Paras tai huonoin pyöräsi ikinä

[janite2]

P*skin pyörä oli Kasawika GPz 750, -88...
Aina rikki ja pikkuharmia riittävästi.
Ja ajettavuus oli ku soutuveneellä jyrkällä peltikatolla.

Paras taas oli se samainen GPz...
Eka iso pyörä, joka viimeisteli tän "aivovamman" peruuttamattomaksi.
Sillä pääsi avartaan maailmankatsomusta ja vedettiin eka pitkä reissu eurooppaan.
Teltta ja trangia mukana, ja mahdollisimman pienellä budjetilla.


Piikkiaikaan p*skin oli RD125LC ypvs -86. Lahos noin viikon-kahden välein ja osia ei tahtonu saaha mistään.
Merkkiliikekkään ei ollu oikein kiinnostunu toimittaan mitään, eikä sillo ollu intternettiä.
Siinä sitte koitit kehitellä osia siihen.
Monta kertaa olin valmis upottaan koko keksinnön kemijokeen.
Vieläki.


Paras ja sitkein oli CB125T -80.
Ajamalla sitä ei rikki saanu, oli toimintavarma ja ajettavaki, ainaki jos vertaa viritettyyn Hell-Kama Raisuun, millä tän vaihdoin.
Ikää oli 14, ja faija näki Cebarin, katteli sitä ja tokas:
-Parempi tää on ku se Raisunp*ska...
Ja tästä se prätkäily sitte saiki alkunsa.
Cebarillaki vedeltiin pitkin suomenmaata, kun kevarikortti lämmitti taskussa. Ja ehkä vahingossa pikkasen sitä ennenki...

Ja tää Cebbo on vieläki kotimökillä tallessa, ehjänä ja ajokunnossa.
Annetaan sitte vuorostaan likkojen ajaa sillä, kun ikää on riittävästi...

[Yazaku]

Huonoin: R1, mutta ei sekään huono ole, vähän se syö öljyä, mutta hauska ajaa ja tehoakin on jokseenkin.

Paras: ZX-6R F1, ihan loisto pyörä...ajo-ominaisuudet aivan mahtavat, teho riittävä näille ajotaidoille, ajoasento oli vähän ahdas, kestävä kuin mikäkin, kunhan vaihto vain öljyt välillä.
Myöskin varkaatkin ymmärsivät laadun päälle, kun kaksi kertaa se varastettiinkin ja toisella se jäikin niille teille.
Sitä pyörää jäin kaipaamaan.

[pupu]

P*skin pyörä oli Kasawika GPz 750, -88...
Aina rikki ja pikkuharmia riittävästi.
Ja ajettavuus oli ku soutuveneellä jyrkällä peltikatolla.

Paras taas oli se samainen GPz...

Ollu kans tollanen GPz ja sitä ennen 550 GPz...
Eipä loppujen lopuks mitään huonoja pyöriä, paitsi et niissä molemmissa oli yks aivan käsittämättömän kamala keksintö, "anti dive front suspension", joka jäykisti keulan jarruttaessa.

[Nitrous]

Ollu kans tollanen GPz ja sitä ennen 550 GPz...
Eipä loppujen lopuks mitään huonoja pyöriä, paitsi et niissä molemmissa oli yks aivan käsittämättömän kamala keksintö, "anti dive front suspension", joka jäykisti keulan jarruttaessa.

Toi on kyllä hieno keksintö. Annetaan eturenkaan hoitaa koko jousituksen tehtävä silloin kun etusella pitäisi olla pitoa. Saadaan siis käytännössä keula käyttäytymään samoin kuin pohjaamisessa vaikka joustovaraa olisi vielä vaikka kuinka.

[JaZZo]

Eipä oo yhtään huonoa tai parasta pyörää ollu. Jokainen on ollu omalla tavallaan hieno ja hyvä, vaikka välillä on joutunu kiroamaan kädet kyynärpäitä myöten paskassa tai muutenvaan pyörä on päättäny vittuilla just sillä hetkellä.

[Mrvexin]

Molemmat Vt750 ja FJR olleet omalla tavallaan sopivia tilanteeseen ja luotettavia myös..nyt tosin polttelee kokeilla jotain muuta...

[liuzka]

Näin kun miettii, niin eniten suupielten nostatusta on aika ylivoimaisesti aiheuttanut vanha kunnon Tellu =). Ainakin nykyiseen Firebladeen kun vertaa, niin aika tylsältä tuo Honda tuntuu. Tellulla tuli ajettua kaiken lisäksi mitä 50tkm -> 85tkm ja koko aikana ei muuta normaalista ohjelmasta poikkeavaa tarvinnut tehdä kuin uusia vesipumpun stefat (joku kyllä sanoisi että tämä kuuluu normaaliin ohjelmaan ;) ja takapyörän laakereiden vaihto.

[rsilmu]

Huonoin pyörä on ollut Kawan GPZ100RX vm -87 ja paras pyörä tähän asti omistetuista on ollut vuosimallin 2005 Hayabusa vaikkei nykyinen samanikäinen iso Banditkaan huono ole, ehkä vähän tylsä, mutta teknisesti yksinkertainen ja varma.

[J@ck]

Paras pyöräni oli ehdottomasti Bemu K 1200 S - täydellinen sport-touring. Pitikin hukata
Huonoin rekisteröity pyöräni oli varmaan MZ 125
Surkein omistamani pyörä viimeiseen 15 vuoteen oli Virago 1100

[jsavilaa]

Nykyinen XT660X on ollut sen verran vähän aikaa että ei vielä uskalla liputtaa sitä parhaaksi, vaikka hyvinkin voi parhaaksi vielä osoittautua. Eli siis, paras on ollut -06 Kawa ER6n (2007-2010). Vaivaton kuljettaa, ei syöny juuri mitään (3.5-4.5litraa) ja toimi kuin junan vessa. Muutaman vuoden ja muutaman projektin jälkeen tuli tehtyä siihen pari pientä ajatusvirhettä jotka veivät kiinnostuksen pyörään täysin eikä jaksanu palata projektissa taaksepäin. Ei ois hirveä ihme jos joku päivä pihaan eksyy uusin versio ko.mallista.

Huonoin on ollut myös Kawa, GPZ500R -87 (2003-2004). Ensimmäinen kesä meni tapellessa käyntiin lähtemättömyyden (akku sen verran huono että pyöritti nätisti mutta ei jaksanu antaa kipinää) ja epämääräisen hyytyilyn kanssa. Toiselle kesälle vein huoltoon venojen säätötarpeen ja hyytyilyn selvittämiseksi. Hyytyily paikallistui litistyneeseen bensaletkuun ja venansäätö hoitui kunhan ensin hommasin ehyet nokat ja keinut. Remppa imi melkeen pyörän reaaliarvon verran euroja ja pyörän jatkosuunnitelmat oli mun osalta aikalailla taputeltu > myyntiin (sittemmin toimi vuosia ilmeisen moitteetta ja ei oo kovin kauaa kun viimeksi tuli vastaan).

[Rengas]

Ehkä huonoin pyöräni ollut Suzuki 125 GT. Oisko vm -82. Siinä sitä oli hommaa jos jonkinlaista. Parhaasta vaikea sanoa isot Japanilaiset, ovat mielestäni olleet ihan varmoja laitteita. Niissä ei juurikaan ongelmia esiintynyt. Kevättä odotellen .

[57pannu]

Huonoin koskaan tähän mennessä omistamani pyörä oli XT 660, vm 2010. On siinä semmoin nykijä ja nyhtäjä ettei sillä viitti ajella. Onneksi pääsin eroon. Paras on FLH 1957, ollut jo muutaman kymmenen vuotta, aina pelannut ja toiminut moitteetta. Ei pikkuvikoja eikä paljon isojakaan.

[basic]

Paras oli AJS Model 18 vuodelta 1954. Kovaperäinen yksimukinen paukutin. Jarrut oli, mutta moottorijarrulla pysähtyi reippaiten. Muita ajo-ominaisuuksia oli sen verran että sillä pystyi hienosti ajamaan. Liian kovaa ei päässyt, joten siitäkään ei ollut huolta. Huippunopeusmittaus tehtiin aikoinaan Nauvon pisimmällä suoralla. AJS edellä tuppi nurin ja busa perässä mittaamassa vauhtia. Lienee aikamoinen näky. Varsinkin kun pienen pienen AJS:n päällä kökötti reippaasti yli satakiloinen ukkeli (minä) ja perässä tulevan ison bussin selässä Jassu. Muistaakseni vauhtia oli hurjimmillaan 112km/h. Jassu korjannee mikäli muistan väärin. Heino peli kaikenkaikkiaan. Fiilispeli.

Ehdottomasti paskin oli Suzuki GS1000G vuodelta 1980 (1st. runner up Suzuki GS450 vuodelta 1982, mm. leikkasi kiinni kaksi kertaa). Toi tonninen oli käsittämätön peli kaikessa mahdollisessa merkityksessä. Etujouset oli, ehkä. Etujarruista toinen levy puri pikkasen, takajarru toimisis sitten paremmin. Kone kävi jollain tapaa silloin tällöin. Runko vatkas ja vetkas jopa suoralla tiellä. Mutta niin silläkin käytiin siellä sun täällä, joskus se kävi dieselilläkin (kun silloinen kaveri, nykyinen naapuri [ja kaveri vieläkin] kävi Chevyllä poimimassa tienvarresta).

Jos voisin suositella, niin älkää hyvät ihmiset ostako noita vanhoja Suitsia, perkeleellisiä pelejä. Tosin lienee paikallaan sanoa että toi tonninenkin oli varmaan 300000 ajettu ja ollut aika huonolla huolenpidolla elämänsä ehtoopuolella. Joku senkin kuitenkin osti ja kenties on saanut huolta siinä määrin että kulkee taas...

[Weeble]

Paras pyörä ominaisuuksiltaan on ollut iso rosvo, ei ollut tosin oma vaan kesän lainassa.

Paras fiilikseltään on ollut nykyinen LS650 Suzna. Fiiliksen lisäksi täydellinen kaupunkipyörä. Tähän tuli kesässä ihastuttua niin paljon, että piti oikein muunnella sitä itselleen sopivammaksi nyt talven aikana. Onhan siinä vikaa, öljyä vuotaa, käynnistyy heikosti, mutta aina sillä on lähdetty liikkeelle, joko työntäen tai sitten nappia painaen. Tehoakin siitä löytyy niin ettei moottoritiellä voi ylinopeussakkoja saada. Ei se ole huono, siinä on omalaatuisia ominaisuuksia. Ja tämän vuoksi en ole sitä vaihtanut. Loistava ensipyörä siis jos joku miettii, ja menee myös alle 25kW, ilman muutoksia

[Kenesis]

Teknisesti huonoin oli CB 450; kaksi kertaa kesän aikana kone palasiksi, käynnistysvaikeuksia jatkuvasti yms, yms. Ajettavuudeltaan noloin Suzuki A100, ns "pappamalli", jossa oli levyrunko. Moottori siis riippui rungon alla, kuin pappamopossa. Kaamea laitos. Paras tähänastisista oli GPZ 900, joka oli vielä silloin aika tuore ja melkoinen menemäänkin, eikä vikojakaan pahemmin ollut rikkoutunutta nopeusmittarin pyörittäjää lukuunottamatta. Toivottavasti se paras on kuitenkin vielä tulossa...

[collikka]

Huonoin ja samalla rakkain pyörä on ollut vm. -92 Suzuki Savage. Ostin sen kun joku oli alle pakko saada pienellä rahalla, ajelin aikani, purin palasiksi ja rakensin uuteen uskoon ja ajelin lisää.
http://aijaa.com/dXSgkl
Karmea ajettava maantienopeuksissa, moottori tärisi niin että kädet puutui ja hihnavedon kanssa oli jatkuvia vaikeuksia yms.
Omalla tavallaan kuitenkin sympaattinen vekotin ja tulihan tuon kanssa tehtyä mieleenpainuvia retkiä...

Paras on nykyinen T-cat, siinä on kaikki mitä tällä hetkellä mp:ltä tarvitsen, riittävästi ajo-ominaisuuksia, tehoa ja fiilistä...

[Jalase]

Kaikissa on tietysti ollut hyvät ja huonot puolensa, mut kaipa tuo nykyinen ZX-10R on se paras.

Huonoimpaakaan ei oikeastaan ole ollut, mutta sanotaan nyt tuo tallissa lojuva projektipyörä VF1000F2 kun sitä ei tunnu saavan millään käyntiin.

[karoliinasalmin]

Ei voi sanoa mikä on absoluuttisesti huono tai paras, tilanteeseen ja ajankohtaan joku voi olla hyvä tai huono, mutta nykytilanteeseen paras pyörä mitä meillä on, lienee tuo 05 ZX6R. Ja nykyvinkkelistä huonoin mitä ollut, oli ZZR250. Mopoilun aloittamiseen kyllä ZZR250 oli toisaalta paras ja ZX6R olisi heti alussa voinut olla aika pelottava vehje, joten funktionsa silläkin oli vaikka on se ihan toivoton nuhapumppu etenkin moottoritiellä. Se oli kuitenkin kevyt ja mukava peli aloitteluun, pikkuteitä eestaas. Ja metsäajoon paras ja huonoin on 2002 KTM 250EXC-F kun ei ole muita enskoja vielä ollut. Paras on nyt suhteellista, paras ja huonoin kukin on mennyt aika tiukan budjettiraamin sisään, ja varmasti parempiakin voisi olla jos budjetti ei olisi rajallinen. Mutta se taas olisi budjetaarisesti samalla paljon suurempi investointi etenkin kun meillä on kaksi kuskia ja tarvitaan kaksi pyörää per mopoilulaji (ideaalitilanne siis olisi kaksi (hyvää uudehkoa) sporttipyörää sekä kaksi (hyvää ja uudehkoa) enskaa, joka ei vielä toistaiseksi täyty).

[Oma Aika]

No, huonoa ei kyllä ole ollutkaan, mutta jos nyt sitten joku, niin ehkä 1983 ostamani -77 Honda CB500, koska sen kone ei oikein jaksanut sitä kuljettaa - se oli vähän tylsä.

Paras ostos ikinä on 2011 ostamani -80 Honda CX500, joka oli netin halvin, vähän surkean näköinen kuvassakin eikä ollut kelvannut pitkän myyntiajan aikana kenellekään. Ostin talvella näkemättä ja koeajamatta. Äärimmäisen luotettava ja hauskaääninen fiilistelypyörä, josta varsin pienellä laitolla tuli just eikä melkein oman näköinen peli.

[Go-Za]

Jokaisessa pyörässä on jotain hyvää ja jotain huonoa! Ja mikä on omasta mielestä paras riippuu taas fiiliksestä ja siitä mitä milloinkin arvostaa?!
- Paras ajoasento ja paras pitkille matkoille: Honda CB1300
(Ja tää oli vähän tylsä ja tehoton)
- Parhaat jarrut, paras alusta: BMW K12S
(Hieman liian sporttinen ajoasento)
- Hyvännäköinen ja hieno fiilis: Suzuki GSX-G
(Painava!)
- Himputin hauska ajettava ja upea moottori: Triumph Tiger 1050
(Melko levoton kovemmissa nopeuksissa)

Jos nyt joku pitäis noista valita niin CB1300 sitten...

[Kaimaani]

Huonoin:
Joko Yamaha rd125dx tai sitten Ruisku Kawa gpz1100. Jammuun laitoin aikoinaan itse teharit jotka rikkoi koneen joten sen ongelmista saanen syyttää itseäni. Kawa taas poltti öljyä, wobblasi, eikä ruisku toiminut koskaan tasakaasulla. Ja se oli vakiona. Siitä jäi vähän huono muisto.

Paras:
Joko GSX1400, tai nykyinen XT1200z, kummassakaan ei mitään vikaa koskaan. Susnan mälläsin itse. Se täytti kyllä odotukset täysin ennen sitä. Tennarissa ei aerodynamiikka vieläkään ihan kohdillaan, joten paras on Susna.

[Hulpio]

Huonoin ehkä Honda CBX 750, vanhassa -81 CB: ssä oli enemmän voimaa, ajettavuutta ja tyyliä.
Paras: Hulda eli ZX12R Kawa, voimaa, vääntöä ja tilaa. Aika hyvä yleispyörä joka ei säikähdä hiekkateitä eikä talviajoa. Radallakin "taittuu" ja pitkät nopeat mutkat ovat N_A_U_T_I_N_T_O.

[V.P]

paskin pyörä ollu suzuki gt125... kokoajan sai jotain olla korjaamassa, mutta toisaalta siinä oli se hyvä puoli että se oli oli halpa ja naapurin pappa vihas sitä kun siitä lähti niin kova meteli
ja paras ehdottomasti nykyinen cb1300 honda... ajo asento mitä parhain ja riittävän luonteen omaava moottori, tosin siinä on se huono puoli että viri osien saatavuus on aika rajallista...

[Strandberg1]

Huonoin Yamaha Tenere 1200.Painava,ei anna täysiä tehoja kolmella ekalla vaihteella.
Alppiteillä ihan painajainen.Ajoasento oli ok.

Paras Street Triple R.Kevyt ja kulkee.

[Yamaha1]

Huonoin, tai no sanotaanko epäluotettavin taitaa olla Cagiva Mito vuosimallia 1991. Olihan se armottoman cool peli 16-vuotiaana, ja hyvin sillä laitto kampoihin aikalaisilleen Aprilioille ja NSR:lle... Taisin omistaa pyörän 1,5 vuotta jonka aikana leipoi kiinni 2 kertaan & kerran heitti vaihteen valitsimesta "tapit" ympäri laatikkoa. Paisari oli vissiin tehty foliosta, sillä sitä sai olla aina hitsailemassa...

Paras on BMW K1200R Sport. Omistin sen yhden ajokauden verran, jonka jälkeen massiivisen aivopierun seurauksena vaihdoin uuskoppaseen V-Maxiin. BMW oli kaikessa LOISTAVA & plussana vielä malliltaan niin harvinainen, etten ole tainnu tähän päivään mennessä nähdä yhtään tuolla liikenteessä...

[jyk4]

Eipä noita montaa ole ollut, 50cc mopo, tunturi tiger italialaisella tekniikalla - täyttä paskaa (tuolta ajoilta varmaan tulee minun italialaistekniikkakammo).
PC25 oli kyllä hintaisekseen uskomattoman hyvä vehje. Ja on vieläkin(ei vaan enää minulla).
Viimeisin vehje, k8 busa oli huonoinekin puolineen kuitenkin sen verran mukava värkki että jos katupyörää olisin ostamassa niin ehkä se olisi samanlainen

[seppo02]

Huonoin, tai no sanotaanko epäluotettavin taitaa olla Cagiva Mito vuosimallia 1991. Olihan se armottoman cool peli 16-vuotiaana, ja hyvin sillä laitto kampoihin aikalaisilleen Aprilioille ja NSR:lle... Taisin omistaa pyörän 1,5 vuotta jonka aikana leipoi kiinni 2 kertaan & kerran heitti vaihteen valitsimesta "tapit" ympäri laatikkoa. Paisari oli vissiin tehty foliosta, sillä sitä sai olla aina hitsailemassa...

Paras on BMW K1200R Sport. Omistin sen yhden ajokauden verran, jonka jälkeen massiivisen aivopierun seurauksena vaihdoin uuskoppaseen V-Maxiin. BMW oli kaikessa LOISTAVA & plussana vielä malliltaan niin harvinainen, etten ole tainnu tähän päivään mennessä nähdä yhtään tuolla liikenteessä...

Mulla on ollut vaan hyviä pyöriä, joidenkin kanssa on ollut haasteita vähän enemmän...mutta pyörä minkä ostamatta jättäminen on jäänyt jäytämään on juurikin BMW K1200R Sport. Pitkästä koeajosta on jo kuus vuotta.

[Mäkine]

Nostellaan!

Huonoin oli varmaan Suzuki Gt550. Hieno pyörä omalla tavallaan, mutta absoluuttisesti ehkä huonoin omistamistani. Kankea, huonot jarrut ja huono jousitus. Myyminen kyllä hiukan kaduttaa, vaikka oishan siihen rahaa jonkin verran uponnut, kun sitä olisi ropannut..

Paras on tuo nykynen B-kingi. Ktm 625 sxc on ehkä hauskempi, kun on kevyt ja soratiellä kotonaan, mutta B-kingi on kyllä kotariin verrattuna yliveto kadulla. Lisäksi 10x kestävämpi ja luotettavampi.

[JMH]

Kyl mulle paras on toi 625 SXC. Kestää mielettömästi sikaa, ja sitten kun ei kestä on korjattavissa, voi ajaa safaria, isolla tankilla kantama ~400 kilsaa, menee vgn:n reitin läpi heittämällä huonoillakin rukkasilla ja käytössä kesät talvet.

[MotoHörhö]

Huonoimmat ostokset helppo nimetä.
Molemmat omistamani Hondat. XX ja 929blade.