Ensimmäistä kertaa kisaamassa, Road Racing SM 2016 Motopark

[Nitrous]

Edit. Kisakärpänen puraisi ja kausi 2017 mennään kovaa. Naamakirjaa seuraavat käykääs tökkäämässä tykkää nappia tuolla niin pysytte mukana viimeisimmissä edesottamuksissa: https://www.facebook.com/EsaTirkkonenNo7/

Tässä romaani ekasta oikeasta kisastani ikinä. Edit. Tuolta lopusta löytyy linkki kisavideoon.

Tulipas käytyä kokeilemassa kilvanajoa ihan oikeissa kisoissa ensimmäistä kertaa elämässäni. Tapahtumana oli Road Racing SM –osakilpailu Motoparkissa viime viikonloppuna ja luokkana Superbike B (SBB). SBB, eli Suomen Cup ajetaan samassa lähdössä Superbike A:n, eli SM-sarjan kanssa, joten vetoapua oli hyvin tarjolla. Kaluston puolestahan A ja B luokka eivät eroa toisistaan mitenkään, vaan ero on kuskien kokemuksessa. SM-sarjaa pääsee ajamaan kun sijoittuu Suomen Cupin kokonaispisteissä riittävän korkealle, muistaakseni viiden sakissa pitää olla kauden päätteeksi.

TREENI:

Omaksi huviksi ratoja on tullut kierrettyä jo useampi vuosi, mutta kilpaa ajamista en ole kokeillut muuten kuin leikkimielisesti MotOrg Race:ssa viime kesänä. Omalta osaltani kilpailuviikonloppu alkoi jo torstaina kukonpieremän aikaan koirien pakkaamisella autoon ja sitten keula kohti Juvaa. Onneksi olin jättänyt pyörän ja kaikki varikkoromut Juvalle sukulaisten luo edellisen viikonlopun MotOrgin ratapäivien päätteeksi, joten matka taittui rivakasti. Juvalla koirat pois kyydistä, kärry perään ja viimeset parikymmentä kilsaa Motoparkkiin. Yllättäen Suomen kesä näytti taas kyntensä vesisateen muodossa n. viisi minuuttia ennen kuin olin perillä. Olisi siis ollut hyvä mahdollisuus treenata sadekelillä ajamista, mutta räpylärenkaan puuttumisen takia alkupäivä meni leirin pystytykseen ja radan kuivumisen odotteluun. Paikalla oli muuten porukkaa kuin pipoa ja oma rako varikolta löytyi jostain shikaanin jarrun tienoilta.

Iltapäivästä pääsikin sitten ajamaan kolme settiä kuivalla, jotka käytin lähinnä tuntuman hakemiseen kuluneilla renkailla. Jo aiemmin oli tiedossa, että Motoparkissa kierrosaika syntyy poimimalla apeksit mahdollisimman tarkasti kiinni ja menemällä mutkiin sisään suurinpiirtein kolme kertaa kovempaa kuin mitä pää sanoo. Tämä oli siis koko vkl ajan treenin mantrana ja jo torstaina kello näytti puolen sekunnin parannusta (1:29.5) omaan ennätykseen kuluneista renkaista huolimatta.

Alunperin olin ajatellut pitää perjantaina lepopäivän, mutta torstain vähäisen ajomäärän takia päätin ajaa myös perjantaina. Perjantai oli ns. kisatreenipäivä ja lähes kaikki kilpailuun osallistuvat olivat jo paikalla treenaamassa. Porukan ja eri kisaluokkien määrän takia päivän aikana oli vain kolme treenisettiä aikaa hakea tuntumaa ja kierrosaikaa. Taakse totaalisen kaljun renkaan tilalle vähän parempi kumi ja ei muuta kuin treenailemaan. Myös mekaanikoksi lupautunut Mikko ilmestyi paikalle iltapäivästä ja yhdessä tuumin päätettiin, että lyödään viimeiseen settiin uudet kumit molempiin päihin alle. Syynä tähän oli se, että lauantaina aika-ajo olisi heti aamulla, joten aamusta ei enää uuden kumin pitoon ehtisi hakemaan tuntumaa. Kellokin tykkäsi uusista renkaista ja päivän viimeisellä kierroksella kello pysähtyi lukemaan 1:28.8. Tämä lupasi hyvää aika-ajoon.

AIKA-AJO:

Lauantaina aamulla ajoissa varikolle ja vielä viimeiset varmistukset, että pyörässä ja renkaissa on kaikki kunnossa. Perjantain kokemusten perusteella päätettiin nostaa takarenkaan lämppäripainetta 0,05bar ennen aika-ajoa. Samalla päätettiin, että ajan muutaman nopean kierroksen, tulen varikolle ja otetaan takaa naksun verran reboundia pois josko sillä saataisiin lisää avauspitoa. Harmittavasti sopivaa jänistä ei aika-ajon alussa eteen löytynyt, mutta toisaalta eipä ollut hitaampiakaan tukkona, joten sai tyrkätä menemään sen mihin omat hanskat riitti. Aamun eka setti on mulle aina vähän vaikea, joten olin ihan tyytyväinen kun viiden kierroksen jälkeen kellossa oli lukemat 1:28.7. Varikolle vetämään hetkeksi henkeä ja säätämään takaiskaria. Ohjeeksi tuli ajaa pari kymppää kovempaa, koska erot eteen ja taakse olivat todella pieniä. Iskarin muutos tuntui ihan hyvältä, mutta valitettavasti rengaspaineissa oltiin menty väärään suuntaan ja takanen alkoi ylikuumentumaan melko nopeasti ja pito heikkeni selvästi yhden nopean kierroksen jälkeen. Pidon heikkenemisestä ja parin turhasta puristamisesta johtuneen ajovirheen takia palasin varikolle parin nopean kierroksen jälkeen jo totesin, että eiköhän homma ole tässä. Aika ei siis enää parantunut, mutta riitti tuokin SBB:n paaluaikaan n. kymmenyksen erolla ja kokonaisuutena lähtöruuduksi tuli mukavasti seitsämäs. Sijat 5-10 olivat n. kolmen kymmenyksen sisällä, joten kisaan oli tarjolla hyvää vääntöä.

LAUANTAIN KISA:

Aika-ajon jälkeen päätettiin varuiksi vaihtaa ylikuumana käyneen takasen tilalle uusi rengas kun semmoinen sattui teltan nurkassa olemaan. Jäisivät sitten molemmat ensi kaudelle treenirenkaiksi. Iskarin säädöissä päätettiin palata takaisin alkuperäiseen, koska kunnollista tuntumaa ei muutokseen ehtinyt saamaan ja takasen painetta päätettiin tiputtaa 0,1bar aika-ajosta, ettei rengas kuumenisi liikaa. Oman kisan alkua odotellessa oli hyvin aikaa jännittää ja seurailla muiden luokkien kapinoita. Puolisen tuntia ennen oman lähdön alkua saatoin olla sivusta seuraten ”hieman” rauhaton, mutta jännitys häipyi kun sai mopon liikenteeseen ja pääsi ajamaan portista radalle.

Järjestäytymis- ja lämppärikierrosten jälkeen löysin itseni tuijottamassa lähtövaloja. Lähtöjä en ole juurikaan treenannut, mutta olin päättänyt ottaa ns. liikennevalolähdön ilman enempää yrittämistä ja katsoa mihin se riittää. Nähtävästi tämä ajatus pääsi unohtumaan lähtövalojen syttyessä, koska valojen sammuessa mopo nytkähti kivasti liikkeelle, mutta sitten kytkin tarrasi aavistuksen liikaa kiinni ja tuloksena komea ns. sammakkolähtö mopo pariin kertaan pystyyn pomppien. Huonon startin takia menetin neljä sijaa ja löysin itseni kakkosmutkassa B:n sarjakärjen, Källmannin perästä yhdentenätoista elikkäs B:n kakkosena.

Jossain kakkos ja kolmosmutkien välissä päätin, että menen Källmannista ohi takasuoran jarrussa, eli kolmosen avaus piti onnistua hyvin. Pikku adrenaliineista huolimatta maltoin pitää kolmosessa linjan enkä hosunut kaasulla liian ajoissa, joten pääsin mutkasta hyvin ulos. Myös bussipysäkki osui hyvin ja pääsin hieman ennen jarrua puolittain Källmannin rinnalle ja samalla missassin normaalin jarrumerkin muutamalla metrillä. Jarrussa siis ohi. Samalla joku kiihdytysradan puolelle eksynyt kilpakumppani leikkasi takaisin radalle viistosti eteeni, joten en päässyt taittamaan mutkaan sisään riittävän ajoissa, mutta toisaalta pääsin myös tuosta pyörästä ohi. Tuohon kun lisäsi pölinän turva-alueella jonkun ajaessa jarrun pitkäksi, voi sanoa, että oli melko paljon tapahtumaa pienelle päälle ihmeteltäväksi. Tässä kohtaa meinasi kieltämättä himppasen jännittää, että taittuuko mopo mutkaan vaiko eikö. Nätisti se sinne kuitenkin taittui ja pääsin hyvin rytmiin kiinni heti parissa seuraavassa mutkassa, vaikka edellä menevän polvi nostikin ennen sokeaa vasuria melko napakasti ropisevan sorasuihkun kypärään ja katteisiin. Ekan kierroksen jälkeen olin siis B:n ykkösenä ja kokonaistilanteessa kahdeksas.

Alun pienen härdellin jälkeen edellä paksuja savumerkkejä pölläyttelevä Ducati (kuuluu kuulema asiaan kisakoneissa) Kesselin ohjastamana oli päässyt hieman karkuun ja pari kierrosta kului miestä jahdatessa ennen kuin olin riittävän lähellä ohitusta varten. Päätin yrittää ohitusta takasuoran jarrussa, koska sain sinne edellisellä kierrokselle selkeästi edellä menevää paremman vauhdin. Takasuoralle lähtö onnistui hyvin ja pysäkki tuli läpi varmaan kovempaa kuin kertaakaan aiemmin ja pääsin aika helposti pysäkin ulostulossa rinnalle ja siitä sitten jarrussa ohi. Hieman tosin yllätyin kun Rättö tuli Kawallaan samalla kertaa meistä molemmista ohi. Sijoitus ei siis ohituksesta huolimatta parantunut. Rätön perässä olikin sitten hyvä roikkua ja jahdata edellä menevää ryhmää. Ihan en kestänyt kyydissä, mutta ohitusten ansiosta sain edellä menevät kuitenkin kiinni kisan viimeisellä kierroksella. Tässä kohtaa kokemattomuus karvan kostautui kun en ollut hoksannut ennen kisaa ottaa selvää, että missä jäljellä olevat kierrokset näytetään, joten luulin kierroksia olevan yksi enemmän ja aloin jo suunnittelemaan seuraavaa ohitusta. Ruutulippu kuitenkin katkaisi nämä suunnitelmat ja maalissa olin kahdeksentana n. puoli sekuntia Kullan perässä ja reilut parikymmentä sekuntia voittajalle jääneenä. Sen verta täpinöissäni olin järjestäytymis- ja lämppärikierroksilla, että en ollut huomannut ollenkaan kuinka paljon porukkaa oli katsomassa kisoja, joten hieman yllätyin kuin näin yleisömäärän takalenkillä jäähdyttelykierroksella. Kiitokset kaikille katsojille, toivottavasti järjestettiin hyvä show.

Pitää kyllä sanoo, että kisan jälkeen fiilis oli todella huikea ja parani vielä entisestään park fermeessä palkintopallille ajaneiden onnitellessa toisiaan ja kerrattessa kisan tapahtumia. Koko kisan oli muuten semmoinen fiilis, että mennään jo aika pirun lujaa ja samaa se kellokin näytti. Kaikki kisakierrokset meni 1:28.01 ja 1:28.5 väliin, eli kisan hitainkin kierros oli n. 3 kymmenystä nopeampi mitä ajoin aika-ajossa. B:n rataenkka muuten jäi 0,15s päähän. Illalla palkintojenjaossa kolmanneksi sijoittunut Rantatulkkila alkoi availla omaa skumppapulloaan heti pallille päästyään. Himppasen tohkeissani ja skumppasotaan kiiruhtaessani taisin unohtaa tuulettaakin pallilla. Noh...tulipahan kasteltua Rantatulkkila skumpalla ja kastuttua itekin jonkin verran. Källman pirulainen ehti kakkospallilta karkuun ennen suihkua.

SUNNUNTAI:

Sunnuntai valkeni ennusteiden mukaan märkänä ja tihkusateisena. Sateella ajamistahan minulla oli kokemusta tasan yksi kokeilu joskus 2-3vuotta aiemmin, joten hieman arvelutti, että miten äijän käy. Pyörään siis sateiset alle, Wehnältä vinkit alustan säätöön sadekelille ja mekaanikolta vielä viime hetken ohjeet sateella ajamiseen ennen Warm uppia. Läksin portilta porukan perään ajatuksella, että jos nuo pystyy niin pystyn minäkin. Kymmenessä minuutissa ehti ajaa 6 tai 7 kierrosta ja taas aamun turhasta puristamisesta huolimatta ajo sujui ihan hyvin ja paras kierrosaikakin oli kohtuullinen 1:42. Pääasia kuitenkin oli, että sai vähän tuntumaa sateella ajoon ennen kisaa. Kisaa ennen jo edelliseltä päivältä tuttu jännitys ja edestakaisin teputtaminen teki paluunsa, eikä asiaa helpottanut yhtään se, että kisalähdön kuulutettiin viivästyvän 10minuuttia juuri kun radalle olisi pitänyt lähteä. Valitettavasti tuo viivästys johtui radalle levinneestä öljystä. Siivousyrityksistä huolimatta rataa ei saatu sateen takia putsattua turvalliseen kuntoon, joten kisat keskeytettiin. Hieman jäi harmittamaan kun sateellakin olisi ollut mahdollisuus ajaa voitosta, mutta oikea ratkaisu tuo mielestäni oli.

Saldona ensimmäisestä kisaviikonlopusta oli n. 2 sekuntia parantunut oma enkka, paalupaikka aika-ajossa, voitto ja muutama uusi tuttava lisää. Eli olis se voinu huonomminkin mennä. Kyljessä vielä linkki lauantain kisavideoon.

https://www.youtube.com/watch?v=zDpT...ature=youtu.be

[Motoristo]

[Goofy S]

^ Hyvä Esa!!!

[Karkov]

Olipas mielenkiintoinen kertomus. Millaisia aikoja tuolla B luokassa muuten suurinpiirtein ajetaan esim loppupäässä ?

[JMH]

Pahan pistit. Onneksi on talvi aikaa keksiä vittuiltavaa.

[scuuba]

Millaisia aikoja tuolla B luokassa muuten suurinpiirtein ajetaan esim loppupäässä ?

http://www.mprata.fi/index.php?topic...37623#msg37623

[Nitrous]

Olipas mielenkiintoinen kertomus. Millaisia aikoja tuolla B luokassa muuten suurinpiirtein ajetaan esim loppupäässä ?

1:31-1:33 tais olla suurinpiirtein.

[Hulpio]

Syvää respectii, hieno mies ja hieno suoritus

[Poistettu]

Voivoi. Näin siinä käy ku vanhenee, kohta ei kehtaa olla tukkimassa rataa orgin päivillä. Kumarran ja nostan kypärää Tirkkoselle.

[honda RR]

Hyvin tiivistetty viikonloppu!! Ja onnea ekasta voitosta!

[jaska_73]

Täältä peukku myös.

[mart-t]

On se kova!

[rantaile]

Veni, vidi, vici

[Knaku]

Kiitos loistavasta jutusta. Oli mukava lukea mitä isot pojat ihan oikeasti tekee ja millaista toi kisaaminen on. Aiempi suuri kunnioitus kisakuskeja kohden kasvoi entisestään.

[ex-naked]

Hienoa Esa
Onnittelut mahtavasta tuloksesta !

[Sampo-FIN]

Kerrassaan uskomaton suoritus! Onnea! On melko epätavallista osallistua elämänsä ensimmäisiin kilpailuihin ja ajaa heti voittoon, rataennätystä lähentelevällä suorituksella!

Kertoisitko miten olet kehittynyt vuosien saatossa ja mikä on paras neuvo minkä olet koskaan saanut ratailuun liittyen?

Onko sinulla ollut opettajana kokeneempia kuljettajia, jos on niin kenet heistä nimeäisit merkittävimmäksi avuksi urallasi?

Kertosiko hieman tuosta pyörästä jolla osallistuit kilpailuun? Onko alustaltaan vakio vai onko ihan öhlinssiä? Entä löytyykö luistonestoa ja keulimisen estoa, entäs tehot? Entä ABS?

[marko.fzs]

Pahan pistit. Onneksi on talvi aikaa keksiä vittuiltavaa.

Oli tällä kertaa oikein putsannut pleksin ja kaikkee...
Ei vaan mahtava suoritun. Hyvä Esa

[Hannula]

Onnittelut, loistoveto! Ensi kaudella sitten muutama kuohari lisää.

Eikä siitä edes niin kauaa ole kun tämä silloinen pitkätukka tuli meidän ratapäiville pikku-Dukella. Paineli kroppa täysin pystyssä Apparan suolenkin mutkiin ilman näkyvää aristelua, omintakeisen ajotyylin muistaa vieläkin. Siitä ei sitten montaa aikaa mennytkään kun ei tarvinnut enää yrittää pysyä mukana, ja näyttää sille että kohta ei pysy ne loputkaan. Kyllä siitä vaan kuski tuli!

[heippa]

Mie vaan opetin sen niin hyvin 😝
Nyt vaan harmittaa kun ei päästä enää hippasille... Hyvä Esa!

[Fredde_V]

Hyvin vedetty!

[MustaSurma]

Onneks olkoon täältäkin!

[Pekksu]

Onnittelut!

Pirun mukava lukea tämmösiä stooreja ja olihan tuloksien seuraaminenkin heti mielenkiintoisempaa, kun oli "tuttuja" ajamassa.

[Nitrous]

Kertoisitko miten olet kehittynyt vuosien saatossa ?

Tiivistettynä:
Vuonna 2008 kävin radalla ensimmäistä kertaa MotOrgin AjotaitoII kurssilla Ahvenistolla. Sieltä sai peruseväät mutka-ajamiseen PoS:n, Hannulan ja Heipan johdolla.

Vuonna 2009 kävin ajelemassa neljä tai viisi ratapäivää 990 Superdukella ja aika pitkälti Heipan neuvoilla vauhti nousi keskiryhmään.

2010 huomasinkin sitten itse olevani MotOrgin kouluttajaporukassa mukana ja ratapäiviä tuli kierrettyä jo vähän enemmän. Ehkä joku kymmenkunta kaikkineen, joista noin puolet kouluttajan roolissa. Kesken kesän mopokin vaihtui Dukesta k7 tonnigixuun.

2011 Tulikin sitten kierrettyä käytännössä kaikki MotOrg ratapäivät orgin silloisen aktiivikouluttajan MadManin kanssa. Käytännössä puolet päivistä meni kouluttaessa muita ja puolet ajellessa omaa ajoa. Vauhtikin alkoi piisata jo nopean ryhmän puolen välin huitteille.

2012 keväällä alle tuli 2008 Yamaha R1, joka oli laitettu valmiiksi kisapeliksi. Sillä ajellessa ajatkin tippuivat nopean ryhmän nopeaan puoliskoon.

2013 oli käytännössä välivuosi.

2014-2015 kesät mentiinkin sitten CBR600RR:llä ajatuksena opetella ajamaan tarkkaa linjaa. Ennätyksen paranivatkin kaikilla radoilla vaikka tehoa oli n. 75heppaa aiempaa vähemmän. Näillä huitteilla taisi ensimmäistä kertaa olla varaa laittaa välillä myös uusia renkaita alle ja samalla opeteltiin vähän alustan säätöä.

2016: Tänä kesänä on sitten yritetty hyödyntää kusiaisella opittuja asioita tonnarin puikoissa ja vaikka ajomäärä on jäänyt aika vähiin (n.400-450 kierrosta), on kello tykännyt ja jokaisella radalla on ennätys parantunut 1-3 sekuntia kusiaiseen verrattuna.

...ja mikä on paras neuvo minkä olet koskaan saanut ratailuun liittyen? Onko sinulla ollut opettajana kokeneempia kuljettajia, jos on niin kenet heistä nimeäisit merkittävimmäksi avuksi urallasi?

Paras neuvo lienee se, että pitää ajaa hiljaa jos haluaa ajaa kovaa. Eli uutta ei pysty oppimaan jos ajaa koko ajan täysillä. Pitää ajaa sellaista vauhtia, että pystyy keskittymään uuden oppimiseen ja vain sitä kautta kierrosaika paranee. Kaikkein isoin vaikutus mun ajoon on varmasti ollut Madmanin kanssa keskustelut ratareissuilla 2011 kesällä. Niistä alkoi pikkuhiljaa aukemaan, että miten pyörää pitäisi viedä. Paljon on takana myös itseopiskelua, mutta on arvokkaita vinkkejä tullut myös kokeneilta kuskeilta, kuten Raaserin pitämältä kurssilta 2012. Myös Kallion rata-ajon teoriakurssi tuli kuunneltua viime talvena ja Wehnän kanssa on tullut keskusteltua ajamisesta. Näiden lisäksi tietenkin todella arvokas apu oppimiseen ovat samantasoiset kaverit tuolla radalla, joiden kanssa kimpassa voi pohtia asioita.

Kertosiko hieman tuosta pyörästä jolla osallistuit kilpailuun? Onko alustaltaan vakio vai onko ihan öhlinssiä? Entä löytyykö luistonestoa ja keulimisen estoa, entäs tehot? Entä ABS?

Pyörä on Suzuki GSX-R1000 2009 ja sen on rakennettu heti kaupasta puhtaasti kilpailukäyttöön HPR:n toimesta. Ennen mua pyörällä on tietääkseni ollut kolme omistajaa. Käytännössä pyörälle on tehty lähes kaikki sääntöjen sallimat muutokset. Voimaa on takarenkaalla n. 175-180hp ja pyörä painaa alle 180kg ajokuntoisena. Alusta ei ole vakio vaan takaiskarina on Öhlinsin TTX ja edessä on Öhlinsin 25mm cartridge-kitti. Myös ohjausiskari on Ö:n valmistetta. Jarrut on perinteistä mallia, eli lukkiutuvat kyllä jos riittävästi puristaa, mutta etujarrun pääsylinteri on vaihdettu vakiosta Brembon RCS19-kahvaan paremman tuntuman takia. Keulimisenestoa eikä varsinaista luistonestoa tuon ikäisessä kittiecussa ei ole, mutta ryntäyksen esto löytyy. Valittavana on kolme karttaa: A-kartalla ei ole mitään rajoitusta, mikä tuli todettua keväällä Alastarossa highsiderin muodossa, B-kartalla ryntäyksenestoa on sen verran, että pitäisi pahimmat töhöilyt ottaa kiinni ja C-kartta on ns. sadekelin kartta. Kaikilla kartoilla on täydet tehot käytössä. Ajan käytännössä aina B-kartalla, paitsi viime sunnuntain warmupissa ajoin varuiksi C-kartalla mielenrauhan takia.

[BANDIT-R]

Hieno suoritus Esa!

[Nitrous]

Onnittelut, loistoveto! Ensi kaudella sitten muutama kuohari lisää.

Eikä siitä edes niin kauaa ole kun tämä silloinen pitkätukka tuli meidän ratapäiville pikku-Dukella. Paineli kroppa täysin pystyssä Apparan suolenkin mutkiin ilman näkyvää aristelua, omintakeisen ajotyylin muistaa vieläkin. Siitä ei sitten montaa aikaa mennytkään kun ei tarvinnut enää yrittää pysyä mukana, ja näyttää sille että kohta ei pysy ne loputkaan. Kyllä siitä vaan kuski tuli!

Tukka oli pitkä ja ajotyyli varmasti melko erikoinen, mutta mopo oli kyllä iso Duke, eli 990 malli.
Tolle kurssille tulon motivaationahan oli se, että kengät ja tapit alko raapimaan maata mutkapätkillä, joten aattelin tulla kattomaan josko sitä jotain oppis. Tiputti kivasti maanpinnalle kun herra itse pyyhkäisi Kawan valmistamalla möhkäleellä ulkokautta ohi varikon mäessä. Olihan tuo kieltämättä ihme, etten ehtinyt olla naamallani ennen tuota kurssia. Aika paljon on tuon jälkeen ajamisesta oppinut, mutta myös naamallani olen ollut jokusen kerran.

[Nitrous]

Mie vaan opetin sen niin hyvin 
Nyt vaan harmittaa kun ei päästä enää hippasille... Hyvä Esa!

Sitähän mie harmittelin koko kesän kun ei oikein ollu leikkikaveria ratapäiville. Noh...tuolta Motoparkista niitä sitten onneks löyty omiks tarpeiks.

[Nitrous]

Oli tällä kertaa oikein putsannut pleksin ja kaikkee...
Ei vaan mahtava suoritun. Hyvä Esa

Piti kuule ihan erikseen ettiä ihan pesuainetta kun ei tahtonu itikat lähtee Bräkleenillä irti.

[Nitrous]

Kiitos loistavasta jutusta. Oli mukava lukea mitä isot pojat ihan oikeasti tekee ja millaista toi kisaaminen on. Aiempi suuri kunnioitus kisakuskeja kohden kasvoi entisestään.

En noista isoista pojista tiedä, tämmöstä amatöörin puuhasteluahan tää on. Paitsi mekatsu oli onneks sairaslomalla oleva A-kuski, joten sieltä sai jotain tolkkua tohon varikkopuuhasteluunkin. Kiitokset vielä Mikko K:lle jeesistä.

[PoS]

Jarrut on perinteistä mallia, eli lukkiutuvat kyllä jos riittävästi puristaa, mutta etujarrun pääsylinteri on vaihdettu vakiosta Brembon RCS19-kahvaan paremman tuntuman takia.

Protesteja odotetavissa ensi kaudella

[JMH]

Pahan pistit. Onneksi on talvi aikaa keksiä vittuiltavaa.

Protesteja odotetavissa ensi kaudella