Vinkkejä sadeajoon

[liuzka]

Eiks esijännityksellä haeta sitä aluetta jossa jousi iskunvaimennus toimii parhaiten tietyllä kuormalla (painuman säätö?) ja sikäli pito paras, eli kirein ei ole välttämättä paras, mutta ei kai sitten löysäkään.

Painumat ja ohjausgeometriaa sillä säädetään. Isompi esijännitys johtaa pienempiin painumiin ja aggressiivisempaan ohjausgeometriaan -> pyörästä tulee epävakaampi mutta ketterämpi. Kuorman paino ja ajotyyli vaikuttaa tietysti säätötarpeeseen. Samaten ajoympäristö. Mutta ehkä se yleisin virhe on säädellä kauheen tiukalle ja luulla et nyt on pirun kisanen raaceri.

Mutta siis alustan säätäminen tulisi alottaa tolla esijännityksen säädöllä jolloin painumat ja geometria säädetään kuskin ajotyylille ja kuormalle sopiviksi. Tuo säätö on kyllä sellainen että sitten ku se on kohdillaan niin siihen ei kyllä kauheasti tarvitse kajota (radalla tietty eri asia).

[Nitrous]

Alustan säädöistä, niin takapään jousen (esijännityksen?)kiristäminen lisää perän "keveyttä" tiehen ja alttiutta liirtoihin. Sen huomaa selkeästi kuivallakin alsfaltilla, että perä liitelee helpommin ikäänkuinkuin käsijarrukäännöksissä. Jousen kireyden voi huomata laitteesta riippuen siitä, että kuinka helposti ajossa nypyttää tasaisella ajaessa. Tietyillä asfalttiteillä meinaa vähän nypyttää jos on liian tiukalle kiriny. Tuo vaan jos haluaa, ettei perä irtoa niin helposti.

Tässäpäs tuli taas tämä hyvinkin yleinen väärinymmärrys, joten korjataan oikeampaan suuntaan.

Esijännityksen säädin on hyvin harhaanjohtava nimi, koska se ei vaikuta millään tapaa jousen jäykkyyteen tai esijännitykseen. Oikeampi nimi tuolle olisi painauman säädin tai jopa korkeuden säädin.

Esijännitystä lisäämällä siis säädetään mopon ajokorkeutta ja -asentoa. Lisäämällä esijännitystä taakse, nousee perä, jolloin keulalla on suhteessa hieman enemmän painoa. Tämä muutos on kuitenkin niin pieni, ettei se käytännössä vaikuta pitoon juurikaan. Todennäköinen syy sille, että esijännityksen lisäämisen jälkeen perä tuntuu luistelevan helpommin, on ulosjouston loppuminen kesken. Kun esijännitystä lisätään, nousee perä ja samalla iskarin käytettivässä oleva sisäänjousto kasvaa ja ulosjousto pienenee. Jos ulosjousto ei ole riittävästi, iskari "pohjaa" ulosjoustossa, jonka jälkeen perä alkaa nousemaan tiestä irti (jarrutus) tai kumi joutuu tekemään liikaa töitä (kiihdytys). Ulosjouston loppuminen kesken (tai liian vähäinen paluuvaimennus suhteessa jousen jäykkyyteen) voi aiheuttaa tietyissä tilanteissa myös keulimisherkkyyttä.

Jarrutuksessa tuo iskarin ulosjousto lienee selvää, mutta kiihdytystapausta pitänee vähän avata. Äkkiseltään luulisi, että painonsiirto painaa perää kasaan kiihdytyksessä, mutta monesti tilanne on täysin päinvastainen, koska ketjuvoiman aiheuttama perää avaava momentti on painonsiirron vaikutusta suurempi. Ketjuvoima siis pyrkii avaamaan perää kiihdytyksessä koska ketjulinja, vetoakselin sijainti, takahaarukan laakerointipiste ja taka-akselin sijainti muodostavat geometrian, jolla syntyy perää avaava voima.

Äkkiseltään en osaa sanoa mistä tuo kuvaamasi nypytys johtuu, mutta nypyttäminen on yleensä enemmän oire vaimennuksien puutteestä kuin jousesta.

Ja lopuksi on vielä mainittava, että takajousen "esijännitystä" kannattaa lisätä muutama milli aina kun ottaa kyytiläisen mukaan. Tällöin mopo kulkee suurinpiirtein samassa asennossa kuin yksin ajaessa, jolloin mopon käyttäytyminen on mahdollisimman samanlaista kuin on muutenkin tottunut. Monesta moposta valitettavasti puuttuu esijännityksen pikasäätö, joten säädön tekeminen on turhan hankalaa. Jos pikasäätö löytyy, on etuvalokuvion korkeus helppo tapa säätää mopo kuorman kanssa samaan asentoon kuin yksin ajaessa. Esim. tallin seinää on helppo merkata, että mille korheudelle ajovalon alareuna osoittaa yksin ajaessa ja tuon merkin mukaan on sitten helppo säätää lastattu mopo samaan asentoon. Lisäämällä esijännitystä, perä nousee, vähentämällä laskee.

Meni vähän ot:n puolelle, mutta kai tästä iloa jollekin on.

[Nitrous]

Painumat ja ohjausgeometriaa sillä säädetään. Isompi esijännitys johtaa pienempiin painumiin ja aggressiivisempaan ohjausgeometriaan -> pyörästä tulee epävakaampi mutta ketterämpi. Kuorman paino ja ajotyyli vaikuttaa tietysti säätötarpeeseen. Samaten ajoympäristö. Mutta ehkä se yleisin virhe on säädellä kauheen tiukalle ja luulla et nyt on pirun kisanen raaceri.

Mutta siis alustan säätäminen tulisi alottaa tolla esijännityksen säädöllä jolloin painumat ja geometria säädetään kuskin ajotyylille ja kuormalle sopiviksi. Tuo säätö on kyllä sellainen että sitten ku se on kohdillaan niin siihen ei kyllä kauheasti tarvitse kajota (radalla tietty eri asia).

Isompi esijännitys takana kääntää mopoa enemmän nokalleen, jolloin mopo periaatteessa kääntyy herkemmin. Isompi esijännitys edessä taas vaikuttaa päinvastaisesti. Hyvä nyrkkisääntö lähes jokaiseen katupyörään painauman säädölle on, että painuman kuskin kanssa pitäisi olla n. 1/3 kokonaisjoustomatkasta. Käytännössä siis sporttipyöriin ~30-40mm eteen ja 5-10mm etupäätä vähemmän taakse. Pyörä, alusta, kuski ja miljoona muuta asiaa sitten vaikuttaa siihen, että mikä on se tarkka luku. Tuolla 1/3 säännöllä pääsee helposti tontille.

[peitsamo]

Esijännityksen säädin on hyvin harhaanjohtava nimi, koska se ei vaikuta millään tapaa jousen jäykkyyteen tai esijännitykseen. Oikeampi nimi tuolle olisi painauman säädin tai jopa korkeuden säädin.

Meni vähän ot:n puolelle, mutta kai tästä iloa jollekin on.

Eikös sillä esijännityksen säädöllä nimenomaisesti "jännitetä jousta kasaan" silloin kun sitä kiristetään ja löysytettäessä "jousen jännitystä pienennetään". Näin se ainakin muissa vehkeissä toimii, mopoista mitään tiedä.. Eli siinä mielessä jousituksen esijännityksen säätö on mielestäni ihan kuvaava termi, itse jousen jäykkyyteen asialla ei tietysti ole mitään vaikutusta.

Muilta osin hyvin kerrottua teoriaa, kiitos siitä

[Nitrous]

Eiks esijännityksellä haeta sitä aluetta jossa jousi iskunvaimennus toimii parhaiten tietyllä kuormalla (painuman säätö?) ja sikäli pito paras, eli kirein ei ole välttämättä paras, mutta ei kai sitten löysäkään.

Olet oikeassa. Esijännityksellä pyritään saamaan a) mopon asento oikeaksi ja b) iskunvaimennuksen sisään ja ulosjoustoon käytettävissä oleva liike riittäväksi molempiin suuntiin.

[M58]

Onhan tästä, kiitos.
Anteeksi OT, mutta mitenkä tuo ketjuvoima? Kun on kardaani?

[Nitrous]

Eikös sillä esijännityksen säädöllä nimenomaisesti "jännitetä jousta kasaan" silloin kun sitä kiristetään ja löysytettäessä "jousen jännitystä pienennetään". Näin se ainakin muissa vehkeissä toimii, mopoista mitään tiedä.. Eli siinä mielessä jousituksen esijännityksen säätö on mielestäni ihan kuvaava termi, itse jousen jäykkyyteen asialla ei tietysti ole mitään vaikutusta.

Muilta osin hyvin kerrottua teoriaa, kiitos siitä

Jos perän nostaa ilmaan ja iskari on täysin suorana, silloin esijännityksen kiristin vaikuttaa jousen pituuteen. Käytännössä pyörän päällä on kuitenkin aina painoa ja samalla painolla jousi painuu aina saman verran. Saman kuskin istuessa mopon päällä, on jousi siis aina paikoillaan ollessa saman pituinen. Tästä syystä esijännityksen säädin käyttäytyy siis korkeuden tai painauman säätimenä. Myös säädön vaikutukset on huomattavasti helpompi mieltää kun ajattelee säätöä vain painauman säätimenä.

[Nitrous]

Onhan tästä, kiitos.
Anteeksi OT, mutta mitenkä tuo ketjuvoima? Kun on kardaani?

Ainakin vanhemmat kardaanivetoiset saivat aikaa vielä ketjua paljon selvemmän hissiefektin kiihdytyksissä.

[kk]

Täsmennän vielä tuosta takajousen säädöstä, että yritin sanoa asian mahdollisimman yksinkertaisesti ja ytimekkäästi. Teiltä tulikin sivun verran asiaa

Kyseessä siis nimenomaan kun säätää jousella sen kuormaan sopivaksi ihan yleisesti taikka sitten vaikka matkaan lähtiessä. Mutta jos tarvitsee huomoida mihin tuo jousen kiristäminen vaikuttaa. Jarrutuksissa perän pito on kevenemään päin yksinkertaistaen ja tuo ulosjousto alkaa loppua. Ja liian kovalle jousilla säädetty alkaa näkyä pintakovana ja tarkalle ihmiselle pinkeänä nypytyksenä tietyillä asfalttiteillä. Korostuu jos vaimennus on kevyt, taikka siis vakio ja johon ei voi vaikuttaa perusiskareissa.

Ja jousen säätö siksi kun yleistäen ei näissä välttämättä ole klikkereitä eikä sisäänvaimennuksen taikka paluuvaimennuksen säätöjä. Hidasta taikka nopeaa säätöä. Taikka harvemmin peruskuljettaja tekee simmityksiä.

Eli tiivistettynä, että sadekelillä aavistuksen pehmeämpi jousitus antaa enempi pitoja peräpäähän.

[DizzySpell]

Ainakin vanhemmat kardaanivetoiset saivat aikaa vielä ketjua paljon selvemmän hissiefektin kiihdytyksissä.

Ei tarvii olla hirveen vanhakaan, ja takajarrulla jarrutaessa myös niiaa reilusti.

http://www.youtube.com/watch?v=7HNU1cVEZys

[Pete2]

Ei tarvii olla hirveen vanhakaan, ja takajarrulla jarrutaessa myös niiaa reilusti.

http://www.youtube.com/watch?v=7HNU1cVEZys

Tuo oli aika havainnollinen video. Takapää nousee ja ihan reilusti kun avaa kaasua. Ei uskoisi että näin on mutta uskottavahan se on kun näkee.

Edit: tietysti tilanne vähän muuttuu kun pyörä on liikkeessä ja tulee nuo hitausvoimat mukaan...

[shyhander]

Kiinnitin huomiota Alastarolla pääsuoralla miten nopeen/keskiryhmän porukalla joillain perä niiaa nopeesti kun työntävät isompaa pykälää. Toisilla taas ei värähdäkään.

[BlackCat]

Tuo oli aika havainnollinen video. Takapää nousee ja ihan reilusti kun avaa kaasua. Ei uskoisi että näin on mutta uskottavahan se on kun näkee.

Edit: tietysti tilanne vähän muuttuu kun pyörä on liikkeessä ja tulee nuo hitausvoimat mukaan...

Lähestulkoon kaikki keppivetoiset nostavat perää kiihdytyksessä ja ketjuvetoiset pudottavat.

[Juutana]

Kiinnitin huomiota Alastarolla pääsuoralla miten nopeen/keskiryhmän porukalla joillain perä niiaa nopeesti kun työntävät isompaa pykälää. Toisilla taas ei värähdäkään.

Shifterillä veto ei katkea kuin millisekunneiksi, niin keinulautailmiötä ei tule. Pyörän eläminen riippuu myös kuskista jos vaihdetaan ilman shifteriä. Suurimmat heilahdukset tulee jos käyttää kytkintä ylöspäin vaihtaessaan.

[Spirit]

Moottoriteiden rampit on liukkaita sateella. Huoltoasemien rampit ja lähellä olevat liikenneympyrät varsinkin. Jotain polttoainetta aina roiskuttavat niihin

Tänään oli tämä viesti mielessä, kun ajoin ylivarovasti alas kiihdytyskaistan ramppia.
Silti meinasi lipsahtaa mopo alta ja rekan alle, kun keskellä ajolinjaa oli liukas kohta.

Onneksi pelivarat riitti tällä kertaa

[M58]

Tuo oli aika havainnollinen video. Takapää nousee ja ihan reilusti kun avaa kaasua. Ei uskoisi että näin on mutta uskottavahan se on kun näkee.

Edit: tietysti tilanne vähän muuttuu kun pyörä on liikkeessä ja tulee nuo hitausvoimat mukaan...

Nousee se.http://www.youtube.com/watch?v=7xhEwWhnZ44. Volyymit kaakkoon, sanoiko joku ettei Vifferistä ääntä lähde.
Eipähän sitten keuli niin herkästi.

[hidas57]

Oho, kylläpä perä nousee. Ja sitten keppivetoinen jossa perä ei näytä nousevan (ääni huom):
http://www.youtube.com/watch?v=29yCPHnjgRk

[rellonen]

Nousee se.http://www.youtube.com/watch?v=7xhEwWhnZ44. Volyymit kaakkoon, sanoiko joku ettei Vifferistä ääntä lähde.
Eipähän sitten keuli niin herkästi.

Juu, nouseehan se kun etupyörä on kiinni. Asia taitaakin kääntyä toisinpäin kun ollaan live-elämässä, etupää irti ja pyörimässä. Asia joka vaikuttaa mutkista ulostullessa kaasua avattaessa tehden pyörää vakaammaksi. Ja mutkiin mennessä etupään painuma jarruissa herkemmin kääntyväksi.

[hidas57]

Tietääkseni hissi-efektiä on pidetty lyömä-aseena keppivetoisuutta vastaan. Mutta voihan sitä noinkin kai tulkita.

[M58]

Juu, nouseehan se kun etupyörä on kiinni. Asia taitaakin kääntyä toisinpäin kun ollaan live-elämässä, etupää irti ja pyörimässä. Asia joka vaikuttaa mutkista ulostullessa kaasua avattaessa tehden pyörää vakaammaksi. Ja mutkiin mennessä etupään painuma jarruissa herkemmin kääntyväksi.

Meinasin tämän saman asian laittaa, mutta kerkisit. Asiahan on täysin toinen normaalissa ajossa ja pätkän esimerkissä vedettiin äärikiihdytyksillä, jos näin tehdään livenä, nousee se keulakin tuntuvasti.

[M58]

Tietääkseni hissi-efektiä on pidetty lyömä-aseena keppivetoisuutta vastaan.

Kevyt keppi, loppujen lopuksi... Sinänsä aihe ei enään liity sateeseen, mutta sitä huomioiden triidi alatriideineen tarjoaa merkittävät vinkit, niin eipä kait tämä ketään haittaa.

[BlackCat]

Tuolla on Motorradin vuoden 2013 sporttouring rengastesti, on testattu myö sateessa http://www.motorradonline.de/motorra...5-zr-17/457093

[Nitrous]

Juu, nouseehan se kun etupyörä on kiinni. Asia taitaakin kääntyä toisinpäin kun ollaan live-elämässä, etupää irti ja pyörimässä. Asia joka vaikuttaa mutkista ulostullessa kaasua avattaessa tehden pyörää vakaammaksi. Ja mutkiin mennessä etupään painuma jarruissa herkemmin kääntyväksi.

Sama tapahtuu ihan normaalissa ajossakin, mutta huomattavasti kevyemmin, koska seinän sijasta vastassa on vain mopon oman massan hitaus. Parhaillaan tuo massan hitaus kompensoi painonsiirron muodossa täysin tuon hissiefektin. Aika paljon muuttujia mukana tuossa yhtälössä.

[hidas57]

Tuolla on Motorradin vuoden 2013 sporttouring rengastesti, on testattu myö sateessa http://www.motorradonline.de/motorra...5-zr-17/457093

Ja jos sporttikumi kiinnostaa, niin nekin löytyy:
http://www.motorradonline.de/motorra...st-2013/459008

Nass/Nässe=märällä

[jaket]

mulla on ollut havaittavissa etupäässä hissi-ilmiötä kovissa kaasun avauksissa.

[BlackCat]

Ja jos sporttikumi kiinnostaa, niin nekin löytyy:
http://www.motorradonline.de/motorra...st-2013/459008

Nass/Nässe=märällä

Eikös Nasse sitten tarkoittanutkaan Nasse setä kunnossa ajamista :-)

[M58]

Katselin noita märän kelin testejä, ja kun on kysytty vinkkejä, niin tiedoksi. Ensi suvena valikoin Ajotaito II koulutuspäivän sateisena päivänä: I jos kursseja järjestetään ja II jos sattuu sateinen päivä, olipa radalla millä hyvänsä.

[hidas57]

Olin keväällä (ja ens vuonna taas) tuollaisella temppukurssilla, jossa erittäin pätevät kouluttajat, nimenomaan märällä. Ensin ajattelin, että kyllä varmaan sattuu ja tapahtuu, mutta ei mitään ongelmia kellään. Antaahan se jonkinlaista uskoa tekemiseen ja varsinkin jarrutuksiin. En nyt kuitenkaan lähtisi ulosmittaamaan mutkatiellä nopeuden kautta sitä nykyrenkaiden märkäpitoa, koska siellä on muitakin tekijöitä kuin vesi.

[Pekkavee]

Ihme juttuja tässä ketjussa. Kirjoitellaan jostain perän laskusta tai noususta kiihdytyksissä ja katsellaan dynopenkkiä.
Ja jousituksesta on vaikka kuinka paljon juttua, vaikka sillä ei ole paljonkaan merkitystä sille pysytkö märällä pystyssä.
Jutun aihe oli "Vinkkejä sadeajoon".
Koettakaa nyt pysyä edes asiassa.

Sateella oppii ajamaan, kun vain harjoittelee.
Omien renkaiden pidon oppii ajamalla. Niissä on kyllä paljon eroa; Mun TKC 80 renkaat on tosi liukkaat märällä.
Tourancet, eli ne "asfalttirenkaat", pitävät märällä erinomaisesti.
Sen huomaa hyvin, kun kiihdyttelee risteyksestä ulos. Siinähän noita renkaita voi hyvin testata. Pieni sladi ei ole silloin kovin vaarallista.
Liukkaita paikkoja on paljon ja niitä pitää varoa.
Laittakaa nyt vaikka seuraaviin viesteihin juttua mitä sateella liukkaita paikkoja pitää varoa.
Minulla on mielessä aika monta, mutta annetaan nyt muillekin puheenvuoro.

Pekka

[peitsamo]

Jos sateella meinaa lähteä ajamaan, niin visiirin käsittely esim autovahalla ennen ajoa. Lähtee vesipisarat helpommin liikkeelle kun ilmanpaine visiiriä vasten kasvaa. Tosin kannattanee ensin kokeilla sivummalle, että visiiriin ei jää himmentävää pintaa tms.

Kokeilin tänään tuota visiirin vahausta. Mielestäni ei ollut merkittävää vaikutusta pisaroiden "liukumiseen" pois näkökentästä. Liekkö ollut väärän merkkinen vaha