Sivu: 2 / 2:sta EnsimmäinenEnsimmäinen 12
Tulokset 31:stä 49:een 49:sta
  1. #31
    Ois se botti päässy neljä vuotta sitten jo hitaasta ryhmästä lanssiryhmään.

    "Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
  2. #32
    Lainaa scuuba kirjoitti Katso viesti
    Ja virheiden suuruusluokka on megalomaaninen siinä vaiheessa kun niitä verrataan robottiin jonka resoluutio on tuhat tai miljoona kertaa tarkempi kuin ihmisellä.

    ...

    Esim erään tutkimuksen mukaan "visuaaliseen ärsykkeeseen reagoinnin keskimääräiseksi ajaksi saatiin 0,247 sekuntia". Robotilla tuollaista rajoitetta ei vain ole.
    Ja kun yhtälöön lisätään ihmisen erittäin vajaavainen kyky ylipäätään havainnoida yhtään mitään, varsinkin jos ympärillä pörrää se 20 ihmiskuskia, niin ei ole mikään ihme jos varsinkin kisalähdöissä syntyy kontaktia ja romua lähes pääsääntöisesti.
    Tuotaa... ei. Ensimmäiseksi pitäisi kvantifioida ihmisten aistien resoluutio, mutta ohitetaan tässä asiayhteydessä tämä pikkuseikka.

    Itseajavissa autoissa käytetään aika perus sensoreita, jotka eivät ole tuhat tai miljoona kertaa tarkempia kuin ihmisen aistit.
    Kamerat - itsestäänajavissa autoissa käytettyjen kameroiden resoluutio ei ole tajunnanräjäyttävä, kuten ei myöskään kuvanpäivitysnopeus. Kattavuus saadaan paremmaksi, mutta sekään ei ole ongelmaton. Lisää tästä myöhemmin.
    LIDAR - Lidarit on yllättävän lyhyesti näkeviä laitteita. Lisäksi LIDARilla ei "näe" vieressä olevien kohteiden taakse. Mitä lähempänä LIDAR:ia kohde on, sitä suurempi varjoalue kohteen taakse syntyy. Moottoriurheilussa etäisyydet ovat ajoittain hyvinkin lyhyitä -> suuret varjoalueet.
    Kaikuluotain - Samat ongelmat kuin LIDAR:ssa, lisäksi resoluutio on naurettavan pieni. Vrt. peruutustutkaa autossa, saat vain ja ainoastaan etäisyyden kohteeseen ja tarkkuus riippuu keilan koosta.

    Ihminen aistii ympäristöään ja aivot pystyvät eri aisteista saaduilla tiedoilla luomaan kokonaiskuvan ympäristöstä. Tietokoneet ovat täysin antureiden varassa ja tietokoneille "arvelut" vajaavaisesta datasta on mahdottomia, onko vieressä liikuvan objektin takana jotakin muuta vrt. ihminen kääntää päätään ja näkee vieressä ajavan pyörän takana visiirin -> ollaan kolme rinnakkain -> ei ehdi millään ulkokaaren kautta mukaan, jätetään huomiotta. Tähän päättelyketjuun ei tietokone pysty, ellei sitä ole sille opetettu. Lisäksi sille pitäisi opettaa että se kolmas visiiri onkin (laita tähän jonkun nopean motorg:in nickki), joka tulee sieltä ulkokaarteen kautta ohi halusit tai et.

    Koneoppimista kehitetään kyllä koko ajan, mutta jotta päästäisiin kuvailemaasi tasoon vaaditaan jo tekoälyä. Tietokoneelle tuntemattoman tilanteen kohtaaminen aiheuttaa joko ei reaktiota ollenkaan, tai hyvin arvaamattoman reaktion. Jälkimmäinen kuulostaa ainakin minusta hyvin pelottavalta.
    Nykyiset tietokoneen opetusmenetelmät eivät riitä, eikä yhden moottoripyörävalmistajan resurssit tekoälyn kehittämiseen.Jos opetat tietokoneen ajamaan moottoripyörää, mutta et kerro sille, että kissaa pitää väistää, niin sen kissan hypätessä eteen tietokone jatkaa annettujen ohjeiden noudattamista, eli ajaa kissan päältä.

    Reaktionopeudella ei ole hevonhumpan väliä (joka ei muuten ole tietokoneenkaan tapauksessa 0ms), jos toimenpiteen suorittaja ei tiedä mitä tehdä. Tietokone on koodin ja algoritmien lukitsema, se ei osaa eikä pysty soveltamaan. Se vasta vaarallista onkin.

    Ihmisen korvaaminen tietokoneella ei riitä, että on kasa sensoreita ja kuvan- ja hahmontunnistus algoritmeja, vaan niiden pohjalta pitäisi osata toimiakin.
    PS. virkistystaajuudella ei ole myöskään merkitystä, jos ei ole riittävästi laskentatehoa ja tiedonsiirtokaistaa käsitellä kaikilta antureilta tulevaa dataa. Ja tällaisessa käyttökohteessa niitä antureita täytyy olla ihan hitokseen, rengaspaineista ja -lämpötilasta alkaen.

    Lainaa scuuba kirjoitti Katso viesti
    Se että pitää esim sadetta, sumua tai vesisumua liian suurena haasteena robotille, kertoo vain aivan totaalisesta vision puutteesta.
    Ei, vaan siitä että ymmärtää, että nämä kaikki olosuhde muuttujat täytyy opettaa sille robotille ja antaa robotille riittävät edellytykset tunnistaa nämä olosuhteet, niiden muuttumiset ja toimintamallit niihin reagoimiseen.

    Ihmiskuski tunnistaa tien liukkauden näkemällä, kokeilemalla, pidon tunteella perslihaksissa, ohjaustangossa... se on yllättävän monen biologisen "anturin" summa tunnistaa kuinka liukasta nyt on ja kuinka kovaa voi ajaa.

    Lainaa scuuba kirjoitti Katso viesti
    Tai se että ympärillä on 20 kuskia. Joka jo lähtökohtaisesti on harhakuvitelma, jos ne 20 muuta on ihmiskuskeja. "Me ollaan jo eellä..."
    Ja kun robottikuski nyt on näin ylivertainen, niin mites kun se tulee kierroksella ohitse? Ne 20 kuskia on levittäytyneenä ympäri rataa ja pitää ottaa huomioon.

    Lainaa scuuba kirjoitti Katso viesti
    Mutta sanotaan että ympärillä on 20 muuta robottikuskia, niin robottikuskin etu on se että se pystyy havannoimaan kaiken ympärillä liikkuvan massan, sekä edessä, että takana, että sivuille, ja ennustamaan niiden 20 paikat tuhat tai miljoona kertaa sekunnissa.
    Käsitelty, ei pidä paikkaansa. Jos tietokone ei pysty edes kertomaan 100% luotettavasti huomisen säätä, niin jännä väite, että se pystyisi ennustamaan ratamoottoripyöräilijän seuraavan liikkeen, saatikka kaikkien radalla olevien päänsisäiset ajatukset.

    Tässä teitkin muuten jo aivan uuden väitteen, että autonomiseen ajamiseen käytetyt sensorit toimisivat 1000000/s virkistystaajuudella. Ihan uteliaisuudesta: missä olet nähnyt käytettävän 1000000/s taajudella toimivia LIDAReita, kameroita tai kaikuluotaimia? Kiinnostaisi tietää todella. Tässä paperissa* mainitaan, että nykyaikaiset yleisesti käytössä olevat LIDARit toimivat 200000/s virkistystaajuudella antaen 30-asteen näkymän, joka on muutan aika vähän etenkin kun otetaan huomioon, että MotoGP pyörät kallistuu niinkin paljon kuin 64-astetta. Lidarin osoittaessa taivaalle sillä ei paljoa tee. Gimbaalinkaan kytkettynä aika vaikea on keksiä kohtaa, jossa täydessä kallistuskulmassa osa keilasta ei olisi estynyt jos verrataan Motobotiin, joka on kisa-asennossa.

    * https://www.mdpi.com/1424-8220/21/6/2140/pdf

    En edes viitsi käsitellä enää viimeistä kappalettasi, olen käyttänyt tähän jo liikaa aikaa.
    Lopettaisitko toisten mollaaminen täällä foorumilla, kun et edes itse tiedä mistä puhut?

    Terveisin,
    Tietoteknisesti harrastunut milleniaali.
    Hullu saatan olla, mutta tyhmäks älä hauku!
  3. #33
    Eikös niitä täysin itsestään ajavia autojakin pitänyt olla kaupasta ostettavissa jo viime vuonna, tai viimeistään ensi vuonna?

    Piti tulla rekkoja jotka osaa ajaa letkassa siten että vain ensimmäisessä on kuljettaja. Tosin hyvä ettei tullut, kuulostaa enemmän kuin tien tukolta. Nii ja teiden vetokykyä piti parantaa siten että autot osaisi ajaa pienemmällä turvavälillä kun ne on niin älykkäitä ja keskustelee keskenään. No kohtahan sitä vetokykyä ei niin tarvitakaan kun puolet henkilöautojen suoritteesta pyritään poistamaan.

    Olikohan se Osmo A. Wiio joka totesi että ihminen yliarvioi tekniikan kehityksen lyhyellä aikavälillä ja aliarvioi pitkällä. Odotellaas parikyt vuotta niin tilanne voi olla ihan toinen (mut kaikki meistä ei ole sitä näkemässä).
    SF 1098S
    MTS V4S Sport
  4. #34
    Ketjusta on nyt poistettu vittuilut ja samalla turhat viestit.

    Katsotaan, kuinka keskustelu etenee jatkossa.
    Banaania on tarjolla niille kovakalloille, jotka sortuvat asiattomuuksiin.

    Peace…
    <p>BRG/Cream T-Bird 2003</p>
  5. #35
    Lainaa Grimberg kirjoitti Katso viesti
    Tässä paperissa* mainitaan, että nykyaikaiset yleisesti käytössä olevat LIDARit toimivat 200000/s virkistystaajuudella antaen 30-asteen näkymän
    Pakko sohia vähän...

    "Lidarit on yllättävän lyhyesti näkeviä laitteita."
    Kuinka pitkälle pitäisi nähdä ja miksi. 200m on nykyään moisissa sovelluksissa ihan normikamaa Lidareilla.

    "LIDARit toimivat 200000/s virkistystaajuudella antaen 30-asteen näkymän"
    200000/s lukema kuulostaa vähän pienehköltä, mutta suuruusluokasta voi sanoa suoraan että mittaavat tuota suuruusluokkaa olevan määrän yksittäisiä pisteitä sekunnissa. Yksi mittaus (pistepilvi) saadaan ajoneuvokäyttöön suunnatuista Lidareista tyypillisesti max 50 Hz taajuudella. Yleensä harvemmin. Tuota ehkä tarkoitat "virkistystaajuudella". Oletan.

    Tuo yksittäisen anturin mittaustaajuus ei kuitenkaan ole mitenkään ratkaiseva. Eikä paikkaestimaatin laskeminen edellytä kenenkään ajatusten lukua. Kyllä pyörän liikettä kuitenkin rajoittavat fysiikan lait, vaikka kuskilla olisi mielikuvitus hyvässä kuosissa. Mutta tämä tästä.

    MUOKS: Banaania ei taida irrota tällä??
  6. #36
    Lainaa qeanu kirjoitti Katso viesti
    Pakko sohia vähän...

    "Lidarit on yllättävän lyhyesti näkeviä laitteita."
    Kuinka pitkälle pitäisi nähdä ja miksi. 200m on nykyään moisissa sovelluksissa ihan normikamaa Lidareilla.

    "LIDARit toimivat 200000/s virkistystaajuudella antaen 30-asteen näkymän"
    200000/s lukema kuulostaa vähän pienehköltä, mutta suuruusluokasta voi sanoa suoraan että mittaavat tuota suuruusluokkaa olevan määrän yksittäisiä pisteitä sekunnissa. Yksi mittaus (pistepilvi) saadaan ajoneuvokäyttöön suunnatuista Lidareista tyypillisesti max 50 Hz taajuudella. Yleensä harvemmin. Tuota ehkä tarkoitat "virkistystaajuudella". Oletan.

    Tuo yksittäisen anturin mittaustaajuus ei kuitenkaan ole mitenkään ratkaiseva. Eikä paikkaestimaatin laskeminen edellytä kenenkään ajatusten lukua. Kyllä pyörän liikettä kuitenkin rajoittavat fysiikan lait, vaikka kuskilla olisi mielikuvitus hyvässä kuosissa. Mutta tämä tästä.

    MUOKS: Banaania ei taida irrota tällä??
    Ei mitään! Saa sohia. Toivottavasti ei ainakaan banaania irtoa tästä, on jopa keskusteluun robottikuskista validia sisältöä.

    200m tulee vastaan esimerkiksi suorilla pätkillä. Otin esimerkiksi Kemoran moottoriradan, jossa lähtösuoralla Google Mapsilla mitattuna mutkasta mutkaan on pituutta ~250m. ja sitä seuraavalla pitkällä suoralla ~550m. Tässä kohtaa mainittakoon, että en tunne Kemoran rataprofiilia, joten en tiedä onko esim. korkeuserojen takia muutenkin mahdotonta nähdä molempia suoria päästä päähän. Mutta sillä lähtöoletuksella että on, niin ihmiskuski pystyy havannoimaan ja reagoimaan suoralle saapuessaan jo seuraavassa mutkassa tapahtuvaan kaatumiseen ja aloittamaan hidastamisen. Robottikuski jatkaa kaasu avattuna, kunnes alkaa saamaan dataa että tuon möykyn ei pitäisi olla tuossa. Toki Lidari ei ole ainoa ja kamera saattaa tunnistaa tilanteen jo aikaisemmin, mutta tässä yksi mieleen tuleva esimerkki miksi nykyajan teknologia ei päihitä ihmisen aisteja tuhat- tai miljoonakertaisesti, mikä oli alkuperäinen väite.

    "200000/s lukema kuulostaa vähän pienehköltä"
    Perustan tietoni täysin linkkaamaani paperiin. [sensors-21-02140-v2, Sivu 8/37, 2.2. LiDAR]
    "for example, typical instruments in use today may register up to 200,000 points per second or more, covering 360◦ rotation and a vertical field of view of 30◦"
    Luulen tekeväni virhetulkinnan, mutta tulkitsisin että tässä tarkoitetaan 200k mittauspistettä sekunnissa, jonka aikana mitataan koko 360◦ ympäristö 30◦ kulmalla. Jotenkin kuulostaa väärältä, että kokonaistilannekuva päivittyy vain sekunnin välein, tästä toivottavasti jollakulla muulla on parempaa tietoa.

    "mittaustaajuus ei kuitenkaan ole mitenkään ratkaiseva"
    Ei, ei olekkaan. Se pointtini olikin. Se että sensorilta saadaan dataa 50Hz, 100Hz tai 1000Hz taajuudella ei ole mitään merkitystä, jos sen sensorilta saatu data on huonoa (Lidarin tapauksessa mainitsemani varjoalue, Lidari ei näe onko vieressä olevan kappaleen takana jotain mikä pitäisi ottaa huomioon) tai jos tietokoneelle ei riittävän kattavasti kerrota mitä tilanteita eteen tulee ja miten niihin pitää reagoida. Tietokone oppii vain ja ainoastaan sen opetusdatan mukaisen käyttäytymismallin, se ei osaa soveltaa. Tätä yritin sanoa, toivottavasti tarkensi.

    Muiden kuskien liikevektoria voidaan ja kannattaa mitata ja seurata, mutta ei siitä mitään hyvin reaaliaikaisesta tilannekuvasta eteenpäin menevää tulevaisuuden tilannekuvaa kannata alkaa tekemään, niinkuin alkuperäisessä viestissä ehdoitettiin. Se lentää seuraavassa mittaushetkessä roskakoriin, kun vieressä ajavalla loppuikin kantti kesken ja lähtee hidastamaan tai parikymppinen rämäpää yrittää lähteä henkensä uhalla ohi.
    Eipä robotti sitä tosin välttämättä tiedä, että toinen on vaarassa. Toisin kuin varttuneempi kokenut kuski voi todeta, että edessä ajava ei millään ehdi taittaa tuosta vauhdista seuraavaan mutkaan.
    Hullu saatan olla, mutta tyhmäks älä hauku!
  7. #37
  8. #38
    Olisihan robottikuski todella kätevä - ei tarvitsisi itse ajella.
  9. #39
    Lainaa JMH kirjoitti Katso viesti
    Ihan höpöjä. Odotan henkeäni pidellen robottikuskin ykkössijaa Päitsillä ja trialin mm-sarjassa. Samat fysiikan lait.

    Edit: noiden jälkeen sitten Dakar ja Original by Motul, jolloin robottikuski vaihtelee mopoon renkaat, öljyt ja suoristelee häkit sekä asentaa tiekirjan.

    Etulyöntiaseman saa, kun ei tarvitse nukkua tai syödä.
    Sehän noissa hauskaa onkin että ne pystyy ajamaan 24/7, loggaamaan dataa 24/7, analysoimaan dataa 24/7, kehittymään 24/7, niin kauan kun töpselissä on ympäristöystävällistä tuulivoimaa.

    Ihminen pystyy ehkä jonkun max 1/24/7, jos sitäkään, ja tahti hyytyy koko ajan sitä mukaa kun homma etenee.

    Todella epäreilu asetelma. Pitäisi säännöillä kieltää.
    "Eihän sitä tietoa .orgin kuskeille kannata tarjota, ne kun tietävät jo kaikesta kaiken."
  10. #40
    Lainaa Mikeyx kirjoitti Katso viesti
    Olisihan robottikuski todella kätevä - ei tarvitsisi itse ajella.
    Tässä hyviä käyttökohteita.
    - Lähetetään robokuski kerhon ratapäiville, itte päivystetään baarissa ajanottolaitetta tsekkailemassa
    - kun kaverit kysyy "paljo oot ajanu tänä kesänä", ni voit sanoo et "en tiiä, täytyy tsekata tripstä ku pyörä tulee kotiin. Se läks kuukausi sitten Italiaan emännän Robo-MP:n kanssa. On muuten kivoja kuvia lähettäny reissusta, Kuulema ollu tosi hauskaa"

    Keksikää te lisää.
    Yamaha FJR 1300 -07
    Ex: Suzuki SV 1000 N K4
    Ex: Suzuki GSX 750 -98 ("Inazuma")
  11. #41
    Ja jos kiinnostaa koneoppiminen enemmänkin ja mitä syväoppiminen käytännössä tarkoittaa ja näyttää ja YouTube linkkejä jaetaan, niin tässä on kanava johonka kannattaa tutustua: https://www.youtube.com/c/CodeBullet/videos
    Hullu saatan olla, mutta tyhmäks älä hauku!
  12. #42
    Kanavan siivouksen ohessa poistui kirjoittamani teksti, jossa viitattiin tähän videoon ja Sippen aikaisemmin jakamaan uutisartikkeliin samaisesta aiheesta. Sain tekstin takaisin ylläpidolta, josta kiitos heille! Alkuperäistä tekstiä on muutettu kontekstin muututtua, joten se ei ole ulkoasultaan täysin sama ja siihen on lisätty kappaleita ja tarkennettu muutamia kohtia.

    -----------------------------------------------------
    Otetaan tuon Sippen lähettämä linkki Mikrobitin artikkeliin alkuun analyysiin, niin aletaan löytämään miksi tätä opetusmallia ei ehkä kannata lähteä sellaisenaan laittamaan motobottiin.
    jotta tekoälystä saataisiin järkevä vastus ihmiskuljettajille, tekoäly ohjasi kääntymistä, kaasua ja jarrua, mutta ei molempia polkimia samaan aikaan, eikä se päässyt vaihtamaan vaihteita tai säätämään auton asetuksia.
    Erikoista että siltä on pitänyt rajoittaa kaasun ja jarrun käyttö samaan aikaan. Vielä erikoisempana pidän sitäkin, ettei sen ole annettu vaihtaa vaihteita tai päästä säätämään auton asetuksia.
    Ennen kuin ottaa huomioon mitä opetusmenetelmää käytetään. Syy miksi näitä ei anneta käyttää samaan aikaan, on koska syväoppimismenetelmää käyttämällä opettamiseen käytettävä aika nousee mitä enemmän parametreja annetaan kokeiltavaksi. Koska syväoppimismenetelmä lähtee nollasta, niin se lähtee käytännössä kokeilemaan jollakin random generaattorilla erilaisia toimintatapoja ja tätä randomilla aiheutettua toimintaa palkitaan ja rangaistaan, kuten artikkelissa kuvailtiin.
    Tekoälyä palkittiin sen mukaan, miten se eteni radalla ja ohituksista se sai bonusta. Vastaavasti mutkien oikomisesta, renkaiden luistattamisesta tai törmäilystä tuli rangaistuksia. Kriteerien painotuksia muuttamalla saatiin sitten säädettyä optimaalinen tekoäly kisailuun.
    Tällä tavalla saadaan opetettua oikein kaunis toimintamalli yhden toiminnan suorittamiseen ja tällä tavalla saadaan rakennettua neuroverkko joka pystyy annettujen parametrien sisällä tekemään arvauksia mikä voisi olla paras lähestymistapa tässä tilanteessa. Tästä johtuen mitä enemmän muuttujia, eli parametreja, annetaan kokeiltavaksi, niin opetusaika kasvaa, eikä välttämättä suinkaan samassa suhteessa. Permutaatioiden kasvaessa läpikäytävät mahdollisuudet kasvavat ja alkavat viemään aikaa ja altistavat virheille. Koska näitä muuttujia käydään läpi randomilla randomissa järjestyksessä, niin sieltä voi hyvinkin valikoitua hidastavia asetuksia ja tekijöitä. Tässä suhteessa tietokone ei ole sen parempi kuin ihminen, huonoista tavoista on helvatin vaikea oppia pois jos on kerran todennut ne toimivaksi.

    Sitten päästäänkin tähän humoristisimpaan osuuteen.
    Parissa päivässä ja vain muutaman tunnin harjoittelun jälkeen GT Sophy -niminen tekoäly oppi kiertämään rataa paremmin kuin 95 prosenttia GT: Sport -pelaajista. 10 päivää ja 45 000 ajotuntia myöhemmin tekoäly oli jo saavuttanut yli-inhimilliseksi kuvaillun tason aika-ajoissa kolmella opettelemallaan radalla.
    Isot numerot näyttää uutisartikkeleissa kivoilta. Mutta mitäs toi 45 000 ajotuntia tarkoittaa työssäkäyvällä ihmisellä? Jos en aivan väärin laskenut, niin 45 000h tarkoittaa 5 päivänä viikossa työskentelevältä ilman lomia 8h päivässä itse suorittavaa työtä tekevänä, eli käytännössä koko 8h ajan ajamista 24,4 vuotta. Sanotaanko näin, että olis ihan syytäkin olla parhaita kuskeja maailmassa tuohon harjoittelu määrään.
    Tästäkään huolimatta se ei valittetavasti ole.
    Sitten tekoäly asetettiin kisaamaan parhaimpia ihmiskuskeja vastaan. Ensimmäisellä kerralla ihmisjoukkue voitti kokonaispisteissä tekoälyjoukkueen, jonka suoriutuminen kisassa ei ollut kovin tasaista. Tutkijat säätivät tekoälyä ja edessä oli revanssi, jossa tekoälyjoukkue voitti ihmisvastustajansa kirkkaasti. Tärkeää oli löytää sopiva tasapaino tekoälykuskille, ettei se ollut kisatilanteissa liian arka tai aggressiivinen.
    Eli sille "tekoälylle" pitää edelleen kertoa manuaalisesti kuinka sen pitää toimia. Kuullostaa jotenkin lievästi hassulta, että tekoälyllekin pitää kertoa mitenkä sen pitää toimia, jotta se on parempi kuin ihminen.
    Jota vahvistaa
    Tutkijat toteavat, että tekoälyllä on vielä paljon opittavaa kisataktikoinnista. Se esimerkiksi pyrkii aina ohittamaan vastustajansa suorilla heti kun se on mahdollista, jolloin vastustaja yleensä pääsee takaisin edelle seuraavaan mutkaan jarrutettaessa.
    Eli jotta "tekoälykään" voittaa ihmisen, tarvitsee sille kertoa mitenkä se sen tekee. Tässä kohtaa itse lasken kulmakarvat alas ja ihmettelen etteikö tekoälyn pitäisi kyetä tunnistamaan nämä tilanteet ja muuttamaan omaa toimintaansa itsenäisesti, sitähän se "äly" osuus tuossa sanassa pitäisi tarkoittaa. Eli aika pitkä matka on edelleen Gran Turismon kehittäjilläkin.

    Mutta hienoa että ovat aloittaneet ja saaneet noinkin hyviä tuloksia aikaan! Kuten videollakin kaveri sanoi, niin tekoäly on löytänyt aivan uusia taktiikoita ja ajoreittejä opetteluaikanaan, kun se ei ole ollut samalla tavalla ihmisen käyttäytymismallin orjana ja joita epäilemättä tullaan näkemään e-sports kisoissa nyt kun ne on löydetty ja kunhan ne on hiottu ihmislihaksin toteutettaviksi.

    Muutenkaan videopelien tekoälyjen tai toimintamallien tuominen oikeaan maailmaan ei ole mahdollista. Tällaisen trial-and-error opetusmenetelmän käyttö oikeassa maailmassa ei ole järkevää. Muuttujia ja fysiikka mallinnus on aivan toisella tasolla, joten toivoisin, että täällä pysytään oikean maailman motobot ja robottikuski keskustelussa. Kiitos.
    Hullu saatan olla, mutta tyhmäks älä hauku!
  13. #43
    Ja tossa tosielämän toteutuksessa herää sellainen aspekti myös, että simulaattorissa jos kolisee ni se on "voivoi".

    Mutta kun robottikuski avaa mutkasta ulos ja siellä exitissä makaa mies ja mopo vierekkäin, ja törmäys jompaankumpaan on väistämätön.... ihminen väistää sitä toista ihmistä jos pystyy... miten robotti rupeaa "moraaliagentiksi" tossa tilanteessa eli kykeneekö se tekemään inhimillisen päätöksen?
    "Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
  14. #44
    Lainaa PrivateeR kirjoitti Katso viesti
    Ja tossa tosielämän toteutuksessa herää sellainen aspekti myös, että simulaattorissa jos kolisee ni se on "voivoi".

    Mutta kun robottikuski avaa mutkasta ulos ja siellä exitissä makaa mies ja mopo vierekkäin, ja törmäys jompaankumpaan on väistämätön.... ihminen väistää sitä toista ihmistä jos pystyy... miten robotti rupeaa "moraaliagentiksi" tossa tilanteessa eli kykeneekö se tekemään inhimillisen päätöksen?
    Tuo on se robottivastustajien yleinen aihe.
    Robotilla ei ole tunteita tai "älyä" valita kohdetta.

    Jos itseohjaava auto joutuu tilanteeseen missä se joutuu valitsemaan autossa olevien kuoleman tai ulkopuolisten kuoleman, niin kumpi autoon ohjelmoidaan.
    Mitä kerrotaan, kun ko. autoa myydään asiakkaalle...
  15. #45
    Lainaa lario kirjoitti Katso viesti
    Tuo on se robottivastustajien yleinen aihe.
    Robotilla ei ole tunteita tai "älyä" valita kohdetta.

    Jos itseohjaava auto joutuu tilanteeseen missä se joutuu valitsemaan autossa olevien kuoleman tai ulkopuolisten kuoleman, niin kumpi autoon ohjelmoidaan.
    Mitä kerrotaan, kun ko. autoa myydään asiakkaalle...
    Eikä tarvitse olla edes auton matkustajat vs auton ulkopuoliset. Kuvittele tilanne jossa se automaattiauto ajaa kahden ihmisjonon välissä kohti suojatietä ja yhtäkkiä yks random jantteri pomppaa sen auton eteen. Törmääkö se bussi siihe yhteen ihmiseen, vai yrittääkö se väistää kohteen ja jyrää monta ihmistä enemmän siitä vierestä?

    Itse automaatiojärjestelmää ohjelmoineena voin sanoa että se on helvetin karmaisevaa ajatella, miten idiootti se tietokone on, vaikka se ois miten ylivertainen laskupäältään. Ku se robotti ei tajua mistään arkisesta yhtään mitään, ainoastaan sen mitä siihen on ohjelmoitu. Pelkästään yksinkertainen liukuhihna kaikilla fail safe ehdoilla on yllättävän haastava tehdä ettei se systeemi vahingossakaan tee mitään väärää tai tuhoisaa.
    "Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
  16. #46
    Eivät ne ihmisetkään tee aina järkeviä päätöksiä kun silmänräpäys aikaa tuumata. Ainakin jälkeenpäin on helppo analysoida kuka teki väärin. Robottiautossa valmistajalla eli ohjelmoijalla vastuu
    Triumph Bonneville Bobber Black -18
    KTM 690 Enduro R -15
    Vespa GTS 300 SuperSport -21
  17. #47
    Lainaa B12 kirjoitti Katso viesti
    Eivät ne ihmisetkään tee aina järkeviä päätöksiä kun silmänräpäys aikaa tuumata. Ainakin jälkeenpäin on helppo analysoida kuka teki väärin. Robottiautossa valmistajalla eli ohjelmoijalla vastuu
    Ei toki. Monet ihmiset tekevät usein tyhmiä/vääriä päätöksiä, ja kaikki tekevät joskus.

    Mutta ero on siinä että ihminen sentään omaa potentiaalia moraaliseen ajatteluun.

    Mutta jottei ihan off topic mee: Eniten tossa Rossi vs botti videolla pistää silmään se, ettei robottia ole tehty siirtämään painoa pyörän päällä lainkaan. Robotti istui koko ajan samassa asennossa pyörän selässä joka vaikuttaa jo yksistään valtavasti kykyyn avata mutkasta.
    "Faster, Faster, until the thrill of speed overcomes the fear of death." - Hunter S. Thompson
  18. #48
    Johan tässä oli uutisointia siitä kuinka Tesla joutui tekemään ohjelmistopäivitystä. Niiden auto kun ei pysähtynyt STOP-merkin kohdalle vaan ryömi ohi. Itsehän emme koskaan ole moiseen sortuneet...
    Polvi aina maassa - ketjua rasvatessa. Delvacin todistaja. VZ800, Ex LTD440, Ex GSF1200 (kaadettu), Ex ZRX1100(varastettiin), Ex ER-5
  19.  
  20. #49
    Lainaa s151669 kirjoitti Katso viesti
    Johan tässä oli uutisointia siitä kuinka Tesla joutui tekemään ohjelmistopäivitystä. Niiden auto kun ei pysähtynyt STOP-merkin kohdalle vaan ryömi ohi. Itsehän emme koskaan ole moiseen sortuneet...
    Sen jälkeen kun sain mp kytältä huomatuksen siitä että en laittanut jalkaa maahan stop merkin kohdalla ( pysähtyminen onnistuu hetkellisesti ilman jalkoja kun ei ole muuta liikennettä) olen aina pysähtynyt tuohon, eivätpähän pääse keräämään rahaa valtion pohjattomaan kassaan (+ rikosuhrimaksua)
Sivu: 2 / 2:sta EnsimmäinenEnsimmäinen 12