Elikkäs vaikka asia ei aivan ajankohtainen vielä ole, niin pikkuhilijaa voidaan alkaa tuota varusteluasiaa voimistelemaan:
Kokosin tähän muutamia, toivottavasti "heräämisiä" aiheuttavia, muutamia pointteja niin ajokille kuin kuskillekkin, hyväksi havaituista "extreme-vermeistä". Pienistä mutta tarpeentullen, niin loistavista välineistä / asioista.
Ajokille:
Siitähän lähdetään, että ajokki on täysin huollettu ja koneessa on talvi-täyssynteettiset öljyt, niin perässä, kuin lootassakin. Akku kunnossa ja testattu, kaapeliliitokset ml. Bensansuodatin, vedeneroitin, sakkakuppi, jne vaihdettuna. Löytyy tarvittavat lisävalosarjat, virranulosotot, (2-3 kpl), sekä vesipyssyllä liikkuvat ovat tarkistaneet nesteen pakkaskestävyyden. Näistä en tässä sen enempiä, mutta se mitkä roippeet lisäävät turvallisuutta sekä takaavat matkan jatkumisen, sen mahdollisen, odottamattoman katkon, jälkeenkin:
- Ajoneuvokohtaisten työkalujen lisäksi
- Vaijerikorjaus-setti, (esim. Motonet)
- Rangaspaikkasetti, (matosetti jos tubeless). (vaihtoehtoisesti, sisäkumi, (-t)), rengasrasva *
- Saippua, / shampoo *
- Rengasraudat
- Jalkapumppu, (painepullojen lisänä)
- Käynnistyskaapelit (huom: riittävä paksuus!)
- Työ-, hakuvalo, (tai otsavalo)
- Lukkosula
- Varoitusvilkku, punainen, (parikin saa olla!), voidaan merkitä virraton,jokin muu vaarallinen kohde tarvittaessa.
- Ilmastointiteippi
- Nippusiteitä
- Kierrettäviä nastoja, renkaaseen täydennettäväksi.
- (Varatulppa)
- (Renkaantäyttöpullo), toiminta pakkasella kyseenalainen, joten säilytyspaikka lämpöisessä.
Kyytiin:
- Kaasukeitin, kaasuna PROPAANI, jotta palaa ankarissakin lämpötiloissa. Butaani on kesäkäyttöön !
- Säteilylämmitin, (jarrujen sulatus, / moottorikaputissa ehdoton, kun pakosarja on jo jääkylmä!)
- Termospullo!
- Lumilapio, (ohjaansuistumisen jälkeen, helppo ajaa takaisin uralle)
- Liukuesteet, kengänpohjiin, mahdollisesti huilaavan ajokin JÄÄLLÄ tapahtuvaa nostoa varten!
- Hinausköysi, (nailonköysi ei paljoa paina)
- Trangia + kattilat vedensulatukseen, yms.
- Soihdut, (hätäraketit)
- (Kirves tai / ja saha, kantavuuden mukaan?)
Ohjastajalle:
- Kypärävalo + vara-akut
- Lämpötyyny, ne pienet, kertakäyttöiset ehdoton esim ajosaappaisiin.
- Käsivoide, (ei ole muuten naurun asia, kun kynnet katkeilee ja sormenpäät on verillä!)
- Kasvosuojus, (neopren, tms. hyväksi havaittu)
- Ajolasit, visiirin tukkeutuessa, ajoa voidaan jatkaa, (esim jäätävä tihkusade) mielummin keltainen väri, lisää valoisuutta! **
- Taskulamppu
- Puukko / Letherman
- Sytytin + tulitikut vedenpitävässä pakkauksessa
- Kynsikkäät, (silkkikäsineet)
- Ensiside, (on hyvä moneen käyttöön, esim silloin kun Stefa korkkaa)
- Sähkövisiiri **
** = Vaihtoehtoisesti = korvaava tuote
HUOM: Mahdollisen ajoneuvorikon sattuessa, on tärkeää, että kuumaa juotavaa on saatavilla, tai että sitä voidaan helposti paikanpäällä valmistaa. Aina pärjää kun on jokin lämmöntuottaja saatavilla.
RISKITEKIJÄT: (UHKAKUVAT):
1. Pimeys = Valolaitteet oltava ehdottomasti kunnossa, niin edessä kuin takana. Varoitusvilkut plussaa, mutta lisänä on hyvä olla punainen led-vilkku tai kaksi, joita voidaan ripustaa ajokkiin tai sen läheisyyteen. Toimii myös silloin kun ajokista on virrat kadonneet, tai osoitettava kohde on jokin muu, tukki, railo, tms.
Hyvä olisi myös lisätä heijastintarranauhaa ajokin taakse/eteen/sivuille, muistaen kuitenkin, että punaista saa lisätä vain taakse. Keltaista mielummin sivuille ja vain valkoista eteen. Heijastiliivit lienevät kaikille itsestään selvyytenä päälle puettuna!
2. Pakkanen = Nikkaluokta on Scandian kylmin paikka. Miitingin ajankohta on tarkoituksella ajoitettu vuoden kylmimpään aikaan, joten pakkanen, sekä siihen yhdistetty ajoviima on todellinen riskitekijä! Varustaudu huolella. Juo säännöllisesti, syö aamiainen, syö lämmintä. Vältä tupakointia, (pintaverenkierto). Pukeudu kerrospukeutumalla. Lämpöliivi toimiessaan on loistava keksintö, mutta toimimattomana ei suojaa, joten varaudu myös runsaalla lisävaatetuksella! Auton penkinlämmitin sellaisenaankin toimii ajotakin alle aseteltuna. Ja tietenkin istuinaluseksi lyödään joko penkinlämmitin tai sitten lampaantalja.
Tankohuput yhdessä kahvalämmityksen kera, takaa käsien toimintakyvyn kylmimmissäkin olosuhteissa!
Ajosaappaat on syytä testata ennen matkaa huolellisesti! Pohjakuviointi parantaa pitoa olellisesti, mutta haittana on sen luistamattomuus silloin, kun joudutaan ajamaan "telineet alhaalla". Kompromissimalli on hyvä, (kelkkasaapas itsellä).
Suojaava kenkä on yleensä kylmä, lämmin kenkä, vastaavasti on pehmeä, (eristetty hyvin), mutta suojaamaton.
Kanta on hyvä pitämässä saapas tapeillaan, pitkää matkaa jutaessa. Nastoja voi pohjaan viritellä, mutta ongelma tulee hidasajossa, eli kun se pohja tökkää.
3. Lumisade Poor Visualibity = Ajankohdasta, sekä matkan pituudestä johtuen, lumisateelta ei tälläkään kerralla voine välttyä.
Lumisade sinällään, ei aiheuttane yllätyksiä silloin, jos aura-autot ovat liikenteessä, muuta kuin näkyvyyden osalta. Kuivalla pakkaskelillä, edellä kulkevan aura-auton lumipilvi, seuraa auraa jopa kilometrin matkalta! Tarkoittaa sitä, että kun valmistaudutaan aura-auton ohitukseen, valmistaudu suoritukseen huolella! Aura-autojen aurausnopeudet ovat luokkaa, 50 -80km/h, lumisateesta, aurauksen tyypistä sekä lumen laadusta riippuen, joten varaudu pitkään huonon näkyvyyden ohitukseen! Aura-auton siirtyessä sivuun, varmistaudu, onko kyseessä väistäminen, koska todennäköisempää on, että aura-auto vain pyyhkäisee bussipysäkin ja jatkaa aurausta, (palaa päätielle), pian normaalisti! Väistämisen huomaat siitä KUN/JOS aura-auto pysähtyy!
Pimeällä aura-auton ohittamisen vaikeusaste kasvaa huomattavasti. Aura-autoilla on huonona tapana, pitää takavalojaan päällä koko ajan, (myös Vägverket + Vegvesen), jolloin kirkkaana loistavat takavalot, yhdessä auran nostattaman lumipilven kanssa huonontaa näkyvyyden todella huonoksi! Huomaa myös, että ohittaessasi aura-autoa, palatessasi takaisin omalle kaistallesi, joudut nyt ajamaan täysin auraamattomalla tiellä, tai pahimmassa tapauksessa, joudut ylittämään kolme vallia, joiden paksuus taas johtuu lumisateen tiheydestä sekä sen kestosta: keskivalli ,(siirtyminen aura-auton sivulle), keskivalli uudelleen, (aura-auton eteen takaisin), ja lopulta kaistavalli, (ajaessasi omalla kaistalla, ajourassa) oikea puoli. Muista että aura-auton vilkku oikealle voi merkitä bussipysäkin aurausta, ei siis ole merkki lähteä ohitukseen!
Pimeään yhdistettynä rankempi lumisade ja tuuli, tekeekin sitten aura-auton ohituksesta mieleenpainuvan elämyksen!
En suosittele, vaan ehdotan tauon pitämistä olkoonkin niin, että aura-auto on jälleen kohta edessä uudelleen ja matkaa on.
Poistuessasi moottoritieltä rampille, huomaa, että ramppia ei ole välttämättä ennätetty auraamaan, joten sovita vauhtisi mutta kuitenkin huomioi takana tulevat suoraan ajavat!
Jäätävä tihku: Hankalin tilanne. Näkyvyys "sormipyyhkäisyn jälkeen" vain rajallisen ajan. Vaihtoehtoisesti ajo visiiri avoinna, ajolaseilla, tulos hieman parempi, ei onnistu pitkään jatkuessaan -> paleltuma! Ratkaisu tässä: sähkövisiiri! Lämmittää osaltaan myös kasvoja.
4. Huono näkyväisyys:= ai miksi kahteen eri kertaan, tämähän käsiteltiin jo? Tämä on tärkeä, ellei peräti tärkein asia!
Lumi-, vesi-, räntä-, tai jäätävässä tihkusateella pimeällä, visiiriin tarttuessaan pisarat "kymmenkertaistavat" kaikki näkökenttään tulevat, niin vastaan tulevien ajo-, tai katuvalot, kuin omat mittarivalot. Tällöin ajonopeus on sovitettava näkemäalueeseen ja matkanopeus hiljenee huomattavasti. Talvipäivän lyhyydestä johtuen, on matkan alussa, lopussa, tai molemmissa päissä todennäköisesti pimeää, joten pimeäajoa on syytä myös harjoitella. Kaukovalojen, (tai lisävalojen), käyttö runsaalla lumisateella voi olla mahdotonta, jolloin näkemäalue lyhenee entisestään. Runsas lumi-, tai jäätävä tihkusade pyrkii "muuraamaan" ajovalon umpiot umpeen, joka edelleen huonontaa valotehoa. Lisävarusteina asenettujen, tai / ja uudempien pyörien LED-taka, ja lisävalojen lämmöntuotto on olematonta, jolloin vaarana on, että myös takavalo muurautuu umpeen. Vilkkuvalot peittyvät erityisesti takana valkoiseen kuoreen, pakokaasun sekä pakkasen yhteisvaikutuksesta. Taukopaikoilla kaikki valot on tarkistettava ja tarvittaessa puhdistettava. Lasien vahaus ennakkoon, saattaa jonkin verran auttaa asiaa? Teippaa tai himmennä, pimeäajoa mahdollisesti häiritsevät mittariston tausta-, tai informaatiovalot.
Näkyväisyys on huono pyryttävässä pakkaskelissä kuin myös puuskittain puhaltavalla sateettomalla kelillä. Tällöin joudutaankin ajamaan ns. "lakanoiden" lävitse. Lakana, on kuvaava nimitys tuolle lumiseinälle, jonka lävitse on ajettava ilman että sen taakse voi nähdä mitään. Lakanat syntyvät joko vastaan tulevien ajoneuvojen kohtaamistilanteessa, tai sitten niitä synnyttävät myös puuskittaiset tuuliolosuhteet, kun lumi on irtonaista. Lakanoiden kesto on muutamia sekuntteja, mutta on muistettava, että sekunnissa pyöräsi etenee n 20-30 metriä, ajonopeudesta riippuen. Kahden sekunnin lakana = 50 metriä = puhelintolppien väli !
Pakokaasupilvet. Nämä saattavat yllättää talviajoon tottumattoman ohjaajan totaalisesti. Erityisesti kovalla pakkasella, jopa henkilöauton pakokaasupilvi liikennevaloissa saattaa estää näkyvyyden laajalti, raskaan liikenteen ajoneuvokalustosta puhumattakaan!
Vastaan paistava aurinko, (huom se on matalalla!), yhdessä pakokaasupilven kera on todellinen vaaranpaikka!
Huomio tämä erityisesti silloin, kun itse pysähdyt tien laitaan ja jätät moottorisi käymään, takana tuleva ei välttämättä näe pyörääsi eikä sinua lainkaan! Huolehdi siitä, että pysähdyt riittävän etäälle tien reunasta tai siirry kokonaan pois tiealueelta.
5. Liukkaus = Yleisesti, ensimmäiset ja viimeiset km:t ovat kaikkein vaarallisimpia tässäkin lajissa kuin monessa muussakin. Ollaan ajettu pitkään ja tullaan lopultakin perille, ote harpaantuu, tulee aivan alottelijoiden virheitä. Ollaan väsyneitä, nälissään ja kylmissään. On kiire, ja niin ajokki saattaakin kellahtaa juuri sitten parkkipaikalle saavuttua. Tien liukkaus vaihtelee, mutta paikka jossa on todelliset mahdollisuudet pyörän huilaamiseen, on huoltoasemat sekä niiden risteykset. Ne ovat aina ja poikkeuksetta "sikaliukkaita", johtuen ajoneuvojen jarrutuksista mittarille, sekä vastaavasti kiihdytyksistä pois mittarilta. Kun ajoneuvo seisoo lämpöisillä renkailla lumella, siihen jää jää! Onneksi harvoin joutuu tankkaamaan rekkojen kanssa samoilta mittareilta! Lisänä on ajoneuvojen polttoaineet sekä muut nesteet joita ajoneuvoista on roiskunut ylitse tai sulaneet pihamaalle. Erityisen huolellinen saa olla, kun nouset pyörältä, tai kun menet kassalle / palaat kassalta ja nouset pyörälle takaisin. Suurin osa melkein kaadoista olen kohdannut jalan ja mittarikentällä!
6. Muut ropleemit
- Asentotajun menetys sekä vauhtisokeus. Ensimmäinen käsite on varmaan hyvin outo joten seikkaperäisempi selvitys lienee paikallaan. Yksitoikkoinen, pitkä ajorupeama, hajavaloisessa, talvisessa maisemassa, voi aiheuttaa tuollaisen, jonka itse olen monesti kohdannut. Silloin, kun tienpinnassa ei ole mitään kiinnekohtaa, ei ajoratamaalauksia, ei roskia, ei mitään, on vain valkoista, tai vaikka olisikin ne kaksi, auton nastarenkaiden kuluttamaa asfalttiuraa, mutta kun hajavalo ei tuo tienpinnan muotoja esille, tulee jossain vaiheessa tunne, että tie olisi kallellaan! Silloin alkaa "aristaa", tulee tunne korjata pyörän asentoa tiehen nähden. Ensin putoaa nopeus, sitten saattaa mennä jo ajosaappaat tienpintaan ja alkaa pyörän kallistus. Tie näyttää olevan voimakkaasti kallellaan ja yleens se on oikealle. Sulalla asfaltilla ei vastaavaa ilmiötä esiinny. Vaihtisokeus on toinen, yksitoikkoisen valkoisen ajotien mukanaan tuoma vaara. Tasaista nopeutta ajettuasi, tulet risteykseen, tai P-paikalle aivan liian kovalla nopeudella, koska jälleen ei ole mitään mistä etenemisnopeuden selvästi huomaisi, nopeusmittaria lukuunottamatta. Seurauksena onkin yleensä liian voimallinen jarrutus joka saattaa venyä pitemmäksi kuin odotit. Vauhtisokeutta esiintyy myös kesällä, mutta talvikeleissä se onkin toinen, huonompi juttu heikoista kitkoista johtuen.
Entä miten sitten voisin valmistautua talviajoon paremmin?
- Tunne pyöräsi = ajoa ja taas ajoa!
- Tunne kitkakertoimet eri pinnoilla. Tähän on hyvä keino joka kehittää myös kaikessa moottoripyöräilyssä tarvittavaa tasapainoaistia, nimittäin juoksemalla. Lenkkeily eri lämpötiloissa, erityyppisillä lumilla, erilaisilla alustoilla, asfaltti vs. hiekkatie, sillankannet, jne. Ennen kaikkea eri säätyypeillä: Vesisateella vanhalla lumella, suojasäällä kovettuneella lumella, suolatulla jäällä jne, joitain esimerkkejä mainitakseni. Käytä samoja kenkiä vertailuja tehdessäsi, ettei mene testaukset hukkaan. Kengilläkin on eroja.
- Harjoituta tasapainoa = Kuten edellä, mutta täydennä sitä esim hiihtämällä, pyöräilemällä, luistelemalla, jne.
- Kehitä kylmäkestoa = Avantouimalla , vähennä tupakointia, lopeta kokonaan?
Tässä nyt alkuunsa tämmöstä pientä talviturinaa, jos joku vielä vaikka sinne ABBM:ään ilmoittautuisi.
Saisihan tästä aiheesta vaikka kirjan aikaiseksi, tai kaksikin, mut tämä tältä erää..
Ilmoittautumistilanne on tällä hetkellä tämä:
Että Piese ja mie oomma varmoi = 2 sitten muut: tä, hä ?
+ Myö savosta 3 = 5
+ Nixi 1 = 6
+ Iisu 1 = 7
TOTAL 7 (07.11.2013)
Ajoterkuin: Huurusmään
Emme ylenkahto myöskään muita merkkejä vaikka 99% taitaa ollakki biimereitä. Ensikertalaiset on ensi vuonna sitä paitti vapautettu osallistumismaksusta kokonaan!
yltääpi jalat maahan kunnolla.
