Suzuki PV50

    Siistitty, lähestulkoon alkuperäinen suzuki pv. Joskus viritetty sen verran, että löytyy Malossi, 21mm kaasutin ja vapaavirtaussuodatin. Pitkillä välityksillä kulki 90-95 luokkaa GPSään, kun joskus tuli testattua.
    Suzuki GSX1300BK 2008
    Suzuki DR600 1987
    Suzuki GT550K 1973
    Suzuki Pv50(80) 1986
  3. #3
    Sekalaiseen ajeluun, ainakin omaan makuun, vällärit -1/+2 toimii oikeastaan vielä paremmin kuin -1.

    Kaupunki/taajama-alueella asustelu varmaan vaikuttaa tuohon kokemukseen.
    Jos taajamissa pääsee ajamaan rauhassa, kulmissakin menee nätisti kakkosella.
    Toisaalta... jos pysähtyessä välillä unohtuu kakkonen pesään, asian huomaa usein vasta
    miettiessään että onpas pitkä ykkönen.

    Tiuhemmat vällärit ei kuitenkaan ole mikään ongelma meidän motareillakaan.
    Suhteellisen "laillisissa" kyydeissä varsinkaan.
    Jos sitten mennään jossain pitempään ihan villiä-vapaata, alkaa pyörätyyppi syödä ukkoa ennemmin
    kuin ne "jo" 250+ jälkeen loppuvat vällärit.

    Itseä välillä rotan lailla starteissa jäytänyt kytkimen "ominaisuus" poistuu helposti ja edullisesti
    esim. Carpenter Racingin "palikalla" + jousilla, jotka on halpoja kuin makkara ja helppo asentaa.

    Se on sitten, etenkin muualla kuin radalla, enemmän jokaisen omasta alasvaihtotyylistä kiinni
    kuinka paljon tuntee kärsivänsä kykän alkuperäisen "muka luistokytkimen" muuttumisesta "normaaliksi".
    Racin`with the wind....
    Freedom !
    That`s what it all about.
    Life is a Bitch... but god, i love how she Rock me.
    http://www.youtube.com/watch?v=_7VsoxT_FUY
  4.  
  5. #4
    Lainaa Bone kirjoitti Katso viesti
    Sekalaiseen ajeluun, ainakin omaan makuun, vällärit -1/+2 toimii oikeastaan vielä paremmin kuin -1.
    Ketjuilla ja rattailla on sen verran kilsoja edessään, että harkitaan sitten kun niille on vaihtotarve. Piikin pienempi eturatas oli halpa muutos ja vakioketjujen säätövara riittänee. Ei oo vielä kerinnyt asentaa, kun on päivät menny töissä, ajaessa, muita mopoja fiksaillessa ja rouvan kanssa touhutessa Nopee hommahan tuo on.



    GS500 -91

    Tuli ostettua "uusi" mopo. Viissatku gessu vuodelta 91. Hinta lähellä kuutioita.
    Ei paljon halvemmalla pääse kiinni moottoripyöräilyyn, kun tämmösellä. Kilometrejä jonkun verran, mutta silti luotettava peli. 2 pyttynen rivimoottori, jossa on ihan hupaisat äänet. Jotain nelaripiikin ja cruiserin välistä.
    Edullista A2-pyörää etsivälle, tai vähän ajavalle voisin tämmöistä suositella.

    Noh, onhan tossa melko kehnot jarrut ja ei tota Kingiin voi mitenkään verrata. Jos jotain positiivistä, niin kulutus on pieni (4-5l) ja pyörä kevyt (kuiva 169kg), sekä matala.

    Öljyt vaihdettu ja muutamia satoja kilsoja ajeltu työmatkoja.
    Suzuki GSX1300BK 2008
    Suzuki DR600 1987
    Suzuki GT550K 1973
    Suzuki Pv50(80) 1986